Hoivakotien ja palvelutalojen lääkehoidon ja huollon kehittäminen farmasian ammattilaisten avulla

Transkriptio

1 Hoivakotien ja palvelutalojen lääkehoidon ja huollon kehittäminen farmasian ammattilaisten avulla Proviisori, LHKA-erityispätevyys diplomi-insinööri, Heini Kari Kliinisen farmasian maisteri, farmaseutti, LHKA-erityispätevyys, tohtorikoulutettava Niina Laine

2 Johdanto Vuonna vuotta täyttäneitä on Suomessa jo noin miljoona, lääkkeiden kustannukset kasvavat ja lääkehoidot monimutkaistuvat. Farmasian ammattilainen (farmaseutti/proviisori) töissä hoivakodissa tai palvelutalossa ei ole Suomessa yleinen käytäntö. Monissa maissa (Euroopassa, USAssa ja Australiassa) kiertävä farmaseutti/proviisori on säännöllisesti mukana hoivakotien lääkehoidossa ja huollossa. Farmasian ammattilainen voi osallistua hoivakodin lääkehoitoon ja huoltoon kehittämällä ja valvomalla prosesseja jotka parantavat potilasturvallisuutta erityisesti lääkkeiden osalta ja arvioimalla potilaiden lääkityksiä (LHKAerityispätevyyden saaneet farmasian ammattilaiset). Päätimme tutkia tämän käytännön toimivuutta kahdessa helsinkiläisessä hoivakodissa kahdeksan viikon ajan syksyllä 2013.

3 Taustaa: tutkimuksia iäkkäiden lääkehoidosta Suomesta Tutkimus Mitä tutkittiin Aineisto Tulokset Leikola S., 2012 (väitöstyö, HY) Farmasian ammattilaisten suorittamat lääkehoidon arviointien tulokset N=121, 58% asui kotona, loput hoivakodissa ym., yli 65-vuotiaat Farmaseutit ja proviisorit raportoivat iäkkäillä keskimäärin 6,5 lääkeongelmaa/iäkäs. Ahonen J., 2012 (väitöstyö, Itä-Suomen yliopisto) Iäkkäiden lääkehoidon vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset 77-vuotta täyttäneet kuopiolaiset, N=657 Joka viides iäkäs altistuu potentiaalisesti merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille ja joka viidennellä käytössä iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä. Hosia- Randellin H., 2010 (väitöstyö, HY) Vanhainkodin lääkkeiden käyttö ja eri lääkkeiden prevalenssi N=1987, 70% dementia, keski-ikä 84-vuotta Vanhainkodin asukas saa keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä päivässä. Asukkaista: -43%käytti antipsykootteja -45% mielialalääkkeitä. -26% rauhoittavia lääkkeitä käytti säännöllisesti -28% unilääkkeitä Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä käytti 34 prosenttia vanhainkotien asukkaista! Kuohukuvi A. et al, 2012 (väitöstyö, Itä-Suomen yliopisto) Palvelukeskuksen asukkaiden lääkehoidon tarkistus moniammatillisen tiimin voimin Leväsen palvelukeskuksen asukkaat, N=50 Lääkäri, hoitaja ja farmasian ammattilainen kävivät läpi muistisairaiden potilaiden lääkityksiä hyvällä menestyksellä, tarpeettomia lääkkeitä karsittiin pois. -20-paikkaisella pitkäaikaishoivaosastolla säästettiin lääkityskuluissa runsaat eur= yli 1000 eur/asukas -1/3 asukkaiden vointi parani

4 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt (Lähde: Farmasialiiton internet-sivut) Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt yhteiskunnalle: % vähemmän päivystyspoliklinikkakäyntejä (Cochrane Review & Gillespie et al, 2009) 16 % vähemmän sairaalakäyntejä (Gillespie et al 2009) 80 % vähemmän lääkkeisiin liittyviä sairaalakäyntejä (Gillespie et al 2009) Säästö 170 euroa/potilas vuodessa päivystyspoliklinikka- ja sairaalakäynneissä (Gillespie et al 2009) Säästö Kela-korvauksessa keskimäärin 200 euroa/potilas vuodessa (OLKAhanke, Sitra) Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt asiakkaalle (OLKA-hanke, Sitra): 23 % potilaista koki voinnin parantuneen 63 % potilaista ei kokenut voinnin huonontuneen, vaikka lääkkeiden annoksia pienennettiin ja lääkityksiä poistettiin käytöstä Säästö potilaalle keskimäärin 300 euroa vuodessa.

