Vin Naturen asiakaslehti Huhtikuu Viinipisaroita

Vin Naturen asiakaslehti Huhtikuu 2009 Viinipisaroita

Kiitos käynnistä Viinikevät 2009 -pienmessuilla! Tänä vuonna ei järjestetä ViiniExpoa, joten tartuimme tilaisuuteen ja organisoimme Helsingissä 23.-24.3. omat messut yhteistyössä Fine Wine Finlandin kanssa. Itsellemme jäi Viinikevät 2009 - tilaisuudesta erittäin positiivinen vaikutelma. Kuulisimme mielellämme myös teidän mielipiteenne, hyvät asiakkaat! Antamanne ruusut ja risut ovat meille arvokkaita, samoin kuin toiveet ja ehdotukset ensi vuotta varten. Viininviljelijävieraat pitivät hyvänä messujen ideaa: rajattu määrä viinejä kutsuvieraille. He olivat myös vaikuttuneita kutsuvieraiden asiantuntemuksesta ja kiinnostuksesta. Juravuoristosta tullut Stéphane Tissot kertoi, ettei hän ole missään maassa tavannut yhtä paljon alueensa viinejä tuntevia ihmisiä! Jean-Michel Deissin mielestä tunnelma graniittiseinäisessä salissa oli mainio terroirviinien maisteluun. Tapaamisiin ensi vuonna Viinikeväässä 2010! 3 Vuoriston puhdasaromiset viinit Domaine des Ardoisières Voi olla, että Alpeilla sijaitseva Savoie ei tule ensimmäisenä mieleen, kun etsii suuria viinejä. Kuitenkin juuri sieltä ovat peräisin muutamat viime vuosien hienoimmista löydöistämme. 6 Viinipisaroita Viinipisaroita Vin Naturen asiakaslehti Toimittaja Vin Nature viinitukku Oy Toimitus Michel Palu (päätoimittaja) michel.palu@vinnature.fi Sari Oino (toimituksen sihteeri) sari.oino@vinnature.fi Tanja Palu tanja.palu@vinnature.fi Valokuvat: Liisa Leinonen ja tuottajien omat arkistot Käyntiosoite Hämeenkylän kartano Vanhankyläntie 12/4 01630 VANTAA Postiosoite PL 165, 01721 VANTAA nro 39 Huhtikuu 2009 Kuinka teet tilauksesi? Soita meille! (09) 5479 6820 Ma-pe klo 9-17 Faksaa meille! (09) 5479 6821 Lähetä sähköposti! vinnature@vinnature.fi Tilaa internetin kautta! Voidaksesi tehdä onlinetilauksia sinun tarvitsee rekisteröityä ja luoda tili osoitteessa: www.vinnature.fi Kotisivuillamme on paljon hyödyllistä tietoa, joka auttaa sinua tuotteiden valinnassa. Päivitä tietosi ja anna palautetta Käytä yhteystietojesi päivittämiseen, kyselyihin, kommentteihin ja ehdotuksiin kotisivujemme palautelomaketta. Tuntemattomat suuruudet Altesse ja Bergeron Savoie on todellinen vuoristomaakunta, sillä korkeus merenpinnasta on keskimäärin 1500 m, ja 143 vuorenhuippua ylittää 3000 m korkeuden. Viinialueen valtteja ovat omaperäiset rypäleet ja omantyyliset viinit, sillä vain noin 20 alkuperäistä lajiketta on sopeutunut Savoien ankaraan ilmastoon. Ravintolauutuudet 13 Eläköön Beaujolais n terroir-viinit! Pierre-Marie Chermetten punaviinit ovat hienostuneita, samettisia ja suurenmoisen hedelmäisiä. Tutustu ihmeessä! 13 Mas Conscience Terrasses du Larzac on kenties Languedocin kiinnostavin AC-alue. Geneviève ja Laurent Vidal viljelevän 12 ha tilaansa biodynaamisesti ja valmistavat runsaan täyteläisiä viinejä. 15 Ihanat Manseng-viinit Poimintamme parhaista Pyreneiden kuivista valkoviineistä (vuosikerta 2007). Anna aitojen makujen valloittaa... 2 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

Quartz Schiste Améthyste Brice Omont Ambre Domaine des Ardoisières Savoie Vuoriston puhdasaromiset viinit Voi olla, että Alpeilla sijaitseva Savoie ei tule heti ensimmäisenä mieleen, kun haluaa etsiä suuria viinejä. Kuitenkin juuri sieltä ovat peräisin muutamat viime vuosien hienoimmista löydöistämme. Suuri viini ei synny sattuman kaupalla. Cevinsin kylässä viininviljely oli 10 vuotta sitten lähes sammunut elinkeino, kunnes innokkaat ja lahjakkaat viininviljelijät löysivät jälleen suurenmoisen terroirin sekä vanhat Savoien köynnökset maagisin seurauksin. Ikivanha viinialue Savoie on todellinen vuoristomaakunta, sillä korkeus merenpinnasta on keskimäärin 1500 m ja 143 vuorenhuippua ylittää 3000 m korkeuden. Ei siis uskoisi, että alueelta löytyy viinitarhoja. Suuri ei niiden pinta-ala toden totta olekaan: köynnökset on istutettu harkitusti kaikkiin niihin harvoihin paikkoihin, missä ihanteelliset olosuhteet Anna aitojen makujen valloittaa 3 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

