Väestöennusteisiin ja toteutuneeseen kehitykseen perustuvat arviot kuntakohtaisista jätevesimääristä vuosille ovat seuraavat:

Yk 3/17 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2022 5.10.2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 1. VIEMÄRILAITOSTOIMINTA 1.1 Lähtökohta 1.2 Vesimääräennusteet Keski-Uudenmaan meriviemärin siirtoviemärijärjestelmän piirissä on jäsenyhteisöjen alueella yhteensä noin 162 000 asukasta. Liikelaitoskuntayhtymän kokoamat jätevedet puhdistetaan 1994 valmistuneessa Viikinmäen keskuspuhdistamossa, josta on hankittu 18,5 milj. m³:n keskimääräistä vuosivesimäärää vastaavasti (15,4 %) kapasiteettia. Siirtoviemärijärjestelmän laitos- ja viemäriliitoskohteet sekä varajärjestelmän viemärit on esitetty piirustuksessa 1. Veden ominaiskäytön odotetaan tulevaisuudessa pysyvän vakiona: Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Sipoossa keskimäärin noin 170 l/as/d pois lukien suurteollisuus (Oy Sinebrychoff Ab ja Arla Oy). Vantaalla on vesihuoltoverkoston mitoituksessa eroteltu asutuksen ominaiskulutus (150 l/as/d), yleinen kulutus (55 l/as/d) sekä tavallisten työpaikkojen vedenkäyttö (70 l/tp/d) ja suurkäyttäjien vedenkäyttö. Ominaiskäyttö on Vantaalla kaikki käyttäjäryhmät mukaan lukien ollut noin 230-240 l/as/d. Kuntien viemäristöjen vuotavuus on nykyisin keskimäärin noin 5000 m³/a/km (vertailuperusteena verkostopumppaukset). Vuotavuutta on tavoitteena vähentää verkostoja saneeraamalla ainakin 20 % vuoteen 2035 mennessä. Väestöennusteisiin ja toteutuneeseen kehitykseen perustuvat arviot kuntakohtaisista jätevesimääristä vuosille ovat seuraavat: Jätevesimäärät, milj. m 3 /v Kunta 2015 2018 2020 2025 2030 Järvenpää 3,33 3,30 3,30 3,6 3,8 Kerava 3,60 3,40 3,40 3,7 3,9 Tuusula 3,12 3,10 3,10 3,4 3,6 Vantaa / HSY 5,53 5,75 5,75 6,1 6,3 Vantaa / VKV 0,52 0,55 0,55 0,6 0,6 Mäntsälä/Ohkola 0,13 0,13 0,15 0,2 0,2 Muut 0,34 0,55 0,55 0,6 0,6 Kuntayhtymä yht. 16,57 16,78 16,80 18,2 19,0 Sipoo 0,60 0,65 0,65 0,7 0,8 Pornainen 0,24 0,23 0,23 0,3 0,4 Yhteensä 17,41 17,66 17,68 19,2 20,2

2

3 Kohta 'muut' sisältää viemäritunnelin vuotovedet. Sipoolla on oma osuus keskuspuhdistamoon, mutta Pornainen on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) puhdistamo-osuudessa ilman omaa osuutta. Vesimääräennuste edustaa hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisvuotta. Vaihtelu voi olla ±1,5 milj. m³/v vuotovesistä riippuen. KUVESin nykyinen puhdistamo-osuus (18,5 milj. m³) riittää arviolta vuoteen 2025 saakka, sillä Sipoon, Pornaisten, Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:n (Okmetic Oyj) ja Vantaan Ylästön jätevesiä ei lueta kuntayhtymän varaukseen (Kuva 1). 1.3 Tavoitteet Kuva 1. KUVESin kokonaisvesimäärän kehitys vuosina 1980-2016 ja ennuste vuosille 2017-2030. Kuntien viemäristöjen ja kuntayhtymän omien siirtoviemärien vuotovesien määrän seuranta ja toimet niiden vähentämiseksi ovat jatkuvasti tärkeä työkohde. Viikinmäen uuden ympäristöluvan (Nro 240/2015/2, Dnro ESA VI/341/04.08/2013) mukaisesti viemäriverkostoista tehtäviin kuntokartoituksiin perustuvaa verkoston saneerausohjelmaa hule- ja vuotovesien määrän vähentämiseksi on pidettävä yllä ja päivitettävä kahden vuoden välein. Esitys kunnille: Vanhaa viemäriverkostoa tulee saneerata suunnitelmallisesti vuotovesien vähentämiseksi. KUVES toimittaa tammikuun lopussa jäsenkuntien viemärien saneeraustoimenpiteitä ja vaikuttavuutta koskevat tiedot HSY:lle Viikinmäen puhdistamon ympäristölupavelvoitteen täyttämiseksi.

