RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 Sisällys Sisällys... 0 1. 2. 3. ALUKSI... 1 HENKILÖSTÖKUVA... 2 2.1. Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain 2012 2017... 2 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain 2012 2017 4 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 9 2.4. Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset... 11 TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET... 13 3.1. Henkilötyövuodet... 13 3.2. Sairauslomapäivien määrä ja osuus... 16 3.3. Työtapaturmat ja ammattitaudit... 20 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI... 23 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana... 23 4.2. Henkilöstön koulutus... 26 4.3. Työhyvinvoinnin edistäminen... 30 5. REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN... 32 5.1. Vaihtuvuus ja rekrytointi... 32 5.2. Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset... 33

1 1. ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kussakin toimialassa. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.). Vuoden 2017 raportissa on hyödynnetty FK-ohjelmiston uusia raporttipohjia, jotka ovat mahdollistaneet monipuolisemmin joidenkin tunnuslukujen esittämisen. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. On huomioitava, että 1.6.2017 astui voimaan Rauman kaupungin uusi organisaatio. Uuden organisaation mukaiset mallit päivitettiin kaupungin käyttämiin järjestelmiin vasta 1.1.2018, joten tarkastelua tehdään pääasiassa vanhan organisaation mukaisesti virastoittain. Vuonna 2017 Rauman kaupungin henkilöstömäärä kasvoi hieman. Vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus laski hieman määräaikaisten sekä työllistettyjen osuuksien noustessa hienoisesti. Vuonna 2017 Rauman kaupunki oli edelleen mukana toiminnan ja organisaation kehittämistyössä valtakunnallisessa uuden sukupolven organisaatio (USO) verkostohankkeessa. Hanke on tukenut Rauman kaupungin organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän kehittämistyötä osana organisaatiouudistusta. Henkilöstö on ollut alusta alkaen mukana hankkeessa ja laajan osallistamisvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.11.2017 uuden kaupunkistrategian. Se on päivitetty versio ensimmäisestä Rauman Tarinasta. Uusi strategia astui voimaan heti ja alkoi ohjata kaikkea kaupungin toimintaa ja kehittämistä. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat taustatietoa nykytilasta ja auttavat omalta osaltaan tulevaisuuden organisaation rakentamisessa ja kehittämistoimenpiteiden kohdentamisessa. Raumalla 13.3.2018 Jarna Laine Vs. henkilöstön kehittämispäällikkö, henkilöstöohjaus

2 2. HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2017 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset. 1.6.2017 astui voimaan Rauman kaupungin uusi organisaatio. Uuden organisaation mukaiset mallit päivitettiin kaupungin käyttämiin järjestelmiin vasta 1.1.2018, joten tarkastelua tehdään pääasiassa vanhan organisaation mukaisesti virastotasolla, hallintokuntatasolla sekä työsuhteen luonteen perusteella. Joitain tunnuslukuja esitetään myös sukupuolten mukaan. 2.1. Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain 2012 2017 Kuntasektorilla oli vuonna 2017 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä 533 000. Valtion palveluksessa oli 141 000 työllistä ja yksityinen sektori työllisti 1 468 000 henkilöä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2017 työntekijöistä 76,5 % oli naisia. Yksityinen sektori on puolestaan perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä oli 59,2 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli vuonna 2017 kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä nousussa Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Niistä on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2017 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan 2967 henkilöä, joista vakinaisia oli 2214, määräaikaisia 692 ja työllistettyjä 61. Naisia henkilöstöstä oli 2497 ja miehiä 470. Miesten (16 %) ja naisten (84 %) osuus pysyi vuoden 2016 tasolla. Naisten osuus Rauman kaupungilla on edelleen valtakunnalliseen keskiarvoon (76,5 %) verraten jonkin verran korkeampi. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) nousi kaikkiaan 67 työntekijällä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 89 enemmän kuin vuonna 2016 ja työllistettyjen määrä lisääntyi 14 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 36:lla vuodesta 2016. Esimiesten määrä laski edeltävän vuoden tasolta organisaatiomuutoksen vuoksi. Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui vuonna 2017 130, joista naisia oli 95 (73 %) ja miehiä 35 (27 %).

3 Taulukko 1. Koko henkilöstö virastoittain vuosina 2012 2017. KESKUSVIRASTO 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 204 206 88 83 74 73 TYÖLLISTETYT 2 9 2 1 1 1 MÄÄRÄAIKAISET 44 36 11 3 13 14 YHT. 250 251 101 87 88 88 Ruokapalvelut 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 116 120 113 102 TYÖLLISTETYT 6 0 0 4 MÄÄRÄAIKAISET 27 17 20 27 YHT. 149 137 133 133 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 105 106 107 104 102 99 TYÖLLISTETYT 16 36 7 9 19 16 MÄÄRÄAIKAISET 96 105 125 117 108 106 YHT. 217 247 239 230 229 221 KASVATUS-OPETUS 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 664 696 689 679 660 656 TYÖLLISTETYT 27 35 32 26 15 25 MÄÄRÄAIKAISET 255 220 191 196 190 204 YHT. 946 951 912 901 865 885 SOSIAALI-TERVEYS 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 971 1014 996 980 950 950 TYÖLLISTETYT 7 8 6 6 6 8 MÄÄRÄAIKAISET 296 269 248 262 236 304 YHT. 1274 1291 1250 1248 1192 1262 TEKNINEN VIRASTO 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 388 396 222 217 212 203 TYÖLLISTETYT 6 9 5 3 5 6 MÄÄRÄAIKAISET 62 44 15 10 10 9 YHT. 456 449 242 230 276 218 Puhtauspalvelut 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 137 127 113 104 TYÖLLISTETYT 1 0 1 0 MÄÄRÄAIKAISET 23 29 24 24 YHT. 161 156 138 128 Rauman vesi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 26 27 20 20 TYÖLLISTETYT 0 0 0 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 1 0 2 YHT. 27 28 20 22 Rauman jätehuoltolaitos 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 6 6 6 7 TYÖLLISTETYT 0 0 0 1 MÄÄRÄAIKAISET 1 1 2 2 YHT. 7 7 8 10 HLÖSTÖ YHT. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VAKINAISET 2355 2442 2412 2343 2250 2214 TYÖLLISTETYT 58 97 59 45 47 61 MÄÄRÄAIKAISET 759 679 646 636 603 692 YHT. 3172 3218 3117 3024 2900 2967

4 Keskusviraston henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen viraston henkilöstömäärästä puhtauspalvelut - taseyksikön sekä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö lukeutuu tarkastelussa teknisen viraston henkilöstöön. 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain 2012 2017 Vakinaisten määrä Vuonna 2017 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa 2214 henkilöä, joista naisia oli 1856 ja miehiä 358. Vakinaisen henkilöstön osuus (74,6 %) koko henkilöstöstä pysyi lähellä edeltävän vuoden tasoa (2016 77,6 %), vaikka vakinaisten työntekijöiden määrä väheni 36:lla työntekijällä. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2012 2017 YHT. 3000 MIEHET 2500 2355 NAISET 2442 2412 2343 2250 2214 2000 1500 1000 500 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017

5 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö virastoittain sukupuolen mukaan vuosina 2012 2017. KESKUSVIRASTO 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MIEHET 24 22 23 21 19 19 NAISET 180 184 181 182 168 156 YHT. 204 206 204 203 187 175 KULTTUURI-VAPAA- AIKA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MIEHET 24 24 23 25 24 25 NAISET 81 82 84 79 78 74 YHT. 105 106 107 104 102 99 KASVATUS-OPETUS 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MIEHET 99 102 102 99 92 85 NAISET 565 594 587 580 568 571 YHT. 664 696 689 679 660 656 SOSIAALI-TERVEYS 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MIEHET 56 58 60 60 56 60 NAISET 915 956 936 920 894 890 YHT. 971 1014 996 980 950 950 TEKNINEN VIRASTO 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MIEHET 191 187 185 180 175 169 NAISET 197 209 206 197 176 165 YHT. 388 396 391 377 351 334 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MIEHET 413 413 413 385 366 358 NAISET 1942 2029 1999 1958 1884 1856 YHT. 2355 2442 2412 2343 2250 2214 Määräaikaisten määrä Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2017 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa 345 000 henkeä, mikä on 12 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työllisistä vuonna 2017 16,1 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä 141 000 (40,9 %) ja naisia 204 000 (59,1 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,8 % ja miespalkansaajilla 13,2 %. Määräaikaisten osuus nousi hieman naispalkansaajien ryhmässä aikaisempaan vuoteen 2016 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Vuonna 2017 kunta-alalla työskentelevistä palkansaajista määräaikaisia oli 21,9 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 23,5 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 13,2 %. Kunnalla naisten osuus määräaikaisista oli 76,1 %

2012 2013 2014 2015 2016 2017 6 ja valtiolla 57,6 %. Yksityisellä sektorilla määräaikaiset työsuhteet jakautuivat tasan naisten ja miesten välillä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus 23,3 % nousi vuodesta 2016 (20,8 %) ja se noudattelee valtakunnallista kuntasektorilla työskentelevien määräaikaisten työntekijöiden osuutta. Työllistettyjen osuus nousi vuoden takaisesta 1,6 %:sta 2,0 %:iin. Määräaikaisia työntekijöitä oli 89 henkilöä ja työllistettyjä 14 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 800 MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT, LUKUMÄÄRÄ 2012 2017 YHTEENSÄ 700 759 600 500 679 646 636 603 692 400 TYÖLLISTETYT 300 MÄÄRÄAIKAISET 200 100 58 97 59 45 47 61 0 Rauman kaupunki työllisti vuonna 2017 61 henkilöä. Tarkasteluajanjaksolla 2012 2017 työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. Vuonna 2014 työllistettyjen määrä kääntyi laskuun, mutta vuonna 2016 määrä kääntyi taas nousuun, nousten edelleen vuonna 2017. Vuonna 2017 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 692 henkilöä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 596 (86,1 %) ja miehiä 96. Määräaikaisiin työntekijöihin on laskettu mukaan oppisopimuskoulutettavat, joita työskenteli Rauman kaupungilla vuonna 2017 neljä. Määräaikaisten osuus kunkin hallintokunnan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut vuonna 2017 hallintokuntatasolla merkittävää muutosta. Määräaikaisten työntekijöiden osuus nousi 2,5 % edeltävästä vuodesta. Työllistettyjen osuus puolestaan nousi 0,5 % edellisvuodesta.

7 30,0 MÄÄRÄAIKAISTEN JA TYÖLLISTETTYJEN % -OSUUDET 2012-2017 TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 25,0 23,9 23,3 21,1 20,7 21,0 20,8 20,0 15,0 10,0 5,0 1,8 3,0 1,9 1,5 1,6 2,1 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuonna 2017 määräaikaisten osuus nousi hieman kaikissa muissa virastoissa paitsi teknisessä ja jätehuoltopalveluissa. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan määräaikaisiin. Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet hallintokunnittain vuosina 2012 2017. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 44,2 42,5 52,3 50,9 47,2 48,0 KASVATUS-OPETUS 27 23,1 20,9 21,8 22 23,1 SOSIAALI-TERVEYS 23,2 20,8 19,8 21,0 19,8 24,1 KESKUSVIRASTO 17,6 14,3 10,9 3,4 14,8 15,9 ruokapalvelut 18,1 12,4 17,7 20,3 TEKNINEN 13,6 9,8 6,2 4,4 4,4 4,1 puhtauspalvelut 14,3 18,6 17,4 18,6 Rauman vesi 3,7 3,6 0 10,0 jätehuoltopalvelut 14,3 14,3 25 20,0 YHTEENSÄ 23,9 21,1 20,7 21,0 20,8 23,3 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita korkeampi määräaikaisten työntekijöiden osuus johtuu aikaisempien vuosien tavoin siitä, että hallintokuntaan lukeutuvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Määräaikaisuuden syyt 2017 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on pe-

8 rusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, sijaisuudet ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden jatkuvat ketjutukset, vaikka pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2017 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2017 sukupuolen mukaan. MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT NAISET NAISET % MIEHET MIEHET % YHT. YHT. % Sijaisuus 353 55,1 % 40 35,7 % 393 52,1 % Projektitehtävä 8 1,2 % 1 0,9 % 9 1,2 % Avoimen viran/työsuhteen hoito 28 4,4 % 4 3,6 % 32 4,2 % Erillinen määräaikainen työtehtävä 61 9,7 % 11 9,8 % 72 9,7 % Oppisopimuskoulutus 1 0,2 % 3 2,7 % 4 0,5 % Työn luonne 141 22,0 % 34 30,4 % 175 23,2 % Työllistetty 45 6,9 % 16 14,3 % 61 8,1 % Muu syy 4 0,6 % 3 2,7 % 7 0,9 % YHTEENSÄ 641 100 % 112 100 % 753 100 % Noin puolet vuoden 2017 määräaikaisuuksista oli sijaisuuksia. Sijaisuuksien osuus määräaikaisuuksista lisääntyi edeltävästä vuodesta 3,3 %. Toiseksi suurimmat syyryhmät olivat työn luonteen sekä erillisten määräaikaisten tehtävien vuoksi määräaikaisiksi luettavat työt. Työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavien tehtävien ryhmään kuuluvat mm. koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerhoohjaajat sekä henkilökohtaiset avustajat. Vuonna 2017 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli 8,1 % kun vastaava prosenttiosuus vuotta aiemmin oli 7,2 %. Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on edelleen epätäsmällisyyttä, sillä tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne. Seuraavassa taulukossa vertaillaan määräaikaisten työsuhteiden määrää ja niiden syitä vuosina 2016 ja 2017. Taulukko 5. Määräaikaisuuden syyt vuonna 2016 ja 2017 MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT 2016 2017 MUUTOS edellisen vuoteen verrattuna Sijaisuus 317 393 76 Projektitehtävä 7 9 2 Avoimen viran/työsuhteen hoito 33 32-1 Erillinen määräaikainen työtehtävä 70 72 2 Oppisopimuskoulutus 7 4-3 Työn luonne 161 175 14 Työllistetty 47 61 14 Muu syy 8 7-1 YHTEENSÄ 650 753 103