vallitsevat - tarpeeksi aurinkoa, hyvä maaperä ja sopiva korkeus merenpinnasta. Savoiessa on pääasiassa kahdentyyppistä maaperää, jotka sopivat hyvin viiniköynnösten istuttamiseen. Suurissa laaksoissa on maaperäkerrostumia, jotka kvartäärikauden jäätiköt muovasivat vetäytyessään alueelta. Toisaalta on myös satunnaisista kallion sortumisista syntyneitä kivilouhikkoja. Eräs tällainen sortuma tapahtui marraskuisena yönä vuonna 1248, kun myrskyisten sateiden jälkeen jättiläismäinen romahdus vei mukanaan kokonaisen Granier-vuoren osan. Sen myötä hautautui 5 kylää ja 5000 ihmistä alueelle, joka oli 7,5 km pitkä ja 6,5 km leveä! Tämä suuri hautausmaa säilyi koskemattomana useita vuosisatoja, kunnes sinne alettiin istuttaa viiniköynnöksiä, joiden nimet olivat saaneet inspiraationsa tapahtuneesta katastrofista (esim. Rauniot tai Katkera vuori ). Nyt alueella tuotetaan Apremont ja Abymes-viinejä, jotka tehdään Jacquère-lajikkeesta. Molemmat maaperätyypit, jääkauden kerrostumat ja louhikot, ovat useimmiten muodostuneet kalkkikivestä samoin kuin ympäröivä vuoristokin. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli viiniköynnösten leviämisessä Savoien maakuntaan. Tarpeitaan varten kirkko istutti köynnöksiä aina korkeimpiin laaksoihin asti. Vielä muutama vuosikymmen sitten Mauriennen laaksossa sijaitsevassa Saint Andrén kylässä viljeltiin keskiajalta peräisin olevia köynnöksiä lähes 1000 metrin korkeudessa! Keskiajan ristiretkien perua olivat myös uudet lajikkeet, kuten Altesse, joka tuotiin Kyprokselta. Menestyksensä huipulla 1800-luvulla Savoien viinitarhojen kokonaispinta-ala oli yli 20000 hehtaaria. Viinikirvaa löytyi alueelta ensimmäisen kerran vuonna 1877. 10 vuotta myöhemmin suunnilleen kaikki viinitarhat olivat tuhoutuneet, ainoana poikkeuksena korkealla vuoristossa sijaitsevat, syrjäiset Mauriennen ja Tarentaisen laaksot. Ei tiedetä, johtuiko säästyminen Savoijilainen viininviljely on todella vanha perinne. Roomalainen kirjailija Columella, joka itse oli viinitieteen pioneereja, mainitsee laajassa maatalouden tutkielmassaan "De re rustica (1. osa ilmestyi vuonna 42 jkr.), että Allobrogie ssa (Savoien vanha nimi) viljeltiin viiniä jo ennen roomalaisten tuloa vuonna 120 jkr. Roomalaisvalloittajien aikana viinikulttuuri kehittyi ja Allobrogien viini koki suuren menestyksen Roomassa. Myös Lucullus (115-57 ekr.), Rooman valtakunnan tunnetuin herkkusuu, arvosti viiniä. Tiedetään jopa, että hän maksoi tästä, todennäköisesti Mondeuse Noir rypäleistä tehdystä viinistä noin 1000 hopearahaa ruukulta. www.vinnature.fi 4 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

CEVINSIN VIINITARHAN HENKIINHERÄÄMINEN VASEMMALLA: VIINITARHA VUONNA 2008 ALLA, YLEMPI KUVA: KUVA VUODELTA 1998 NÄYTTÄÄ, KUINKA CEVINSIN VIINITARHA ON LÄHES KOKONAAN KOIVUMETSÄN VALTAAMA. ALEMPI KUVA: MENEILLÄÄN ENSIMMÄISET UUDELLEENISTUTUKSET V. 1999. UUDEN AJANLASKUN ALKU! syrjäisyydestä vai siitä, ettei tuholainen kestänyt ilmastoa. Tarhojen palauttaminen ennalleen käynnistyi nopeasti. Jo vuonna 1892 köynnöksiä vartettiin amerikkalaisiin runkoihin. Valitettavasti pelastustyö tehtiin käyttämällä hybridejä, jotka ovat hyvin tuottoisia, mutta huonolaatuisia. Näin katosivat lähes täydellisesti ne vanhat, omaperäiset lajikkeet, joihin Savoien vuoristoviinien identiteetti perustui. Alamäkeä jatkui vuosikymmenten ajan; vähän rahaa tuottavat tai vaikeasti viljeltävät (liian jyrkät, korkealla sijaitsevat ym) viljelypaikat hylättiin. II maailmansodan lopussa savoijilaisten viinitarhojen pinta-ala oli pienentynyt alle 3000 hehtaariin. Elpyvät Savoien viinitarhat 50-luvulle saavuttaessa muutamat harvat viininviljelijät päättivät panna alamäelle stopin ja nostaa uudelleen arvoonsa vanhat, paikalliset lajikkeet. Heitä on kiittäminen, että Savoien viinit alkoivat nousta pitkästä talvihorroksesta. Yksi uuden tulemisen merkkipaaluja on vuonna 1973 saatu alkuperämerkintäoikeus (A.O.C.). Nyt Savoie on yksi harvoista viinialueista Ranskassa, missä istutetaan uusia köynnöksiä kesantopelloille. Viininviljelyn kriisistä ei ole tietoakaan: 60-luvulta saakka kasvaneen alppiturismin ansiosta paikallinen tuotanto riittää juuri ja juuri sammuttamaan turistilaumojen janon. Täytyy tosin myöntää, että valtaosa tuotannosta on laadultaan varsin keskinkertaista, viinit ovat kevyitä ja raikkaita, ja ne kulutetaan yleensä seudun hiihtokeskuksissa. Laadukkaiden terroirviinien tuottaminen kysyy motivaatiota, sillä helpommallakin pääsisi... Unelmista todeksi Viininviljelijöiden porukka on siinä mielessä erikoista, että iässä, jossa tavalliset tallaajat odottavat vain rauhaisaa lipumista eläkepäiville, jotkut unelmoivat kuin teiniikäiset. Michel Grisard kuuluu juuri heihin. Hän on Savoien viininviljelyn suuri hahmo, mies joka on taistellut vuosikymmeniä (jatkuu sivulla 7) 5 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