4 Tavoitteet siirtoviemärien käytölle: Laadullinen tavoite: Siirtoviemärit pumppaamoineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnossa säännöllisin tarkastuksin ja huolloin. Sitova tavoite: Jäteveden ylivuotoja vesistöön ei esiinny. Tavoitteet loka-autoaseman käytölle: Laadullinen tavoite: Ehkäistään haitallisten ja luvattomien lokakuormien purku jätevesitunneliin. Sitova taloudellinen tavoite: 7 000 :n nettotulos. Siirtoviemärien ja loka-autoaseman käyttökustannusten arvioidaan kehittyvän vesimäärän kasvaessa seuraavasti: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Siirtoviemärien käyttö, 1000 605 605 610 610 615 Loka-autoaseman käyttö, 1000 45 46 47 48 49 1.31 Täydennys- ja peruskorjausinvestoinnit Pumppaamot ja mittausasemat edellyttävät vanhetessaan peruskorjaustöitä. Tunneliviemärien kapasiteetti on tulevaisuudessakin riittävä, mutta kalliorakenteiden kuntoa on tarkastettava säännöllisesti. Tunnelin betonirakenteet (ruiskubetonointi, paineseinät ja pohjalaatta) ovat alttiina syövyttäville kaasuille ja vaativat vanhetessaan peruskorjausta. Lisäksi putkiviemärien kapasiteetti voi käydä riittämättömäksi 2020-luvun lopulla. Siirtoviemäri-investoinneissa varaudutaan peruskorjausinvestointeja seuraavasti: 2018 Kulomäen loka-autoaseman laitteistosaneeraus 100.000 Savion tunneliliitoksen valaistuksen uusiminen 15.000 Pihlajamäen pumppaamon SIA-saneeraus: sähkö-, ilmastointi- ja automaatiourakan toteutus, 1.500.000 Kulomäen ja Koffin viettoviemäriputkien uusiminen 100.000 Kulomäen ja Koffin ajotunneliden rusnaus 100.000 YHTEENSÄ 1.815.000 2019-2021 Tunnelin peruskorjaustöiden toteutus (2019-2020), 1.000.000 Sipoon Talman mittausaseman peruskorjaus (2020), 100.000 Kulomäen ilmanvaihtoaseman poistoilmapiipun korotus (2020-2021). ei arviota Kaukovalvontajärjestelmän uusiminen (2020-2021) ei arviota

5 Jätevesitunnelin varajärjestelmän parantamismahdollisuudet selvitetään HSY:n viemärimallinnuksen 2016 pohjalta yhteistyössä HSY:n kanssa vuonna 2018. Hyrylän siirtoviemärin loppupään putkikoon suurentaminen ja Korkinmäen mittausaseman uusiminen tulee toteutettavaksi yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa myöhemmin (2022-2023). Kustannusarvio on 3 milj.. Järvenpään siirtoviemärin kapasiteetti tulee tarkasteltavaksi lähivuosina. Investointeihin varataan määrärahoja seuraavasti: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Täydennys- ja peruskorjaustyöt, 1000 1800 1000 1000 1000 500 1.32 Puhdistuksen käyttökustannukset Kuntayhtymä maksaa jäteveden puhdistamotoiminnan käyttökustannuksista HSY:lle vesimääränsä mukaisen osuuden ja lisäksi yhteissummasta laskettuina yleiskuluina 13 %. Ennakkohinta muodostuu suunnittelukauden alussa seuraavasti: - käyttö- ja kunnossapitokustannukset 11,0 snt/m³ - yleiskulut 13 % 1,4 12,4 snt/m³ Jätevesien puhdistamisen ja siihen liittyvien toimintojen käyttökustannusten kehitys arvioidaan kiinteistöverot mukaan lukien seuraavaksi: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Puhdistamon käyttö, 1000 2 200 2 200 2 225 2 250 2 260 1.33 Keskuspuhdistamon investoinnit Puhdistamolla varaudutaan investointeihin ja täydentäviin perusparannustöihin seuraavasti: Vuosi 2018 20198 2020 2021 2022 Puhdistamoinvestoinnit, 1000 950 910 770 720 1660 Investointikustannuksia nostaa suunnittelukaudella mm. rejektivesien erilliskäsittely (v. 2017-2019) ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki-Viikki (v. 2018-2020). Vuosille 2022 ja 2023 on suunnitteilla fosforinpoiston tehostaminen jälkikäsittelyllä, josta KUVESin kustannusosuus olisi n. 1,6 milj. /vuosi.

