Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä

Hyvinvointia ihmistä lähellä Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyväksytty / /2015

OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Henkilöstöraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 1.1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 4 1.2. OSA-AIKAISUUS... 5 1.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SOPIMUSALOITTAIN... 5 1.4 TEHTÄVÄNIMIKKEET... 6 1.5. IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA... 6 1.6. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 8 1.8. VIRKA- JA TYÖVAPAIDEN KÄYTTÖ... 9 1.9. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 10 2. OSAAMINEN, OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN... 10 2.1. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 11 2.2. KEHITYSKESKUSTELUT... 11 3. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY... 12 3.1. TYÖTERVEYSHUOLTO... 12 3.2. SAIRAUSPOISSAOLOT... 12 3.3 TYÖTAPATURMAT... 14 3.4. TYÖHYVINVOINTI... 14 4. INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 15 4.1. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA... 15 4.2. VUOKRATYÖVOIMAN KÄYTTÖ... 15 4.3. OPPILAITOSYHTEISTYÖ... 15 5. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 16 5.1. PALKKAUS JA KESKIANSIOT... 17 6. YHTEENVETO... 19 Liite: Innostuskyselyn tulokset 2014 2

Johdanto Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Jäsenkunnissa oli asukkaita 1.1.2014 yhteensä 27 641. Henkilöstöraportti 2014 sisältää katsauksen Oulunkaaren kuntayhtymän henkilöstön määrään, rakenteeseen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, yhteistoimintaan, palkkaukseen ja henkilöstökustannuksiin. Raportin runko noudattaa kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. 3

1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelussuhteen luonne Oulunkaaren osalta tilannetta on kuvattu taulukossa 1. Määräaikaiseen henkilökuntaan on kirjattu sijaiset ja muut määräaikaiset, esimerkiksi avoimen tehtävän hoitajat. Henkilömäärä on läpileikkaus tilinpäätöspäivän tilanteesta. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Vuodet 31.12.2013 31.12.2014 Henkilöstömäärä lkm % lkm % Muutos henk. vakinaiset 810 71,9 826 68,9 16 määräaikaiset 288 25,5 347 29,0 59 työllistetyt 29 2,6 25 2,1 4 yhteensä 1126 100 1198 100 72 Taulukko 1. Henkilöstömäärä 31.12.2013 ja 31.12.2014 Vakituiset Virat Työsuhteet Yhteensä Kuntayhtymän toimisto 2 5 7 Kuntapalvelutoimisto 36 36 Järjestämiskeskus 1 3 4 Soten palvelutuot.hall. 7 17 24 Iin perhepalvelut 5 42 47 Simon perhepalvelut 3 5 8 Pudasjärven perhepalvelut 9 54 63 Utajärven perhepalvelut 4 16 20 Vaalan perhepalvelut 12 3 15 Iin terveyspalvelut 12 56 68 Simon terveyspalvelut 4 39 43 Pudasjärven terveyspalvelut 12 75 87 Utajärven terveyspalvelut 4 24 28 Vaalan terveyspalvelut 4 36 40 Iin vanhuspalvelut 1 83 84 Simon vanhuspalvelut 1 35 36 Pudasjärven vanhuspalvelut 3 144 147 Utajärven vanhuspalvelut 1 37 38 Vaalan vanhuspalvelut 1 30 31 Yhteensä 86 740 826 Taulukko 2. Oulunkaaren vakituiset työntekijät palvelussuhteen mukaan 31.12.2014 4