YLLÄ VASEMMALTA OIKEALLE J A C Q UÈ RE, M O N D E U SE N O I RE, ROUSSANNE (ELI BERGERON ) JA PERSAN. ALLA ALTESSE (ELI ROUSSETTE). Savoien rypälelajikkeet Savoien viinitarhat levittäytyvät noin 3000 hehtaarin alueelle, 300-600 metrin korkeuteen. Vähäisen auringonvalon ja ilmaston viileyden vuoksi viiniä viljellään ainoastaan kaikkein aurinkoisimmilla palstoilla. Vain seudun n. 20 enemmän tai vähemmän alkuperäistä lajiketta on sopeutunut ankaraan ilmastoon, viinialueen valtteja ovat siten omaperäiset rypäleet ja omantyyliset viinit. Savoie tuottaa tavattoman paljon erilaisia viinejä, joita ei kannata aliarvioida. Altesse ja Roussannevalkoviinit haastavat nimittäin Ranskan parhaat valkoviinit ja osa Mondeuse-viineistä on kerrassaan loistavia. Altessea (toiselta nimeltään Roussette) viljellään Ranskassa ainoastaan Savoien alueella. Parhaiden terroirien viinistä tulee erityisen eloisaa ja aromaattista: lakritsia, mehiläisvahaa, hasselpähkinää, päärynää. Taitavimpien tuottajien käsissä Roussanne-rypäleestä (paikallisesti Bergeron) tulee suurenmoista ja omintakeista valkoviiniä: hienossa tuoksussa on mantelia, aprikoosia ja kvitteniä, maku täyteläinen ja mineraalinen. Jalohome luo viiniin usein sulokkuutta ja hillottujen hedelmien aromeja. Nämä viinit muistuttavat siinä Hermitagen suuria valkoviinejä, että ne vanhenevat hyvin ja aromit kehittyvät kompleksisiksi: kuivattuja hedelmiä, tryffeliä ja hunajaa. Suotuisten olosuhteiden vallitessa muistakin paikallisista valkoviineistä tulee kiinnostavia, esimerkkeinä Chapareillanin ja Cruet n kuntien alueella kasvanut Jacquère-rypäle, Genevenjärveltä kotoisin oleva Chasselas ja Ayzen kylän punasavimaaperässä kasvanut Gringet. Monille varsinaisen ahaa-elämyksen tuottavat parhaat Mondeuse-punaviinit. Vaikka ne muistuttavat profiililtaan Syrah-viiniä - kukkaiset aromit, punaiset marjat ja mausteisuus - Mondeuse erottuu raikkaudellaan edukseen. Viini sopii hyvin monenlaisten ruokalajien kumppaniksi. Parhaimmillaan siitä löytää kypsää, herkullista hedelmää, kukkaisuutta, mausteita, suklaata, häivähdyksen savua, hienostuneita tanniineja sekä puhdasta mineraalisuutta. Muista punaviinilajikkeista huomattakoon Persan, hyvin laadukas lajike, joka ennätti lähes kadota. Useimmiten sitä käytetään Mondeusen kanssa, mutta on olemassa myös muutamia 100 % Persaneja, erityisesti Saint Pierre d Albignyn kylässä. Anna aitojen makujen valloittaa 6 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

(jatkoa sivulta 5) rutiininomaista viininvalmistusta ja hallinnollisia esteitä vastaan. Michel on nimittäin sitä mieltä, että myös Savoiessa on mahdollista valmistaa huippuviinejä. Hän alkoi ensimmäisenä puhua pienten rypälesatojen sekä Mondeuse Noir punaviinien ja Bergeron (Roussanne) -valkoviinien tammikypsytyksen puolesta. Hän oli Savoiessa ensimmäinen, joka siirtyi biodynaamiseen viljelyyn ja ensimmäinen sikäläinen, joka on saanut kansainvälistä arvostusta osakseen. Vuonna 1997 Michel sai vision, että Tarentaisen laaksossa sijaitseva Cevinsin kylä (12 km päässä Albertvillen olympiakaupungista), olisi täsmälleen se paikka, jossa Suuren Viinin tavoittelu voisi onnistua. Kylän laidalla sijaitseva Calvairen rinne, jonka huipulla on Notre Dame des Neiges in valkoinen kappeli (kuva s. 4), oli kokenut Savoien viinitarhojen tyypillisen kohtalon. Cevinsissä on viljelty viiniä ammoisista ajoista lähtien: vanhimmat arkistomerkinnät siitä ovat 900-luvulta, mutta viiniä on luultavasti viljelty jo roomalaisten aikana. Kuitenkin II maailmansodasta alkaen palstat jätettiin pikku hiljaa kesannolle, kunnes köynnökset hävisivät kokonaan ja niiden tilalle kasvoi koivu ja kastanjapuumetsää (kuva s. 5). Calvairen kukkula on ns. kiviharjanne, eli muinaisen jäätikön alue, joka kesti hyvin eroosiota. Harjanteen päälle kasaantui jäätikön mukanaan tuomia liuskekivipalasia. Jääkauden päättyessä ja jään vetäytyessä alta paljastui kukkula, joka jäi keskelle Tarentaisen laaksoa. Etelän suuntaan antava viinitarha on näinollen rakentunut liuskekivimaaperälle, mikä on harvinaista Savoiessa. Olosuhteet ovat hyvin suotuisat rypäleiden kypsymiselle, sillä liuskekivellä on erikoinen kysy pidättää päivän aikana imemäänsä lämpöä ja luovuttaa se köynnöksille myöhemmin. Liuskeista kiveä käytetään kattopaanuina ja talojen pinnoissa joissakin osissa Ranskaa. Cevinsin kiveä on käytetty erityisesti Louvren museossa. Michelin raivaamalle viinitilalle annettu nimi Ardoisières tarkoittaakin liuskekivilouhosta. Kivet ovat tällä paikalla kallistuneet pystysuoraan, minkä ansiosta köynnökset voivat juurtua lujasti ja syvälle. Kaltevuus on paikoin jopa 60 %. Koko viinitarhan rinne on pengerretty terasseiksi, joiden korkeus on enimmillään kaksikin metriä. Michel aloitti lopulta rinteen kunnostuksen vuonna 1998 sisällään varmuus siitä, että terroir tällä paikalla antaisi poikkeuksellisen hyviä viinejä Hänen näkemyksensä rohkeutta (tai kenties jopa hulluuttaan) voi ymmärtää paremmin jos tietää, että pitkästä viininviljelyhistoriasta huolimatta hänen edeltäjänsä eivät olleet ainakaan 200 vuoteen koettaneet kasvattaa tällä paikalla laatuviiniä. Seudun talonpojat ovat nimittäin päätyökseen viljelleet maata sekä kasvattaneet karjaa ja valmistaneet viiniä ainoastaan kotitarpeita www.vinnature.fi 7 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

varten. Hämmästyttävää kyllä, Michel ryhtyi kunnostustöihin puhtaasti anteliaisuus ja epäitsekkyys motiiveinaan. Hänen tavoitteenaan on ollut luoda viinitarhan perustukset aivan alusta pitäen, sitten koettaa löytää nuori viljelijä, joka haluaisi asettua tilalle, auttaa hänet alkuun oma pitkä kokemuksensa apunaan ja lopulta antaa jatkaa omin neuvoin, kunhan tila olisi saatu kannattavaksi. Toukokuussa 1998 unelmasta alkoi tulla totta, kun ensimmäiselle pienelle, 20 aarin alalle istutettiin Altesse-köynnöksiä. Työmäärä oli ollut mieletön! Aluksi täytyi vakuuttaa pankkiirit, jotka eivät kiljuneet riemusta nähdessään riskaabelit suunnitelmat. Sitten täytyi taivutella rinnepalstojen 250 eri omistajaa myymään maansa. Kaikkiaan ostettavia maapalstoja oli huimat 450 kappaletta! Kului 6 vuotta, ennen kuin 7 hehtaarin viinitila oli yhdellä omistajalla. Metsä täytyi parturoida kokonaan, raivata kannot, kääntää maa, kunnostaa suuri osa penkereitä tukevista kivimuureista, iskeä 8 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