6 KUVESin viemäröintialueen voimakkaan väestökasvun seurauksena viemärivesimäärät tulevat kasvamaan. Tämän takia on varauduttava hankkimaan lisää vesimääräkapasiteettia Viikinmäen puhdistamosta 2020-luvun puolivälissä. 1.34 Lietteen käsittely ja sijoitus Puhdistamolla jätevedestä erotettu liete kunnostetaan mädättämällä ja kuivataan lingoilla. Lietettä syntyy KUVESin vesimäärästä noin 10 900 tonnia vuodessa. KUVESin jäsen yhteisöillä on velvollisuus ottaa vastaan lietettä jätevesimääräänsä vastaava osuus. Tuusula ja HSY järjestävät lieteosuutensa hoidon HSY:n kompostointiasemalla Sipoon Metsäpirtissä. Järvenpää ja Kerava ovat hoitaneet oman lieteosuutensa (2175 + 2350 t/v) kompostoinnin muualla oman kuntansa ulkopuolella. 2. VESISTÖJEN KUNNOSTAMINEN 2.1 Lähtökohta Keravanjokea, Tuusulanjärveä sekä Rusutjärveä on kunnostettu 1980- luvulta alkaen kunnostussuunnitelmien pohjalta. Keravanjoen ja Rusutjärven tila ja veden laatu paranivat selvästi 1990-luvulla. Tuusulanjärven tila parani Järvenpään jätevesikuormituksen poistumisen (1979) jälkeen aluksi hitaasti, mutta vuodesta 1997 lähtien toteutetut tehokkaat Tuusulanjärven kunnostushankkeessa toteutetut kunnostustoimet ovat nopeuttaneet järven tilan paranemista. 2.2 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kuormittavasta toiminnasta vastuussa oleviin osapuoliin siten, että toimialueella - kaikki taaja-asutus liitetään mahdollisimman nopeasti viemäriverkostojen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, - viemäriverkoston ulkopuolelle jäävältä haja-asutukselta edellytetään talousjätevesiasetuksen (157/2017) nojalla tehokasta jätevesien puhdistusta - taajamahulevesien virtaamahuippujen tasaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä edistäviä ratkaisuja (mm. veden imeytysrakenteet katu- ja korttelialueilla ja viheralueiden tasausaltaat) toteutetaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla. Maataloudesta aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään mm. suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Ensisijaisen tärkeitä ovat kuitenkin viljelijöiden omilla peltolohkoillaan suorittamat viljelytekniset toimenpiteet maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää ja vesiensuojeluneuvontaa hyödyntäen.

7 2.3 Keravanjoen alue 2.31 Hoitotoimet Keravanjoella Päijänne-tunnelista pumpataan touko-elokuussa Keravanjokeen lisävettä, joka lisää virtaamaa kuivina kesinä ja parantaa veden laatua mm. bakteerija fosforipitoisuuksia laimentamalla. Tavoitteena on pitää Keravanjoki uimakelpoisena läpi kesän. Vettä johdetaan sääolosuhteista riippuen yleensä 3,5-4,0 milj. m³/vuosi. Lisävirtaama on täydellä teholla 0,8 m³/s. Tavoitteiden toteutumisen indikaattorina on Keravanjoen veden uimakelpoisuus, jota kuvastaa veden hygieeninen laatu ilmaistuna yleisten uimarantojen veden mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttävien näytteiden osuutena kaikista näytteistä (fekaaliset kolit/escherichia coli <500 kpl/100 ml ja enterokokit<200 kpl/100 ml). Ohjeellinen tavoite vuodelle 2018: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden osuus vähintään 83 % 4-vuotisjakson (2015-2018) keskiarvona neljällä intensiivisen seurannan havaintopaikalla. 2.32 Kustannukset Keravanjoella Lisäveden johtamisen kustannukset ovat noin 3,0 snt/m³ eli 120 000 /vuosi ja ne muodostuvat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perusmaksuista, Kymijoen voimalakorvauksista ja Ridasjärven pumppaamon käyttökustannuksista sekä vesistöseurannasta. Kustannuksiin osallistuvat sovituin jakosuhtein kuntayhtymän kolme jäsenkuntaa sekä Vantaa (55 %), Helsinki (9 %) ja Hyvinkää (4 %). Arvio Keravanjoen hoitotoimista ja vedenlaadun seurannasta kunnilta vuosittain laskutettavista maksuista on seuraava: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Hoitotoimet, tuhatta 155 166 166 166 166 2.33 Muut kunnostustyöt Keravanjoen alueella Ridasjärven hoito- ja käyttösuunnitelman (2001) tavoitteena on vedenlaadun parantamisen ohella estää huolestuttavan nopeasti tapahtuvaa umpeenkasvua. Keinoja voivat olla kesävedenpinnan nosto (n. 5 cm) ja vesikasvien niitto. KUVES varautuu tarvittaessa osallistumaan yhteishankkeissa järven hoitotoimiin ja vesioikeudellisen luvan täydentämiseen pohjapadon vähäiselle korotukselle. Haarajoen altaan säännöstelypadon muutos pohjapadoksi on tavoitteena toteuttaa yhteistyöhankkeena valtion, Järvenpään kaupungin ja säännöstelypadon omistavan perikunnan kesken.

8 2.4 Tuusulanjärven alue 2.41 Hoitotoimet Tuusulanjärven alueella Rusutjärvi rehevöityi voimakkaasti 1980-luvulla. Järven tila parani 1990- luvulla hoitokalastusten (1986-1990, 1998-1999) ja vuonna 1992 aloitetun lisävesijuoksutuksen ansiosta. 2000-luvulla on Tuusulan kunnan rahoituksella kunnostettu rehevöityneitä rantoja sekä laadittu järvelle alustava kunnostusohjelma v. 2003. Kunnostussuunnitelma päivitettiin vuonna 2012 kunnan toimeksiannosta konsulttityönä ja jatkossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus koordinoi järven seurantaryhmän työtä. Rusutjärveen pumpataan lisävettä Päijännne-tunnelista pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myönteinen vaikutus myös Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden tavoitteellinen määrä on noin 2,5-2,8 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama kesäaikana on 0,2 m³/s. Kustannukset ovat 47 000 a vuodessa eli 1,7 senttiä/m³ (+yleiskulut n. 22 %). Kustannuksiin osallistuvat Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kuntayhtymä säännöstelee Tuusulanjärven vedenkorkeutta vesioikeuden lupapäätöksen (1989) mukaisesti vesiensuojelun, virkistyskäytön ja tulvasuojelun tarpeita varten. Säännöstelyn hoidossa voidaan tulvajuoksutukset hoitaa jatkossa aikaisempaa tarkemmin, sillä säännöstelypadon luukun muutos sähkökäyttöiseksi toteutui syksyllä 2015 ja sen liittäminen kaukoohjattavaksi toteutettiin vuonna 2017. Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustyöt on vuodesta 1999 lähtien rahoitettu Tuusulanjärvi-hankkeessa, johon eivät sisälly lisäveden johtaminen, säännöstely eivätkä kuntien viemäröintityöt. Hankkeen kustantavat pääasiassa Järvenpää, Tuusula ja valtio kuntayhtymän koordinoidessa hanketta. Hoitotoimilla pyritään vähentämään järven sisäistä ja ulkoista ravinnekuormitusta. 2.42 Vedenlaadun kehitys ja tavoitteiden toteutumisen seuranta Rusutjärvellä toteutumisen indikaattorina on levien määrä. Ohjeellinen tavoite: Uimakelpoisuuden turvaaminen koko kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktonbiomassan vähentämistä alle tason 10 mg/l. Pitemmän aikavälin tavoitteena hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä.

3. HALLINTO 3.1 Lähtökohdat 4. TALOUS 4.1 Lähtökohta 9 Tuusulanjärvellä tavoitteiden toteutumisen indikaattoreina on levien määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. Sitova tavoite: a-klorofyllin pitoisuustaso vuonna 2018 on korkeintaan 25 µg/l 3-vuotisjakson (2016-2018) keskiarvona. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset eikä sinilevien massaesiintymisiä normaalisti esiinny. Ohjeellinen tavoite: Pitemmän aikavälin tavoitteena hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. 2.43 Kustannukset Tuusulanjärven alueella Tuusulanjärven vedenlaatu on kunnostustöiden ansiosta parantunut merkittävästi, mutta sinilevistä voi olla vielä ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Järvi on yhä rehevä suuren haja- ja sisäkuormituksen vaikutuksesta ja kunnostustöitä on jatkettava ennen kuin tavoitteena oleva hyvä tila saavutetaan. Tuusulanjärven tutkimusten, suunnittelun, vesistöjen hoidon ja kunnostustöiden toteuttamisen sekä seurannan arvioidut kustannukset ovat: Summat, 1000 Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteet 40 40 30 30 30 Ravintoketjukunnostus 50 50 50 50 500 Rantojen kunnostus 16 16 16 16 16 Hapetus/sedimentin kunnostus 16 16 16 16 16 Yhteiset 68 68 68 68 68 Kiinteät yleiskulut 13 13 13 13 13 Yhteensä 203 203 203 203 203 Hankkeen kokonaiskustannuksissa on mukana 20 000 /v Uudenmaan ELYkeskuksen arvioituna avustusosuutena. Vuoden 2018 alusta lukien KUVESin operatiivisesta toiminnasta vastaa Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV). TSV:llä ja KUVESilla on yhteinen toimitusjohtaja ja muu henkilökunta siirtyy vuoden alussa TSV:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja nykyisillä ehdoilla. Sopijapuolet jatkavat toimintaansa omina oikeushenkilöinä säilyttäen omat omaisuutensa ja perussopimuksensa ja TSV hoitaa ja vastaa KUVESin tehtävistä palvelusopimuksen nojalla omakustannushintaan. Liikelaitoskuntayhtymän talous on perussopimuksessa jaettu käyttö- ja pääomatalouteen. Käyttömenojen yhteiset menot sekä viemärilaitos- ja