5 Taustaa: tutkimuksia ulkomailta (pharmacist + nursing home/care home, haettu Pub Medista huhtikuu 2014) Tutkimus Mitä tutkittiin Aineisto Tulokset Nazir A. et al J Am Med Dir Assoc Useita eri maita Systematic review of interdisciplinary interventions in nursing homes. 27 RCT tutkimusta Search terms included residential facilities, long term care, clinical trial, epidemiologic studies, epidemiologic research design, comparative study, evaluation studies, meta-analysis and guideline. From 27 RCTs: -7 had no statistically significant effect on the targeted primary outcome -2 had a statistically negative effect, and -18 demonstrated a statistically positive effect. Participation of residents' own primary physicians (all 6 trials were positive) and/or a pharmacist (all 4 trials were positive) in the intervention were common elements of successful trials. Rojas- Fernandez et al Ann Pharmacother, 2014 Kanada An Interdisciplinary Memory Clinic: A Novel Practice Setting for Pharmacists in Primary Care in Ontario, Canada. Patients at Memory Clinic Pharmacists provide education regarding medications and diseases, ensure appropriate transitions in care, and conduct home visits. Pharmacists' activities include (regarding medication review): (1) assessment of appropriateness of medications based on frailty, (2) medications that can impair cognition and/or function, (3) medication adherence and management skills, and (4) vascular risk factor control. Roberts MS et al Br J Clin Pharmacol, 2001 Australia Outcomes of a randomized controlled trial of a clinical pharmacy intervention in 52 nursing homes. The study involved 905 residents in 13 intervention nursing homes and 2325 residents in 39 control nursing homes. Drug use in the intervention group was reduced by 14.8% relative to the controls, equivalent to an annual prescription saving of $A64 per resident (n. 42 eur). The use of benzodiazepines, nonsteroidal anti-inflammatory drugs, laxatives, histamine H 2 -receptor antagonists and antacids was significantly reduced in the intervention group.

6 Aineisto Kaksi helsinkiläistä hoivakotia lähtivät innokkaasti mukaan projektiin Patolakoti Oulunkylässä Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiön Haagan Helander-koti Asukkaita hoivakodeissa yhteensä 112.

7 Metodologia Tutkimme farmasian ammattilaisen mahdollista työnkuvaa hoivakodissa 8 viikon prospektiivisessa interventiopilottitutkimusprojektissa jossa farmaseutti/proviisori vieraili hoivakodissa kerran viikossa kahden tunnin ajan.

8 VKO 1 Henkilökuntaan ja toimintatapoihin tutustuminen Lääkehoitosuunnitelman läpikäynti VKO 2 VKO 3 VKO 4 VKO 5 VKO 6 VKO 7 VKO 8 Keskustelu lääkehoitosuunnitelmasta Lääkkeiden tilaus, säilytys, hävittäminen Potilastapaus/lääkelista 1 Lääkehoidon riskitekijät Poikkeamien raportointi ja seuranta Potilastapaus/lääkelista 2 (+Koulutusaiheen valinta) Lääkkeiden jakaminen ja antaminen potilaille Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Potilastapaus/lääkelista 3 Lääkehoitosuunnitelman kehitysehdotukset Keskustelu/palaute projektin etenemisestä Potilastapaus/lääkelista 4 Lääkekorvaukset ja kustannukset Geneerinen substituutio/kela-korvausoikeudet Potilastapaus/lääkelista 5 Lääkehoitoon liittyvä koulutus hoitajille Pilottiprojektin lehtiartikkelin kommentointi Potilastapaus/lääkelista 6 Potilastapaus/lääkelista 7 Loppukeskustelu; mitä ollaan saatu projektista puolin ja toisin, Aino ja mitä Eino kehitettävää Lääkehoitopalvelut on? Oy