ARDOISIÈRES-VIINITARHAN PERUSTAMINEN TUO MIELEEN MARK TWAININ TUNNETUN SANONNAN: "HE EIVÄT TIENNEET, ETTÄ SE OLI MAHDOTONTA, JOTEN HE TEKIVÄT SEN". OIKEALLA: VIINITARHA TALVELLA maahan köynnöksiä tukevat seipäät koko rinteen laajuudelta. Lisäksi tarvitsi kunnostaa tiet autolla kuljettaviksi, jotta pystyttiin kuljettamaan ihmisiä, työkaluja ja rypäleitä sadonkorjuun aikaan. Lopuksi rakennettiin viinikellari. Vuonna 2004 koitti Michelin suuri hetki. Ensimmäinen vuosikerta tuli myyntiin ja kriitikoiden tuomio oli hyvin kannustava. Vuonna 2005 oli Michelin toinen suuri hetki, kun hän onnistui vakuuttamaan nuoren viininviljelijän, Brice Omontin kumppanikseen viinitilalle. Neljän vuosikerran ajan he työskentelivät yhdessä ja osoittivat, että rinnepalstan anti voi olla todella ihastuttavaa. Nyt Brice viljelee tilaa omin neuvoin. Michelin unelma on saanut onnellisen päätöksen: energian ja innostuksen ansiosta pieni alppiviinitarha on tukevasti toisen elämänsä alussa! Koko seikkailu hylätyn viinitarhan kunnostamiseksi takaisin viljelyyn on jotenkin lohdullinen ja liikuttava. Voidakseen ryhtyä tämänkaltaiseen vuorenvalloitukseen niin kuvaannollisessa kuin konkreettisessakin mielessä, täytyy kyllä omistaa 20-vuotiaan mieli! Maailmassa, jota ohjaa ensisijaisesti tuottavuus, Michelin lapsellisuus herättää väkisinkin kunnioitusta. Hän sanoo motiivikseen ennen kaikkea halun antaa oma pieni panoksensa viinikulttuurin ja sivistyksen eteenpäin välittämisessä. Nyt kun projekti on saatu menestyksellä vauhtiin, onko miehemme jäämässä tyytyväisenä eläkkeelle? Taatusti ei! Nyt hän keskittyy innolla projektiinsa luoda Alppien viinitarhakeskus, joka toimii sekä savoijilaisten rypälelajikkeiden säilyttäjänä että paikkana, jossa elvytetään ympäristöön, kulttuuriin ja gastronomiaan liittyvää Savoien viinitarhojen kulttuuriperintöä". Projekti on jo pitkällä ja keskus luotaneen piakkoin juuri Ardoisièresin viinitilan kupeeseen. Sitten kun keskus on avattu yleisölle, Michel vakuuttaa aikovansa vihdoin levätä pitämällä huolta omista viiniköynnöksistään 30 km Cevinsistä sijaitsevassa Prieuré Saint Christophe kylässä. Uusi elämä luontoa kunnioittaen Ardoisièresin viinitarhoille on istutettu ainoastaan Savoien alkuperäislajikkeita, joita viljellään biodynaamisesti, siten, että luonnon logiikkaa noudatetaan ytimiä myöten, jolloin yksi plus yksi ei ole välttämättä kaksi. Köynnökset on istutettu varsin tiheään, 7500 köynnöstä/ha, eikä keskimääräinen sato juuri ylitä 20 hl/ha. Koneilla tehdään vain vähän työtä (hyvästä syystä!), rypäleet korjataan käsin. Anna aitojen makujen valloittaa 9 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

maisema. Savoien huimaavaan kauneuteen yhdistyy myös ihmisen luomistyön tulos, aaltoilevat viiniköynnösrivistöt, jotka on kanavoitu ikiaikaisten liuskekivimuurien väliin. Kaiken tämän keskellä itsensä tuntee kovin pieneksi Viinitila on aina avoinna yleisölle, ja sen rinteestä on muodostunut koko maakunnan suosituin kävely ja piknikpaikka. Domaine des Ardoisières in viinit CEVINSIN LIUSKEISTA MAAPERÄÄ Viinit saavat kypsyä tammitynnyreissä, ei saadakseen tammen makua, vaan jotta ne voisivat elää ja hapettua, aivan kuin juustot kypsyessään. Vaikka terroir onkin jo osoittautunut poikkeuksellisen hyväksi, viinitarha on vasta pitkällisen uudestisyntymisensä alussa. Nyt viinitilan ohjaksissa oleva Brice Omont on jo saanut hyvän käsityksen terroirin potentiaalista, ja ajattelee voivansa sinnikkäällä ja uutteralla työllä kehittää viinejä vielä eloisampaan ja mineraalisempaan suuntaan, kuitenkin rasvaisuuden säilyttäen. Seuraamme asiaa tarkoin! Les Ardoisières, pieni vuoristoparatiisi Brice ottaa vierailijat vastaan konstailemattomasti ja innokkaasti, ja saa rennon tunnelman heti aikaan. Mukaan kannattaa ottaa hyvät kävelykengät, sillä tietysti hän ehdottaa pian kävelyretkeä sinne, missä terroir-viinit oikeasti syntyvät, eli viinitarhoille. Rinteen päällä odottaa mahtava Ensimmäisestä, vuonna 2004 myyntiin tulleesta vuosikerrasta lähtien Domaine des Ardoisières in viinit ovat hämmästyttäneet meitä rodukkuudellaan. Hedelmäisyys on suurenmoista, aromit kristallinpuhtaita, tasapaino kypsyyden ja raikkauden välillä täydellinen. Kaikki tämä, vaikka köynnökset ovat nuoria ja vielä puutteellisesti juurtuneita, mikä herättää suuria toiveita tulevaisuudelta. Kun terroir on tällainen, Brice Omontilla on tosiaan aarre käsissään. Huikea ja pyörryttävän korkea Cevinsin liuskekivirinne antaa vaikutelman Grand Cru palstasta. Voipa olla, että jonain päivänä Grand Cru -taso saavutetaankin, sillä monta viinin laatua edistävää tekijää on kasassa: satoja vuosia viljelty, hyväksi havaittu terroir, voimakastahtoiset ihmiset, täydellisesti paikkaan sopeutuneet rypälelajikkeet, vaativa, terroiria kunnioittava viljelykulttuuri ja kunnianhimoinen vinifikaatio. Schiste 2007 Kuiva valkoviini Rypäleet: Jacquère (70 %), Pinot Gris, Bergeron (Roussanne), Mondeuse Blanche ja Chardonnay Musqué Nuoret viiniköynnökset, jotka ovat saamassa luomusertifikaatin Vinifiointi tammitynnyrissä, kotoperäinen hiivakanta 2116 75 cl 25,24 Tuoksu on täyteläinen ja hyvin hienostunut, hunajainen, hedelmäinen (aprikoosia), kukkainen (appelsiininkukkaa) ja mineraalinen. Maku on hyvin rakentunut, suutuntuma on hyvin rasvainen ja täyteläinen, mutta siinä on myös hyvän hapokkuuden tuomaa jäntevyyttä. Puhtaat ja täsmälliset hedelmän aromit (aprikoosia, persikkaa), mukana myös hunajaa sekä vihreää teetä. Mahtava mineraalinen, hiukan savuinen jälkimaku, raikas ja pehmeä. www.vinnature.fi 10 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