4.2 Käyttötalous 10 puhdistamotoiminta katetaan käyttömaksuilla sekä pääoma- ja korkomenot vuosimaksuilla. Kuntayhtymän budjetoinnissa ja kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain mukaista jaottelua: Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017TA Toimintakulut, M 3,4 3,1 3,6 3,4 3,5 Käyttömaksu, snt/m³ 15,7 15,9 15,4 16,6 16,2 Suunnitelmapoistot, M 2,35 1,56 1,61 1,14 1,13 Vuosimaksu, snt/m³ 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Taloudenhoidossa on tulojen kertymisen erilaisuuden ja erilaisten maksuperusteiden vuoksi erotettu viemärilaitostoiminta mukaan lukien yhteiset kustannukset ja vesistöjen kunnostus toisistaan. Vesistöjen hoidon tuloista (pois lukien Tuusulanjärvi-projekti) siirretään yleiskustannuslisänä 20 000 vuonna 2018 kattamaan osuuttaan yhteisistä kustannuksista. Yleiskustannuslisä sisältää osuudet toimitusjohtajan ja toimistohenkilöstön palkkakuluista ja muista toimisto- sekä hallintokuluista. Tuusulanjärvi-projekti sisältyy kuntayhtymässä kokonaan käyttötalouteen. Projektilta laskutetaan kiinteää yleiskustannuslisää 13 000 vuodesta 2018 lähtien kattamaan osuuttaan yhteisistä toimisto- ja hallintokustannuksista. 4.21 Viemärilaitostoiminta Yhteiset kustannukset, siirtoviemärien käytön ja puhdistamon käytön kustannukset ovat seuraavat: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Summat, 1000 a Yhteiset 192 200 200 200 200 Siirtoviemärit 605 605 610 615 615 Loka-autoasema 45 46 47 48 49 Puhdistamo 2 200 2 220 2 225 2 250 2 260 Yhteensä 3 042 2 891 3 082 3 113 3 124 Käyttötulot muodostuvat pääosin vesimäärän perusteella maksettavista käyttömaksuista. Käyttömaksun yksikköhinnaksi vuonna 2018 on arvioitu 16,3 snt/m³. Vuosi ennuste 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yksikköhinta, snt/m³ Käyttömaksu 16,7 16,3 16,4 16,6 16,6 16,7

11 Oy Sinebrychoff Ab:n käyttösopimuksen mukaan peritään Keravalta juomatehtaan prosessivesistä noin 2,0-kertaiseksi korotettua käyttömaksua. Viemärilaitoksen käytön taloudellisuusmittarin seuranta: Mittarina ovat käyttökustannukset jätevesimäärän yksikköä kohti, mitä luonnehtii jäsenkunnilta ja muilta liittyjiltä perittävä käyttömaksu ( a/m³). Käyttömaksun yksikköhinnan kehitys on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Käyttömaksun ja vuosimaksun kehitys Kuntakohtaiset käyttömaksut ovat riippuvaisia kuntien vesimäärien kehityksestä. Kuukausittain perittävien käyttömaksuennakoiden tasaus tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä joko lisäperintänä tai palautuksena. Vuotuiset käyttömaksuennakot ja muut tulot ovat vesimääräennusteiden perusteella seuraavat (2017 ennuste 16,2 snt/m³:n mukaisena): Vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ennuste Summat, 1000 Järvenpää 551 538 541 548 556 563 Kerava 658 626 630 637 645 654 Tuusula 518 505 508 515 523 529 Vantaa/HSY 957 937 943 955 963 974 VKV Oy 90 90 90 91 93 94 Sipoo 104 106 107 108 110 113 Mäntsälä+Pornainen 31 31 35 35 35 36 Käyttömaksuennakot 2 910 2 833 2 854 2 889 2 926 2 962 Muut tulot 161 221 195 195 196 177 Toimintamenot 3 070 3 054 3 049 3 083 3 122 3 140