9 KEHITYSKOHDE Lääkehoitosuunnitelman täydentäminen ja selkiyttäminen esimerkiksi hoivakodin riskilääkkeiden osalta Lääkkeiden käyttöindikaatioiden kirjaaminen potilastietojärjestelmään Satunnainen depottablettien murskaaminen Lääkkeiden antoajankohdat Tiedonlähteet lääkkeisiin liittyen Raskaana olevien työntekijöiden työturvallisuus MITEN KEHITETTIIN 8 VIIKON AIKANA Riskilääkkeitä: N-lääkkeet, varfariini, nsuliinii ja diabeteslääkkeet, solunsalpaajat, depotlääkkeet, epilepsia- ja rytmihäiriölääkkeet, sienilääkkeet ja antibiootit. Lääkehoitosuunnitelma päivitetty kattavasti koskien eri lääkitysturvallisuuden alueita. Vain n. 1/3 lääkkeistä luki käyttöindikaatio lääkelehdellä. Sairaanhoitajat aloittivat kirjaamisen kunkin asukkaan vuositarkastuksen kohdalla. Tavoitteena että vuoden kuluttua projektista kaikilla lääkkeillä kirjattu indikaatio. Tästä tehty hoitajille lista yleisesti käytössä olevista lääkkeistä joita ei saa murskata. Hoitajille pidetty koulutus aiheesta. Hoitajille pidettiin koulutus aiheesta, käytiin läpi esim. tyroksiini, osteoporoosilääkkeet, statiinit sekä lääkkeiden imeytymisvaiheen yhteisvaikutukset: antibiootit ja kalsium ym. Terveysportin palvelut eivät ole olleet käytössä hoitajille ja ne olivat tuntemattomia. Sähköisiä tiedonlähteitä hankittiin (Pharmaca Fennica, Terveysportin palvelut). Tästä tehtiin ohjeistus lääkehoitosuunnitelmaan (huomioitiin esim. finasteriditablettien murskaaminen, antibioottien murskaaminen, sytostaatit)

10 Tulokset Lääkehoitoa ja huoltoa onnistuttiin järkeistämään monilla eri tavoin. Tärkeimpänä asiana pidettiin hoivakotien taholta lääkehoitosuunnitelman päivittämistä moniammatillisessa tiimissä. Muita esille nousseita asioita, joihin tämä projekti otti kantaa, olivat muun muassa lääkityspoikkeamien raportointi, depottablettien satunnainen murskaaminen, raskaana olevien työntekijöiden työturvallisuus, riskilääkkeet, lääkkeiden antoajankohdat sekä tiedonlähteet lääkkeisiin liittyen.

11 Johtopäätökset Moniammatillinen yhteistyö toimi erinomaisesti. Opimme kaikki toisiltamme! Farmasian ammattilaisina oli ilo oppia hoitajilta kuinka he tekevät omaa työtään. Lääkitysturvallisuus parani molemmissa hoivakodeissa ja projektiin oltiin tyytyväisiä. Kiertävä farmasian ammattilainen hoivakodeissa parantaa lääkitysturvallisuutta. Tulevaisuudessa tätä asiaa voitaisiin tutkia vielä laajemmin ja ottaa mallia ulkomaiden vastaavista käytänteistä.

12 Pilottitutkimusprojektista sanottua Työskentely farmasian ammattilaisen kanssa oli ehdottomasti positiivista - moniammatillinen yhteistyö tukee asukasturvallisuutta ja käytännön ohjeiden kehittämistä. Pienemmissä hoivakodeissa farmaseutti voisi antaa konsultointia määräajoin ja isommissa taloissa voisi olla oma farmaseutti. johtaja Toini Nukari, Patolakoti, Helsinki Lääkehoitosuunnitelman päivittäminen moniammatillisessa tiimissä ja ymmärrys katsoa lääkeasioita monelta kannalta ovat olleet tärkeintä antia minulle. johtaja Rina Salminen, Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiön Haagan palvelukoti, Helsinki Farmaseutilla on mielestäni eri näkökulma lääkkeiden käyttöön kuin hoitajilla ja lääkäreillä. Farmaseutti voi olla avuksi lääkelistojen tarkastuksessa sekä lääkkeiden annosmuotojen valintaan liittyvissä seikoissa. Farmaseutilla on myös tietoa lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista. Hoivakodeissa kiertävä farmaseutti voisi olla avuksi hoitajille sekä tarkistaa lääkelistoja. Lääkäri tekee kuitenkin lopulliset päätökset lääkehoitoa koskien. hoitava lääkäri Andrei Shomisov, Patolakoti, Helsinki Lääkehoito kuntoon - projektin myötä saimme lisää keinoja kartoittaa sairaanhoitajan näkökulmasta asukkaiden lääkehoitoa ja osaamme nyt kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksiin ja iäkkäille sopimattomiin lääkkeisiin. Näin pystymme myös parantamaan yhteistyötä lääkärin kanssa. sairaanhoitaja Karita Vornila, Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiön Haagan palvelukoti, Helsinki

13 Suuri kiitos kuuntelusta! Lisää tietoa ja tutkimusta: