VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE VIHDIN KIRKONKYLÄN TAAJAMAN KIRKON- MÄEN KORTTELEITA 1, 3, 4, 5, 25 JA 68, PUISTO-, KATU- JA LIIKENNEALUEITA, ALHONMÄEN TAAJAMANOSAN KATU- JA LIIKENNEALUEITA, PAPPILANPELLON TAAJAMANOSAN URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN-, PUISTO-, KATU-, JA LII- KENNEALUEITA SEKÄ PAPPILANPELLON JA KIRKONMÄEN TAAJAMANOSIEN RAJAA. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KIRKONMÄ- EN TAAJAMANOSAN KORTTELIT 1, 3, 4, 25 JA 29, PUISTO, KATU-, SUOJAVIHER- JA LIIKENNEALUEITA, ALHONMÄEN TAAJAMANOSAN KORTTELI 28, KATU- JA LIIKENNEALUEITA SEKÄ PAPPILANPELLON TAAJAMANOSAN URHEILU- JA VIR- KISTYSPALVELUJEN-, PUISTO-, KATU- JA LIIKENNEALUEITA. KAAVA V 42, ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS 18.8.2009

Asia 294/713/2007 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympa 27.2.2007 19 ympa liite 1 oas:n ja kaavan vireilletulon kuulutus 3.5.2007 perusselv.+ tavoitteet ja täyd. OAS ympa 15.5.2007 59 ympa liite 1, om. c tavoitteet kh 28.5.2007 145 kh liite 1 valmisteluaineisto ympa 11.12.2007 133 ympa om. a valmisteluaineisto nähtävillä 7.1.- 5.2.2008 kaavakokous 23.1.2008 kirkonkyläseminaari 28.1.2008 2. valmisteluaineisto + OAS täyd. ympa 24.3.2009 37 ympa om. a, ympa liite 1 valmisteluaineisto nähtävillä 7.4. 6.5.2009 kaavakokous 15.4.2009 kaavaehdotus MRL 65 ympa 18.8.2009 76 ympa om. d kaavaehdotus MRL 65 kh kh kaavaehdotus nähtävillä MRL 65 asemakaava ja asemakaavan muutos ympa ympa asemakaava ja asemakaavan muutos kh kh asemakaava ja asemakaavan muutos kv kv TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Asemakaavamuutoksen laatija: Matti Hult, kaavoitusteknikko, YKS Asemantie 30, 03100 NUMMELA s-posti matti.hult@vihti.fi p. (09) 4258 3148 Kirjasto ja kirkko 2 (62)

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Kirkonkylä Taajamanosat: Kirkonmäki, Alhonmäki ja Pappilanpelto Korttelit: 1, 3, 4, 5, 25 ja 68 Muutettavat asemakaavat: 10, 13, 24, 36 ja 30 Asemakaavoitettava alue: maatalousalue, vesialue Valokuvat kaavoitustoimi. Kannen kuva: Vanha kunnanvirasto (nykyinen kirjasto) ja kirkko pappilan pihatieltä kuvattuna. Perusselvitykset:: Suvi Siivola, kaavasuunnittelija 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue on osa Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa. Suunnittelualue käsittää kirkonkylän pääkadun, Vihdintien, lisäksi vanhan kunnanvirastotalon ja linja-autoaseman korttelialueet sekä Vihdin yhteiskoulun, Hopearinteen palvelutalon, entisen meijerin alueen, asuinkortteleita, venerannan ja Museomäen alueet sekä Kirjavantien ja Helsingintien välisen väliaikaisen paikoitusalueen. Kaava-alueen sijainti kunnan opaskartalla. Opaskartta Vihdin kunnan mittaustoimi. 3 (62)

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Vihti, Kirkonkylä Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhomäen taajamanosien Asemakaavan muutos koskee Vihdin kirkonkylän taajaman Kirkonmäen taajamanosan kortteleita 1, 3, 4, 5, 25 ja 68, puisto- katu-, ja liikennealueita, Alhonmäen taajamanosan katu- ja liikennealueita, Pappilanpellon taajamanosan urheilu- ja virkistyspalvelujen-, puisto-, katu- ja liikennealueita sekä Pappilanpellon ja Kirkonmäen taajamanosien rajaa. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kirkonmäen taajamanosan korttelit 1, 3, 4, 25 ja 29, puisto-, katu-, suojaviher- ja liikennealueita, Alhonmäen taajamanosan kortteli 28, katuja liikennealueita sekä Pappilanpellon taajamanosan urheilu- ja virkistyspalvelujen-, puisto-, katuja liikennealueita. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on löytää kirkonkylän liikekeskuksen, virastotalojen ja venesataman alueelle sellainen kaavallinen ratkaisu, joka tukee vanhoille liike- ja virastorakennuksille suunniteltuja ja osittain jo toteutettuja uusia käyttötarkoituksia ja mahdollistaa jonkin verran lisärakentamista alueella. Tavoitteena on myös tutkia, voidaanko Kirkkojärven venesataman ja paikoitusalueen sekä muiden niihin liittyvien alueiden kaavaa muuttamalla saavuttaa parannusta alueen oloihin esim. täydennysrakentamisen avulla ja voidaanko keskusta-alueelta löytää uusi, suurehko liikerakennuksen rakennuspaikka. Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus myös muuttaa Vihdin kirkonkylän Vihdintien kadunnimi samannimisten kadunnimien poistamiseksi kunnan alueelta. 4 (62)

1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.1 TUNNISTETIEDOT...3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS...4 1.4 SISÄLLYSLUETTELO...5 1.5 LUETTELO VALMISTELUAINEISTON SELOSTEEN LIITEASIAKIRJOISTA...7 1.6 LUETTELO KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA...7 2. TIIVISTELMÄ...8 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...8 2.2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS...8 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...8 3. LÄHTÖKOHDAT...9 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...9 3.1.2 Luonnonympäristö...10 Maisemarakenne ja maisemakuva...10 Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus...10 Pienilmasto...11 Vesistöt ja vesitalous...11 Kasvillisuus...11 Luonnon ja maiseman suojelukohteet...11 3.1.3 Rakennettu ympäristö...12 Alueen asutushistoriallisia vaiheita...12 Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva...14 Alueen nykyinen rakennuskanta...16 Väestö...17 Palvelut ja työpaikat...17 Virkistys...17 Liikenneverkko...18 Rakennettu kulttuuriympäristö...19 Tekninen huolto...22 Erityistoiminnat...22 Ympäristön häiriötekijät...23 Sosiaalinen ympäristö...23 3.1.4 Maanomistus...24 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...25 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...25 Maakuntakaava...25 Yleiskaava...25 Asemakaavat...26 Rakennusjärjestys...29 Rakennuskiellot...29 Pohjakartta...29 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat...29 5 (62)

