Keski-Uudenmaan vesiensujelun cuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 04250 KERAVA p. (09) 274 4060 kuves@kuves. fi Y-tunnus 0202691-7 Järvenpään kaupunginhallitus PL 41 04401 JÄRVENPÄÄ u-. i-anpään kaupunki 23. 08, 2017, //^/^/y^ 00. O V. 04- O/ Dn: 51/17 21. 8. 2017 Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ VUOSIEN 2018-2022 TALOUSSUUNNI- TELMALUONNOKSESTA Keski-Uudenmaan vesiensujelun liikelaitskuntayhtymä (KU- VES) lähettää heisena Jhtkunnan 17. 8.2017 käsittelemän lunnksen kuntayhtymän vusien 2018-2022 talussuunnitelmaksi TS 18-22 Ja pyytää suunnitelmasta lausuntanne ennen yhtymäkkukselle tehtävää ehdtusta 28. 9.2017 mennessä. Vantaan kaupungin ja kuntayhtymän välisen vesistöjen hitn liittyvän yhteistyöspimuksen perusteella kaupungille n varattava tilaisuus lausunnn antamiseen ennen talusarvin hyväksyntää. Suunnitelman pääpiirteistä tdetaan seuraavaa: KUVESin jäsenyhteisöjen timesta valmistui keväällä 20 selvitystyö kuntayhtymän hallinnn järjestämisestä lähitulevaisuuden salta. Jäsenyhteisöjen hyväksymän menettelytapahjeistuksen mukaisesti KUVES staa jatkssa peratiiviset timintansa palveluna Tuusulan seudun vesilaits kuntayhtymältä (lyh. TSV). Muutksen yhteydessä kuntayhtymille valittiin yhteinen timitusjhtaja ja muu henkilökunta siirtyy TSV:n palvelukseen vanhina työnteki- Jina. Spijapulet jatkavat timintaansa mina ikeushenkilöinä säilyttäen mat maisuutensa Ja perusspimuksensa ja TSV hitaa ja vastaa KUVESin tehtävistä palveluspimuksen njalla ja makustannushintaan. Talussuunnitelmassa ei le vielä mahdllista ttaa muutksista aiheutuvia kustannusvaikutuksia kaikilta sin humin. Viemärilaitstimjnta mudstaa pääsan liikelaitskuntayhtymän taludessa. Siirtviemäri-investinneissa varaudutaan suunnittelemaan ja tteuttamaan siirtviemärijärjestelmän turvallista ja häiriötöntä käyttöä parantavia saneeraustimenpiteitä vunna 2014 valmistuneen varautumissuunnitelman mukaisesti. Suunnitteilla n merkittäviä peruskrjausinvestinteja kaikille suunnittelukauden vusille. Vunna 1987 valmistuneella Pihlajamäen pumppaamlla n tarpeen tteuttaa perusteellinen sähkö- Ja autmaatisaneeraus vunna 2018. Suunnittelukauden pulivälissä varaudutaan tunnelin phjissan betnirakenteiden saneerauksiin.
Viemärilaitksen taludessa n käyttömaksun ennakkhinnaksi vudelle 2017 arviitu, 3 snt/m3, mikä n 2 % pienempi verrattuna vuden 20 tilinpäätöksen tteutumaan (, 7 snt/m3). Päämakustannuksia kattavan vusimaksun yksikköhinta n suunniteltu v. 2018 nstettavaksi 8 snt:iin/m3, Ja vusille 2019-2022 khdistuu merkittävä krtuspaine (12-14snt:iin/m3). Vesistöjen hit- ja kunnstustyöt mudstavat kuntayhtymän tisen tehtäväryhmän Tavitteena n yhteistyössä jäsenkuntien ja Vantaan kaupungin kanssa parantaa timialueen vesistöjen tilaa kustannustehkkailla hittimenpiteillä ja rakennustöillä mnipulisten virkistyskäyttömahdllisuuksien kehittämiseksi. Tuusulanjärvi-prjektin rahitustarve pysyy lähivusina ennallaan. Tavitteena n Tuusulanjärven hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä. Tämä vaatii vusittain hyväksi havaittujen kunnstustimien Jatkamista ja ravinnekurmituksen humattavaa vähentämistä. Liikelaitskuntayhtymän taseeseen n mudstunut vudesta 200p_lähtien alijäämää vuden 2014 lppuun mennessä yhteensä 14L.97. milj:. eura Paäasiassa suunnitelman mukaisista pistista 2000-luvulla tteutuneiden suhteellisen pienten investintien takia jäsenyhteisöjen surittamat vusimaksut eivät le kattaneet pistja. Tämä n llut suunnitelmallista timintaa, sillä puhdistamn ja viemäritunnelien täysiä pistja ei le llut perusteltua kerätä vusimaksuissa. Krvausinvestintien tarve tulee tulevaisuudessa jnkin verran kasvamaan. Jäsenyhteisöille esitetään, että vuden 2014 lppuun kertyneestä alijäämästä pulet, 7, 5 milj. eura, katetaan peruspäämasta vuden 2017 tilinpäätöksessä Ja lppus.a/.7. '.47. milj- eura) mahdllisesti vuden 2018 tilinpäätöksessä erillisillä yhtymäkkuksen päätöksillä. Peruspääman alentamis"- ta vidaan perustella käyttömaisuuden arvn merkittävällä alenlumisella jatevesitunnelin betnirakenteiden ikääntymisestä aiheutuvan teknisen kunnn heikkenemisellä. KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTA- YHTYMÄ Timitusjhtaja Kari Krhnen
TALOUSSUUNNITELMAVUOSILLE 2018-2022 Jk 5/17 17. 8. 2017 LIITE 1 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 1. VIEMÄRILAITOSTOIMINTA 1. 1 Lähtökhta 1. 2 Vesimääräennusteet esl<,i~.uudenmaar' meriviemarin siirtviemärijärjestelmän piirissä n jäsenyhteisöjen alueella yhteensä nin 2 000 asukasta. Liikelaitskuntayhtymän kkamat jätevedet puhdistetaan 1994 valmistuneessa Viikinmäen keskuspuhdistamssa, jsta n hankittu 18, 5 milj. m3 :n keskimääräistä vusivesimäärää vastaavasti (15, 4 %) kapasiteettia. Siirtviemarijärjestelmän laits- ja viemäriliitskhteet sekä varajärjestelman viemärit n esitetty piirustuksessa 1. Veden minaiskäytön dtetaan tulevaisuudessa pysyvän vakina: Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Sipssa keskimäärin nin 170 l/as/d pis lukien suurtellisuus (Oy Sinebrychff Ab Ja Aria Oy). Vantaalla n vesihultverkstn mitituksessa erteltu asutuksen minaiskulutus (150 l/as/d)' y!eine" kulutus. (55 l/as/d)sekä tevallisten työpaikkjen vedenkäyttö (. tp/d). Ja suurkäyttäjien vedenkäyttö. Ominaiskäyttö n Vantaalla kaikki käyttäjäryhmät mukaan lukien llut nin 230-240 1/as/d. Kuntien viemäristöjen vutavuus n nykyisin keskimäärin nin 5000 m3/a/km (vertailuperusteena verkstpumppaukset). Vutavuutta n tavitteenä vähentää verkstja saneeraamalla ainakin 20 % vuteen 2035 mennessä. Väestöennusteisiin ja tteutuneeseen kehitykseen perustuvat arvit kuntakhtaisista Jätevesimääristä vusille vat seuraavat: Jätevesimäärät, milj. -m3/v- Kunta Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa / HSY Vantaa / VKV Mäntsälä/Ohkla Muut Kuntayhtymä yht. Sip Prnainen Yhteensä 2015 3, 33 3, 60 3, 12 5,53 0, 52 0, 13 0,34, 57 0,60 0,24 17, 41 2018 3, 30 3, 40 3, 10 5,75 0,55 0, 13 0,55, 78 0,65 0,23 17,66 2020 3, 30 3, 40 3, 10 5,75 0, 55 0, 15 0,55, 80 0, 65 0, 23 17,68 2025 3,6 3,7 3,4 6,1 0,6 0,2 0,6 18,2 0,7 0,3 19,2 2030 3,8 3.9 3.6 6,3 0,6 0,2 0.6 19,0 0.8 0,4 20,2
, X}fumagn B Ajtunineli JV-pumppaam Vtemäriliits ;anfflftjiiadb(> limpsa mp. Md'ilsä!än udal Tuusulan KsBcTAEkn sc4.a Ja r/otipa.jn verkas Iän liautta B Pystykulu MiiEajsasema J?>RVEMPÄÄ HSY:n pumppaam Suuri jätveden tuttaja Putkivaraus Siirtviemäri Asennettu sujaputki Kallitunneli Varajärjestelmä HSYja Kerava Ä/a.-aus (>us^hir-5ik;3d4in ^[ KNll^yinluiwsTi libits, mstausasama.; Virifrttallma t Kä);imd"nlie TuUiilänlfil-HuhUn» ; TUUSULA Pasila" «kalu Pam a is ien vcdcl Keravar vbfkcstn kautta KfcfiAVA. '' Tfflmah mittausassma l^njnlie ' Ahjantien triapuöl -f Jaakkla ^ Taimanti ftou<cuvan lurin6i i!k>s PUTiantia [yjul^fnakötrlab] Hyf^lari pii nipftöajii ^'Jutsenehlfe Leht! an (i nra;ngito! ^Kffin aitunncli' mhtaa<asma. ^Sinertiycflaff.1 t fiii lhta aftpl ku (Savlun pystykt;äu ^a^ri ajtunnau mittausasema t^iiikn pyilykufc/ (T)!! ta usa siima [Aiinkulu.. ^.»itausaltbma ' uitin kci^l(an'tynitffb/ p^tikui1it't.': Sipn Nikkiliin vedt Ksravan vcritst&n kautta Kutmaan»jal liiye :. >' ' /'" l Kuiria m i frriifrai htasina f^utinäcrt k}»;a*3u(^bma Efslä-Sipn vesiä HSY:nvcrii aan kautta (Haapaltn mlltausa«enu 'yp^tien fnbt^u^ilsmaf. tyldllki. Xitivuhaan ^atunneii/pyslykufu Oluiitttic.mitiauCTsisms' '';. Ksrfiätnäli' mittgusasjna Värautiu^isi.p^ k ut n Sittitm' ^'., ^^. r3u utafiaai^cifi pfkaafti i Ä i-n ib'rb]äi]csiihisftä'&imftäl HSY-II viiiffiätöauudflt / ' /. N,.,y.,J \ l] Pihlajartaati f>um ppaanv<i ' imajain äun nl «ta u äa»<*(iu Viiitirunaen jätevedenpuhdistam KeskhUudenmaan ; vesiensujelun,-"' liiketait skuntayhtyifiä VarautumtssuunnlteSmä. 1 vaihe i Piirustus. 1 25. 3.-2014 X188506 0'PÖYIW
Khta 'muut' sisältää viemäritunnelin vutvedet. Siplla n ma suus keskuspuhdistamn, mutta Prnainen n mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) puhdistam-suudessa ilman maa suutta. Vesimääräennuste edustaa hydrlgisilta lsuhteiltaan keskimääräisvutta. Vaihtelu vi lla ±1, 5 milj. m3/v vutvesistä riippuen. KUVESin nykyinen puhdistam-suus (18, 5 milj. m3 ) riittää an/ilta vuteen 2025 saakka, sillä Sipn, Prnaisten, Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:n (Okmetic Oyj) ja Vantaan Ylästön jätevesiä ei lueta kuntayhtymän varaukseen(kuva 1). 20 VIEMÄRIVESIMÄÄRÄ milj. m3 /v 15 + 10 5 4 'i~i~'r"t' "r"f i"iut~t 1980 1985 19 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 l itntplltlinilt Ennuste Suuntaviiva Kuva 1. KUVESin kknaisvesimäärän kehitys vusina 1980 - ennuste vusille 2017-2030. 20 ja 1. 3 Tavitteet Kuntien viemäristöjen Ja kuntayhtymän mien siirtviemärien vutvesien määrän seuranta ja timet niiden vähentämiseksi vat jatkuvasti tärkeä työkhde. Viikinmäen uuden ympäristöluvan (Nr 240/2015/2, Dnr ESA Vl/341/04. 08/2013) mukaisesti viemäriverkstista tehtäviin kuntkartituksiin perustuvaa verkstn saneeraushjelmaa hule- ja vutvesien määrän vähentämiseksi n pidettävä yliaja päivitettävä kahden vuden välein. Esitys kunnille: Vanhaa viemäriverksta tulee saneerata suunnitelmallisesti vutvesien vähentämiseksi. KUVES timittaa tammikuun lpussa jäsenkuntien viemärien saneeraustimenpiteitä ja vaikuttavuutta kskevat tiedt HSY:lle Viikinmäen puhdistamn ympäristölupavelvitteen täyttämiseksi.
Tavitteet siirtviemärien käytölle: Laadullinen tavite: Siirtviemärit pumppaamineen Ja Jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnssa säännöllisin tarkastuksin ja hullin. Sitva tavite: Jäteveden ylivutja vesistöön ei esiinny. Tavitteet lka-autaseman käytölle: Laadullinen tavite: Ehkäistään haitallisten ja luvattmien lkakurmien purku jätevesitunneliin. Sjtva taludellinen tavite: 7 000 :n netttuls. Siirtviemärien ja lka-autaseman käyttökustannusten arviidaan kehittyvan vesimäärän kasvaessa seuraavasti: Vusi Siirtviemärien käyttö, 1000 Lka-autaseman käyttö, 1000 2018 605 45 2019 605 46 2020 610 47 2021 610 48 2022 615 49 1. 31 Täydennys-ja peruskrjausinvestinnit Pumppaamat ja mittausasemat edellyttävät vanhetessaan peruskrjaustöita. Tunneliviemärien kapasiteetti n tulevaisuudessakin riittävä, mutta kallirakenteiden kunta n tarkastettava säännöllisesti. Tunnelin betnirakenteet (ruiskubetninti, paineseinät Ja phjalaatta) vat alttiina syövyttäville kaasuille ja vaativat vanhetessaan peruskrjausta. Lisäksi putkiviemärien kapasiteetti vi käydä riittämättömäksi 2020-luvun lpulla. Siirtviemäri-investinneissa varaudutaan peruskrjausinvestinteja seuraavasti: 2018 Kulmäen lka-autaseman laitteistsaneeraus 100. 000 Savin tunneliliitksen valaistuksen uusiminen 1 5. 000 Pihlajamäen pumppaaman SIA-saneeraus: sähkö-, ilmastinti- Ja autmaatiurakan tteutus, 1. 500. 000 Kulmäen ja Kffin viettviemäriputkien uusiminen 100. 000 Kulmäen ia Kffin ajtunneliden rusnaus 100. 000 YHTEENSÄ 1. 815.000 2019-2021 Tunnelin peruskrjaustöiden tteutus (2019-2020), Sipn Talman mittausaseman peruskrjaus (2020), Kulmäen ilmanvaihtaseman pistilmapiipun krtus (2020-2021). Kaukvalvntajärjestelmän uusiminen (2020-2021) 1. 000.000 100. 000 ei arvita ei arvita
Jätevesitunnelin varajärjestelmän parantamismahdllisuudet selvitetään HSY:n viemärimallinnuksen 20 phjalta yhteistyössä h!sy:n kanssa vunna 2018. Hyrylän siirtviemärin lppupään putkikaan suurentaminen ja Krkinmäen mittausaseman uusiminen tulee tteutettavaksi yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa myöhemmin (2022-2023). Kustannusarvi n 3 milj.. Järvenpään siirtviemärin kapasiteetti tulee tarkasteltavaksi lähivusina. Investinteihin varataan määrärahja seuraavasti: Vusi Täydennys-ja peruskrjaustyöt, 1000 2018 1800 2019 1000 2020 1000 2021 1000 2022 500 1. 32 Puhdistuksen käyttökustannukset Kuntayhtymä maksaa jäteveden puhdistamtiminnan käyttökustannuksista HSY:lle vesimääränsä mukaisen suuden ja lisäksi yhteissummasta laskettuina yleiskuluina 13 %. Ennakkhinta mudstuu suunnittelukauden alussa seuraavasti: käyttö- ja kunnssapitkustannukset yleiskulut 13 % 11, 0 snvm3 1,4 " 12, 4 snvm3 Jätevesien puhdistamisen ja siihen liittyvien timintjen käyttökustannusten kehitys arviidaan kiinteistövert mukaan lukien seuraavaksi: Vusi Puhdistamn käyttö, 1000 2018 2200 2019 2200 2020 2225 2021 2250 2022 2260 1. 33 Keskuspuhdistamn investinnit Puhdistamlla varaudutaan investinteihin ja täydentäviin perusparannustöihin seuraavasti: Vusi Puhdistaminvestinnit, 1000 2018 950 20198 910 2020 770 2021 720 2022 60 Investintikustannuksia nstaa suunnittelukaudella mm. rejektivesien erilliskäsittely (v. 2017-2019) ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki-Viikki (v. 2018-2020). Vusille 2022 ja 2023 n suunnitteilla fsfrinpistn tehstaminen jälkikäsittelyllä, jsta KUVESin kustannussuus lisi n. 1, 6 milj. /vusi.
6 KUVESin viemäröintialueen vimakkaan väestökasvun seurauksena viemärivesimäärät tulevat kasvamaan. Tämän takia n varauduttava hankkimaan lisää vesimääräkapasiteettia Viikinmäen puhdistamsta 2020-luvun pulivälissä. 1. 34 Lietteen käsittelyjä sijitus Puhdistamlla jätevedestä ertettu liete kunnstetaan mädättämällä ja kuivataan lingilla. Lietettä syntyy KUVESin vesimäärästä nin 10 0 tnnia vudessa. KUVESin jäsen yhteisöillä n velvllisuus ttaa vastaan lietettä jätevesimääräänsä vastaava suus. Tuusula ja HSY järjestävät lietesuutensa hidn HSY:n kmpstintiasemalla Sipn Metsäpirtissä. Järvenpää ja Kerava vat hitaneet man lietesuutensa (2175 + 2350 t/v) kmpstinnin muualla man kuntansa ulkpulella. 2. VESISTÖJEN KUNNOSTAMINEN 2. 1 Lähtökhta Keravanjkea, Tuusulanjärveä sekä Rusutjärveä n kunnstettu 1980- luvulta alkaen kunnstussuunnitelmien phjalta. Keravanjen Ja Rusutjärven tila ja veden laatu paranivat selvästi 19-luvulla. Tuusulanjärven tila parani Jän/enpään jätevesikurmituksen pistumisen (1979) jälkeen aluksi hitaasti, mutta vudesta 1997 lähtien tteutetut tehkkaat Tuusulanjän/en kunnstushankkeessa tteutetut kunnstustimet vat npeuttaneet järven tilan paranemista. 2. 2 Yleiset vesiensujelutimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kurmittavasta timinnasta vastuussa leviin sapuliin siten, että timialueella kaikki taaja-asutus liitetään mahdllisimman npeasti viemäriverkstjen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, viemäriverkstn ulkpulelle Jäävältä haja-asutukselta edellytetään talusjätevesiasetuksen (157/2017) njalla tehkasta jätevesien puhdistusta taajamahulevesien virtaamahuippujen tasaamista ja vesistökurmituksen vähentämistä edistäviä ratkaisuja (mm. veden imeytysrakenteet katu- ja krttelialueilla ja viheralueiden tasausaltaat) tteutetaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla. Maataludesta aiheutuvaa ravinne- ja kiintainekurmitusta pyritään vähentämään mm. sujakaistjen ja -vyöhykkeiden sekä ksteikkjen ja laskeutusaltaiden avulla. Ensisijaisen tärkeitä vat kuitenkin viljelijöiden milla peltlhkillaan surittamat viljelytekniset timenpiteet maataluden ympäristökn/ausjärjestelmää ja vesiensujeluneuvntaa hyödyntäen.
4, 2. 3 Keravanjen alue 2. 31 Hittimet Keravanjella Päijänne-tunnelista pumpataan tuk-elkuussa Keravanjkeen lisävettä, jka lisää virtaamaa kuivina kesinä ja parantaa veden laatua mm. bakteerija fsfripitisuuksia laimentamalla. Tavitteena n pitää Keravanjki uimakelpisena läpi kesän. Vettä jhdetaan säälsuhteista riippuen yleensä - 3, 5 0 milj. m3/vusi. Lisävirtaama n täydellä tehlla 0, 8 m3 /s. Tavitteiden tteutumisen indikaattrina n Keravanjen veden uimakelpisuus, Jta kuvastaa veden hygieeninen laatu ilmaistuna yleisten uimarantjen veden mikrbilgiset laatuvaatimukset täyttävien näytteiden suutena kaikista näytteistä (fekaaliset klit/escherichia cli <500 kpl/100 ml Ja enterkkit<200 kpl/100 ml). Ohjeellinen tavite vudelle 2018: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden suus vähintään 83 % 4-vutisjaksn (2015-2018) keskiarvna neljäl- Ia intensiivisen seurannan havaintpaikalla. 2. 32 Kustannukset Keravanjella Lisäveden jhtamisen kustannukset vat nin 3, 0 snt/m3 eli 120 000 /vusi ja ne mudstuvat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perusmaksuista, Kymijen vimalakrvauksista ja Ridasjärven pumppaaman käyttökustannuksista sekä vesistöseurannasta. Kustannuksiin sallistuvat svituin jaksuhtein kuntayhtymän klme jäsenkuntaa sekä Vantaa (55 %), Helsinki (9%) ja Hyvinkää (4%). Arvi Keravanjen hittimista Ja vedenlaadun seurannasta kunnilta vusittain laskutettavista maksuista n seuraava: Vusi Hittimet, tuhatta 2018 155 2019 6 2020 6 2021 6 2022 6 2. 33 Muut kunnstustyöt Keravanjen alueella Ridasjärven hit- Ja käyttösuunnitelman (2001 ) tavitteena n vedenlaadun parantamisen hella estää hulestuttavan npeasti tapahtuvaa umpeenkasvua. Keinja vivat lla kesävedenpinnan nst (n. 5 cm) Ja vesikasvien niitt. KUVES varautuu tarvittaessa sallistumaan yhteishankkeissa järven hittimiin ja vesiikeudellisen luvan täydentämiseen phjapadn vähäiselle krtukselle. Haarajen altaan säännöstelypadn muuts phjapadksi n tavitteena tteuttaa yhteistyöhankkeena valtin, Järvenpään kaupungin ja säännöstelypadn mistavan perikunnan kesken.
2, 2. 4 Tuusulanjärven alue 2. 41 Hittimet Tuusulanjärven alueella Rusutjärvi rehevöityi vimakkaasti 1980-luvulla. Järven tila parani 19- luvulla hitkalastusten (1986-19, 1998-1999) ja vunna 1992 alitetun lisävesijuksutuksen ansista. 2000-luvulla n Tuusulan kunnan rahituksella kunnstettu rehevöityneitä rantja sekä laadittu järvelle alustava kunnstushjelma v. 2003. Kunnstussuunnitelma päivitettiin vunna 2012 kunnan timeksiannsta knsulttityönä Ja jatkssa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus krdini järven seurantaryhmän työtä. Rusutjärveen pumpataan lisävettä Päijännne-tunnelista pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä n myönteinen vaikutus myös Tuusulanjärven ja Tuusulanjen kesävedenkrkeuksiin kuivakausina. Lisäveden - tavitteellinen määrä n nin 2, 5 8 milj. m3 vudessa ja lisävirtaama kesäaikana n 0, 2 m3/s. Kustannukset vat 47 000 a vudessa eli 1, 7 senttiä/m3 (+yleiskulut n. 22 %). Kustannuksiin sallistuvat Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kuntayhtymä säännöstelee Tuusulanjärven vedenkrkeutta vesiikeuden lupapäätöksen (1989) mukaisesti vesiensujelun, virkistyskäytön Ja tulvasujelun tarpeita varten. Säännöstelyn hidssa vidaan tulvajuksutukset hitaa jatkssa aikaisempaa tarkemmin, sillä säännöstelypadn luukun muuts sähkökäyttöiseksi tteutui syksyllä 2015 ja sen liittäminen kaukhjattavaksi tteutettiin vunna 2017. Tuusulanjärven hit-ja kunnstustyöt n vudesta 1999 lähtien rahitettu Tuusulanjärvi-hankkeessa, jhn eivät sisälly lisäveden jhtaminen, säännöstely eivätkä kuntien viemäröintityöt. Hankkeen kustantavat pääasiässä Järvenpää, Tuusula Ja valti kuntayhtymän krdinidessa hanketta. Hittimilla pyritään vähentämään järven sisäistä ja ulkista ravinnekurm itu sta. 2.42 Vedenlaadun kehitys ja tavitteiden tteutumisen seuranta Rusutjärvellä tteutumisen indikaattrina n levien määrä. Ohjeellinen tavite: Uimakelpisuuden turvaaminen kk kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktnbimassan vähentämistä alle tasn 10 mg/l. Pitemmän aikavälin tavitteena hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä.
Tuusulanjärvellä tavitteiden tteutumisen indikaattreina n levien määrää kuvaava a-klrfyllipitisuus. Sitva tavite: a-klrfyllin pitisuustas vunna 2018 n krkeintaan 25 jg/l 3-vutisjaksn (20-2018) keskiarvna. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset eikä sinilevien massaesiintymisiä nrmaalisti esiinny. Ohjeellinen tavite: Pitemmän aikavälin tavitteena hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä. 2. 43 Kustannukset Tuusulanjärven alueella Tuusulanjärven vedenlaatu n kunnstustöiden ansista parantunut merkittävästi, mutta sinilevistä vi lla vielä ajittain haittaa virkistyskäytölle. Järvi n yhä rehevä suuren haja- ja sisäkurmituksen vaikutuksesta ja kunnstustöitä n jatkettava ennen kuin tavitteena leva hyvä tila saavutetaan. Tuusulanjärven tutkimusten, suunnittelun, vesistöjen hidn ja kunnstustöiden tteuttamisen sekä seurannan arviidut kustannukset vat: Vusi Valuma-alueen vesiensujelutimenpiteet Ravintketjukunnstus Rantjen kunnstus Hapetus/sedimentin kunnstus Yhteiset Kiinteät yleiskulut Yhteensä 2018 40 50 68 13 203 2019 40 50 68 13 203 Summat, 1000 2020 2021 30 30 50 68 13 203 50 68 13 203 2022 30 500 68 13 203 Hankkeen kknaiskustannuksissa n mukana 20 000 /v Uudenmaan ELYkeskuksen arviituna avustussuutena. 3. HALLINTO 3. 1 Lähtökhdat 4. TALOUS Vuden 2018 alusta lukien KUVESin peratiivisesta timinnasta vastaa Tuusulan seudun vesilaits kuntayhtymä (TSV). TSV:llä ja KUVESilla n yhteinen timitusjhtaja ja muu henkilökunta siirtyy vuden alussa TSV:n palvelukseen vanhina työntekijöinä ja nykyisillä ehdilla. Spijapulet jatkavat timintaansa mina ikeushenkilöinä säilyttäen mat maisuutensa ja perusspimuksensa ja TSV hitaa ja vastaa KUVESin tehtävistä palveluspimuksen njalla makustannushintaan. 4. 1 Lähtökhta Liikelaitskuntayhtymän talus n perusspimuksessa jaettu käyttö- ja päämataluteen. Käyttömenjen yhteiset ment sekä viemärilaits- ja
10 puhdistamtiminta katetaan käyttömaksuilla sekä pääma- ja krkment vusimaksuilla. Kuntayhtymän budjetinnissa ja kirjanpidssa nudatetaan kirjanpitlain mukaista jattelua: Vusi Timintakulut, M Käyttömaksu, snt/m3 Suunnitelmapistt, M Vusimaksu, snt/m3 2013 3,4 15,7 2, 35 6,0 2014 3,1 15,9 1,56 6,0 2015 3,6 15,4 1, 61 6,0 20 3,4,6 1, 14 6,0 2017TA 3,5,2 1, 13 6,0 4. 2 Käyttötalus Taludenhidssa n tuljen kertymisen erilaisuuden ja erilaisten maksuperusteiden vuksi ertettu viemärilaitstiminta mukaan lukien yhteiset kustannukset Ja vesistöjen kunnstus tisistaan. Vesistöjen hidn tulista (pis lukien Tuusulanjärvi-prjekti) siirretään yleiskustannuslisänä 20 000 vunna 2018 kattamaan suuttaan yhteisista kustannuksista. Yleiskustannuslisä sisältää suudet timitusjhtajan ja timisthenkilöstön palkkakuluista ja muista timist- sekä hallintkuluista. Tuusulanjärvi-prjekti sisältyy kuntayhtymässä kknaan käyttötaluteen. Prjektilta laskutetaan kiinteää yleiskustannuslisää 13 000 vudesta 2018 lähtien kattamaan suuttaan yhteisistä timist-ja hallintkustannuksista. 4. 21 Viemärilaitstiminta Yhteiset kustannukset, siirtviemärien käytön ja puhdistamn käytön kustannukset vat seuraavat: Vusi Yhteiset Siirtviemärit Lka-autasema Puhdistam Yhteensä 2018 192 605 45 2200 3042 2019 Summat, 200 605 46 2220 2891 2020 1000 200 610 47 2225 3082 a 2021 200 615 48 2250 3113 2022 200 615 49 2260 3124 Käyttötult mudstuvat pääsin vesimäärän perusteella maksettavista käyttömaksuista. Käyttömaksun yksikköhinnaksi vunna 2018 n arviitu, 3 snt/m3. Vusi Käyttömaksu ennuste 201 7 2018 2019 2020 2021 3 Yksikköhinta, snt/m,3,4,6,6,7 2022,7
11 Oy Sinebrychff Ab:n käyttöspimuksen mukaan peritään Keravalta jumatehtaan prsessivesistä nin 2, 0-kertaiseksi krtettua käyttömaksua. Viemärilaitksen käytön taludellisuusmittarin seuranta: Mittarina vat käyttökustannukset jätevesimäärän yksikköä khti, mitä lunnehtii jäsenkunnilta ja muilta liittyjiltä perittävä käyttömaksu ( a/m3). Käyttömaksun yksikköhinnan kehitys n esitetty kuvassa 2. MAKSUT snt/m3 25 20 15 l i l l l 1994 1996 1998 2000 2002 2.004 2006 2008 2010 2012 2014 20 2018 2020 2022 esssä3 KÄYTTÖMAKSU VUOSIMAKSU Kuva 2. Käyttömaksun ja vusimaksun kehitys Kuntakhtaiset käyttömaksut vat riippuvaisia kuntien vesimäärien kehityksestä. Kuukausittain perittävien käyttömaksuennakiden tasaus tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä jk lisäperintänä tai palautuksena. Vutuiset käyttömaksuennakt ja muut tult vat vesimääräennusteiden perusteella seuraavat (2017 ennuste, 2 snt/m3 :n mukaisena): Vusi Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa/HSY VKVOy Sip Mäntsälä+Prnainen Käyttömaksuennakt Muut tult Timintament 2017 ennuste 551 658 518 957 104 31 2910 1 3070 2018 538 626 505 937 106 31 2833 221 3054 2019 Summat, 541 630 508 943 107 35 2854 195 3049 2020 1000 548 637 515 955 91 108 35 2889 195 3083 2021 556 645 523 963 93 110 35 2926 196 3122 2022 563 654 529 974 94 113 36 2962 177 3140
12 4. 22 Vesistöjen hit Vesistöjen veden laadun seurannan, yleissuunnittelun ja hidn ment katelaan kunnstusmaksuin, Jiden määräytymisestä n spimukset tai kuntien valtuustjen päätökset. Kunnstusmaksut vat seuraavat: Vusi 2018 2019 2020 2021 Summat, 1000 Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa Helsinki Hyvinkää 15,9 31,4 67,0,5 12,4 5,5 32 69 91 13 6 32 69 91 13 6 32 69 91 13 6 2022 Yhteensä 222, 8 227 227 227 227 Lisäksi Glf-Talmalta Keravanjen kasteluvedestä perittävä maksu n v. 2011 päivitetyn spimuksen mukaisesti vusittain nin 5 000. 4. 23 Tuusulanjärvi-hanke KUVES hitaa Tuusulanjärvi-hankkeen taluden käyttötalutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa pääsasta kustannuksia. Uudenmaan ELY-keskuksen harkinnanvaraista vesienhitavustusta haetaan vusittain ja se khdennetaan kunnstushankkeen timenpiteisiin. Tuusulanjärvi-prjektille esitetään jatkrahitusta seuraavasti: Vusi 2018 2019 2020 2021 Summat, 1000 Järvenpää Tuusula Valtin suus 20 20 20 20 32 69 91 13 6 2022 Yhteensä 200 200 200 200 200 20 4. 3 Investinnit Viemärilaitksen ja vesistöjen investinnit vat kuntayhtymän taludessa seuraavat: Vusi 2018 2019 2020 Summat 1000 Siirtviemärit 1 800 1 000 1 000 Puhdistam 950 910 770 2021 2022 1 000 720 500 1 660 Viemärilaits yhteensä 2750 1910 1770 1720 20 Vesistöinvestinteja ei le näköpiirissä.
13 4. 4 Krt, pistt ja rahitus 4. 41 Viemärilaitstiminta Perusspimuksen mukaan pääma- ja krkment katetaan viemärivesimäärien mukaan kerättävillä vusimaksuilla. Kun investinnit vat kk 2000-luvun ajan lleet suhteellisen pienet aikaisempaan verrattuna, vat tilinpäätökset runsaan 10 viime vuden aikana lleet suunnitelmallisesti humattavan alijäämäisiä suurten pistjen takia. Puhdistamn ja viemäritunnelien täysiä pistja ei le llut perusteltua kerätä vusimaksuissa, kska krvausinvestintien tarve n tulevaisuudessakin melk vähäinen. Vusimaksun yksikköhinta n vudesta 2012 lähtien llut 6 snt/m3. Vunna 2018 vusimaksua judutaan nstamaan taslle 8 snt/m3. Osa ensi vuden investinneista vidaan kattaa viemärilaitksen 1, 2 M :n (31. 12. 20) rahitusmaisuudesta. Vusille 2019-2022 khdistuu merkittävää krtustarvetta arvilta 10-14 snt:iin/m3. Tästä hulimtta myös lainaa juduttaneen ttamaan v. 2018. Vusi Vusimaksut Investinnit 2017 ennuste 940-12 Rahitusjäämä (+) Rahitustarve (-) -350 2018 1 254-2750 -1 496 2019 2020 Summat, 1000 1 858-1 910-51 1 858-1 770 +88 2021 a 1 882-1 720 +2 2022 2 112-20 -48 Vusimaksun yksikköhinnan kehitys n seuraava (kuva 2). Vusi Vusimaksu TA 2017 6 2018 8 2019 2020 2021 Yksikköhinta, snt/m3 12 12 12 2022 13,5 Viemärilaitksen investintien ja rahituksen hjeellinen tavite: Investintien Ja niiden rahituksen kustannuksia vesimäärää khti seurataan vusimaksun ( /m3) avulla. Vusimaksu pidetään mahdllisimman vakaalla ja ennustettavalla taslla, Kuntayhtymän lainamäärä n kunkin vuden lpun tilanteessa seuraava: Vusi Lainat, 1000 a 2017 2018 600 2019 500 2020 400 2021 300 2022 200
14 LAINAT milj. eura 14 12 4il 10 4tl 8 4EI 6 l 4 2 [FI;II r'"'ijr":'i[r^ij 199319951997199920012003200520072009201120132015201720192021 Kuva 3. Lainakannan kehitys vudesta 1993 alkaen (31. 12.) Vusia 2014 ja 20 kskevien pistsuunnitelman tarkistusten seurauksena viemärilaitksen suunnitelmapistt vat suunnittelukauden alkuun mennessä pienentyneet nin 1, 1 milj. :n. Merkittäviä uusia alijäämiä ei arviida suunnittelukaudella kertyvän. Kun investintitasn arviidaan suunnittelukaudella levan pistjen tasa krkeampi, mudstuvat tilinpäätökset pikemminkin ylijäämäisiksi. 2020-luvun pulivälissä juduttaneen vusimaksua edelleen krttamaan lisäkapasiteetin hankkimiseksi jätevedenpuhdistamjta, js vesimäärä ylittää kuntayhtymän nykyisen kapasiteetin(18, 5milj. m ). 4. 42 Vesistötyöt Kuntayhtymän investintilunteisiin menihin vesistöjen kunnstusrahaststa 1. 1. 2017 käytettävissä leva pääma li n. 94000. Kunnstusrahast tulee pääsin käytetyksi vunna 2017 alitetun vesistökaukvalvnnan ala-asemien saneeraukseen. Tuusulanjärvi-hankkeen timenpiteet tteutetaan erillisrahituksella käyttötaluden puitteissa.
15 4. 5 Yhteenvet talusarviista vusille 2017-2018 ja talusarvisuunnitelma 2019-2022 Yhteenvet 2018-2022(tuhansina eurina) Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022 <ÄYTTÖTALOUSOSA Jskevaiht 451E 473E 533^ 536E 5432 5680 fimintakulut -352; -355C -347-351 E -354E -3567 :3istt ja apunaientumiset -113^ -123( -128i -133C -1371-1389 NVESTOINTIOSA nvestinnit -10K -275( -19K -177C -172C -20 njloslaskelmaosa Jikevaiht (- sis.) 448i 470: 530! 534' 540^ 5655 Fimintakulut (- sis.) -348! -351- -345- -349( -352- -3542 Tmintakate 99' 1181 1851 185-1881 2113 Rahitustutt ja -kulut < l l l l Vusikate 1001 1181 1851 185. 1881 2113 Pistt ja ancnalentumiset -113. -123i -1281-1331 -137-138E Tilikauden tuls Rahastjen muuts, \ahennys (+)/lisäys (-) -12, 8i -4-56' 52. 51 724 Tilikauden yli-/alijäämä -4-4 56 52 51 72t RAHOITUSLASKELMAOSA Timinnan rahavirta Vusikate 100 118 185 185 188 211: Investintien rahavirta In^stinnit -101-275 -191-177 -172-2( Timintapääman muuts -156-5 8-4-
4. 6 Yhteenvet jäsenyhteisöjen maksuista Jäsenyhteisöiltä perittävät maksut vat suunnitelman mukaan: TA 2017 Vusi ennuste TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 Summat, 1000 eura Järvenpää Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vesistöt * kunnstusmaksu * erillisrahitus 567 210 95 538 264 541 396 548 396 556 402 563 452 Kerava Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vesistöt * kunnstusmaksu 681 222 30 626 272 31 630 408 32 638 408 32 646 414 32 654 466 32 Tuusula Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vesistöt * kunnstusmaksu * erillisrahitus 535 198 66 95 505 248 67 508 372 68 515 372 69 523 378 69 529 425 69 Helsingin se udun ympäristöpalve lut kuntayhtymä Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu 923 327 937 424 943 636 955 636 963 642 974 722 Vantaa Vesistöt * kunnstusmaksu 86 91 91 91 91
17 4. 7 Taseeseen vuden 2014 lppuun mennessä kertyneen alijäämän kattaminen peruspäämasta Yhtymäkkus päätti 20. 1. 20 hyväksyä taseeseen vuden 2014 lppuun mennessä kertyneen 14 972 540, 65 n alijäämän kattamisen sittain tai kknaan peruspäämasta vuden 2017 Ja/tai 2018 tilinpäätöksessä sekä hyväksyä peruspäämasta katettavan määrän alijäämästä myöhemmin seuraavissa yhtymäkkuksissa. Vusille 2017-2021 hyväksytyssä talussuunnitelmassa n esitetty, että vuden 2014 lppuun kertyneestä alijäämästä 7,5 milj. a katetaan peruspäämasta vuden 2017 tilinpäätöksessä ja lppusa (7,47 milj. a) mahdllisesti vuden 2018 tilinpäätöksessä erillisillä yhtymäkkuksen päätöksillä. Jhtkunta päätti 15. 2. 2017 ehdttaa yhtymäkkukselle että se hyväksyisi vuden 2014 lppuun mennessä kertyneestä 14 972 540,65 n alijäämästä katettavan 7 500 000 a peruspäämasta vuden 2017 tilin-päätöksessä, jllin uusi peruspääma 31. 12. 2017 n 32401 197,44 a. Ja että yhtymäkkus hyväksyisi vuden 2014 lppuun mennessä kertyneestä alijäämästä jäljelle jäävän lppusan 7 472 540,65 milj. a katettavaksi mahdllisesti vuden 2018 tilinpäätöksessä erillisellä yhtymäkkuksen päätöksellä. Yhtymäkkus hyväksyi jhtkunnan ehdtukset yksimielisesti.
18 KUNTAKOHTAINENJÄTEVESIMÄÄRÄENNUSTE Kuntayhtymän laitksen kknaisvesimäärät, milj. m3 /v Kunta Tteutuma Ennuste 201 1 2012 2013 2014 2015 20 20171 2018 2019 2020 2021 2022 Järvenpää Kerava Kaupunki Kff Tuusula Hyrylä Jkela Kellkski Vantaa Krs-Rekla Kehätien alue Y/ästö VKVOy 3, 17 3,09 2, 51 \ 0, 591 2,91 1, 98\ 0, 53 0, 391 5,38 3, 091 2, 04 \ 0, 251 0,471 3, 73 3,88 3, 33 0, 55 3, 57 2, 44 0, 68 0,46 6, 24 3, 62 2, 36 0, 26 0, 47 3, 14 3,44 2, 85 0, 59 2,92 1, 91 0, 54 0, 47 5, 47 3, 14 2, 09 0, 24 0,49 3, 15 3, 21 2,7 0, 51 2, 78 1, 81 0, 51 0, 46 5, 11 3, 05 1, 83 0, 23 0,49 3, 33 3,6 3, 11 0, 49 3, 12 2,02 0, 58 0, 52 5, 53 3, 21 2, 13 0, 19 0, 52 3,24 3, 34 2, 92 0,42 3, 04 2, 13 0, 55 0,36 5, 66 3, 31 1,9 0,45 0, 53 3, 31 3,5 3, 1\ 0, 451 3,1 5, 71 0, 451 0, 54 3,3 3,4 3 0, 45 3,1 5,8 0, 45 0, 55 3,3 3,4 3 0, 45 3,1 5,8 0,45 0, 55 3,3 3,4 3 0, 45 3,1 5,8 0,45 0, 55 3,4 3,5 3 0, 45 3,2 5,8 0, 45 0,56 3,4 3,5 3 0, 45 3,2 5,8 0, 45 0, 56 Mäntsälä, Ohkla 0, 11 0, 13 0, 11 0, 11 0, 13 0, 12 0, 13 0, 13 0, 15 0, 15 0, 15 0, 15 Mittaamatn vesi 0, 77 l 0,48 0, 42 0, 47 0,34 0,52 0, 55 0,55 0,55 0, 55 0, 55 0,55 Kuntayhtymä Sip Prnainen 15,9 0, 57 0,2 18,5 0, 73 0, 23 0,64 0,22 15,3 0,6 0,26 15,6 0,6 0, 24 15,3 0, 59 0, 22 15,6 0,63 0,23 15,6 0, 65 0,23 15,6 0, 65 0, 23 15,6 0, 65 0,23 15,9 0,66 0,24 15,9 0,67 0,24
19 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMA TALOUSARVIO 2018 TAVOITTEET, TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA MITTARIT Viemärilaitstiminta - Siirtviemärit Laadullinen / hjeellinen tavite: Siirtviemärit pumppaamineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnssa. Sitva tavite: Jäteveden ylivutja vesistöön ei esiinny. Timenpiteet: Säännölliset hullt ja kunttarkastukset sekä kaukvalvntajärjestelmän hyödyntäminen ja kehittäminen valvntatyökaluna. Mittari ia an/iintitapa: Viemäristön kunta Ja mahdlliset ylivutmäärät arviidaan kaukvalvnnan, tarkastuskäyntien ja videkuvausten avulla. - Lka-autasema Laadullinen / hjeellinen tavite: Ehkäistään haitallisten ja luvattmien lkakurmien purku jätevesitunneliin ja analysidaan nin 1 % valvntanäytteistä. Timenpiteet: Asiakastyytyväisyys ylläpidetään hulehtimalla lka-autaseman laitsautmaatijärjestelmän mahdllisimman häiriöttömästä käytöstä. Häiriötöntä käyttöä edistetään saneeraamalla häiriöitä aiheuttaneet lkakurmien purkulaitteistt vunna 2018. Valvntanäytteet tetaan lka-autkurmista autmaattisesti. Taludellisuuden mittari: Timintatuttjen (lka-autmaksu x kurmien määrä) ja timintakulujen ertus eli netttuls. Sitva tavite: 7 000 n netttuls. - Viemärilaitstiminnan taludellisuustavitteet: Taludellisuuden mittarit: Käyttö-ja vusimaksun yksikköhinnat ( /m3). Käyttömaksu määräytyy käyttökustannuksista viemärivesimäärän yksikköä (m3 ) khti ja vusimaksu vastaavasti investintien ja niiden rahituksen kustannuksista viemärivesimäärän yksikköä khti. Ohjeelliset tavitteet: Vusimaksut pidetään mahdllisimman vakaalla ja ennustettavalla taslla. Vesistöjen hit - Keravanjki Ohjeelliset tavitteet: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden suus vähintään 83 % (4 v. liukuva keskiarv) vunna 2018 neljällä intensiivisen seurannan havaintpaikalla sekä fsfripitisuuden salta mahdllisimman tasainen pitisuuskehitys. Timenpiteet: Lisävettä jhdetaan nin 3, 5-4,0 milj. m. Viemäröinnin ja vesiensujelun edistäminen kuntien kanssa. Mittarit: Yleisten uimarantjen veden mikrbilgisissa laatuvaatimuksissa svellettavat sulistbakteerien (E. cli ja enterkkit) raja-arvt ja fsfripitisuus kesä-elkuussa, Sää-ja virtaamavaihteluiden vuksi svelletaan 4-vutisjaksn liukuvia keskiarvja.
2, 20 Arviintitapa: Vesiensujeluyhdistykseltä tilattava vedenlaatutarkkailu, jta täydentää ma bakteerinäytteenti neljästä jkipisteestä kesäilä kuukausittain. - Rusutjärvi Ohjeellinen tavite: Uimakelpisuuden turvaaminen kk kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktnbimassan vähentämistä alle tasn 10 ma/l. - Timenpiteet: Lisävettä Jhdetaan nin 2, 5 8 milj. mj vudessa pääasiassa kesäkaudella. Muut kunnstustyöt svitaan vusittain Tuusulan kunnan kanssa. Mittari / arviintitapa: Vesiensujeluyhdistykseltä tilattava vesi-ja kasviplanktnnäytteiden tt kuukausittain tuk-syyskuussa. Tuusulanjärvi-priekti Sitva tavite: a-klrfyllin pitisuustas vunna 2018 krkeintaan 25 pg/l 3-vutisjaksn (20-2018) keskiarvna. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset, eikä sinilevien massaesiintymisiä nrmaalisti esiinny. Ohjeellinen tavite: Pitemmän aikavälin tavitteena hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä. Timenpiteet: Prjektiin sisältyvät ravintketjukunnstus, alusveden hapetus, vesikasvillisuuden niitt khtuullisessa määrin sekä vesiensujelutyöt. Mittari / arviintitapa: Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatuseurannan aineist, jta täydennetään hankkeen kustantamilla lisänäytteillä sekä viikittain rannilla tehtävin visuaalisin sinileväseurannin neliprtaisella asteiklla kesä-elkuussa.
21 KESKkUUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAFTOSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2018 SfTOVAT MÄÄRÄRAHAT VAHVENNETTU KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAMENOT Viemärilaitskulut 3 122 100 Yhteiset kulut 192570 Materiaalin stt 4 340 Palvelujen stt 42 800 Henkilöstökulut 128230 Muut kulut 17200 3 549 0 Siirtviemärit 604 960 Materiaalin stt 412000 Palvelujen stt 127 000 Henkilöstökulut 590 Muut kulut 6800 Jätevedenpuhdistus 2 281 600 Palvelujen stt 2 281 600 Lka-autasema 42 970 Materiaalin stt 11 000 Palvelujen stt 23 000 Henkilöstökulut 4 970 Muut kulut 4 000 Tuusulanjärvi-prjekti 200 000 200 000 Materiaalin stt 21 000 Palvelujen stt 118000 Henkilöstökulut 61 000 Muut kulut O Vesistöjen hit 227 800 227 800 Materiaalin stt 146 5 Palvelujen stt 67 400 Henkilöstökulut 9 510 Muut kulut 4300 TOIMINTATULOT 4735743 Viemärilaitstimintatutt Käyttömaksut, yksikköhinta,3 snvm3 2 833 443 4 307 943 Vusimaksut, yksikköhinta 8 snt/m3 1 254 000 Päämak^/aukset 59500 Lka-aut maksut, yksikköhinta,00 /kurma MuLrt viemärilaitksen tutt (sis.sisäiset) 60000 101 000 Vesistöjen hidn tutt Vesistöjen kunnstusmaksut jäsenyhteisöt Vesistöjen kunnstumaksut, muuit 204 892 178 227 800 Muut vesi stötutt 5000 Tuusulanjärvi-prjektin tutt 200000 200 000
22 YHTEENVETO Viemärilaitstiminta Timintakulut Timintatutt Nett Pistt -3122100 4 307 943 1 185843 1 172779 Vesistöt Timintakulut Timintatutt Nett Pistt -227 800 227 800 57711 1 230 4 Tuusulanjärvi-prjekti Timintakulut Timintatutt Nett -200 000 200 000 INVESTOINTIOSA VIEMÄRILAITOSINVESTOINNF VESISTÖINVESTOINNn- 2 750 000 2750000 2 750 000 TULOSLASKELMAOSA Timintatult 4 702 743 Liikevaiht 4 702 743 Timintament -350 Materiaalin stt -565930 Palvelujen stt -2 655 800 Henkilöstökulut -262 870 Liiketiminnen muut kulut -32 200 Timintakate Rahitustuttja -kulut Krktutt O Vusikate Pistt ja arvnalentumiset -1 230 4 Suunnitelman mukaiset pistt -1 2304 Tilikauden tuls Rahastjen lisäys (-) tai vähennys (+) O Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 185843 1 185843-1 230 4-44 647-44 647 RAHOITUSLASKELMAOSA Vusikate Investinnit Investinnit yhteensä 1 185843-2 750 000 1 185843-2 750 000 Rahitusjäämä/-tarve -1 564157 Timintapääman muuts Rahat ja pankkisaamiset, lisäys/vähennys -1 564157
23 VUODEN 2018 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA KUSTANNUSPAIKOITTAIN TOIMINTAKULUT 35490 VIEMÄRILAITOS YHTEISET KULUT 192570 3 122 100 Jhtkunta Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat ja palkkit Henkilöstösivukulut Muut kulut 2000 11 530 300 13830 Tarkastustimi Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat ja palkkit 7 50 000 0 7950 Käyttävä ra ukset Materiaalin stt Paivelujen stt 1 500 1 500 Timist M ateria alin stt Palvelujen stt Palkat Henkilöstösivukulut Vukrat Muut 42 32 300 86 000 29 500 000 1 200 92 SIIRTOVIEMÄRrr Laitksen yhteiset Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat Henkilöstösivukulut Muut kulut 10 200 43 000 44 300 14 860 6 000 118360 604 960 Hyrylän siirtviemäri Materiaali n stt Palvelujen stt 33 6 100 000 39100 Järvenpään siirtviemäri Materiaalin stt Palvelujen stt 34000 32 000 66000 Tunneli Keravalla Materiaalin stt Palvelujen stt Muut kulut 8 000 27 300 700 36000 Tunneli Vantaalla Materiaalin stt Palvelujen stt 4 8 300 700 13000 Pihlajamäen pumppaam Materiaalin stt Palvelujen stt 2 000 30 000 320 000
24 Kellksken viemäri Materiaalin stt Palvelujen stt Sipn siirtviemäri Materiaalin stt Palvelujen stt 3 2 7 000 000 500 000 5000 7 500 JATEVEDENPUHDISTUS Keskuspuhdistam Palvelujen stt 2281 600 2281 600 2 281 600 LOKA-AUTOASEMA Lka-autasema Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat Henkilöstösivukulut Muut kulut, vukra TUUSULANJÄRVI-PROJEKTI Materiaalin stt Palvelujen stt (sisältää yleiskustannuslisän 13. 000 ) Palkat Henkilöstösivukulut Muut 11 000 23000 4050 920 4000 21 000 118000 49500 11 500 42 970 42 970 200 000 200 000 200 000 VESISTÖJEN HOITO Vesistöjen yhteiset Materiaalin stt Palvelujen stt (sisältää yleiskustannuslisän 20. 000 ) Palkat Henkilöstösivukulut Vukrat Muut kulut 27 220 7810 1 700 3000 1 300 39500 227 800 227 800 Keravanjen lisävesijuksutus Materiaalin stt Palvelujen stt 102000 000 118000 Keravan allas Materiaalin stt Palvelujen stt 500 1 500 2000 Keravanjki, muut Materiaalin stt Palvelujen stt 4000 15300 19300 Tuusulanjärven säännöstely Materiaalin stt Palvelujen stt 500 3500 4000 Rusutjärven lisävesijuksutus Materiaalin stt stt 36800 8200 45000 Käyttöment yhteensä 3 549 0