Meitä kiehtoi tämän viinin harmonisuus, notkea tasapaino voiman ja raikkauden välillä. Viini on niin uniikki, että tutustuminen kannattaa ehdottomasti. Mondeuse Blanche on vanha Savoien rypälelajike, jonka viljelyn kokonaispinta-ala on tällä hetkellä alle 5 hehtaaria. Sitä käytetään harvoin yksinään, vaikka puhtaat Mondeuse Blanchet ovatkin erittäin hienostuneita ja säilyvät poikkeuksellisen pitkään (30 vuotta!). Chardonnay Musquén alkuperäinen nimi oli Chardonnay Muscaté, siksi että aromit muistuttavat Muscat-rypälettä, vaikka se onkin Chardonnay. Adjektiivi Muscaté on nykyään sallittu Ranskassa ainoastaan 100 % Muscat-viineille, joten termi on korvattu sanalla Musqué. Quartz Kuiva valkoviini Rypäle: Altesse Nuoret viiniköynnökset, jotka ovat saamassa luomusertifikaatin Vinifiointi tammitynnyrissä, kotoperäinen hiivakanta Vuosikerta 2006 2064 75 cl 34,39 Viini on jumalainen yllätys! Brice Omont osaa tuoda esiin lajikkeen koko potentiaalin, kun sadot pidetään pieninä. Tuoksu on voimakas, siinä on kypsää hedelmää, bergamottia, alkoholiin säilöttyjen hedelmien aromia ja mineraalisuutta (piikiveä). Maku on huomattavan hyvin rakentunut, siinäkin hedelmäisyyttä (päärynää) ja upeaa mineraalisuutta. Ilmaaminen parantaa viiniä entisestään; kompleksisuus lisääntyy. Mahtava pituus, kun huomioi köynnösten iän! Suurenmoinen ja hyvin maukas. Vuosikerta 2007 2115 75 cl 34,39 Voimakas, hieno tuoksu; aavistus mineraalisuutta, vaniljaa, kukkaisuutta ja sitrushedelmää (greippiä), sitten tuoksu kehittyy tuoreiden manteleiden suuntaan. Maku on täyteläinen, pehmeä, rasvainen, tasapainoinen. Kypsien hedelmien aromit (valkoista persikkaa) ovat loistavan puhtaat. Jälkimaku on pitkä ja mausteinen, hiukan anismainen. Hapot ja mineraalisuus luovat viiniin runsaasti raikkautta ja rapeutta, karkeudesta ei tietoakaan. Hapokkuus on juuri sellaista, mistä parhaissa Altesse-viineissä pidämme, hienostunutta ja hieman limetin suuntaan kallistuvaa. Löydämme siitä myös hallittua mineraalisuutta, joka ei ole läpitunkevaa, vaan aivan kuin vesileimana taustalla. Tässä on erinomainen ruokaviini, joka sopii upeasti kalaruokien kanssa. Elegantti ja tasapainoinen Quartz tuo ulottuvillemme vähän tunnetun Altesserypäleen koko potentiaalin. Lyhyesti sanoen: suuri viini. Brice Omont tuottaa myös Améthyste-punaviiniä. Se on hurmaava viini Persan ja Mondeuse Noire - rypäleistä. Väriltään se on loistavan rubiininpunainen, tuoksussa on pippuria ja mustikkahilloa, maku notkea, voimakkaat kirsikkaisen kastikkeen aromit (vsk 2007). Ambre on omaperäinen makea viini, jota tuotetaan erittäin pieni määrä ja ainoastaan suotuisina vuosina Altesse ja Pinot Gris rypäleistä. Rypäleet kuivataan poimimisen jälkeen terttuina (ks. kuva 11 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

sivulla 12), Ambrella on hyvä happosokeritasapaino. 70 g sokeria ei juuri tunnu, sillä se sulautuu raffinoituihin vihreiden omenoiden, melonin ja sitrushedelmien sekä mintun ja inkiväärin aromeihin. Raikkautta ja hyvä pituus. Onnistunut vuosikerta (2006). Améthyste ja Ambre eivät ole tällä hetkellä myynnissä Suomessa. Muutamia hyvin lupaavia kokeiluja on tehty Altesse-rypäleiden kuivaamiseksi köynnöksissä. Siten viineistä tulee paljon raikkaampaa, kuin jos rypäletertut kuivataan vasta keräämisen jälkeen. Aurinkoisena syksynä on mahdollista poimia riittävästi botrytisrypäleitä Altesse Sélection de Grains Nobles -viiniä varten. Villisiat muodostavat ainoan esteen kokeiluille, sillä ne ovat erittäin persoja makeille rypäleille! Nuorella viinitilalla ei ole vielä mahdollisuuksia investoida viinitarhaa ympäröivään aitaan. Muut Savoien viinit myynnissä tällä hetkellä Chignin-Bergeron Grand Orgue 2001 (31,28 ) ja 2003 (26,12 ). 100 % Roussanne-valkoviinejä, kaksi suurenmoista Louis Magnin in vuosikertaa. Hän on monien mielestä Savoien paras viinintekijä. Anna aitojen makujen valloittaa 12 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

