Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) tuli voimaan 1.7.2013. Laaja-alainen laki käsittelee iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamista, palvelujen laatua toimintayksiköissä ja kunnan velvoitteita palveluiden järjestämisessä. Lain tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista, parantaa mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa. Vanhuspalvelulain tavoitteena on myös parantaa mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta palvelujen käyttöön yksilöllisesti ja ajoissa sekä vahvistaa iäkkään henkilön omaa yksilöllistä mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön. Vanhuspalvelulaissa säädetään: iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisen yleisistä periaatteista, palveluntarpeiden selvittämisestä ja palvelukokonaisuuden suunnittelusta, ikäihmisten osallistumisesta palveluita koskevaan päätöksentekoon, pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteista, sosiaalipalveluiden järjestämisen aikarajoista. Iäkkään ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on huomioitava myös muu lainsäädäntö mm. sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki ja muu erityislainsäädäntö. Vanhuspalvelulain velvoitteista osa tuli voimaan heti 1.7.2013, osa 1.1.2014 ja viimeisimmät velvoitteet tulivat voimaan 1.1.2015 alkaen. Aikaisemmin voimaan tulleet velvoitteet ja niihin vastaaminen on käsitelty perusturvalautakunnassa iltakoulutyyppisesti syksyllä 2013. Ne on koottu myös tämän pykälän liitteeksi. Osa velvoitteista astui voimaan 1.1.2015, ja niitä koskeva selvitys on seuraava: 1. Kunnan käytössä on oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta ja erityisosaamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, gerontologia, geriatria, hoito- ja sosiaalityö, lääkehoito, ravitsemus, monialainen kuntoutus sekä suun- ja terveydenhuollon alalla) Äänekosken kaupungilla, Arjen tuen vastuualueella on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että henkilöstön osaamista on pyritty täydennyskoulutuksien, uusien rekrytointien ja uudenlaisten toimintatapojen avulla viemään yhä enemmän asiakaslähtöiseen ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaan
suuntaan. Tavoitteena on ollut lisätä moniammatillista kohtaamista ja yhteistyön merkitystä osana asiakkaan palvelukokonaisuutta. Arjen tuen henkilöstöä on koulutettu Geroartisti Taina Semin johdolla asiakaslähtöiseen kohtaamiseen, voimavarat huomioivaan hoitotyöhön ja elämän merkityksiä korostavaan lähestymistapaan. Koulutus on kestänyt lähes kaksi vuotta. Hoito- ja palvelusuunnitelmakaavake on muokattu uudelleen ja painopisteenä on fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset voimavarat huomioiva kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kuntoutus on noussut erityisen tärkeäksi ja kotiin menevät palvelut ovat olleet ensisijaisia. Rekrytoinneissa kuntouttavaan hoitotyöhön on kiinnitetty erityistä huomiota. Perusturvassa on kartoitettu vastaavan fysioterapeutin toimesta kuntouttavan työotteen toteutumista Äänekosken kaupungin perusturvan eri yksiköissä ja sen pohjalta on toteutettu koulutusta eri toimipisteissä. Kuntouttavan hoitotyön uudenlaisia käytäntöjä kehitetään joka yksikössä, mutta erityisenä painopisteenä on vuoden 2014 aikana ollut lyhytaikaishoidon yksiköiden toimintatapojen uudistaminen. Säännöllisesti lyhytaikaishoitoa käyttävät asiakkaat ovat riskiryhmä suhteessa pitkäaikaiseen palveluasumiseen ja laitoshoitoon joutumisessa. Kuntolaan on perustettu 4 sairaalasta kotiutuvan kuntoutuspaikkaa, jotta turvataan sairaalan akuuttitoimintaa. Säännöllisesti lyhytaikaishoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoitojaksoilla tarkoituksena on tavoitteellisuuden ja fyysisen kunnon ylläpitäminen ja paraneminen, arjen kuntoutuksen esille nostaminen sekä asiakkaan että hänen läheistensä sitouttaminen kuntoutumista ylläpitävään ja edistävään toimintaan. Ikäihmisten määrän lisääntymiseen perustuva budjettimäärärahan kasvu on jaettu Arjen tuen ja terveydenhuollon kesken turvaamaan ikäihmisille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Arjen tuen vastuualueella on kehitetty erityisesti seniorineuvola ja seniorikeskustoimintaa niillä alueilla, joilla terveysasemat ovat lopettaneet toimintansa. Tavoitteena on ollut turvata ikäihmisten palveluiden saatavuutta ja lisätä matalankynnyksen palveluita ikäihmisille. Lisäksi määrärahan avulla on käynnistetty mm. kotihoidon yöpartiotoimintaa, jonka avulla kotiin suunnattavaa palvelua on voitu järjestää ympärivuorokautisesti myös avohuollon asiakkaille. Kotihoidon yöpartiotoiminta tarjoaa turvaa myös muille asiakasryhmille kuin ikäihmisille. Moniammatillista yhteistyötä on lisätty terveystoimen ja Arjen tuen välillä, esim.yhteistyöpalaverit terveyskeskuksessa. Palveluprosessit on kuvattu ja asiakasohjausta on selkiytetty. Yksiköiden sairaanhoidollista osaamista on vahvistettu muuttamalla vapautuneita vakansseja sairaan- ja lähihoitajan vakansseiksi ja toteuttamalla mm. sairaanhoitajien työkiertoa terveyskeskuksessa ja