25 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAFTOSKUNTAYHT/MÄ TALOUSARVION LIITE 1 TALOUSARVIOIDEN VERTAILU TP 20 TA 2017 TA 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Timintament Yhteiset kulut Siirtviemärit L ka-autasema Jätevedenpuhdistus Vesistöjen hit Tuusula njä rvi-p rje kti Timintatult Käyttömaksut Vusimaksut Päämakn/a ukset Lka-autmaksut Muut viemärilaitksen tutt Tuusulanjä m-prjekti n tutt Vesistöjen kunnstusmaksut, jäsenyhteisöt Vesistöjen kunnstus maksut, muut Muut vesistö tutt Pistt Viemärilaits Vesistöt 3 429 670,27 283715,29 568225,83 44 889.80 2 099 306,73 232598,10 200 934.52 4348521,82 2824551,64 918086,82 55 507,20 52 496,98 64 396,56 200 934,52 206 025,56 20 384,30 6138,2.) 1 141 926,17 1 091 384,86 50541,31 3 521 800 277000 567 000 43000 2 225 000 219800 1000 4 500 848 2 939 730 978 560 77000 51 000 4475S 1000 198017 783 500C 1 134383 1 083 83G 50547 35490 192570 604960 42970 2281 600 227800 200000 4 735 743 2 833 443 1 254000 59500 60000 101 000 200 000 204 892 178 5000 1 230 4 1 172779 57711 INVESTOINTIOSA Viemärilaitsinvestinnit Vesistöinvestinnit 1 242 356,97 1 240079,47 2277.5C 1 010 OOC 930 OOC 8000C 2 750 000 2 750 000 TULOSLASKELMAOSA Timintatult Liikevaiht Timintament Aineet, tan/ikkeetja tavarat Palvelujen stt Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Henkilöstökrvaukset Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Liiketiminnan muut kulut Timintakate Rahitustuttja -kulut Krktutt Krkkulut Vusikate Pisttja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden tuls Rahastt Rahastjen lisäys (-)/vähennys (+) Rahastt 4308521,82 4308521.82-3 389 670,27-531 445.9C -2 471 2429; -3588,69-276 666,9; 0,0[ -82 223, 7; -72131, 7: -10092, 0' -280.7; 918851,5" 9623,8: 10497.2C -873,3i 928 475,31 -) 141926,17-1 141 926,1; -213450,81 2 277,5( 2277,51 4 467 84E 4 467 84E -3 488 80C -531 67C -2 580 30C -343 430-26» 9-81 44[ -6856C -1288( -33 40C 979 04i 0C 0( [ 988 04i -) 134383-1 13438: -146 33i 80001 80001 4 702 743 4 702 743-350 -565 930-2 655 800-262 870-204 0-58 780-49350 -9430-32 200 1 185843 1 185843-1 2304-1 230 4-44647 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -211 173,3( -66 33i -44647,00 RAHOFTUSLASKELMAOSA Timinnan rahavirta Vusikate Investintien rahavirta Investintiment Timinnan ja investintien rahavirta 928475,3; -1 242 356,9: -313881,61 988 04i -1 010001-21 95: 1 185843-2 750 000-1 564157 Rahavarjen muuts -313881,61-2195; -1 564 157 Lainakanta 0,0( l 600 000
26 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELArTOSKUNTAYHTYMÄ VIEMÄRILAITOKSEN JA VESISTÖJEN HOIDON LASKENNALLINEN ERIYTTÄMINEN TULOSLASKELMA VIEMÄRILAITOS TA 2018 VESISTÖT TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 TALOUSARVION LIITE 2 Timintatult Timintakulut Materiaalit Ja palvelut Henkilöstökulut Liiketiminnan muut ku!ut Timintakate Rahituslutt ja -kulut Krktutt Vusikate Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden tuls Rahastjen lisäys (-)/vähennys (+) Tilikauden y[i-/alijäämä 4 307 943, 00-3 089 200, 00-2 868 840. 00-192 360, 00-28 000, 00 1 218743, 00 0, 00 1 218743, 00 0, 00 1 218 743, 00 1 218 743, 00 427 800, 00-460 700, 00-385 9, 00-70510, 00-4 200, 00-32 0,00 0, 00-32 0,00 0,00-32 0,00 0. 00-32 0, 00 4 735 743, 00-3 549 0, 00-3 254 830, 00-262 870, 00-32 200, 00 1 185 843,00 0, 00 1 185843,00 0,00 1 185843, 00 0, 00 1 185 843, 00 RAHOITUSLASKELMA VIEMÄRILAITOS TA 2018 VESISTÖT TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 Timinnan rahavirta Vusikate 1 218 743, 00-32 0, 00 1 185843, 00 Investintien rahavirta Investintiment -2 750 000, 00 0, 00-2 750 000,00 Timinnan ja investintien raha^rta -1 531 257,00-32 0,00-1 564157,00 Rahavarjen muuts -1 531 257, 00-32 0,00-1 564 157, 00
27 VIEMARILAITOSTOIMINNAN JA VESISTÖJENHOIDON TASEIDEN ERIYTTÄMINEN 01. 01.2017 VASTAAVAA TASE 01. 01.2017 VIEMÄRILAITOS TASE 01. 01.2017 VESISTÖT LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ PYSWAT VASTAAVAT Aineettmat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset ment 46 458. 07 46 458,07 Aineelliset hyödykkeet Maa-Ja wsialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Kneet ja kalust Keskeneräiset hankinnat Sijitukset Osakkeet ja suudet 145082, 95 22186440,03 10057,54 46 296,55 22 387 877, 07 331 996, 07 0,00 388 084,67 0, 00 0, 00 388 084,67 0, 00 145082, 95 22 574 524,70 10 057,54 46 296,55 22775961,74 331 996,07 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 22766331,21 388 084,67 23154415,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtsaamiset Rahitusarrpaperit Sijitukset rahamarkkinainstrumentteihin 462 0,23 42 684,84 24 068,74 528913,81 687 332,84 7914,54 0, 00 7914, 54 0, 00 470 074.77 42 684,84 24 068,74 536 828,35 687 332,84 Rahat ja pankkisaamiset Rahat Pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 229,40 487 255,63 487 485, 03 1703731,68 0, 00 0, 00 7 914,54 229,40 487 255,63 487 485,03 1 711 646,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ 24 470 062,89 395 999,21 24 866 062, 10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääma Muut mat rahastt Edellisten tilikausien yli-/alijäämä tilikauden yli-/alijäämä 39 646 355. 52-15629596,80-211 173. 30 23 805 585,42 Jäännöspääma 254841,92 94 404,20 349246,12 39 1 197, 44 94404.20-15629596,80-211 173. 30 24 154831.54 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 23 805 585,42 349 246,12 24 154 831,54 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakt Ostwlat Muut wlat Siirtvelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 610201,87 6 556,92 47718. 68 664 477, 47 664 477, 47 32 926,48 11 022,00 1 025,84 1 778,77 46 753,09 46 753, 09 32 926,48 621 223, 87 7 582,76 49497^45 711 230. 56 711 230,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24 470 062. 89 395 999,21 24 866 062, 10