1.2. Osa-aikaisuus Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alan työntekijöistä osa-aikaisia on n.17 % kuukausipalkkaisista. Oulunkaaren kuntayhtymässä osa-aikatyötä tekevien osuus oli vuonna 2014 12,6 %. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Henkilömäärä/pvm 31.12.2014 31.12.2013 Yhteensä % Yhteensä % Kokoaikaiset 1036 86,5 936 83,13 % Osa-aikaiset 91 7,5 116 10,30 % Omasta pyynnöstä osa-aikaiset 27 2,25 29 2,58 % Osittainen hoitovapaa 9 0,75 14 1,24 % Osa-aikaeläkkeellä 25 2,08 23 2,04 % Muut 10 0,83 8 0,71 % Yhteensä 1198 100,00 1126 100,00 % Taulukko 3. Koko- ja osa-aikatyötä tehneitten henkilömäärät 31.12.2013 ja 31.12.2014. Pääasialliset osa-aikaisuuden perusteet ovat osa- tai osatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikalisän käyttö; myös työllistämistuella palkatut ovat pääosin osa-aikaisia. Osa-aikatyön lisääminen saattaa lisätä mahdollisuuksia työn tuottavuuden nostamiseen resurssien tehokkaan käytön kautta. Toisaalta se aiheuttaa tilapäisten palvelussuhteiden määrän kasvua, koska osa-aikaisuus on usein myös määräaikaista. Lisäksi toiminnan järjestäminen voi hankaloitua, kun palveluiden tarjonta ja tarve eivät kohtaa. Osa-aikatyö on kuitenkin mahdollisuus, jota kuntayhtymän kannattaa käyttää esimerkiksi jatkaakseen ikääntyvien henkilöiden työssäoloaikaa, mikä käytännössä vaikuttaa myös eläkemaksujen määrää pienentävästi. Osa-aikatyö mahdollistaa osaltaan usein myös nuorten pääsyn työmarkkinoille. 1.3 Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Oulunkaaren henkilöstöstä valtaosa kuuluu kunnallisen yleisen sopimuksen piiriin. Sopimusten sisällön erilaisuus vaikeuttaa joiltakin osin henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi usean työja virkaehtosopimuksen samanaikainen hallinnointi lisää kustannuksia neuvottelujärjestelmän ja tietotaidon ylläpidossa. 5

Kvtes,vs Kvtes,ts Tekniset Lääkärit Yhteensä Mies 3 65 0 19 87 Nainen 51 1012 0 47 1110 Yhteensä 54 1078 0 66 1198 vs = virkasuhteiset, ts = työsopimussuhteiset Taulukko 4. Henkilöstön sopimusalat 31.12.2013, Lääkäri-sopimukseen kuuluvat myös hammaslääkärit. 1.4 Tehtävänimikkeet Ammattinimike (vakituiset) Määrä Lähihoitaja 333 Sairaanhoitaja 113 Ohjaaja 77 Terveydenhoitaja 26 Palvelusihteeri 25 Terveyskeskuslääkäri 18 Palveluesimies 16 Hammashoitaja 14 Sosiaaliohjaaja 11 Fysioterapeutti 11 Taulukko 5. Oulunkaaren yleisimmät vakituisten työntekijöiden nimikkeet 31.12.2014 1.5. Ikä- ja sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2013 kaikkien kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Oulunkaaren koko henkilökunnan keski-ikä v. 2014 oli miehillä 41 ja naisilla 45 vuotta. Työvoiman ikääntyessä henkilöstöjohtamisessa tulee huomioida haasteet työssä jaksamisen osalta sekä kiinnittää huomiota siihen, että yksiköissä työskentelee eri-ikäisiä henkilöitä. Työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla työhyvinvointihankkeilla, työtehtävien muuttamisella ja tehtävin osaaikaistamisella. Oulunkaaren koko henkilöstöstä yli 93 % on naisia. Tämä kuvastaa hyvin kunta-alan tehtävien luonnetta: merkittävä osa perustehtävistä liittyy hoiva- ja hoito- sekä opetusalaan; peruskuntiin verrattuna naisten osuus sosiaali- ja terveystoimessa korostuu vielä enemmän. 6

Kuva 1. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2014 Kuva 2. Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2014 7