hoitajien työkierto sairaanhoitajien mukana. Lisäksi sairaanhoidollista osaamista on vahvistettu palveluissa vuorokauden ajoista riippumatta, esim. yöpartiotoiminta. Geriatrista osaamista hankitaan ostopalveluna osana terveystoimen toimintaa, mutta geriatrisen osaamisen riittävä saanti on haaste ikäihmisten palveluita järjestettäessä. Muistihoitaja toimii Äänekosken kaupungilla kokopäiväisesti ja Arjen tuen yksiköissä työskentelee lähes 10 muistihoitajan koulutuksen käynyttä työntekijää. Suun terveydenhuolto on vuoden 2014 aikana alkanut kartoittaa Arjen tuen yksiköiden asukkaita kotikäynnein suun terveyteen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä terveystoimen kanssa tehdään tämän asian osalta. Ravitsemuksen osalta yhteistyöpalavereita kaupungin keittiöiden kanssa pidetään muutaman kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Arjen tuen työyksiköissä ravitsemussuosituksista on pidetty koulutusta henkilöstölle. Palautetta ateriapalveluista kerätään vuosittain ja toimintaa pyritään kehittämään annettu palaute hyödyntäen. 2. Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle tarvittaessa vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on seurata yhdessä iäkkään kanssa palvelusuunnitelman toteutumista, olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin tarpeisiin vastaamiseksi sekä neuvoa ja auttaa iäkästä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijällä on oltava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. Vanhuspalvelulain mukaiseksi vastuutyöntekijäksi Äänekosken kaupungilla on nimetty sosiaalityöntekijä Sirkka-Liisa Lindgren 1.1.2015 alkaen. Hänen tehtävänään on tältä osin huolehtia vastuutyöntekijää tarvitsevien asiakkaiden palvelukokonaisuuden turvaamisesta ja hänelle tarkoitettujen etuuksien myöntämisestä. Lain tarkoituksena on ollut korostaa sitä, että iäkkäällä olisi ympärillään tarvittavaa tukiverkostoa. Tarkoituksena ei ole nimetä kaikille iäkkäille vastuutyöntekijää vaan esim. eri yksiköiden omahoitajan tehtävät ovat hyvin samankaltaisia kuin vastuutyöntekijän velvollisuudet. Vastuutyöntekijän nimeämisestä on sovittu siten, että mikäli tarvetta ilmenee, pidetään ennen vastuutyöntekijän nimeämistä yhteistyössä moniammatillinen palaveri, jotta kaikilla tarvittavilla tahoilla on tieto vastuutyöntekijän nimeämisestä. Vastuutyöntekijän tarve voi olla joko tilapäistä tai
Perusturvajohtajan ehdotus: pysyvää ja tarvetta vastuutyöntekijälle tulee aina arvioida, kun palvelusuunnitelmaa ja palvelukokonaisuutta mietitään. 3. Palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävillä (päivitys palautteen pohjalta). Vanhuspalvelulain 23 määräsi myös julkisen palvelutuotannon omavalvontasuunnitelman laatimisen 1.1.2015 alkaen. Äänekosken kaupungin Arjen tuen yksiköt ovat laatineet yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat vuoden 2014 loppuun mennessä. Arjen tuen tilaajaorganisaatio on laatinut omavalvontasuunnitelman asiakasohjauksen toteuttamisesta. Omavalvontasuunnitelmien tulee olla julkisesti nähtävillä sekä yksikössä että muutoin helposti luettavissa kaupungin nettisivuilla. Arjen tuen vanhuspalveluiden suunnitelmat ovat koottuna luettavissa kaupungin nettisivuilla yksikkökohtaisesti, lisäksi ne ovat kaikkien luettavissa yksiköissä. Omavalvontasuunnitelmat on laadittu siten, että ensin on tehty yksiköiden esimiesten ja tilaajatiimin yhteistyönä yhtenäinen pohja, jota yksiköt ovat omaa omavalvontasuunnitelmaa laatiessa voineet hyödyntää. Kaupungilla on paljon yhteisiä toimintakäytäntöjä, joita yhteiseen pohjaan on koottu. Yksiköiden esimiehet ovat käyneet omissa työyhteisöissään läpi omavalvontasuunnitelman eri osioita ja valmistelleet yksikön käytänteitä henkilöstön kanssa yhteistyössä. Omavalvontasuunnitelman tulee sisältää laajasti tietoa yksiköiden käytännöistä ja toimintatavoista sekä annetuista ohjeista. Omavalvontasuunnitelma on käytännön työkalu työyksiköissä ja tarkoituksena on, että sitä päivitetään vuosittain muuttuvien työtapojen ja käytänteiden vuoksi. Yhteisesti yksiköiden kanssa on sovittu, että päivittäminen tapahtuu vuosittain marraskuun loppuun mennessä ja yksikön esimiehet ovat vastuussa omien yksiköidensä suunnitelmien päivittämisestä. (valmistelu vs. palvelujohtaja Saara Paananen, 0400 115 656) Perusturvalautakunta merkitsee tiedokseen vanhuspalvelulain velvoitteet ja selvityksen ko. velvoitteisiin vastaamisesta Äänekoskella. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että vs. palvelujohtaja Saara Paananen osallistui kokoukseen asiantuntijana tämän asian kohdalla. - - - - -