Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu määräraha Myös koko jokivarren kaavoituksesta on keskusteltu
Rantarakentaminen on lailla kielletty Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 )
Poikkeamista ei saa myöntää Aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai muulle maankäytön järjestämiselle Vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelun tavoitteiden saavuttamista Johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai sillä on muuten merkittäviä vaikutuksia
Poikkeusta ei voida myöntää Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Poikkeamisella ei voi saada yhtä paljon rakennusoikeutta kuin kaavoituksella Selvitykset eivät ole riittäviä Rakennuspaikka ei täytä sille asetettuja vaatimuksia
Miksi kaava Joen alaosa on tiheään rakennettu, noin 140 rakennettua rakennuspaikkaa 49 rantakilometrillä (5,5 rakennuspaikkaa/ mrv-km) Samalla alueella on yli kilometrin pituisia rakentamattomia rantaosuuksia noin 18 kilometriä Maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi Maankäytön suunnitelmallisuus laajenee koskemaan yhden rakennuspaikan sijasta suurempaa aluetta Erilaisten toimintojen yhteensovittamiseksi Rantaosayleiskaavoilla pyritään edistämään (ranta)rakentamista kunnassa Kaava on rakennuslupaviranomaisen työkalu
Milloin kaavoitetaan Kaavoja laaditaan sitä mukaa kun tarve vaatii Kun olemassa olevan rakentamisen tiheys edellyttävät suunnittelua Kunnan on huolehdittava alueidenkäytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta Yleiskaavalla ratkaistaan rakentaminen noin 20-30 vuotta eteenpäin
Mitä rantaosayleiskaavalla saavutetaan Pitkäaikainen varmuus rakennusluvan saannista Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maan arvon kohoaminen Rakentamisen lisääntyminen Helpottaa yhteisomitusten purkamista
Rakentamisen mitoitus Mitoitusluku ilmoitetaan rakennuspaikkojen lukumäärä/ muunnettu rantaviivakilometri (mrvkm) Alle 100 metriä leveän joen rantaviivasta lasketaan mukaan vain puolet (muunnoskerroin 0,5) Eri tyyppisillä mitoitusalueilla samassa kaavassa voi olla eri mitoitusluku
Esimerkki mitoituksesta Livojoki
Emätilaselvitys Jotkut ovat jo rakentaneet, toiset eivät Tarkasteluajankohta 1.1.1969 Ennen ajankohtaa olleet tilat ovat emätiloja Emätiloista erotetut ja rakennetut ovat käytettyjä rakennusoikeuksia
Esimerkki emätilaselvitys
Muunnettu rantaviiva Ympäristöministeriön suositteleman muuntotavan mukaan jokialueella käytetään muuntokerrointa 0,5, kun joen leveys on alle 100 metriä.
Muunnettu rantaviiva
Maakuntakaava ohjaa suunnittelua Maakuntakaavan suunnitteluohje rannoille, vähintään puolet rantaviivasta on jätettävä rakentamatta Vapaaksi rantaviivaksi katsotaan kaikki yli 250 metriä pitkät rannan osuudet Muunnetun rantaviivan käsite Siuruanjoki on maakuntakaavassa tärkeä melonta ja vesiretkeilyreitti
Tulva ELY keskus määrittää harvinaisen tulvan korkeuden Kaavoituksessa osoitetaan kartalla tulvauhan alaiset alueet Valtion varoista ei enää korvata tulvavahinkoja Vakuutus ei korvaa tavanomaisen tulvan aiheuttamia vahinkoja Kunnalle voi syntyä korvausvelvollisuus osoittaessaan rakentamista tulva-alueille
Erilaisten toimintojen yhteensovittaminen Rakennettu ympäristö Maisema ja luonnonarvot Kulttuuri ja muinaismuistot Virkistys
Rantayleiskaavan sisältö Esimerkki kaavan sisällöstä on liitteenä Esimerkki kaavamerkinnöistä ja määräyksistä on liitteenä
Kyläalueet Saarikosken/ Körkönniemen tuntumassa on tiheään rakennettu alue, jota voitaneen kaavoituksessa pitää kyläalueena Ehkä on muitakin pienempiä alueita Kyläalueella ei sovelleta riittävän rakentamattoman rannan jättämistä, kun virkistykseen soveltuvan alueen riittävyys otetaan huomioon muualla
Kulku- ym. oikeudet Kaavalla ei voida muuttaa mitään sellaista oikeutta, joka on perustettu jossakin maanmittaustoimituksessa Oikeuden muuttaminen, poistamiseen tai uuden perustaminen voidaan tehdä vain maanmittaustoimituksessa
Kaavoitusmaksu Aikaisemmissa kaavoituksissa kaavoituskustannuksista on peritty puolet niiltä maanomistajilta, joille kaavassa tulee uusia rakennuspaikkoja rantavyöhykkeelle Maksu on vaihdellut noin 300 400 euroa uudelta rakennuspaikalta
Tarvitseeko osallistua Kaava laaditaan päätöksen mukaiselle alueelle Jos maanomistaja ei tahdo uusia rakennus-paikkoja eikä maksuja, niin maa kaavoitetaan yleensä nykyisen käytön mukaisesti Sopimuksella voi rakennusoikeutta siirtää toiselle Tahto on ilmaistava kirjallisesti, muuten rakennuspaikat merkitään tasapuolisuuden nimissä
Kiinteistövero Maa- ja metsätalousmaalla uusi rakennuspaikka ei tule automaattisesti kiinteistöveron piiriin Jos rakentaa itselle tai vuokraa, niin silloin tulee kyseinen rakennuspaikka veron piiriin Jos myy rakennuspaikan, niin silloin tulevat kaikki rakennuspaikat veron piiriin
Lopuksi Kaavoitusvaiheessa maanomistajan tulee olla aktiivinen Vanhoille rakennuspaikoille tulee lähes poikkeuksetta lisärakennusoikeutta ilmaiseksi Kaavoitus on maanomistajan etu