Ravintolauutuudet Viiniuutuudet Les Trois Roches 2007 Beaujolais, Moulin à Vent Domaine du Vissoux, Martine ja Pierre- Marie Chermette Punaviini, 13 % Rypäle: Gamay 2062 75 cl 18,35 Tyylikäs ja kompleksinen tuoksu, josta löytyy kanelin, pippurin ja hyvin kypsän hedelmän aromeja (vadelmaa). Tuoksussa voi aistia myös mineraalisuutta. Maku on tiivis, hedelmäinen, mausteinen ja suutuntuma silkkinen. Herkkupala! Aivan eri maailmasta kuin Beaujolais Nouveau -viinit Valtaosa viinikriitikoista pitää Pierre-Marie Chermetteä koko Beaujolais n parhaana viinintuottajana. "Les Trois Roches" on hänen ykkösviininsä siitä saa käsityksen parhaiden Beaujolais-viinien erinomaisesta hintalaatusuhteesta! Olisiko nyt aika unohtaa ikuisiksi ajoiksi Beaujolais Nouveaut keinotekoisine banaanin aromeineen ja suunnata katse uudestaan Beaujolais n punaisiin terroir-viinehin? Ne ovat hienostuneita, samettisia ja suurenmoisen hedelmäisiä viinejä. Mas Conscience Geneviève ja Laurent Vidal Terrasses du Larzac, Languedoc Languedoc on hyvin vaihtelevantasoinen viinialue. Sadonkorjuun hetkellä katsoja pääsee vielä valitettavan usein todistamaan sitä, kun suunnattomat koneet rohmuavat rypäleet kilometrien matkalta täysin tasamaastoisella viinitarhalla. Perävaunut lastataan täyteen osin hajonneita rypäleitä ja kuljetetaan iltapäivän kuumuudessa osuuskunnalle. Siellä sadosta tuotetaan laihaa viiniä useita miljoonia hehtolitroja liikaa joka vuosi: kulutuksen määrä kun on vapaassa pudotuksessa. Kuitenkin tämäntapainen languedocilainen perinne on ehkä hiipumassa: Uuden Maailman tapaan tuotettujen lajikeviinien valmistus ei ehkä ollutkaan hyvä valinta, sillä tuotantokustannukset Ranskassa tulevat aina olemaan korkeammat kuin erittäin koneistetuilla, keinokastelluilla Australian, Etelä-Amerikan tai Etelä- Afrikan tasangoilla. Nyt Languedocin saamasta huomiosta pääosa alkaa kohdistua uuden www.vinnature.fi 13 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

sukupolven viininviljelijöihin, jotka ovat kekseliäitä ja vaativia. He nojaavat maantieteellisiin ja ilmastollisiin tietoihin ottaakseen käyttöönsä ne maat, jotka antavat tavoiteltuja ominaisuuksia, eleganssia, mineraalista hienostuneisuutta ja raikkautta. Nämä viljelijät suhtautuvat viininviljelyyn lähes luostarimaisella hartaudella. Meneillään olevan laadullisen vallankumouksen seurauksena Languedocin pitkäaikainen alemmuudentunto näyttää katoavan. Positiivinen askel eteenpäin on ollut pienten AC-alueiden luominen parhaiden terroirien mukaan, kuten Minervois la Livinière ja Pic Saint Loup. Montpellierin lounaispuolella sijaitsevan Terrasses du Larzacin maaperä on savi-kalkkimaata ja monin paikoin karkean soran peittämä, ja ilmasto on pikemminkin viileä. Sille myönnettiin viimeisimpänä AC-arvo vuonna 2005. Tällä alueella, erityisesti Anianen ja Montpeyrousin kylien tuntumassa sijaitsee tiheimmässä Languedocin tunnettuja tiloja - Mas Daumas Gassac, Grange des Pères, Mas Jullien, Aupilhac jne. Muutamia vuosia sitten Geneviève ja Laurent Vidal myivät AC Pic Saint Loup ssa sijainneen viinitilansa palatakseen synnyinkyläänsä Saint Jean de Fosiin perustamaan Mas Conscience viinitilan. Heillä oli vakaumus siitä, että Terrasses du Larzacin terroirit sopisivat vieläkin paremmin heidän makunsa mukaisille viineille: runsaan täyteläisiä, mutta ei tasapainottomia eikä raskaita. Mas Consciencen 12 hehtaarin tilaa viljellään biodynaamisesti. Vasta muutama vuosikerta on takana (ensimmäinen 2003), mutta Mas Consciencen viinit kilpailevat jo Languedocin parhaiden viinien kanssa. L As 2006 Languedoc, Terrasses du Larzac Mas Conscience, Geneviève ja Laurent Vidal Punaviini Luomutuote (biodynaaminen viljely) Rypäleet: Syrah, Grenache Noir ja Carignan 2149 75 cl 21,05 Tuoksu on voimakas, Syrahille hyvin tyypillinen. Hienon hedelmäinen maku (kirsikkaa), raikas viini. Tanniinit ovat pyöreitä ja herkullisia. Lakritsainen jälkimaku. Tyylikkyyden malliesimerkki! Le Cas 2007 Languedoc Mas Conscience, Geneviève ja Laurent Vidal Punaviini Luomutuote (biodynaaminen viljely) Rypäle: Carignan 2148 75 cl 17,98 Voimakas, kompleksinen ja mausteinen tuoksu (pippuria). Havaittavissa myös vaahterasiirapin, karhunvatukoiden, mustaherukkahyytelön ja lakritsin aromeja. Suutuntuma on upean konsentroitunut, paksu, täyteläinen, paljon pureksittavaa. Maussa karhunvatukkaa ja tummaa suklaata. Hyvät hapot, tanniinit ovat jo varsin samettiset. Jälkimaku miellyttävän lakritsainen. Upea 100-prosenttiseksi Carignan-viiniksi. Rypäleköynnöksillä on ikää jo 45-55 vuotta. 14 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