9 2.3. Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna 2017. Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla 2012 2017. Koko henkilöstön keski-ikä 46,1 vuotta, vakinaisten 48,6 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli edelleen 55 59-vuotiaita (529 henkilöä) ja sitten 50 54-vuotiaita (454 henkilöä). Pienin ikäluokka oli 30 34-vuotiaat (235 henkilöä). Eri hallintokunnissa henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat virastoittain. Taulukko 6. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja virastoittain vuonna 2017. alle 30 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - yht. ka KESKUSVIRASTO 4 4 8 11 12 14 22 13 88 49,3 Ruokapalvelu 10 6 12 14 20 30 29 12 133 45,4 Puhtauspalvelut 4 4 4 11 9 25 44 27 128 52,7 KASVATUS- JA OPETUS 88 72 106 135 129 136 144 75 885 45,4 Kulttuuri- ja vapaa-aika 22 15 22 27 22 27 38 38 221 48,3 SOSIAALI- JA TERVEYS 172 118 132 145 159 185 210 141 1262 45,0 TEKNINEN VIRASTO 13 15 31 12 36 34 41 36 218 46,9 Rauman Vesi 4 1 2 6 4 2 1 2 22 42,5 Jätehuoltos 2 2 2 2 1 1 10 41,3 YHTEENSÄ 443 235 319 363 393 454 529 342 2967 46,1 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Kuntatyönantajien viimeisimmän, vuodelta 2016 peräisin olevan tiedon mukaan, kunnilla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,0. (Kuntatyönantajat). Vuonna 2017 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,6 vuotta. Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla. Vuosina 2013 2015 keski-ikä on ollut laskussa, mutta vuonna 2016 se kääntyi nousuun ja nousi taas hieman vuonna 2017, ollen vuoden 2014 tasolla.

10 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 2012-2017 49,2 49,0 48,8 49,0 48,9 48,6 48,6 48,6 48,4 48,2 48,3 48,4 48,0 47,8 KAIKKI YHTEENSÄ 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli edeltävän vuoden tavoin puhtauspalveluissa ja matalin jätehuoltolaitoksella. Taulukko 7. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja virastoittain 2017. alle 30 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - yht. ka KESKUSVIRASTO 3 4 8 11 13 21 13 73 51,7 Ruokapalvelu 4 3 8 11 14 25 27 10 102 49,7 Puhtauspalvelut 1 2 3 9 6 21 40 22 104 53,9 KASVATUS- JA OPETUS 16 41 70 107 113 116 125 68 656 48,1 Kulttuuri- ja vapaa-aika 3 4 13 14 9 14 27 15 99 49,6 SOSIAALI JA TERVEYS 48 63 103 124 133 167 189 123 950 48,0 TEKNINEN VIRASTO 10 13 31 11 34 32 40 32 203 48,3 Rauman Vesi 3 1 2 6 3 2 1 2 20 42,9 Jätehuoltolaitos 1 2 1 2 1 7 41,7 YHTEENSÄ 86 130 236 291 325 390 470 286 2214 48,6

11 2.4. Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat 38,75 viikkotyötunnin päivätyö, vuorotyöluonteinen jaksotyö (116,25 tuntia kolmessa viikossa) sekä 38,75 viikkotyötunnin yleistyöaika. Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Taulukko 8. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin 2017 Mies Nainen Yhteensä 37,5 h/vko (Eräiden asiantuntioiden työaika) 4 40 44 38,75 tunnin työaika, talonmiehet 1 1 2 Ei säädöstä (mm. perhe- ja omaishoitajat) 2 8 10 Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 116,25 h/3 vko 29 581 610 Jaksotyö, päivätyönluont., muodoll. 116,25 h/3 vko 10 300 310 Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv, 38,75 h/vko 15 15 Opetustyö 115 288 403 Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa 43 43 Päivätyössä keskim. 38,75 h/vko 17 622 639 Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko 9 10 19 Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääkärit, 38,25 h 25 38 63 Toimistotyöaika 36,75 h/vko 83 286 369 Yleistyöaika 38,75 h/vko 160 280 440 Kaikki yhteensä 470 2497 2967 Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 83,6 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 26,4 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.

12 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 9. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain 2017. Henkilömäärä Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) 122 295 417 Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 124 2088 2212 Lääkärisopimus (LS) 35 54 89 Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) 2 0 2 Teknisten sopimus (TS) 148 56 204 Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) 39 4 43 Kaikki yhteensä 470 2497 2967 %-osuudet Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) 26,0 11,8 14,1 Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 26,4 83,6 74,6 Lääkärisopimus (LS) 7,4 2,2 3,0 Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) 0,4 0 0,1 Teknisten sopimus (TS) 31,5 2,2 6,9 Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) 8,3 0,2 1,4

13 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa tarkastellaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot. 3.1. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina 2012 2017 henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2017 osalta luvut on esitetty taulukossa 11 vuoden 2017 alkuvuoden organisaation mukaisesti virastoittain. Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina 2012 2017. HLÖSTÖ YHT. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VUOSITYÖNTEKIJÄT 3068,36 3010,67 3053,81 2916,83 2886,71 2921,49 VUOSILOMAT 299,58 311,93 319,75 304,97 269,82 268,81 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 178,06 164,40 167,83 158,15 134,92 146,97 PALKATTOMAT POISSAOLOT 236,45 228,93 244,25 249,81 251,19 233,39 LISÄ- JA YLITYÖT 30,86 24,09 23,18 17,12 16,34 44,39 Erityisesti lisä- ja ylitöiden määrissä on aikaisempina vuosina ollut nähtävissä tavoitteiden suuntaisesti selvää vähenemistä. Vuoden 2017 lisä- ja ylityöt on poimittu uudella HTV-raportilla, jossa tieto haetaan työaikajärjestelmän perusteella pääteltävästä viikkotyöajasta, jos henkilöllä ei ole viikkotyöaikaa. Vanhassa raportissa tunteja ei laskettu, jos viikkotyöaikaa ei ole. Tämän vuoksi lisä- ja ylitöiden osalta luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Uusi laskentatapa näkyy koko henkilöstön lisä- ja ylityömäärässä ja erityisesti taulukossa 11 kasvatus- ja opetusviraston lisä- ja ylityömäärissä vuonna 2017. Vapaana otetut lisä- ja ylityöt eivät sisälly laskelmaan.