Lähiympäristön kaavatilanne...31 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...32 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...32 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...32 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...32 4.3.1 Osalliset...32 4.3.2 Vireille tulo...32 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö...32 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...33 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...33 Kunnan asettamat tavoitteet...33 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet...33 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet...35 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...35 4.5 ENSIMMÄISEN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY...36 4.6 ASEMAKAAVAN TOISEN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY...38 4.6.1 Toisen valmisteluaineiston mielipiteet...44 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...57 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE...57 5.1.1 Mitoitus...57 5.1.2 Palvelut...57 5.2 ALUEVARAUKSET...57 5.2.1 Korttelialueet...57 5.2.2 Muut alueet...58 5.3 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET...59 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...59 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...59 5.3.3 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin...60 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...60 5.5 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET...60 5.6 NIMISTÖ...60 5.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET SEKÄ RAKENNUSTAPAOHJEET...61 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...62 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...62 6.2 KAAVATALOUDELLINEN TARKASTELU...62 U 6.3 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...62 6 (62)

1.5 Luettelo valmisteluaineiston selosteen liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (täyd. 24.3.2009) Liite 2. Muutettavat asemakaavat Liite 3. Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Liite 4. Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto (liitetään hyväksyttäväksi menevään kaavaan) Liite 5. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 6. Havainnepiirustus Liite 7. Yleisötilaisuuksien muistiot Liite 8. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin sekä asemakaavaan tehdyt muutokset MRL 65 :n mukaisen nähtävillä olon jälkeen 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B22 1986. Kaavoitusohjelma vuodelle 2007. Kunnanvaltuusto 13.11.2006 Kaavoitustarpeen ja -kohteiden arviointi, loppuraportti 29.1.1998. 1998 Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 1, 1995 Kirkonmäen alueen alustava ideasuunnittelu. Vesa Näsi 2006 Niuhalan rakennusinventointi. Hannele Salenius 2001 Ranta-alueiden suunnittelu taajamissa Vihdin kirkonkylän ranta-alue. Tarja Perälä, opinnäytetyö 2002 Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntavaltuusto 14.12.2004, Ympäristöministeriö 8.11.2006 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993 Vihdin Kirkkojärven maisemanhoitosuunnitelma. Maisemasuunnittelu Leena Iisakkila Ky 1982 Vihdin kirkonkylä, kasvavan maaseututaajaman suojeluongelma. Staffan Lodenius 1974 Vihdin kirkonkylän kehittäminen. Vihdin kirkonkylän kehittämisen ohjausryhmä 2004 Vihdin kirkonkylän kehittämisohjelma. 10.1.2005 Vihdin kirkonkylän internet-sivut http://www.kirkonkyla.fi/index.html. 22.3.2007 Vihdin kirkonkylän opas. Mervi Piipponen 1993 Vihdin kirkonkylän rakennusinventointi I. Mervi Piipponen 1991 Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet. 1982 Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Johanna Forsius-Nummela 3.3.1994 Vihdin pohjavesialueet 2005. Uudenmaan ympäristökeskus 9.8.2005 Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos ja 1998 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma 2005. Tiehallinto ja 2005 Vihti kk, Kirkonseudun asemakaava, kaava n:o 10. Uudenmaan lääninhallitus 24.11.1981 Vihti kk, Alhonmäen asemakaava, kaava n:o 13. Uudenmaan lääninhallitus 9.10.1989 Vihti kk, Kirkonmäen asemakaava, kaava n:o 24. Uudenmaan lääninhallitus 5.11.1993 Vihti kk, Kirkonmäen asemakaava, kaava n:o 30. Kunnanvaltuusto 31.1.2000 Yleiskaava, kunnanvaltuusto 10.11.1986 Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto 26.1.1998 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2009 7 (62)

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet -Kaavatyö on merkitty kunnan kaavoitusohjelmiin 2007, 2008 ja 2009, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 10.11.2008. -Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 27.2.2007. -Kaavaprosessi on käynnistetty 5.3.2007, jolloin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta ja kaavan vireille tulosta kuulutettiin. -Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa 13.4.2007. -Kaavan perusselvitys- ja tavoiteraportin luonnoksesta pyydettiin kunnan hallintokunnilta ja toimintayksiköiltä kannanotot, jonka jälkeen se valmisteltiin ympäristölautakunnan käsittelyyn 15.5.2007. Samalla merkittiin tiedoksi täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. -Kaavan vuorovaikutusprosessin käymiseksi on tehty ympäristölautakunnan kokoukseen 11.12.2007 kaavan valmisteluaineistoa, havainnepiirroksia ja maankäyttökaavioita, jotka ympa asettaa nähtäville. -Kaavan valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtävillä ajalla 7.1.- 5.2.2008. Aineisto oli nähtävillä sekä kunnanvirastolla Nummelassa että kirkonkylän kirjastossa. -Kaavakokous pidettiin 23.1.2008 klo 18:00-20.30 kirkonkylällä Käpykylässä (entisessä kunnanvirastossa). -Käpykylässä pidettiin 28.1.2008 Kirkonkylä seminaari, jossa pohdittiin taajaman tulevaisuuden näkymiä. Tässä tilaisuudessa esiteltiin myös kaavan valmisteluaineistoa. Koska kaavaprosessin aikana kunnanhallitus on päättänyt hyväksyä kiint. oy Vihdin Meijerin kaavamuutoshakemuksen, on korttelien 5 ja 25 alueet liitetty tähän kaavaan. Myös kirkonkylälle suunnitteilla olevan päivittäistavarakaupan hanke edellyttää kaava-alueen laajentamista. Samalla tutkitaan voidaanko keskustan alueen kortteli 4 ottaa kaavamuutokseen mukaan sen alueella tapahtuneiden muutosten vuoksi. -Kaavan toinen valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä 7.4.-6.5.2009. -Kaavan toista valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille 15.4.2009 Käpykylässä. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa voimassa olevan kaavan rakennetta. Käyttötarkoituksia on muutettu vastaamaan nykyistä toteutunutta käyttöä ja tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Joitakin uusia korttelialueita on esitetty täydentämään kirkonkylän palvelurakennetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alue on pääosin toteutunut. Korttelien 1 ja 28 uudisrakennuspaikat lähtevät toteutumaan pian kaavan saatua lainvoiman. Rantakorttelin 29 kahvilan toteutuminen riippuu siitä löytyykö siihen yrittäjää. Yksityisillä alueilla kaavan toteutuminen riippuu rakentamisen suhdanteista, mutta on oletettavaa että Meijerin kiinteistön osalta kaava toteutunee muutaman vuoden sisällä. 8 (62)

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Noin 15 hehtaarin suuruinen suunnittelualue on osa Vihdin kirkonkylän keskustaa, joka on muodostunut Kirkkojärven pohjukassa sijaitsevan Kirkonmäen rinteille. Suunnittelualuetta halkoo Kirkonmäkeä kiertävä kyläraittimainen Kirkonkylän pääkatu, Vihdintie, jonka varrelle historiallisesti kerrostunut rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti. Kaava-alueen itäosassa, kylänraitin toisessa ns. polttopisteessä, sijaitsee entisen kunnanviraston, kirjaston (ent. kunnantalo), paloaseman, liikerakennuksen ja näiden väliin jäävän torialueen muodostama kunnan entinen hallinnollinen keskittymä sekä tämän itäpuolelle jäävät linja-autoaseman ja liikerakennusten korttelialueet. Suunnittelualueen länsiosaan, Vihdintien ja rannan väliselle alueelle, sijoittuu Vihdin yhteiskoulu, museotiloina toimiva vanha makasiini puistoalueineen sekä Hopearinteen palvelutalo. Viistokuva Vihdin kirkonkylän keskustasta vuodelta 2006. Vihdin kirkonkylän alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja kirkonkylän keskusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi useine kulttuurihistoriallisesti arvokkaine rakennuksineen. Alue on osoitettu myös Uudenmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. 9 (62)