Ihanat Manseng-viinit Arvaahan sen, että pidämme erityisen paljon Pyreneitten valkoviineistä! Jopa viinikriitikot alkavat pikku hiljaa luokitella parhaita makeita Jurançon-viinejä ansaitsemalleen paikalle, eli jälkiruokaviinien kärkeen oltuaan sitä ennen pitkään tietämättömiä pienestä Lounaisranskalaisesta viinialueesta. Sitävastoin kuivista viineistä ei puhuta julkisuudessa mitään. Ei kannata myöskään luottaa siihen, että pienet sukutilat, jotka tuottavat ihanimmat juomat, mainostaisivat itseään. Baskimaassa, Arretxean tilalla ei käytetä (tarkoituksella) edes sähköpostia tai internetiä. Toisella suurella baskitilalla Martine Brana myöntää hoitavansa mieluummin kuulun päärynäviinansa tislausta kuin markkinointia. Yvonne Hegoburu, Lounais-Ranskan suuri daami, on kyllä edelleen tyttömäisen innostunut kaikesta, mutta hänenkin täytyy ottaa huomioon ikänsä (80+), eikä voi käyttää kaikkea energiaa Jurançonin lähettiläänä toimimiseen. Viinejä ympäröivä hiljaisuus on harrastajien onni, sillä he raastavat käsiinsä kaikki nuo harvinaiset pullot, jotka saa Ranskan parhaalla hinta-laatusuhteella. Gros Manseng, Petit Manseng ja Petit Courbu luovat ihmeellisen hedelmäisyyden ja hapokkuuden yhdistelmän, joka tekee niistä erinomaisia ruokaviinejä. Ne sopivat täydellisesti jopa kaikkein radikaaleimpiin modernin kulinarismin ilmiöihin. Jurançon Sec 2007 Domaine de Souch, Yvonne Hegoburu Kuiva valkoviini, 13 % 2137 75 cl 23,80 Ensimmäisen kerran Hegoburu on lisännyt vähän Petit Mansengia kuivaan viiniinsä: lopputulos on onnistunut. Viini on pyöreämpi. Ja mikä tasapaino! Hienot sitrushedelmien ja persikan aromit, upea konsentraatio ja raikkaus. Jäntevä ja mineraalinen viini, joka sopii loistavasti Pyreneiden vuohenmaitojuuston tai grillatun tonnikalan kanssa. Lehdistön erityismaininnat: La Revue du vin de France 16,5/20 p. Hegoxuri 2007 Irouléguy, Domaine Arretxea, Thérèse ja Michel Riouspeyrous Kuiva valkoviini, 13 % 2144 75 cl 23,23 Hegoxuri on edelleen valkoviinien terävintä huippua Lounais-Ranskassa. Vuosikerta 2007 on kuiva ja hyvin viehättävä. Eleganssin kruunaa herkkä persikan tuoksu. Jälkimaku miellyttävän mineraalinen. Sopii moniin ruokiin: kalojen, äyriäisten, valkoisen lihan, voimakasluonteisten juustojen kanssa jne. Lehdistön erityismaininnat: La Revue du vin de France 17/20 p. Domaine Brana 2007 Irouléguy Kuiva valkoviini, 13 % 2147 75 cl 22,58 Mahtava tuoksu; tulvillaan kypsää greipin aromia (hedelmälihaa ja kuorta). Mukana myös häivähdys tuoretta mantelia ja mantelimaitoa. Maku on raikas, voimakas, hyvin maukas. Maussakin greipin aromia. Täydellisiä kumppaneita parsa ja hollandaise-kastike, kala ja valkoinen liha kerma tai voikastikkeessa. Lehdistön erityismaininnat: Bettane & Desseauve 17/20 p. Anna aitojen makujen valloittaa 15 Viinipisaroita Huhtikuu 2009

Viinikevät 2009 Helsinki 23.-24.3. Vin Naturen väki ja kaikki mukanaolleet viininviljelijät kiittävät käynnistänne Tapaamisiin taas ensi vuonna Viinikeväässä 2010!