Palvelussuhteen luonne Sukupuoli Määrä % Vakinainen mies 49 54,44 % nainen 780 69,83 % Määräaikainen mies 35 38,89 % nainen 321 28,74 % Työllistetty mies 6 6,67 % nainen 16 1,43 % Yhteensä mies 90 7,46 % nainen 1117 92,54 % Taulukko 6. Työntekijät sukupuolen mukaan Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteiden kirjaamiseen ei ole vielä muodostunut yhtenäistä käytäntöä ja näin ollen esimerkiksi vuosilomasijaiset ovat kirjautuneet pääosin luokkiin muu sijainen tai muu määräaikainen. Ko. luokkiin on kirjattu myös mm. koulutusvapaiden sijaiset. Määräaikaisuuden peruste/pvm 31.12.2014 31.12.2013 Mies Nainen Yhteensä Yhteensä Työllistetty 6 17 23 5 Vuosilomasijainen 2 16 18 27 Sairaslomasijainen 2 19 21 22 Muu sijainen/määräaikainen 27 146 173 209 Yhteensä 37 198 235 263 Taulukko 7. Määräaikaisuuden perusteet (sis. työllistetyt) 31.12.2013 ja 31.12.2014 1.6. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,9-vuotiaana, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 57,9 - vuotiaana. Kuntatyöntekijät ovat hyödyntäneet aktiivisesti joustavan vanhuuseläkeiän tarjoamaa mahdollisuutta työssä jatkamiseen. Eläkkeelle siirtymisikä vaihtelee suuresti ammattiryhmien välillä. Hoitoalalla vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana, mikä johtuu siitä, että esimerkiksi perus- ja lähihoitajilla sekä sairaanhoitajilla on yhä voimassa alle 63 vuoden ammatillisia eläkeikiä, mikä mahdollistaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen muita ammattiryhmiä aiemmin. 8

Eläkkeelle siirtyneet 2013 2014 Vanhuuseläkkeelle 24 17 Työkyvyttömyyseläkkeelle 3 Osa-aikaeläkkeelle 4 4 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1 2 Yhteensä 32 23 Taulukko 8. Eläkkeelle siirtyminen vuonna 2013 ja 2014 1.8. Virka- ja työvapaiden käyttö Koulutuksen, vuorotteluvapaan, opintovapaan tai muun syyn (esimerkiksi toisen tehtävän hoito tai yksityisasia) perusteesta johtuvasta syystä henkilökunta oli v. 2014 virka- tai työvapaalla noin 23 312 kalenteripäivää eli keskimäärin 19 kalenteripäivää/henkilö. Muun vapaan yleisin käyttösyy on toisen viran tai työsuhteen hoito joko omassa tai muussa yhteisössä. Vuorotteluvapaalla oli vuonna 2014 25 henkilöä, vuorotteluvapaan pituus oli keskimäärin 147 päivää. Koulutuspäivien kirjaamisessa seurantajärjestelmään on vielä osittain vaihtelevia käytäntöjä erityisesti sisäisiä ja lyhytkestoisia koulutuksia koskien. Poissaolon syy, kpv 2013 2014 Muu vapaa 15 298 13 887 Opintovapaa 3 790 1 846 Vuorotteluvapaa 6 632 3 678 Koulutus 3 091 1 887 Kalenteripäivinä 30 824 23 312 Taulukko 9. Työ- ja virkavapaiden käyttö v. 2013 ja 2014 9

1.9. Työaika ja työpanos Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaiset tai vain osan vuotta kestävät palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi. Työpanos- % kuvaa käytettävissä olevaa työaikaa sen jälkeen, kun maksimityöpanoksesta (teoreettinen työaika) on vähennetty sairauslomat, vuosilomat ja muut keskeytykset. Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien muutokseen ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Sopimusala 2013 2014 HTV/kpvt Tehty % HTV/kpvt Tehty % työaika työaika Virkasuhteiset 45,9 35,8 78,1 48,0 34,8 72,5 Terveyskeskuslääkärit 37,1 32,6 87,9 42,3 32,8 77,5 Terveyskeskushammaslääkärit 13,2 10,5 79,0 15,1 10,0 66,2 Työsuhteiset 940,9 814,7 86,6 974,0 736,0 75,6 Yhteensä 1037,2 893,6 86,2 1079,4 813,6 75,4 Taulukko 10. Henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehdyt henkilötyövuodet v. 2013 ja 2014 10

2. Osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen 2.1. Osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutukseen käytettiin tilinpäätöstietojen mukaan v. 2014 71,8 % varatusta 369 800 määrärahasta eli 265 455. Luku ei sinänsä kerro kaikkea koulutuksen intensiteetistä, koska koulutuksiin liittyy kurssimaksujen lisäksi myös muita oheiskuluja, esimerkiksi matkat, ateriat ja sijaiskulut. Osa koulutuksesta oli myös sisäistä; sisäisen koulutuksen kustannuksia ei ole kirjattu. Omaehtoista koulutusta tuetaan yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti myöntämällä opiskeluun sen kestosta ja laajuudesta riippuen 1-3 palkallista vapaapäivää vuodessa. 2.2. Kehityskeskustelut Säännöllisiä kehityskeskusteluja käydään useimmilla palvelualueilla. Esimiehiä on koulutettu kehityskeskustelujen pitoon. Oulunkaari lanseerasi uuden kehityskeskustelumallin v.2012 lopulla. Siinä haettiin joustoa esimiehille ja henkilöstölle keskustelujen käymiseen. Malli on todettu vuoden 2013 aikana erittäin toimivaksi. 11

3. Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 3.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on tukea henkilöstön inhimillisten voimavarojen ylläpitoa työhyvinvoinnin osalta. Oulunkaaren alueella työterveyshuollon palvelut tuotettiin 31.7.2012 asti neljän eri palvelutarjoajan toimesta: Iin alueella Condia Oy, Pudasjärven alueella Attendo Terveyspalvelut Oy ja Simon, Utajärven sekä Vaalan alueilla ko. alueiden terveysasemien työterveyshuolto. 1.8.2012 alkaen kaikkien kuntien sekä kuntayhtymän työterveyshuollosta on vastannut kuntayhtymä itse. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmia päivitettiin v. 2012. Kustannukset :na 2013 2014 Korvausluokka I (ennaltaehkäisevä) 156 133 215 988 Korvausluokka II (sairaanhoito) 265 478 325 815 Yhteensä 421 611 541 803 Taulukko 11. Työterveyshuollon kustannukset 2013 ja 2014 Työterveyshuolto (I) 2013 2014 työpaikkaselvitykset/lääkäri (t) 41 106,5 työpaikkaselvitykset/terv.h. tai muu (t) 110 171 terveystarkastukset/lääkäri (kpl) 270 359 terveystarkastukset/terv.h. tai muu (kpl) 515 605 laboratorio- ja röntgentutkimukset (kpl) 1032 807 Sairaanhoito (II) lääkärikäynnit 2684 2799 terveydenhoitajakäynnit 1548 1604 asiantuntijakäynnit (fys.ter., erikoisl.) 84 132 laboratorio- ja röntgentutkimukset 3109 3777 Taulukko 12. Työterveyshuollon toimintatilasto 2013 ja 2014 3.2. Sairauspoissaolot Oulunkaaressa sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2014 yhteensä 18 977 kalenteripäivää. (v.2013, 17 067 pv) Keskimääräinen poissaolon pituus v. 2014 oli 21,8 päivää.( v.2013 15,7 pv.) Poissaolopäiviä ei ole toistaiseksi seurattu työpäivinä, joten vertailulukua ei tältä osin ole vielä käytettävissä. Jokainen Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijä oli poissa työstä v.2014 11,3 työpäivänä sairauden takia. 12

2013 2014 1-29 kpv poissaolleita 789 788 kalenteripv yht. 11 215 10 727 kertoja yht. 2390 2218 pituus keskimäärin kpv 4,7 4,8 0 kpv poissaolleita 440 443 Taulukko 13. Alle 30 päivän sairauspoissaolot koko Oulunkaaren kuntayhtymässä Tilastojen mukaan eniten sairaslomia työntekijää kohden on Vaalan terveyspalveluissa ja toiseksi eniten Utajärven perhepalveluissa. Lukua näyttää korottavan yksittäiset pitkät sairaslomat, joten yksiselitteisiä tulkintoja ja päätelmiä tilastoista ei työyksiköiden osalta ole tarkoituksenmukaista tehdä. Osaltaan syytä sairaslomien pituuteen saattaa myös olla henkilöstön ikärakenteella. Niiden palkansaajien määrä, jotka eivät ole olleet yhtään päivää pois töistä sairauden takia oli vuonna 2014 yhteensä 482, 36 % (v.2013 43,2 %), Enintään 5 päivää sairastaneiden vastaava osuus oli 394 henkilöä, 29,45 % (v. 2013 35 %) Kuva 3. Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden kalenteripäivinä v. 2013 ja 2014 13

Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11 60 pv 61 90 pv 91 180 pv 181 365 pv Poissaolokertoja 1431 480 394 24 17 1 Työntekijöitä 715 308 234 21 16 1 Taulukko 14. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2014 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11 60 pv 61 90 pv 91 180 pv 181 365 pv Poissaolokertoja 1554 508 394 18 14 3 Työntekijöitä 720 313 126 17 11 3 Taulukko 15. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2013 Sairauspoissaolojen palkkakustannus ilman sivukuluja ja sijaiskuluja oli vuonna 2014 yhteensä 1 211 093 (v. 2013 1082 088 ). Sijaiskuluja käsitellään luvussa 6. 3.3 Työtapaturmat Tapaturmia, joiden takia on jääty sairaslomalla vähintään yhdeksi päiväksi, on vuonna 2014 tilastoitu yhteensä 24; suurin osa tapaturmista vanhuspalveluissa. Tapaturmien aiheuttama sairauspoissaolo on vaihdellut 1-22 kalenteripäivää, ollen keskimäärin 14 kalenteripäivää. Tyypillisiä työtapaturmia ovat liukastumiset ja erilaiset työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat sekä potilaan nostossa tapahtuneet tapaturmat. Työtapaturmista aiheutui vuonna 2014 yhteensä 229 poissaolopäivää ja vuonna 2013 324 poissaolopäivää. 3.4. Työhyvinvointi Katso erillinen toiminnan arvioinnin raportti (innostuskysely, hyvinvointikysely). 14

4. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Aloitetoimintaan ei ole vielä laadittu sääntöjä ja palkkioperusteita. Kuntayhtymän intranetissä on olemassa aloitelomake, jonka vastauksiin on pääsy henkilöstöpäälliköllä. Lomakkeen kautta ei kuitenkaan ole vielä annettu aloitteita. Aloitteet tulevatkin yleensä muuta reittiä pitkin. 4.1. Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007 eli yhteistoiminta säädettiin kunnissakin lain tasolle. Lain tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain perustelut korostavat avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäistä yhteistyötä. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat henkilöt sekä osa esimiehistä on saanut peruskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työpaikkojen riskit ja vaarat on kartoitettu kunnissa ennen vuotta 2010; kartoitus on osa kunnan toimintojen riskien arviointia. Kartoituksia on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lisäksi henkilöstöä on koulutettu vaikeiden asiakkaiden sekä uhkaavien tilanteiden kohtaamistilanteisiin ja henkilöstön saataville on toimitettu ohjeistusta (kirjallisuutta, linkkejä) tarpeellisen tiedon hankintaan. Työyksikkökohtaisesta turvallisuudesta huolehditaan mm. valvontakameroilla, ovien lukituksilla ja muilla hälytysjärjestelmillä Kuntayhtymässä on yhteistyötoimikunta, johon työnantajan edustajina ovat kuuluneet kuntayhtymän johtaja, kehitysjohtaja, perhepalvelujohtaja, henkilöstösihteeri ja henkilöstöpäällikkö. Työntekijöitä ovat edustaneet pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu. Pääluottamus- ja luottamusmiehet osallistuvat järjestökoulutukseen. 4.2. Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoimaa on käytetty satunnaisesti terveyspalveluissa. Vuokratyövoiman käyttö on liittynyt tilanteisiin, joissa palveluiden tuottamiseen tarvittavaa henkilöstöä ei ole saatu rekrytoitua. 4.3. Oppilaitosyhteistyö Oulunkaaren eri palvelualat ja -alueet tarjoavat resurssiensa puitteissa harjoittelupaikkoja ja työssäoppimisjaksoja eri oppilaitosten opiskelijoille. OAMK:n kanssa ollaan sopimassa kumppanuussopimusta. 15