12 4.3 Investoinnit 4.22 Vesistöjen hoito Vesistöjen veden laadun seurannan, yleissuunnittelun ja hoidon menot katetaan kunnostusmaksuin, joiden määräytymisestä on sopimukset tai kuntien valtuustojen päätökset. Kunnostusmaksut ovat seuraavat: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Summat, 1000 Järvenpää 15,9 16 16 16 16 Kerava 31,4 32 32 32 32 Tuusula 67,0 69 69 69 69 Vantaa 90,5 91 91 91 91 Helsinki 12,4 13 13 13 13 Hyvinkää 5,5 6 6 6 6 Yhteensä 222,8 227 227 227 227 Lisäksi Golf-Talmalta Keravanjoen kasteluvedestä perittävä maksu on v. 2011 päivitetyn sopimuksen mukaisesti vuosittain noin 5 000. 4.23 Tuusulanjärvi-hanke KUVES hoitaa Tuusulanjärvi-hankkeen talouden käyttötaloutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa pääosasta kustannuksia. Uudenmaan ELY-keskuksen harkinnanvaraista vesienhoitoavustusta haetaan vuosittain ja se kohdennetaan kunnostushankkeen toimenpiteisiin. Tuusulanjärvi-projektille esitetään jatkorahoitusta seuraavasti: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Summat, 1000 Järvenpää 90 90 90 90 90 Tuusula 90 90 90 90 90 Valtion osuus 20 20 20 20 20 Yhteensä 200 200 200 200 200 Viemärilaitoksen ja vesistöjen investoinnit ovat kuntayhtymän taloudessa seuraavat: Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 Summat 1000 Siirtoviemärit 1 800 1 000 1 000 1 000 500 Puhdistamo 950 910 770 720 1 660 Viemärilaitos yhteensä 2 750 1 910 1 770 1 720 2 160 Vesistöinvestointeja ei ole näköpiirissä.

13 4.4 Korot, poistot ja rahoitus 4.41 Viemärilaitostoiminta Perussopimuksen mukaan pääoma- ja korkomenot katetaan viemärivesimäärien mukaan kerättävillä vuosimaksuilla. Kun investoinnit ovat koko 2000-luvun ajan olleet suhteellisen pienet aikaisempaan verrattuna, ovat tilinpäätökset runsaan 10 viime vuoden aikana olleet suunnitelmallisesti huomattavan alijäämäisiä suurten poistojen takia. Puhdistamon ja viemäritunnelien täysiä poistoja ei ole ollut perusteltua kerätä vuosimaksuissa, koska korvausinvestointien tarve on tulevaisuudessakin melko vähäinen. Vuosimaksun yksikköhinta on vuodesta 2012 lähtien ollut 6 snt/m³. Vuonna 2018 vuosimaksua joudutaan nostamaan tasolle 8 snt/m³. Osa ensi vuoden investoinneista voidaan kattaa viemärilaitoksen 1,2 M :n (31.12.2016) rahoitusomaisuudesta. Vuosille 2019-2022 kohdistuu merkittävää korotustarvetta arviolta 10-14 snt:iin/m³. Tästä huolimtta myös lainaa jouduttaneen ottamaan v. 2018. Vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ennuste Summat, 1000 a Vuosimaksut 940 1 254 1 858 1 858 1 882 2 112 Investoinnit -1290-2 750-1 910-1 770-1 720-2 160 Rahoitusjäämä (+) +88 +162 Rahoitustarve (-) -350-1 496-51 -48 Vuosimaksun yksikköhinnan kehitys on seuraava (kuva 2). Vuosi TA 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yksikköhinta, snt/m³ Vuosimaksu 6 8 12 12 12 13,5 Viemärilaitoksen investointien ja rahoituksen ohjeellinen tavoite: Investointien ja niiden rahoituksen kustannuksia vesimäärää kohti seurataan vuosimaksun ( /m³) avulla. Vuosimaksu pidetään mahdollisimman vakaalla ja ennustettavalla tasolla. Kuntayhtymän lainamäärä on kunkin vuoden lopun tilanteessa seuraava: Vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lainat, 1000 a 0 600 500 400 300 200

14 Kuva 3. Lainakannan kehitys vuodesta 1993 alkaen (31.12.) Vuosia 2014 ja 2016 koskevien poistosuunnitelman tarkistusten seurauksena viemärilaitoksen suunnitelmapoistot ovat suunnittelukauden alkuun mennessä pienentyneet noin 1,1 milj. :oon. Merkittäviä uusia alijäämiä ei arvioida suunnittelukaudella kertyvän. Kun investointitason arvioidaan suunnittelukaudella olevan poistojen tasoa korkeampi, muodostuvat tilinpäätökset pikemminkin ylijäämäisiksi. 2020-luvun puolivälissä jouduttaneen vuosimaksua edelleen korottamaan lisäkapasiteetin hankkimiseksi jätevedenpuhdistamolta, jos vesimäärä ylittää kuntayhtymän nykyisen kapasiteetin (18,5 milj. m 3 ). 4.42 Vesistötyöt Kuntayhtymän investointiluonteisiin menoihin vesistöjen kunnostusrahastosta 1.1.2017 käytettävissä oleva pääoma oli n. 94 000. Kunnostusrahasto tulee pääosin käytetyksi vuonna 2017 aloitetun vesistökaukovalvonnan ala-asemien saneeraukseen. Tuusulanjärvi-hankkeen toimenpiteet toteutetaan erillisrahoituksella käyttötalouden puitteissa.