14 Taulukko 11. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain 2013 2017. KESKUSVIRASTO 2013 2014 2015 2016 2017 VUOSITYÖNTEKIJÄT 183,12 253,4 234,52 224,84 223,19 VUOSILOMAT 25,02 31,25 29,62 26,52 26,3 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 9,95 14,83 13,52 11,05 11,56 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,69 19,27 17,36 19,88 16,43 LISÄ- JA YLITYÖT 0,71 1,09 0,91 0,54 0,68 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 2013 2014 2015 2016 2017 VUOSITYÖNTEKIJÄT 151,39 155,52 144,12 169,24 188,21 VUOSILOMAT 12,39 14,47 14,16 11,1 12,46 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 6,81 7,05 6,15 4,53 5,08 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,14 13,03 13,58 13,74 11,64 LISÄ- JA YLITYÖT 0,30 0,28 0,22 0,21 0,37 KASVATUS-OPETUS 2013 2014 2015 2016 2017 VUOSITYÖNTEKIJÄT 921,47 910,58 874,57 857,81 851,03 VUOSILOMAT 66,89 69,88 65,84 57,04 54,95 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 51,40 51,47 46,44 34,73 35,76 PALKATTOMAT POISSAOLOT 76,14 72,63 72,62 74,25 62,08 LISÄ- JA YLITYÖT 6,83 5,99 4,97 6,7 33,45 SOSIAALI-TERVEYS 2013 2014 2015 2016 2017 VUOSITYÖNTEKIJÄT 1264,49 1252,41 1231,49 1216,54 1269,07 VUOSILOMAT 146,95 146,16 142,69 127,06 130,54 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 69,49 65,19 66,85 62,95 73,43 PALKATTOMAT POISSAOLOT 111,79 123,29 127,07 124,19 126,22 LISÄ- JA YLITYÖT 7,07 7,07 5,65 4,72 5,57 TEKNINEN VIRASTO 2013 2014 2015 2016 2017 VUOSITYÖNTEKIJÄT 461,44 451,77 432,13 418,28 389,99 VUOSILOMAT 57,97 54,81 52,66 48,1 44,56 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 25,74 27,78 25,19 21,66 21,14 PALKATTOMAT POISSAOLOT 18,23 14,68 19,18 19,13 17,02 LISÄ- JA YLITYÖT 5,87 5,39 5,37 4,17 4,32 Keskusviraston htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 130,63; vuosilomat 14,98, muut palkalliset poissaolot 9,2, palkattomat poissaolot 13,38 ja lisä- ja ylityöt 0,49 htv:tta. Vastaavasti teknisen viraston osalta puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 124,62, vuosilomien 13,79, muut palkalliset poissaolot 7,34, palkattomat poissaolot 5,66 ja lisä- ja ylityöt 0,27 htv:ta.

15 Palkkakustannukset Vuonna 2017 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 121,3 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 94,3 miljoonaa euroa, joka on noin 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Kaikkiaan 27,1 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli 22,6 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 4,5 miljoonaa euroa. Henkilösivukulut laskivat noin 3,6 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2016. Vuonna 2016 henkilöstöraportissa raportoidut luvut ovat muuttuneet raportin julkaisun jälkeen tehdyn korjauksen myötä. Tässä raportissa vertailu tehdään vuoden 2016 korjattuihin lukuihin. Yli- ja lisätyöstä maksettiin vuonna 2017 1245 henkilölle yhteensä 327 460. Vuonna 2016 yli- ja lisätyöstä maksettiin 1266 henkilölle 319 365. HENKILÖSTÖKULUT (euroa) YHTEENSÄ 2012 2017 (palkat+henkilösivukustannukset) 134 000 000 132 000 000 130 000 000 128 000 000 126 000 000 124 000 000 122 000 000 120 000 000 118 000 000 116 000 000 114 000 000 132 294 857 132 911 695 129 645 182 126 899 579 124 454 274 121 336 467 2012 2013 2014 2015 2016 2017

16 35 000 000 HENKILÖSIVUKULUT (euroa) YHTEENSÄ 2012 2017 30 000 000 25 000 000 31 168 949 32 340 258 31 748 900 30 742 209 30 658 438 27 074 221 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 ELÄKEKULUT (euroa) 2012 2017 30 000 000 25 000 000 20 000 000 25 358 592 26 545 655 26 255 664 25 330 671 24 508 771 22 579 108 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 3.2. Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla 2012 2017. Tarkastelua tehdään suhteessa virastoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että saira-

17 uspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa miltei neljäsosalla koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista. Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen sairauspoissaoloja lyhyiden, alle 10 päivän sekä työkykyongelmiin liittyvien tärkeiden päivämäärien 30-60-90-180 mukaan. Sairauspoissaolopäivät kasvoivat Vuonna 2017 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä 44999, mikä on 2509 päivää enemmän kuin vuonna 2016. Vakinaisen henkilöstön sairaspäivät pysyivät lähellä vuoden 2016 tasoa lisääntyen 188 päivällä, Määräaikaisten sairaspäivät per työntekijä lisääntyivät 2031 päivällä ja työllistettyjen 289 päivällä. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät lisääntyivät vuodentakaisesta 0,4 päivällä, työllistettyjen 1,4 päivällä ja määräaikaisten 1,4 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottamista esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton. 2012 laadittiin sairauslomakäytännöistä ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista. Vuonna 2015 otettiin käyttöön psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli. Mallien käytön vakiinnuttaminen on edennyt hyvin. Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, hallintokunnittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä virastoittain ja työsuhteen luonteen mukaan.