3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden kulttuurimaisemassa Kirkkojärven (+ 32,2 mpy) rannalla. Alueen maisema on rakenteeltaan kumpuilevaa; savilaaksoista kohoaa noin 60 mpy moreenikumpareita, joiden alarinteille ja lomaan asutus ja tiestö on sijoittunut. Kirkonmäen ja Kirkkoniemen rinteille kasvanut taajama muodostaa maisematilan polttopisteen. Taajamakeskustan maisemakuvaa hallitsee Kirkonmäen (+ 60,1 mpy) laelle 1700-luvun lopulla rakennettu kirkko, mäkeä kiertävä kylänraitti (Vihdintie) sekä Kirkonmäeltä Kirkkojärven rantaan viettävään rinteeseen ja Vihdintien varteen muodostunut rakennuskanta. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Alueen kallioperä muodostuu kiillegneissistä (Geologian tutkimuskeskus 1994). Pääosa suunnittelualueesta on hiesusavea ja aitosavea. Kirkonmäki ja Museomäki ovat maaperältään kalliota, jota peittää alle metrin paksuinen moreenikerros (Maatalouden tutkimuskeskus 1964 ja Geologian tutkimuskeskus 1995). Rakennettavuudeltaan savi on epäedullista, vaatien rakentamisen yhteydessä rakennuksen perustamisen paaluille. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). Kartassa valkoisella esitetyt ns. kartoittamattomat alueet ovat Maatalouden tutkimuskeskuksen tekemän maaperäkartan (1964) mukaan aito- ja hiesusavea. Kartassa punaisella esitetyt alueet ovat kalliomaata (kallio, jonka päällä alle 1 m:n maakerros, yleensä moreenia), sinisellä esitetyt alueet savea, vaalean punaisella esitetyt alueet hiekkamoreenia ja ruskeat alueet liejua. 10 (62)

Pienilmasto Ilmastollisesti alue sijoittuu suotuisaan Länsi-Uudenmaan keitaaseen. Pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja alueella ovat kallio-moreenimäkien kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät kylmiltä pohjoistuulilta suojatut alueet, joille varhaisin asutus onkin alueella sijoittunut (vrt. Kirkonmäen alarinteet). Vesistöt ja vesitalous Alue kuuluu Karjaanjoen valuma-alueeseen. Suunnittelualueelta vedet laskevat Kirkkojärveen (+ 32,2 mpy), joka on yksi Hiidenveden neljästä pääaltaasta. Hiidenvesi on Karjaanjoen vesistön toiseksi suurin järvi (pinta-ala 30,3 km 2 ). Hiidenveden vedenlaatu on pääosin välttävä ja järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Hiidenvettä onkin kiusannut ajoittaiset leväkukinnat, veden ollen myös luontaisesti savisameaa. Erityisesti Kirkkojärven tilanne on ollut viime vuosina huono. Sen ongelmana on ollut voimakas rehevöityminen ja leväkukinnat loppukesällä. Kirkkojärven happitilanne on sitä vastoin ollut melko hyvä. Kirkkojärven pinta-ala on noin 1,6 km², maksimisyvyys 3,5 metriä ja keskisyvyys 1,5 metriä. Suunnittelualueella ei ole pintavesiuomia. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Suunnittelualueen kasvillisuus muodostuu pääasiassa lehtipuustosta. Kirkonmäen itärinteellä kasvaa lehtipuuston seassa runsaammin havupuustoa, samoin kuin Museonmäen pohjois- ja etelärinteillä. Vallitsevana puulajina ovat koivut, mutta alueella kasvaa myös jaloja lehtipuita, kuten lehmuksia, tammista, haapoja ja vaahteroita. Vihdin yhteiskoulun edustalla ja Museomäellä kasvaa istutetut koivikot. Alueella on myös melko runsaasti komeita yksittäispuita sekä kadunvarsi-istutuksia. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Vihdin kirkonkylä ja välittömästi siihen liittyvät Vanhalan ja Sukselan kylät viljelymaisemineen muodostavat yhdessä merkittävän maisemakokonaisuuden, joka on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (Museovirasto, 1993). Vuonna 1982 laaditussa Kirkkojärven rantoja koskevassa maisemanhoitosuunnitelmassa on esitetty luonnon- ja maiseman kannalta merkittäviä ranta-alueita Kirkonkylässä. Kaava-alueella näistä sijaitsee Karpinlahdenranta, jossa on venevalkama ja tanssilava. Ranta-alue todetaan maisemanhoitosuunnitelmassa maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittäväksi alueeksi. Myös kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuvalla hautausmaan eteläpuolisella, rehevän kasvillisuuden peittämällä rinteellä on maisemallisia arvoja. 11 (62)

Alueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Suunnittelualue kuuluu Museomäen ja Vihdin yhteiskoulun aluetta lukuun ottamatta Niuhalan maarekisterikylään. Museomäki ja koulun korttelialue kuuluvat Pappilan maarekisterikylään. Vihdin kirkonkylän alueella ensimmäiset asutuksen merkit ovat peräisin jo kivikaudelta. Asutus alkoi vakiintua alueella 1400-luvulla kylän hyvän maaston ja maantieteellisen sijainnin antaessa erinomaiset puitteet maanviljelylle ja kylän kasvulle. Vihdin kirkonkylän ydin muodostuu kolmesta maarekisterikylästä, joista kaksi Niuhala ja Suksela, mainitaan jo 1500-luvulla ja kolmas, Pappila, 1600-luvulla. Niuhalan kylässä oli 1500-luvun loppupuolelta alkaen kolme taloa, tämän varhaisimman tunnetun asutuksen sijoittuessa Kirkkojärven pohjoisrannalla sijaitsevan selänteen satulakohtaan korkeustasolle 50 mpy. 1400-1500-lukujen taitteessa Niuhalasta tuli Vihdin hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka, kun Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Nykytietämyksen perusteella kaava-aluetta halkovan kylänraitin (Vihdintie) uskotaan myös periytyvän keskiajalta pääpiirteissään nykyisen linjauksen mukaisena. Pappilan kylässä sijaitsi 1600-luvulla vain yksi talo eli Vihdin kirkkoherran pappila. 1700-luvun jälkipuoliskolla tuli kirkonkylässä ajankohtaiseksi uuden kirkon rakentaminen, kun vanha Pyhän Birgitan kirkko alkoi rapistua ja alueen maaliikenne lisääntyi. Uusi kirkollinen ja maallinen keskus sijoitettiin kylän korkeimmalle kohdalle, Hartanmäelle, vuonna 1772. Kirkonkylän alueella 1800-luvun alkupuolella tapahtuneista ulkoisista muutoksista on vähän tietoa. Tiedetään kuitenkin, että Pappilan maalle, kylänraitin kupeeseen, peltojen keskellä sijaitsevan mäen päälle (nykyinen Museomäki), rakennettiin vuonna 1811 pitäjän viljamakasiini. Tietämyksen mukaan sekä Niuhalan että Pappilan kylät kasvoivat varsin hitaasti aina 1800-luvun puoliväliin asti. Niuhalan kylässä oli 1800-luvun puolivälissä neljä taloa, kuusi torppaa ja neljä muonamiesmökkiä, ja Pappilan kylässä pappilan lisäksi neljä torppaa. Voimakkaammin kirkonkylä alkoi kasvaa 1800- luvun loppupuolella, kun alueelle alkoi keskittyä erilaisia palveluja. Niuhalan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1871. Apteekki perustettiin kylään vuonna 1894 ja sairaala vuonna 1897. Kirkonkylän kasvua edesauttoi sen liikenteellisesti keskeinen sijainti: sen kautta kulkivat vanhat maantiet Helsinkiin, Turkuun, Hämeenlinnaan ja Porvooseen. 1800-luvun lopulla liikenneyhteydet alkoivatkin näytellä huomattavaa osaa yhdyskuntarakenteen kehityksessä. Hyvien maaliikenneyhteyksien ohella pyrittiin myös kirkonkylän asemaa Hiidenveden rannalla hyödyntämään ylläpitämällä matkustajalaivaliikennettä Hiidenvedellä. Kirkonkylän halki meni myös yksityinen kapearaiteinen rautatie Olkkala-Ojakkala, josta oli raide Kirkkojärven rannalle (ks. kartta vuodelta 1924). Radan viimeinen osuus purettiin vasta 1960-luvulla. 12 (62)

1800-luvun lopulla Kirkonmäen ympärille alkoi siis syntyä rakennuskantaa, joka kuului eri ammattien harjoittajille. Rakentaminen ylemmäksi rinteeseen oli kuitenkin kielletty hautausmaan ja tulipalovaaran takia. Luontainen paikka rakentamiselle oli kirkonpuoleinen tienvarsi, sillä se oli kaikkien kulkureitin varrelle. Tien toinen puoli oli jaettu sarkoihin, kunnes siihen sijoitettiin aiemmin hajallaan olleet kirkkotallit. Tämä kirkonkylän poikki kulkenut kylänraitti oikaistiin kulkemaan nykyisestä kohdastaan vuonna 1887 ja sen jälkeinen tilanne on ollut pohjana pitkälle 1900-luvulle säilyneelle kyläkuvalle. 1900-luvun alussa kylänraitin (nyk. Vihdintie) varren talot ovat olleet hyvin yhtenäisiä ulkoasultaan ja tontteja erottivat toisistaan säleaidat. Vuonna 1911 kirkonkylä sai uusia tunnusmerkkejä, kun hallintoa varten tarvittu erillinen kunnantalo valmistui. 1900-luvun alusta alkaen kirkonkylän keskustan rakennuskanta on lisääntynyt melkein jokaisella vuosikymmenellä, joista jokainen on antanut piirteitä vaihtelevan kylämaiseman muodostumiselle. 1920- ja 30-luvuilla rakennuskanta lisääntyi ja monipuolistui raitin varrella niin toiminnoiltaan kuin ulkonäöltään. Myös vanhoja rakennuksia uudistettiin ajan hengen mukaisiksi. 1940-50-luvuilla raitin varren rakentaminen perustui edelleen liiketalojen rakentamiseen. 1940-luvulla uudenlaista rakentamista edustivat kaksikerroksiset liiketalot ja 50-luvulla pankkien modernit liiketalot sekä Niuhalan uusi kansakoulu. Kartta Vihdin kirkonkylän alueelta v. 1924. Toisen maailmansodan jälkeinen siirtoväen asutus sijoittui pääasiassa teiden varsille kylien takamaille, selänteiden reunaan, korkeustasolle 60-70 mpy. Perinteisesti rakentamattomat alueet sijoittuvat tason 60 mpy alapuolelle ja 80 mpy yläpuolelle. 1960-luvun jälkeen syntynyt asutus on sijoittunut alueella osittain vanhemman asutuksen lomaan korkeustasolle 50-70 mpy ja osittain kylien vanhimmille pelloille ja niityille. Kirkonkylän keskustan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1.7.1961, jota on tämän jälkeen muutettu ja laajennettu 24.5.1972 vahvistetulla asemakaavalla sekä 24.11.1981 vahvistetulla asemakaavalla. 13 (62)

Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualue on osa Kirkkoniemelle ja Kirkonmäen rinteille muodostunutta Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa. Aluetta halkoo jo keskiajalta lähtöisin oleva kirkonkylän pääkatu, Vihdintie, jonka varrelle historiallisesti kerrostunut rakennuskanta on ryhmittynyt. Alueen tiivis ja matala, eri aikakausilta peräisin oleva rakennuskanta, antaa keskustalle omaleimaisen pikkukaupunkimaisen ilmeen. Kirkonkylän taajamakuvaa hallitsee Hartanmäen (Kirkonmäki) laelle 1700-luvun lopulla rakennettu rapattu kivikirkko, joka kohoaa 30 metriä järven pinnan yläpuolelle. Kirkonmäkeä hieman mutkitellen kiertävän kylänraitin (Vihdintie) selkeästi rajautuva katutila, yhdessä sen varrella sijaitsevien eri aikakausilta peräisin olevien rakennuksien kanssa, luo kirkonkylän keskustaan inhimillisen mittakaavan. Vihdin kirkonkylän ytimen muodostaa Vihdintie sitä reunustavine asuin-, liike- ja hallintorakennuksineen. Raitin toisen polttopisteen muodostaa vanhan kunnanviraston, kirjaston, paloaseman ja Valintalon liikerakennuksen hajanaisesti muodostunut korttelialue torialueineen, ja toisen polttopisteen Vihdintien mutkan kohdalle muodostunut epämääräinen aukio, jonka laidalle 1970-luvulla rakennetut liiketalot sekä huoltoasema ovat kohonneet. Kirkonkylän raitti on perinteisesti ollut kaupan ja palveluiden sijoittumisen kohde, mutta 1970-luvulta lähtien on kaupallinen painopiste siirtynyt nykyisen linja-autoaseman alueelle, Vihdintien alkupäähän. Vaikka kylänraitin varteen 1950-70- luvuilla rakennetut uudisrakennukset poikkeavat sijoituksen, volyymien ja julkisivuaineiden suhteen vanhasta miljööstä, on kylänraitti on säilyttänyt melko hyvin alkuperäistä luonnettaan sekä sen maisema perusrakennettaan ja pienipiirteisyyttään. Vasemmalla kuva Vihdintien (=kylänraitin) ns. läntisestä/pohjoisesta polttopisteestä, keskellä ja oikealla kuvat Vihdintien ns. itäisestä/eteläisestä polttopisteestä. 14 (62)