5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Oulunkaaren henkilöstömenot olivat vuonna 2014 taulukon 15 mukaiset. Palkkasumma sisältää myös jaksotetut palkat ja henkilöstökorvaukset eli sairasvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökustannuksiin ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Henkilöstömenot Muutos 2013 -> TP 2013 TP 2014 2014 :na %:na Palkat 35 551 020 36 642 193 1 091 173 3,1 Sivukulut 8 252 194 8 772 630 520 436 6,3 Yhteensä 43 803 214 45 414 823 1 611 609 3,7 Taulukko 16. Henkilöstömenot vuonna 2013 ja 2014 Henkilöstökulut pysyivät kohtuullisen hyvin v. 2014 talousarviossa, sillä toteutuma oli 100.7 %. Palkat TP 2013 TP 2014 Muutos 2013-> 2014 :na %:na vakinaiset 20 051 022 20 029 851 21 172 0,1 määräaikaiset 2 361 780 2 273 070 88 711 3,8 sairaus- ja äitiysloman sijaiset 912 202 1 129 714 217 512 23,8 muut sijaiset 2 896 418 3 306 313 409 895 14,2 erilliskorvaukset 3 435 238 3 559 823 124 585 3,6 muut korvaukset 243 269 229 129 14 140 5,8 palkkatukipalkat 535 762 575 830 40 068 7,5 kokouspalkkiot 49 652 32 906 16 746 33,7 henkilöstökorvaukset 571 889 721 443 149 554 26,2 lomarahajaksotus 5 637 566 6 227 001 589 435 10,5 Yhteensä 35 551 020 36 642 193 1 091 173 3,1 Taulukko 17. Palkkojen toteutuma v. 2013 ja 2014 16

Kuva 4. Palkkamenojen prosentuaalinen jakautuma v. 2014 5.1. Palkkaus ja keskiansiot Alla olevaan taulukkoon on kerätty yleisimpien ammattinimikkeiden tehtäväkohtaisen palkan vertailutiedot Oulunkaaressa ja kunnissa keskimäärin. Oulunkaaressa ei ole havaittavissa selkeitä palkkaeroja miesten ja naisten välillä. Kokonaisansiot riippuvat palvelussuhteen kestosta, mahdollisista henkilökohtaisista lisistä ja syrjäseutulisistä sekä vuorolisistä. Osa henkilöstöstä saa syrjäseutulisän ja ikärakenteesta johtuen osalla henkilöstöä on ns. määrävuosilisä. Näiden kahden viimeksi mainitun lisän vaikutus kokonaisansioon saattaa olla jopa 200 400 /kk. 17

Nimike Tehtäväkohtainen Kunnat Oulunkaari (v.2014) (v.2013) hammashoitaja 2056 2071 lähihoitaja 1953-2098 2057 terveyskeskuslääkäri 4910-8636 4563 terveyskeskushammaslääkäri 3678-4988 3884 sairaanhoitaja 2218-2504 2402 terveydenhoitaja 2235-2511 2411 sosiaalityöntekijä 2786-3400 2958 ohjaaja 1850-2493 2128 palvelusihteeri 1900-2650 2073 Taulukko 18. Keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat kunta-alalla verrattuna Oulunkaareen; tilastot vuodelta 2013 ja 2014. 18

6. Yhteenveto Raportissa tiedot on esitetty pääsääntöisesti koko kuntayhtymän tasolla. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä. Lisäksi taustatietoina on käytetty Tilastokeskuksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tilastoja. Tietojen kerääminen järjestelmistä ei aina ole yksiselitteistä esim. omailmoitus- ja koulutuspoissaolojen osalta. Raportoinnissa aiheuttaa epätarkkuutta myös se, että vakanssit on osin tilastoitu lukumäärän, osin työajan mukaan. Työajankäytön seuranta työpäivinä onnistuu suoraan raportointiohjelmasta, mutta osin vertailu ulkopuolisiin tilastoihin ei ole aukotonta. Melko ajantasoista vertailutietoa löytyy edellä mainituista tilastokeskuksen ym. tilastoista, mutta työnantajakohtaisesti tilastot edelleenkin osin kootaan eri menetelmillä ja tarkkuuksilla. Määräaikaisten työsuhteiden perusteet eivät yksiselitteisesti käy ilmi käytettävissä olevasta tilastomateriaalista, koska kaikki eivät ole käyttäneet henkilöstöhallinnon ohjelmaa samalla tavalla, valiten samoja syykoodeja. Jatkoa varten on kuitenkin tarvetta saada kirjaaminen yhtenäiseksi. Raportissa on mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta, jotta asiakirja toimisi samalla myös tasa-arvosuunnitelman pohjana. 19