15 4.5 Yhteenveto talousarvioista vuosille 2017-2018 ja talousarviosuunnitelma 2019-2022 Yhteenveto 2018-2022(tuhansina euroina) Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikevaihto 4519 4736 5334 5369 5432 5680 Toimintakulut -3522-3550 -3479-3515 -3546-3567 Poistot ja arvonalentumiset -1134-1230 -1287-1330 -1371-1389 INVESTOINTIOSA Investoinnit -1010-2750 -1910-1770 -1720-2160 TULOSLASKELMAOSA Liikevaihto (- sis.) 4486 4703 5309 5344 5407 5655 Toimintakulut (- sis.) -3489-3517 -3454-3490 -3521-3542 Tomintakate 997 1186 1856 1854 1886 2113 Rahoitustuotot ja -kulut 9 0 0 0 0 0 Vuosikate 1006 1186 1856 1854 1886 2113 Poistot ja arvonalentumiset -1134-1230 -1287-1330 -1371-1389 Tilikauden tulos -128-44 569 524 515 724 Rahastojen muutos, vähennys (+)/lisäys (-) 80 Tilikauden yli-/alijäämä -48-44 569 524 515 724 RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahavirta Vuosikate 1006 1186 1856 1854 1886 2113 Investointien rahavirta Investoinnit -1010-2750 -1910-1770 -1720-2160 Toimintapääoman muutos -4-1564 -54 84 166-47

16 4.6 Yhteenveto jäsenyhteisöjen maksuista Jäsenyhteisöiltä perittävät maksut ovat suunnitelman mukaan: TA 2017 Vuosi ennuste TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 Summat, 1000 euroa Järvenpää Viemärilaitos * käyttömaksu 567 538 541 548 556 563 * vuosimaksu 210 264 396 396 402 452 Vesistöt * kunnostusmaksu 16 16 16 16 16 16 * erillisrahoitus 95 90 90 90 90 90 Kerava Viemärilaitos * käyttömaksu 681 626 630 638 646 654 * vuosimaksu 222 272 408 408 414 466 Vesistöt * kunnostusmaksu 30 31 32 32 32 32 Tuusula Viemärilaitos * käyttömaksu 535 505 508 515 523 529 * vuosimaksu 198 248 372 372 378 425 Vesistöt * kunnostusmaksu 66 67 68 69 69 69 * erillisrahoitus 95 90 90 90 90 90 Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Viemärilaitos * käyttömaksu 923 937 943 955 963 974 * vuosimaksu 327 424 636 636 642 722 Vantaa Vesistöt * kunnostusmaksu 86 90 91 91 91 91

17 4.7 Taseeseen vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneen alijäämän kattaminen peruspääomasta Yhtymäkokous päätti 20.1.2016 hyväksyä taseeseen vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneen 14 972 540,65 n alijäämän kattamisen osittain tai kokonaan peruspääomasta vuoden 2017 ja/tai 2018 tilinpäätöksessä sekä hyväksyä peruspääomasta katettavan määrän alijäämästä myöhemmin seuraavissa yhtymäkokouksissa. Vuosille 2017 2021 hyväksytyssä taloussuunnitelmassa on esitetty, että vuoden 2014 loppuun kertyneestä alijäämästä 7,5 milj. a katetaan peruspääomasta vuoden 2017 tilinpäätöksessä ja loppuosa (7,47 milj. a) mahdollisesti vuoden 2018 tilinpäätöksessä erillisillä yhtymäkokouksen päätöksillä. Johtokunta päätti 15.2.2017 ehdottaa yhtymäkokoukselle että se hyväksyisi vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneestä 14 972 540,65 n alijäämästä katettavan 7 500 000 a peruspääomasta vuoden 2017 tilin-päätöksessä, jolloin uusi peruspääoma 31.12.2017 on 32 401 197,44 a. Ja että yhtymäkokous hyväksyisi vuoden 2014 loppuun mennessä kertyneestä alijäämästä jäljelle jäävän loppuosan 7 472 540,65 milj. a katettavaksi mahdollisesti vuoden 2018 tilinpäätöksessä erillisellä yhtymäkokouksen päätöksellä. Yhtymäkokous hyväksyi johtokunnan ehdotukset yksimielisesti.