Kaava-alue kirkonkylän taajamarakenteessa. Punaiset rakennukset ovat julkisia rakennuksia, mustat asuinrakennuksia, valkoiset talousrakennuksia, pinkit kirkollisia rakennuksia ja harmaat teollisuusrakennuksia (ent. meijeri). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MYY/07 Ilmakuva kirkonkylän keskustasta vuodelta 2005 Maanmittauslaitos 2006. 15 (62)

Alueen nykyinen rakennuskanta Kaava-alueen rakennuskanta muodostuu pääosin 2-kerroksisista liike- ja hallintorakennuksista. Alueen vanhin rakennus on Museomäen laelle vuonna 1811 rakennettu viljamakasiini. Museomäkeä reunustaa vuonna 1966 valmistunut Hopearinteen asumispalvelukeskus, vuonna 1959 rakennettu ja vuonna 1965 laajennettu Vihdin yhteiskoulu sekä tähän liittyvät 1980-luvun alussa valmistuneet koulurakennukset. Vihdin meijerin rakennukset kuuluvat oleellisesti kyläkuvaan. Museomäkeä vastapäätä sijaitsee Vihdin kunnan entinen hallinnollinen keskus: vuonna 1911 rakennettu vanha kunnantalo (nykyisin kirjasto käytössä), vuonna 1920 rakennettu entinen kunnansihteerin asuinrakennus, vuonna 1938 rakennettu ja 1952 laajennettu paloasema ja vuonna 1972 valmistunut entinen kunnanvirasto. Näiden ohella samassa korttelissa, aivan Vihdintien varressa, sijaitsee vuonna 1939 rakennettu ja vuonna 2004 laajennettu liikerakennus sekä korttelialueen perällä entisen kunnanviraston varastorakennuksia. 2000-luvun alussa korttelialueelle, paloaseman taakse rakennettiin myös matkapuhelinmasto. Helsingintien ja Vihdintien kulmauksessa sijaitseva ns. Linjalan liikerakennus on rakennettu 1970-luvulla ja sen vieressä sijaitseva S-marketin myymälärakennus 2000-luvun alussa. Kirkkojärven rannassa, ns. venevalkaman alueella, sijaitsee vanha mökki, joka on kioskikäytössä sekä järven päällä sijaitseva tanssilava. 16 (62)

Väestö Kaava-alueella asuu n. 100 asukasta ja Hopearinteen palvelutalossa asuu n. 60 asukasta. Palvelut ja työpaikat Vihdin kirkonkylän keskusta on aikoinaan ollut Vihdin hallinnollinen keskus. Sittemmin kunnan hallinnolliset toiminnot ovat siirtyneet kirkonkylältä Nummelaan. Kirkonkylä on säilyttänyt kuitenkin asemansa Vihdin toiseksi suurimpana kaupan ja palveluiden keskittymänä. Palvelut ovat kirkonkylällä keskittyneet perinteisesti kylänraitin (Vihdintien) varteen, kaupallisten palveluiden painopisteen siirtyen viime vuosikymmeninä linja-autoaseman alueelle, aivan Vihdintien alkupäähän. Lähes kaikki kirkonkylän palvelut sijaitsevat kaava-alueella tai rajoittuen siihen. Lähin päiväkoti sijaitsee aivan kaava-alueen kupeessa, Helsingintien itäpuolella. Pappilanpellon koulu on alueen lähin ala-aste, joka sijaitsee parisataa metriä kaava-alueesta etelään. Kirkonkylän yhteiskoulu sijaitsee myös kaava-alueella. Vihdin kirkonkylän terveysasemalle on kaava-alueelta matkaa noin puolitoista kilometriä. Kirkonkylän palveluista huomattava osa keskittyy kaava-alueelle. Alueella toimii yhteiskoulu, kirjasto, palveluasuntola/hoivakoti, linja-autoasema, kaksi päivittäistavarakauppa, ravitsemusliikkeitä, pankki, kotiseutumuseo, paloasema, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja Vihdin kunnan nuorisotoimisto. Vanha kunnanvirasto on remontoitu ja uudistettu yritystiloiksi (Käpykylä). Kaava-alue rajautuu kirkkoon ja sen hautausmaahan. Kaava-alueella sijaitsevat yritykset työllistävät kymmeniä henkilöitä. Yhteensä kaavamuutosalueella on n. 150 työpaikkaa. Virkistys Kirkkojärven ranta-alue on kirkonkylän vetovoimaisimpia virkistäytymisalueita. Ranta-alueella kulkee kevyen liikenteen reitti ja siellä sijaitsevat tanssilava ja venesatama. Kirkonkyläläisten tärkeinä lähiulkoilualueina toimivat myös alueen metsäiset mäkialueet, jotka on kaavallisesti varattu asukkaiden virkistykseen. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla Haudankalliolla kiertää kuntopolku, ja alueen vieressä sijaitsee tenniskenttä sekä urheilukenttä, joka jäädytetään talvisin luistelukäyttöön. Haudankallion eteläpuolella, Kirkkojärven lahdelmassa, sijaitsee myös kirkonkylän uimaranta. Kaava-alueella sijaitseva Museomäki toimii korttelipuistona. Kirkonkylää ympäröi lisäksi melko laajat yhtenäiset metsäalueet, jotka ovat myös tärkeitä virkistäytymis- ja ulkoilualueita alueen asukkaille. 17 (62)