18 Taulukko 12. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna 2017. VAKITUISET MÄÄRÄAIK. TYÖLLIST. YHTEENSÄ KA KASVATUS-OPETUS 8120 2182 418 10720 12,1 KESKUSVIRASTO 968 147 1115 12,7 Ruokapalvelut 2301 391 4 2696 20,3 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 1080 244 98 1422 6,4 SOSIAALI-TERVEYS 15337 5862 51 21250 16,8 TEKNINEN VIRASTO 3223 308 143 3674 16,9 Puhtauspalvelut 3122 103 48 3273 25,6 Jätehuoltolaitos 301 115 1 417 41,7 Rauman vesi 431 1 432 21,6 YHTEENSÄ 34883 9353 763 44999 15,2 PER TYÖNTEKIJÄ 15,8 13,5 12,5 Hallintokuntien kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Sairauslomapäiviä tarkasteltaessa vuonna 2017 eniten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi jätehuoltolaitoksessa, mutta yksikön pieni koko on huomioitava lukua tarkasteltaessa, samoin kuin Rauman veden kohonneessa keskiarvossa. Puhtauspalvelussa ja ruokapalvelussa sairauspäivien määrä lisääntyi edeltävästä vuodesta. Keskusvirastossa ja teknisessä virastossa sairaspäivien määrä vähentyi. Ylivoimaisesti vähiten sairauspoissaoloja oli neljän edeltävän vuoden tavoin kulttuuri- ja vapaa-aikavirastossa. Sairaslomapäiviä per työntekijä 2012-2017 Kaikki 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vakituiset 16,7 17,3 15,6 16,2 16,3 15,4 14,5 15,1 15,4 14,7 15,2 15,8 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sairauspäivät ikäluokittain Tarkasteltaessa sairauslomapäivien osuutta ikäluokissa nähdään, että sairauspäivien osuus työpäivistä pääsääntöisesti nousee iän myötä. Tämä tarkoittaa yleensä myös, että sairauslomat ovat pidempiä. Poikkeuksena kuitenkin edeltävien vuosien tavoin, sairauspoissaolopäiviä per työntekijä kertyi enemmän kaikkein nuorimmassa ikäluokassa verraten seuraavaksi nuorimpiin ikäluokkiin. Myös 40 44 -vuotiailla oli vähemmän sairaspäiviä kuin 35 39 -vuotiailla. 30 34

19 -vuotiailla sairauspäiviä oli ikäryhmistä vähiten. Vuonna 2017 kaikissa ikäryhmässä sairauslomapäivät henkilöä kohden olivat lisääntyneet vuodesta 2016, mutta alle 30 -vuotiaiden, 50 54 -vuotiaiden ja 55 59 -vuotiaiden sairaspäivät vähentyivät % -osuuksina tarkasteltuna. Työpäiviä on vuodessa laskennallisesti 236,5 per henkilö. Ikäluokan työpäivät vuodessa saadaan kaavalla 236,5 * ikäluokan henkilömäärä (*=kertaa). Sairauspäivien osuus työpäivistä lasketaan kaavalla 100 * ikäluokan sairauspäivät / ikäluokan työpäivät. Taulukko 13. Sairauspäivien % -osuus työpäivistä ja sairauspäivät ikäryhmittäin 2017. %-OSUUS KOKO PÄIVIÄ/ IKÄRYHMÄ HENKILÖSTÖ HLÖ alle 30 4,0 13,4 30-34 6,3 18,7 35-39 5,4 18,6 40-44 4,5 14,7 45-49 5,1 16,3 50-54 6,7 22,0 55-59 7,8 24,4 60-9,6 29,1 Yhteensä 6,4 19,9 Sairauspoissaolot henkilöittäin Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöittäin, jolloin saadaan kuva sairauden vuoksi poissaolleiden määristä suhteessa henkilöstöön. Sama henkilö tilastoidaan tässä vain kerran, vaikka hän olisi sairauslomalla useampaankin otteeseen vuoden aikana. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja henkilöittäin, tulee muistaa henkilöstömäärän kehitys. Vuonna 2017 sairauden takia poissa työstä oli koko henkilökunnasta 2262 henkilöä, joka on 76,2 % kaikista organisaation työntekijöistä. Osuus nousi 0,1 % vuodesta 2016 (76,1 %). Vakinaisista työntekijöistä sairauden vuoksi poissa töistä oli kaikkiaan 1545 henkilöä, mikä on 69,8 % vakinaisesta henkilöstöstä. Sairauspäiviä kertyi koko henkilöstölle 19,9 päivää sairaana ollutta kohden ja 22,6 päivää (2016 22,3) sairaana ollutta vakinaista henkilöä kohden. Näin ollen koko henkilöstössä sekä sairaana olleiden osuus että sairaspäivien määrä nousi hieman vuoden takaisesta. Lisäksi tilapäisellä hoitovapaalla alle 10 vuotiaan lapsen kanssa oli vuonna 2017 387 henkilöä yhteensä 1437 päivää. Vuoteen 2016 verrattuna määrä on laskenut hieman, jolloin 404 henkilöä oli yhteensä 1499 päivää hoitovapaalla. Näin ollen tilapäisiä hoitovapaapäiviä kertyi 3,71 päivää tilapäistä hoitovapaata käyttänyttä kohden (2016, 3,41 päivää).

20 Sairauspoissaolojen ryhmitelty päivinä ja henkilöittäin Rauman kaupungilla on käytössä työkyvyn tukemiseksi varhaisen ja tehostetun tuen, työkyvyn hallinnan ja seurannan mallit. Mallien käyttöönottoa ohjaa sairauspoissaolojen määrä. Varhainen tuki käynnistyy, kun työntekijällä on 4-5 jaksoa lyhyitä 1-3 päivän sairauspoissaoloja. Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja työkyvyn tukemisen ja aktiivisen tuen toimintamallin mukaisten nk. hälytysrajojen eli 30-60-90-180 sairauspoissaolopäivän mukaisesti. Taulukko 14. Sairauspoissaolopäivät ryhmiteltynä hälytysrajojen mukaisesti. hlöt päivät ka per/hlö 1-10 pv 1380 5679 4,1 11-30 pv 482 8765 18,2 31-60 pv 218 9184 42,1 61-90 pv 83 5996 72,2 91-180 pv 75 9168 122,2 yli 181 pv 24 6207 258,6 Yhteensä 2262 44999 19,9 Koko henkilöstöllä lyhyitä 1-10 päivän sairauslomapäiviä oli yhteensä 5 679. Koko kaupunkiorganisaation tasolla alle 10 sairauslomapäivät muodostivat 12,6 % kaikista henkilöstön sairauspäivistä. Henkilötasolla tarkasteltuna alle 10 päivän sairauslomilla olleita henkilöitä oli 61 % kaikista sairauslomalla olleista ja heille kertyi keskimäärin 4,1 sairauspoissaolopäivää. 3.3. Työtapaturmat ja ammattitaudit Tässä luvussa esitetään koko henkilöstöä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) koskevia tietoja työtapaturmista ja ammattitaudeista 2012 2017 vakuutusyhtiöltä sekä FK-palkkaohjelmasta otettujen lukujen perusteella. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan vuonna 2017 Rauman kaupungin koko henkilöstölle työtapaturmia sattui kaikkiaan 222, joista 65 sattui työmatkalla. Vuonna 2016 vastaava tapaturmien määrä oli 149. Vakuutusyhtiö on tilastoinut vuonna 2017 kuusi ilmoitettua ammattitautia, joista kolme todettiin ammattitaudeiksi. FK-palkkaohjelman mukaan koko henkilöstöstä työtapaturman vuoksi poissa töistä oli 176 henkilöä. Sairauspäiviä työtapaturmien johdosta kertyi koko henkilöstölle 1962, joista vakinaiselle henkilöstölle 1510. Sairauspoissaolot tapaturmien vuoksi nousivat vuoden takaisesta 515 päivällä. Ammattitaudin takia poissa töistä oli lisäksi 3 henkilöä, joille sairauslomapäiviä kertyi yhteensä 33. Vakuutusyhtiöltä saatu tilasto poikkeaa kaupungin palkkaohjelman luvuista, koska osa tapaturmista kirjautuu pelkästään työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön tilastoihin. Kaikista tapahtumista ei tule ollenkaan työstä poissaoloa, vaan

21 henkilö käy lievissä tapauksissa lääkärillä varmuuden vuoksi ja tulevaisuuden varalta (jos jatkossa ilmenee jotain tapaturman seurauksena). Taulukko 15. Ilmoitetut tapaturmat ja ammattitaudit 2012 2017 vakuutusyhtiön tilastojen mukaan (koko henkilöstö) Lukumäärä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ammattitauti 1 0 7 0 1 6 Työtapaturma työssä/työpaikalla 131 134 108 106 113 157 Työtapaturma työmatkalla 30 51 37 33 31 65 Työtapaturma työpaikan ulkopuolella 9 7 2 5 5 0 Yhteensä 171 192 154 144 150 228 Henkilöstön poissaolot työtapaturmien vuoksi FK-palkkaohjelman mukaan Tapaturmien aiheuttamat poissaolot on raportoitu aiemmin vain vakinaisen henkilöstön osalta. Vertailuaineistoa koko henkilöstön osalta löytyy vuodesta 2013 alkaen. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 82 TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ 2012-2017 Koko henkilöstö Määräaikaiset Vakinaiset 36 101 24 108 35 80 80 75 50 127 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuonna 2017 työtapaturman takia poissa oli 6,0 % prosenttia kaikista työntekijöistä, joten osuus nousi edeltävästä vuodesta (2016 3,8 %). Vakinaisesta henkilöstöstä tapaturman vuoksi oli poissa 5,7 % (2016 3,3 %). Tapaturmat aiheuttivat keskimäärin 0,7 poissaolopäivää työntekijää kohden vuonna 2017 (2016 0,5).

22 Lukumääräisesti eniten työntekijöitä oli työtapaturman takia pois töistä sosiaalija terveysvirastosta (59) ja kasvatus- ja opetusvirastosta (36). Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä on vielä hyvä verrata poissaolleiden henkilöiden määrään, joka kertoo tapaturman aiheuttamien poissaolojen pituuksista. Sairauspäiviä kertyi tapaturman vuoksi poissaollutta kohden 11,1 päivää, mikä on 2,1 päivää vähemmän kuin vuotta aiemmin. (2016 13,2)

23 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVIN- VOINTI 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana Vuoden 2014 alusta lähtien Rauman kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjenuorana on ollut Rauman Tarina, sillä vuoden 2013 loppuun asti voimassa olleen erillisen henkilöstöstrategian tilalle ei laadittu uutta. Rauman Tarinan päivittäminen aloitettiin elokuun alussa 2017. Päivitystyön aloitti kaupungin johtoryhmä miettimällä strategiaprosessia ja siihen osallistuvien roolia. Ryhmätöissä tunnistettiin parhaita ja pahimpia tulevaisuuskuvia ja erilaisia vaihtoehtoja niiden välillä ja mietittiin parhaita käytettävissä olevia toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita, joilla menestytään. Kaupunginhallitus piti 23.8.2017 päiväseminaarin, jossa se mietti Rauman vahvuuksia ja haasteita ja laati niiden kautta valtuustolle luonnoksen Rauman Tarinan raameiksi. Kaupunginvaltuusto työsti strategiaa 8.9.2017, jonka jälkeen strategiaa on käsitelty YTT:ssä (Yhteistyötoimikunta) sekä laajennettujen johtoryhmien, sidosryhmien ja Raumarohkeiden työpajoissa. Kaupunkilaisten ja kaupungin henkilöstön mielipiteitä strategialuonnoksesta kysyttiin 17. 29.10.2017 toteutetuissa kyselyissä. Laajan osallistamisvaiheen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.11.2017 uuden kaupunkistrategian. Se on päivitetty versio ensimmäisestä Rauman Tarinasta. Uusi strategia astui voimaan heti ja alkoi ohjata kaikkea kaupungin toimintaa ja kehittämistä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen periaatteet rakentuvat tarinan neljän arvon: oppiva, ennakoiva, rohkea ja osallistava pohjalle. HR-järjestelmän rakentamista jatkettiin vuonna 2017 tehtävänkuvausrekisterin luomisella. HR-järjestelmän laajentamista jatkettiin sähköisen tehtävänkuvauslomakkeen laatimisella. Tavoitteena on lähivuosien aikana luoda sähköinen HR-järjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä paremmin henkilöstöä koskevan tiedon säilyttämisen ja raportoinnin. Vuonna 2017 Rauman kaupungilta osallistuttiin myös sote-uudistusta Satakunnassa (Satasote) valmisteleviin työryhmiin. Vuonna 2015 otettiin käyttöön päivitetty aloiteprosessi ja webropol-pohjainen sähköinen aloitejärjestelmä. Henkilöstöaloitteita tehtiin vuoden 2017 aikana 38 kappaletta, mikä on 19 enemmän kuin vuotta aiemmin (19 kpl). Rauman kaupungin työsuojelun toimintaohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle ja se on voimassa 2014 2017. Riskien arviointi on tehty aiemmin RiskiArvi ohjelmalla, jonka käyttö on kuitenkin koettu hankalaksi. Vuonna 2016 päädyttiin hankkimaan riskien arvioinnin tueksi HaiPro riskienarviointiosio, joka integroitiin jo käytössä olleeseen HaiPro -työturvallisuusilmoitusosioon. Uuden strategian käyttöönottoa tuettiin esimiesinfoilla. Lisäksi tarjottiin koulutusta uuden organisaation mukaisen poikkihallinnollisen toimintamallin käyt-