Liikenneverkko Kirkonkylän katuverkon rungon muodostavat Helsingintie (mt 1224), Nurmijärventie (mt 1222), Nummelantie (mt 11 198) sekä kaava-aluetta halkova Vihdintie. Helsingintie ja Nurmijärventie ovat yhdystieluokkaisia yleisiä teitä. Nummelantie on kokoojatyyppinen taajamatie. Vihdintien on kirkonkylän sisäinen kokoojakatu. Liikenne kaava-aluetta halkovalla Vihdintiellä on varsin vähäistä, sillä mm. Jokikunnan ja Pusulan suuntaan kulkeva liikenne käyttää pääosin Helsingintietä ohittaen Kirkonmäen. Helsingintien liikennemäärät olivat vuonna 2005 kirkonkylän keskustaa sivuavalla osuudella noin 2 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä liikennemäärien uskota tästä juuri lisääntyvän ko. tieosuudella vuoteen 2030 mentäessä (Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, 2005). Kirkonkylällä kevyen liikenteen reitit seuraavat alueen pääteiden reunoja. Lisäksi alueen katujen varsille on pääosin rakennettu jalkakäytävä tai jalankulku- ja pyörätie. Näiden ohella ranta-alueella kulkee kevyen liikenteen reitti. Vihdintieltä johtaa kirkolle kaksi kevyen liikenteen akselia, jotka ovat kuitenkin jääneet nyttemmin toisarvoiseen asemaan. Pysäköintipaikkoja on kirkonkylässä lähinnä päivittäistavarakauppojen edustoilla, virastoaukiolla, liiketilojen edustoilla sekä jonkin verran katujen varsilla. Pysäköintipaikkojen käyttö on suurinta päivittäistavarakauppojen edessä olevilla pysäköintialueilla ja ns. kauppa-aukiolla R-kioskin, ravintolan ja elokuvateatterin tarpeisiin. Kaava-alueen itäreunassa, Helsingintien ja Vihdintien kulmauksessa, sijaitsee kirkonkylän linjaautoasema. Linja-autot liikennöivät kirkonkylän ja Nummelan välillä ½ - 1 tunnin välein. Kirkonkylän Sairaalamäen ja Ojakkalan sekä Tervalammen välillä liikennöidään arkisin noin tunnin välein. Helsingin ja Vihdin kirkonkylän välillä kulkee linja-autot noin puolen tunnin välein, osa näitä vuoroista liikennöi Selin, Haimoon, Klaukkalan ja/tai Takkulan kautta, jolloin linja-autot kulkevat Turun moottoritien sijasta joko Hämeenlinnanväylää tai Vanhaa Porintietä. Näiden vuorojen ohella kirkonkylältä on linja-autoyhteyksiä Lohjalle, Nummi-Pusulaan, Karkkilaan ja Hämeenlinnaan. Vihdin tienhaarasta (Porintie eli vt 2) kulkee pikavuoroja Helsingin ja Porin suuntaan puolen tunnin - tunnin välein. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2005) esitetyistä parannushankkeista, koskee kaava-aluetta jossain määrin kaksi hanketta: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien 1224 (Helsingintie) varteen välillä Linjala-Olkkalan tiehaara (toteuttamisjärjestyksessä kiireellisyysluokassa kaksi, kun luokkia yhteensä kolme) sekä Helsingintien (mt 1224) liittyminen ja tietilan jäsennyksen parantaminen välillä Nummelantie-Vihdintie (kiireellisyysluokassa II). 18 (62)

Rakennettu kulttuuriympäristö Vihdin kirkonkylän rakennuskulttuuria on kartoitettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1977, jolloin koko Vihdin kunnan alueella tehtiin museoviraston johdolla rakennuskulttuurin inventointi. Jo tämän inventoinnin yhteydessä kirkonkylän keskusta luetteloitiin suojeltavana kokonaisuutena. Sittemmin kirkonkylän keskusta-alueella on inventoitu 1950-luvulla tai sitä ennen rakennettuja julkisia ja yksityisiä rakennuksia vuosina 1991 ja 2001. Vihdin kirkonkylän alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja kirkonkylän keskusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi useine kulttuurihistoriallisesti arvokkaine rakennuksineen. Kaava-alueella sijaitsevista yksittäisistä rakennuksista tai rakennusryhmistä ovat kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävimpiä (kohteiden yhteydessä olevat lihavoidut numerot viittaavat seuraavalla sivuilla esitettyihin kohdekuviin ja kohdekarttaan): Vuonna 1911 rakennettu, vanha jugendtyylinen kunnantalo (1) sekä siihen liittyvä vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus, ns. kunnansihteerintalo (2). Kunnansihteerintalo on kirkonkylän ensimmäisiä mansardikattoisia asuinrakennuksia. Vanha kunnantalo on merkitty alueella voimassa olevassa asemakaavassa (kaava n:o 10) kyläkuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi (sr). Määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Myös rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että sen kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusinventoinnissa molemmilla rakennuksilla (kunnantalo ja kunnansihteeritalo) on arvioitu olevan sekä rakennushistoriallista että maisemallista arvoa. Vuonna 1811 rakennettu, kookas hirsinen pitäjän viljamakasiini (3), joka on toiminut vuodesta 1959 lähtien kotiseutumuseona, ja vuodesta 1987 ns. viljamakasiinimuseona. Rakennus on kirkonkylän vanhimpia rakennuksia ja näkyvä esimerkki 1800-luvun alun hirsirakennustekniikasta ja sen ajan yhteiskunnallisesta vastuuntunnosta. Rakennus mainitaan Uudenmaan alueen viljamakasiineista suurimpana, mikä korostaa sen paikallista ja maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennusinventoinnissa rakennuksella on arvioitu olevan sekä rakennushistoriallista että maisemallista arvoa. Rakennus on merkitty alueella voimassa olevassa asemakaavassa (kaava n:o 10) kyläkuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi (sr). Määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Myös rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että sen kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Muita kaava-alueella sijaitsevia, 1950-luvulla tai ennen sitä rakennettuja, rakennuksia ovat: Vuonna 1938 rakennettu ja vuonna 1952 laajennettu, punatiilestä valmistettu aumakattoinen paloasema (4). Rakennusinventoinnissa rakennuksella on arvioitu olevan maisemallista arvoa. Vuonna 1938 rakennettu ja vuosina 1959, 1970 ja 2005 laajennettu Vihdin seudun osuusliikkeen liiketalo (5). Kiinteistön vanha osa on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkonäkönsä. Rakennusinventoinnissa rakennuksella on arvioitu olevan maisemallista arvoa. Vuonna 1959 rakennettu ja 1965 laajennettu Vihdin yhteiskoulu (6). 19 (62)

Vuonna 1972 valmistunut entinen kunnanvirasto on osoitettu kaavassa n:o 10 kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi (sr), jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. 1 2 3 Rakennuslain nojalla on tarkoitettu suojeltaviksi kirkonkylän keskustan ohella suunnittelualueella sijaitsevista yksittäiskohteista vanha kunnantalo (1) sekä pitäjänmakasiini (3) (lähde:j. Forsius, 1994). 20 (62)

Kirkonkylän taajaman Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhonmäen taajamanosien 4 2 5 1 3 6 4 5 6 Yllä esitetty kaava-alueella sijaitsevat rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet kartalla ja kohdekuvina. 21 (62)

Tekninen huolto Asemakaavamuutosalue sijaitsee rakennettujen katujen ja olemassa olevien kunnallisteknisten verkkojen piirissä. Vesijohtovesi tulee alueelle Nummelasta, Luontolan vedenottamosta. Kirkonkylän jätevedet puhdistetaan Kirkkojärven luoteisrannalla sijaitsevassa puhdistamossa. Kartassa on esitetty punaisella alueen viemärilinjat ja sinisellä vesijohtolinjat. Kaava-alueen alustava rajaus on esitetty mustalla pistekatkoviivalla. Nuoli osoittaa alueella sijaitsevaa matkapuhelinmastoa. Pohjakartta Vihdin kunnan mittaustoimi. Erityistoiminnat Kaava-alueen pohjoisosassa, Kirkonmäen itärinteellä, kulkee 20 kv:n sähkönjakelulinja, joka vaatii 10 metriä leveän johtokadun, jolle rakentamista on rajoitettu. Paloaseman takana, Kirkonmäen kaakkoisrinteellä, sijaitsee myös matkapuhelinmasto (kuva ohessa) 22 (62)

Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Alueen keskeisin häiriötekijä on liikenteen aiheuttama melu, joka nostaa suunnittelualueen itä- ja pohjoisosan meluarvoja yli valtioneuvoston asettamien ohjearvojen: vuoden 2020 ennustetilanteessa 55 db:n päivämelun ohjearvo ylittyy kaava-alueella noin 50 metrin etäisyydellä Helsingintiestä (Vihdin tieliikenteen meluselvitys, 1998). Helsinginteillä on 50 km/t nopeusrajoitus. Suunnittelualueen läpi kulkevan Vihdintien meluarvoja ei ole mitattu, mutta tien varsin vähäisen käytön ja alhaisten ajonopeuksien (40 km/t) vuoksi valtioneuvoston meluarvojen ei arvioida ylittyvän kuin varsin pienellä etäisyydellä tiestä. Kaava-alueen liikennehäiriö keskittyy pääosin Helsingintien ja Vihdintien kulmauksessa sijaitseville korttelialueille, jossa sijaitsee linja-autoasema sekä kaksi kylmää polttoaineen jakeluasemaa. Joissain määrin ympäristöhäiriötä aiheutuu myös alueella sijaitsevien päivittäistavarakauppojen huoltoliikenteestä. Kaava-alueen ja lähiympäristön päivämelutasot vuoden 2020 ennustetilanteessa (Tielaitos & 1998). Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualuetta voi monessa mielessä sanoa Vihdin kirkonkylän sosiaalisen elämän keskukseksi. Alueen halkaisee kirkonkylän pääkatu, kylänraitti, jonka varrelle pääosa alueen toiminnoista ja palveluista on sijoittunut. Suunnittelualueella sijaitsee myös virastoaukio, jossa on toripäivä joka keskiviikko ja lauantai sekä satunnaisesti järjestettyjä muita tapahtumia ja yleisötilaisuuksia. Kirkkojärven ranta-alue on kirkonkyläläisille tärkeä vapaa-ajanviettopaikka, jossa sijaitsee kesäkioski, venesatama, tanssilava ja puhujalava. Alueella järjestetään kesäisin, mm. juhannuksena, yleisötapahtumia, jonne tulee ihmisiä kauempaakin. Myös alueen nuoriso käyttää puhujalavan ympäristöä kesäisin oleskelualueenaan, jopa häiriöksi asti. Muita alueella sijaitsevia ns. sosiaalisia tiloja on mm. vanhan kunnantalon tiloissa toimiva kirjasto sekä linja-autoaseman seutu. 23 (62)

Kirkonkylän taajaman Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhonmäen taajamanosien 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa. Vihdintien alue on Tiehallinnon omistuksessa mutta kunnalle kaduksi luovutettu. Oheisessa kartassa on esitetty sinisellä vaakaviivoituksella kunnan omistamat maat. Pohjakartta Vihdin kunnan mittaustoimi. 24 (62)

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Vihti kuuluu Uudenmaan liittoon. Uudenmaan maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijaitsee keskustatoimintojen alueella. Kirkonkylän keskustan alue on Kirkkojärven läntisten ja pohjoisten ranta-alueiden ohella merkitty kaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Nummelan suunnasta Jokikunnalle päin, Kirkkojärven koillis- ja itärannan kautta, on osoitettu maakuntakaavassa viheryhteystarve. Kaava-aluetta idässä sivuava Helsingintien on osoitettu kaavassa yhdystieksi. Maakuntakaavan tarkistus on alkanut 2009. Yleiskaava Ohessa ote maakuntakaavasta Vihdin kirkonkylän alueelta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan yleiskaavan 10.11.1986 (oikeusvaikutukseton). Kaavamuutosalue on yleiskaavassa osoitettu pääosin keskustatoimintojen alueeksi, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (C/S). Alue on suunniteltava siten, että rakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin, rakennuskantaan ja ympäristöön ja, että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti tai rakennushistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät. Kirkkojärven ranta-alue ja Kirkonmäen pohjois- ja itärinteet on osoitettu yleiskaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Kirkkojärven rannassa sijaitseva venesataman alue on osoitettu kaavassa vesiliikenteen alueeksi (LV). Vihdintien on merkitty kaavassa yhdystieksi, joka sisältää kevyen liikenteen varauksen ja Helsingintie seudulliseksi tieksi / kokoojatieksi, joka sisältää kevyen liikenteen varauksen. Asemakaavamuutosalue yleiskaava -86 -kartalla. 25 (62)

Asemakaavat Suunnittelualuetta koskee Uudenmaan lääninhallituksen 24.11.1981 vahvistama, kunnanvaltuuston 27.4.1981 hyväksymä, Kirkonseudun asemakaava, kaava n:o 10, Uudenmaan lääninhallituksen 9.10.1989 vahvistama (kv 13.3.1989) Alhonmäen asemakaava, kaava n:o 13, Uudenmaan lääninhallituksen 5.11.1993 vahvistama (kv 30.3.1992) Kirkonmäen asemakaavamuutos, kaava n:o 24, kunnanvaltuuston 31.1.2000 hyväksymä Kirkonmäen taajamanosan asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava n:o 30 sekä kunnanvaltuuston 30.1.2006 hyväksymä Pappilanpellon asemakaava, kaava n:o 36. Helsingintien ja Vihdintien kulmaus on osoitettu kaavoissa n:o 10 ja 13 pääosin enintään kaksikerroksisten liikerakennusten korttelialueeksi (AL), rakennustehokkuudella e = 0.30. Vanhan kunnantalon, entisen kunnanviraston ja paloaseman korttelialue on osoitettu kaavassa n:o 10 enintään kaksikerroksisten hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH), rakennustehokkuudella e = 0.50. Vanha kunnantalo ja entinen kunnanvirasto on osoitettu kaavassa kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeiksi rakennuksiksi (sr). Näiden vieressä sijaitseva päivittäistavarakaupan ja ravintolakiinteistön alue on osoitettu kaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (AL), ja tämän korttelialueen viereinen alue yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Näiden korttelialueiden pohjoispuolella sijaitseva, Kirkonmäen koillis- ja itärinne, on osoitettu kaavassa luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL), jonka poikki on merkitty voimansiirtoalue (VS) alueella kulkevaa 20 kv:n sähkönsiirtolinjaa varten. Vihdin yhteiskoulun korttelialue on osoitettu kaavassa enintään kolmekerroksisten, opetustointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO), rakennustehokkuudella e = 0.70. Koulun ja Kirkkojärven välinen ranta-alue on merkitty kaavassa istutettavaksi ja huolitellussa tilassa pidettäväksi puistoalueeksi (PI) sekä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Museomäki on merkitty kaavaan puistoalueeksi ja mäellä sijaitseva viljamakasiini kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennuksesi (sr). Helsingintie on osoitettu kaavoissa n:o 10 ja 13 yleiseksi tieksi vierialueineen (LYT). Kaavassa n:o 24 on Hopearinteen kiinteistön korttelialue osoitettu enintään kaksikerroksisten yleisten rakennusten korttelialueeksi (YS). Korttelialueen lounaispuolinen alue on merkitty kaavassa istutettavaksi ja huolitellussa tilassa pidettäväksi puistoalueeksi (PI). Vasemmalla ote kaavasta n:o 13 ja oikealla ote kaavasta n:o 24. 26 (62)