24 töönottoon. Henkilöstöpalvelut on tukenut työyhteisöjen työnohjausprosesseja kompensoimalla osan kustannuksista. Lisäksi moni kaupungin esimiehistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan erilaisia ja eriasteisia johtamistaidon opintoja. Henkilöstön tasa-arvo otetaan huomioon tasa-arvosuunnitelmassa sekä tekeillä olevassa yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Henkilöstön tasa-arvoa ja työoloja on mitattu säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen työyhteisökyselyllä. Vuonna 2016 toteutettu työyhteisökysely oli viides. Seuraava työyhteisökysely toteutetaan vuonna 2018. Toistuva kysely jo sinänsä kohdistaa huomiota mitattaviin asioihin ja lisää niiden painoarvoa koko henkilöstön keskuudessa. Lisäksi työoloja tarkastellaan kehityskeskusteluissa, sillä työolot on yksi kehityskeskustelulomakkeen osa. Työoloja seurataan myös vuosittain työyksiköissä tehtävillä riskien arvioinneilla. Säännöllisesti kokoontuvaa moniammatillista Työhyvinvointi-työryhmää vetää työhyvinvointipäällikkö. Se muodostuu työsuojeluvaltuutetuista, henkilöstöohjauksen edustajista ja työterveyshuollon edustajista (lääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit, psykologit). Tämä yhteistyö mahdollistaa moniammatillisen näkökulman työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan sovelletaan lakia yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoimintakäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty työntekijöiden kuulemisen varmistamiseksi. Henkilöstön edustus on mukana työryhmissä. Merkittävien asiakokonaisuuksien valmistelua, yhteistoimintaa sekä henkilöstön ja kaupungin välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua varten Rauman kaupungilla on säännöllisesti kokoontuva yhteistyötoimikunta eli YTT, jossa on sekä työnantajan että henkilöstön edustajat. Yhteistoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Rauman kaupungilla on käytössä erilaisia palkitsemisjärjestelmiä mm. kehittävä työyhteisö- ja erinomainen palveluteko ja aloitepalkkiojärjestelmä. Liikelaitoksilla on käytössä lisäksi tulospalkkiojärjestelmä. Vuoden 2017 lopussa nimettiin TVA-työryhmä, joka koordinoi organisaatiotasoisesti tehtävänkuvausta ja tehtävien vaativuusarviointityötä. Yhtenä organisaatiouudistuksen tavoitteena oli selkeyttää johtamisjärjestelmää. Vuonna 2017 päivitettyyn strategiaan laaditaan henkilöstöohjelma, jossa linjataan mm. henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Rauman kaupungin vuonna 2017 hyväksytyissä toiminta- ja hallintosäännöissä tarkennettiin erityisesti johtamisen ja esimiestyön toimivaltaa ja vastuita.

25 Taulukko 16. Kooste 2017 keskitetysti organisoiduista toimenpiteistä. Prosessit ja sähköiset järjestelmät Esimiestyön tuki Henkilöstösuunnittelu ja kehittäminen Vuoden 2017 toimenpiteet Haipro -riskien arviointiosio otettiin käyttöön ja järjestettiin henkilöstölle koulutusta Sähköinen HR-tehtävänkuvauslomake valmistui Järjestettin esimiehille infoja organisaatiouudistuksesta Järjestettiin esimieskoulutuksia organisaatiouudistuksen tueksi Otettiin web-pohjainen ESS7 henkilöstöhallinnon itsepalvelutoiminto käyttöön ja järjestettiin henkilöstölle koulutusta Valmisteltiin johdon työpöydän HR-mittaristoa Tehtiin henkilöstösuunnittelua, muun muassa eläköitymisten yhteydessä Kerättiin koko organisaation kattavat koulutussuunnitelmat Jaettiin Kehittävä työyhteisö -palkinto Jaettiin Erinomainen asiakaspalvelu -palkinto Osallistuttiin Satasoten työryhmiin Valmisteltiin etätyöohjeistusta

26 4.2. Henkilöstön koulutus Koulutuskustannuksiin sisältyvät kurssimaksut, matkat, majoitus ja päivärahat, mutta eivät koulutuksessa olleiden palkkamenot. Ensin tarkastellaan henkilöstön koulutuskustannusten kokonaissummaa, sitten hallintokuntakohtaisia koulutusmenoja. Muutokset henkilöstömäärässä ja henkilöstösiirrot hallintokuntien kesken heijastuvat myös koulutuskustannuksiin ja tekevät vuosien suoran vertailun mahdottomaksi. Vertailua hankaloittavaa myös se, että koulutuskustannusten tilastointi ei ole ollut vuosien varrella aivan yhdenmukaista. Koulutuskustannukset edelleen laskussa Vuonna 2017 hallintokuntien koulutuskustannukset olivat kaikkiaan 520 318 euroa. Koulutukseen käytettiin rahaa 12 789 euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 900 000 KOULUTUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (euroa) 2012 2017 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 821 742 810 502 724 770 619 350 533 107 520 318 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017

27 KOULUTUSKUSTANNUSTEN MUUTOS EDELTÄVÄÄN VUOTEEN VERRATTUNA 2012 2017 (euroa) 250 000 208 027 200 000 150 000 100 000 50 000 0-11 240-12 789-50 000-100 000-85 732-105 420-86 243-150 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koulutuskustannukset on koottu taulukkoon 17 uuden 1.6.2017 voimaan tulleen organisaation mukaisesti toimialoittain. Teknisen toimialan koulutusmenoihin on laskettu pienvenesataman taseyksikön koulutuskustannukset. Konsernipalvelut-toimialan koulutusmenoihin on laskettu keskitetyn koulutuksen (36 713 ), konsernihallinnon ja työllisyyden hoidon kustannukset. Taulukko 17. Koulutuskustannukset toimialoittain 2017 2017 KONSERNIPALVELUT-TOIMIALA 84 758 Puhtauspalvelut 12 205 Ruokapalvelut 11 939 SIVISTYSTOIMIALA 93 822 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 248 895 TEKNINEN TOIMIALA 52 306 Rauman Vesi 10359 Jätehuoltolaitos 6 033 YHTEENSÄ 520 318

28 Koulutuskustannukset per henkilö Jos koulutuskustannukset jaetaan koko henkilöstön kesken, kustannuksia kertyi per työntekijä vuonna 2017 169 euroa ja ne laskivat 15 euroa edeltävältä vuodelta (184 ). Koulutuskustannusten suhteuttaminen koko henkilöstöön on ongelmallista, koska koulutuskustannukset eivät jakaudu tasaisesti toimialojen eivätkä henkilöiden välillä. Koulutussuunnitelmien toteutuminen ja koulutuspäivät Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta (KuntaYTL 4 a ). Laki edellyttää työnantajaa varmistamaan, että työn uudistumisen tuomat osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat. Laki edellyttää koko organisaatiotasolla systemaattista suunnitelmaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta sekä vaikuttavuuden arvioinnista. Syksystä 2014 lähtien koulutussuunnitelmat on laadittu yhtenäiselle pohjalle myös hallintokunta- ja tulosalue- ja/tai tulosyksikkötasolla. Vuonna 2015 kattavat koulutussuunnitelmat laadittiin ensimmäistä kertaa koko vuodelta. Etukäteen laadittavien koulutussuunnitelmien tavoitteena on henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuus sekä eri henkilöstöryhmien huomioiminen ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Koulutuksiin osallistui hyväksyttyjen koulutushakemusten perusteella vuonna 2017 yhteensä 2002 henkilöä, joista vakituisia oli 1586. Näin ollen koko henkilöstöstä 67,5 % (2016 60 %) ja vakituisista 71,6 % (2016 40 %) osallistui vuoden aikana vähintään yhteen koulutukseen. Oletettavaa on, että talkoovapaat ja lomautukset näkyivät erityisesti vakituisen henkilöstön koulutuksiin pääsyn mahdollisuuksissa vuonna 2016. Vuonna 2017 koulutuksiin osallistuminen on lisääntynyt. Koulutuskorvaukseen oikeuttavat koulutuspäivät TVR-koulutuskorvausvähennyksen saamiseksi raportoidaan henkilöittäin 1-3 koulutuspäivää (1 pv= 6 t koulutusta). Ennalta laadittuihin koulutussuunnitelmiin perustuvista koulutuksista haettiin vuoden 2017 osalta Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti. Korvausta voi hakea enintään kolmelta koulutuspäivältä/ henkilö. Korvaukseen oikeuttavat vain koulutuspäivät, jotka sisältyvät ennalta laadittuun ja hyväksyttyyn koulutussuunnitelmaan ja ovat osallistujille palkallisia. Taulukossa on ensin eritelty kaikki koulutuskorvauksen saamisen ehdot täyttävät koulutuspäivät. Koska raportointi tulee tehdä henkilötasolla, on sen jälkeen eroteltu korvauksen saamiseen oikeuttavat koulutuspäivät henkilöittäin. Koulutuskorvausta haettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014. Korvausta haetaan korvausvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuoden 2017 osalta haettu korvaus on seuraavan taulukon mukainen. Vuonna 2017

29 tehdyn organisaatiouudistuksen muutokset päivitettiin osaamisrekisteriin jo vuonna 2017. Tämän vuoksi taulukossa näkyvät jo organisaatiomuutoksen mukaisesti, että puhtauspalvelut on siirtynyt konsernipalveluiden alle ja kulttuuri- ja vapaa-aika sekä kasvatus- ja opetus ovat yhdistyneet sivistyksen toimialaksi. Taulukko 18. Koulutuskorvauksen perusteena 2017 hakemuksessa mukana olevat koulutuspäivät. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutusten 1 pv 2 pv 3 pv päivät yht. Konsernipalvelut-toimiala 71 8 6 17 Ruokapalvelut 31 5 4 6 Puhtauspalvelut 53 23 9 4 Sivistystoimiala 916 169 120 169 Sosiaali- ja terveystoimiala 1459 219 137 322 Tekninen toimiala 69,00 4 13 13 Rauman Vesi 14 8 2 Jätehuoltolaitos 4 1 1 YHTEENSÄ 2617 401 270 507 Tilastoinnin perusteella suunnitelmallisia TVR-vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli vuonna 2017 2617. Yksittäisen henkilön osallistuessa yli kolmen päivän verran (>18 t) koulutuksiin vuoden aikana, ylimeneviä päiviä ei ole henkilötasolla TVR-tilastoinnissa raportoitu. TVR-tilastoinnissa huomiotta jäävät niin ikään kaikki alle kuuden tunnin verran vuoden aikana koulutuksiin osallistuneet. Omaehtoinen koulutus Rauman kaupunki kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen koulutukseen, jota tuetaan myöntämällä työn ohessa tapahtuvaa koulutusta varten palkallista virkavapautta tai työlomaa. Tuettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla uusi tutkinto tai ammattipätevyyttä lisäävä muu koulutuskokonaisuus. Koulutusta on myös voitava hyödyntää henkilön työssä. Kaikesta omaehtoiseen koulutukseen osallistumisesta pystytään tilastoimaan vain pieni osa ja on todennäköistä, että tilastoinnin ulkopuolelle jää runsaasti opintoja ja tutkintoja, joita henkilöstö suorittaa omalla vapaa-ajallaan. Oppisopimukset ja tutkinnot Rauman kaupungilla voimassa olevista oppisopimuksista valtaosa solmitaan WinNovan kanssa, mutta myös yksittäisiä muita oppisopimuskoulutuksia solmitaan vuosittain. Oppisopimuskoulutuksia ei ole järjestelmällisesti tilastoitu. Oppisopimussuhteisiin päädytään Rauman kaupungilla tyypillisesti joko rekrytoinnin yhteydessä tai sitä käytetään ammatillisena täydennyskoulutuksena.

2012 2013 2014 2015 2016 2017 30 Esimerkiksi JET (johtamisen erikoisammattitutkinto) on yleisesti Rauman kaupungilla käytetty oppisopimuskoulutus, jonka monet esimiesasemassa olevat ovat suorittaneet. 4.3. Työhyvinvoinnin edistäminen Rauman kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2015 2017. Työterveyshuollon luvuissa ovat mukana myös kaupungin liikelaitokset ja taseyksiköt. Keskitetysti järjestettyihin TYKY-toimintoihin kuuluvat mm. TYKY-liikunta, senioritoiminta, erikoislääkärikonsultaatiot ja ikäohjelman toiminnat. Mahdolliset hallintokuntien omat TYKY-toimet eivät ole mukana luvuissa. Työterveyshuollon ja TYKY-toiminnan menot Vuonna 2017 Rauman kaupungin työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 901 790 euroa ja nettokustannukset 412 572 euroa. Kuvion korkeampi pylväs kertoo työterveyshuollon ja keskitetysti hoidetun TYKY-toiminnan kokonaiskustannukset (brutto). Matalampi pylväs näyttää kaupungin nettokustannukset, jotka saadaan, kun kaupungille tulevat kela-korvaukset on vähennetty kokonaiskustannuksista. TYÖTERVEYSHUOLLON MENOT 2012 2017 (euroa, kaupungin kirjanpidon mukaan) 1400000 1200000 TYÖTERVEYSHUOLTO, kokonaismenot (brutto) TYÖTERVEYSHUOLTO, netto (kela-korvaukset vähennetty) 1000000 800000 600000 400000 200000 1 040 656 554 050 1 184 163 1 176 887 1 105 971 785 103 613 326 525 846 936 330 473 190 901 790 412 572 0 Rauman kaupungin työhyvinvointia edistävät TYKY-liikunnat ovat enimmäkseen keskitetysti hoidettuja, eli koko kaupungin henkilöstön käytettävissä ole-