Ote kaavasta n:o 10 Hopearinteen kiinteistön ja Kirkkojärven välistä ranta-aluetta koskee kaava n:o 30, jossa ranta-alue on osoitettu puistoksi (VP) ja venevalkama venesatama-alueeksi (LV-1), jonne saa rakentaa vesiliikenteen ja veneiden talvisäilytyksen edellyttämiä rakennelmia ja vähäisiä rakennuksia. 27 (62)

Ote kaavasta n:o 30 Entisen Meijerin kiinteistöjen alueet on kaavassa 30 merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten ja palvelurakennusten korttelialueeksi (TYP-1, rak. oik. 2700 kem2 + t 150 kem2, krs luku II- II1/2, osa sr merkittyä rakennusalaa) sekä Vihdintien varressa, korttelissa 5, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-11, rak.oik. 440 kem2, krs luku ½ I ½) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), joka on varattu korttelien 5 ja 25 tarpeisiin. 28 (62)

Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Pohjakartta Pohjakartta saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kaavoitustarpeen ja kohteiden arviointi -raportissa (ympa 29.1.1998) kaava-alue on osoitettu pääosin ensisijaisesti rakentamiseen sopivaksi alueeksi. Kirkkojärven ranta-alue on osoitettu raportissa säilytettäväksi alueeksi. Vihdin kirkonkylälle laadittiin vuosina 2001-2005 Vihdin kirkonkylän kehittämisohjelma (kh 10.1.2005) tavoitteena luoda kirkonkylälle mahdollisuuksia kehittyä viihtyisän asumisen alueeksi, jolla on riittävät ja monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut asukkaiden tarpeisiin. Kehittämisohjelmassa linjattiin seuraavat yksittäiset tavoitteet: Kirkonkylän säilyminen korkeatasoisena luontoa ja perinteistä rakentamista kunnioittavana asuinympäristönä Palvelurakennetta monipuolistetaan Kirkonkylän raitin toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä lisätään Asumisviihtyisyyttä lisätään Liikenneturvallisuutta parannetaan Asukasmäärää lisätään hallitusti Työpaikat säilytetään ja uusia pyritään saamaan kirkonkylälle Yleisilmettä kohennetaan Kaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat kehittämisohjelmassa esille tuodut asian kohdat: Uusien ja täydentävien palvelutoimintojen sijoittumisen tulee tukea nykyistä keskustarakentamista Kaavoitusohjelmassa olevien hankkeiden avulla luodaan edellytykset uusien asukkaiden ja työpaikkojen saamiseksi kirkonkylälle Kunnanviraston aukio ja kirjaston edusta eivät ole kuntakeskuksen imagon edellyttämässä kunnossa Rantapuiston viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta tulee lisätä Raitilla olevan päivittäistavarakaupan (Valintatalo) pihajärjestelyt tulee huomioida kaavoituksessa samalla kun tutkitaan kunnanviraston aukion toiminnot 29 (62)

Vihdin yhteiskoulun laajentaminen opetus- ja keskuskeittiön rakentamiseksi (laajennuksen kerrosala 2 500 m² ja kerrosluku III) on toteutettu poikkeamisluvalla v. 2008-09 Vihdin yhteiskoulun laajennus ja koulutilaparakki Kunta on tehnyt Juha Siivosen kanssa entistä kunnanvirastoa koskevan vuokrasopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen (kh 18.12.2006). Sopimuksen mukaan Siivonen vuokraa entisen kunnanviraston tilat lukuun ottamatta kunnan käytössä olevia arkisto- ja teknisiä tiloja kolmen vuoden määräajaksi. Tämän määräajan jälkeen vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, kunnes virastotaloa ja sen ympäristöä koskeva asemakaavan muutos on saanut lainvoiman, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Vuokra-aikana vuokralainen vastaa kaikista kiinteistön korjaus- ja kunnossapitokustannuksista. Vuokrasopimuksen päätyttyä Siivosella on oikeus ostaa virastotalo ja asemakaavalla mahdollisesti muodostettu tontti. Siivosen tarkoituksena on kunnostaa entinen kunnanvirasto ja edelleen vuokrata tiloja kahvilatiloiksi, käsityöläisten, taiteilijoiden sekä hoivapalveluyrittäjien työtiloiksi. Kunta on suostunut Kiiinteistö Oy Vihdin Meijerin kaavamuutoshakemukseen korttelien 5 ja 25 asemakaavan muuttamiseksi. Kunta on tietoinen Ruokakesko Oy:n ja Vihdin seurakunnan maakauppahankkeesta Helsingintien koillispuolella. Alueelle halutaan sijoittaa päivittäistavarakauppa. Arkkitehtitoimisto Vesa Näsi on laatinut Vihdin kunnan toimesta Vihdin kirkonkylän keskustaaluetta koskevan idealuonnoksen (29.10.2006), kaavatyön pohjaksi. 30 (62)

Perspektiivikuva Helsingintieltä kirkonkylän ns. liikekeskustaan päin Vesa Näsi, 29.10.2006 Lähiympäristön kaavatilanne Kuvassa esitetty suunnittelualueen lähiympäristössä voimassa olevat asemakaavat sekä näiden hyväksymis- ja/tai vahvistamispäivämäärät. 31 (62)

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muuttaminen alueella on tullut tarpeelliseksi kunnan hallintopalveluiden siirryttyä kirkonkylältä Nummelaan ja tästä syystä johtuvan kunnanviraston korttelialueen käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Entisen kunnanviraston alueen käyttötarkoituksen muutoksen ja eheyttämisen ohella, kaavamuutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuuksia lisätä asuntotarjontaa alueella. Lisäksi kaavalla halutaan luoda edellytyksiä ranta-alueen viihtyisyyden parantamiseen. Asemakaavan muutos on ulotettu koskemaan myös Vihdintietä, jotta kadunnimi voidaan muuttaa, ja näin päästään eroon useammista samannimisistä teistä Vihdin kunnan alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavamuutoksen laatimiseen on tullut kunnan toimesta, edellisessä kappaleessa mainituista syistä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireille tulo Ympäristölautakunta käsitteli kaavamuutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 27.2.2007, ja kaavamuutostyö kuulutettiin vireille 5.3.2007. Vireille tulosta ilmoitettiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan internet-kotisivuilla sekä virallisissa ilmoituslehdissä, Luoteis- Uudessamaassa ja Vihdin Uutisissa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö Kaavatyötä koskeva kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa 13.4.2007. Paikalla oli Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kunnan kaavoituksen edustajien ohella, maakuntamuseon edustaja sekä Tiehallinnon edustaja. Koska Uudenmaan maakuntaliiton edustaja ei päässyt tilaisuuteen, lähetettiin hänelle neuvottelun muistio jälkikäteen kommentoitavaksi ja täydennettäväksi. Viranomaisneuvotteluun osallistuville lähetettiin etukäteen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä neuvottelua varten laadittu perusselvitys ja tavoite -raportti (päivätty 4.4.2007) tutustuttaviksi. Viranomaisneuvottelun muistio liitteenä 2. 32 (62)