18 K U N T A K O H T A I N E N J Ä T E V E S I M Ä Ä R Ä E N N U S T E Kuntayhtymän laitoksen kokonaisvesimäärät, milj. m³/v Kunta T o t e u t u m a E n n u s t e 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Järvenpää 3,17 3,73 3,14 3,15 3,33 3,24 3,3 3,3 3,3 3,3 3,4 3,4 Kerava 3,09 3,88 3,44 3,21 3,6 3,34 3,5 3,4 3,4 3,4 3,5 3,5 Kaupunki 2,51 3,33 2,85 2,7 3,11 2,92 3,1 3 3 3 3 3 Koff 0,59 0,55 0,59 0,51 0,49 0,42 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 Tuusula 2,91 3,57 2,92 2,78 3,12 3,04 3,1 3,1 3,1 3,1 3,2 3,2 Hyrylä 1,98 2,44 1,91 1,81 2,02 2,13 Jokela 0,53 0,68 0,54 0,51 0,58 0,55 Kellokoski 0,39 0,46 0,47 0,46 0,52 0,36 Vantaa 5,38 6,24 5,47 5,11 5,53 5,66 5,7 5,8 5,8 5,8 5,8 5,8 Korso-Rekola 3,09 3,62 3,14 3,05 3,21 3,31 Kehätien alue 2,04 2,36 2,09 1,83 2,13 1,9 Ylästö 0,25 0,26 0,24 0,23 0,19 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 VKV Oy 0,47 0,47 0,49 0,49 0,52 0,53 0,54 0,55 0,55 0,55 0,56 0,56 Mäntsälä, Ohkola 0,11 0,13 0,11 0,11 0,13 0,12 0,13 0,13 0,15 0,15 0,15 0,15 Mittaamaton vesi 0,77 0,48 0,42 0,47 0,34 0,52 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 Kuntayhtymä 15,9 18,5 16 15,3 15,6 15,3 15,6 15,6 15,6 15,6 15,9 15,9 Sipoo 0,57 0,73 0,64 0,6 0,6 0,59 0,63 0,65 0,65 0,65 0,66 0,67 Pornainen 0,2 0,23 0,22 0,26 0,24 0,22 0,23 0,23 0,23 0,23 0,24 0,24

KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ 19 TALOUSARVIO 2018 TAVOITTEET, TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA MITTARIT Viemärilaitostoiminta - Siirtoviemärit Laadullinen / ohjeellinen tavoite: Siirtoviemärit pumppaamoineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnossa. Sitova tavoite: Jäteveden ylivuotoja vesistöön ei esiinny. Toimenpiteet: Säännölliset huollot ja kuntotarkastukset sekä kaukovalvontajärjestelmän hyödyntäminen ja kehittäminen valvontatyökaluna. Mittari ja arviointitapa: Viemäristön kuntoa ja mahdolliset ylivuotomäärät arvioidaan kaukovalvonnan, tarkastuskäyntien ja videokuvausten avulla. - Loka-autoasema Laadullinen / ohjeellinen tavoite: Ehkäistään haitallisten ja luvattomien lokakuormien purku jätevesitunneliin ja analysoidaan noin 1 % valvontanäytteistä. Toimenpiteet: Asiakastyytyväisyys ylläpidetään huolehtimalla loka-autoaseman laitosautomaatiojärjestelmän mahdollisimman häiriöttömästä käytöstä. Häiriötöntä käyttöä edistetään saneeraamalla häiriöitä aiheuttaneet lokakuormien purkulaitteistot vuonna 2018. Valvontanäytteet otetaan loka-autokuormista automaattisesti. Taloudellisuuden mittari: Toimintatuottojen (loka-automaksu x kuormien määrä) ja toimintakulujen erotus eli nettotulos. Sitova tavoite: 7 000 n nettotulos. - Viemärilaitostoiminnan taloudellisuustavoitteet: Taloudellisuuden mittarit: Käyttö- ja vuosimaksun yksikköhinnat ( /m³). Käyttömaksu määräytyy käyttökustannuksista viemärivesimäärän yksikköä (m³) kohti ja vuosimaksu vastaavasti investointien ja niiden rahoituksen kustannuksista viemärivesimäärän yksikköä kohti. Ohjeelliset tavoitteet: Vuosimaksut pidetään mahdollisimman vakaalla ja ennustettavalla tasolla. Vesistöjen hoito - Keravanjoki Ohjeelliset tavoitteet: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden osuus vähintään 83 % (4 v. liukuva keskiarvo) vuonna 2018 neljällä intensiivisen seurannan havaintopaikalla sekä fosforipitoisuuden osalta mahdollisimman tasainen pitoisuuskehitys. Toimenpiteet: Lisävettä johdetaan noin 3,5-4,0 milj. m 3. Viemäröinnin ja vesiensuojelun edistäminen kuntien kanssa. Mittarit: Yleisten uimarantojen veden mikrobiologisissa laatuvaatimuksissa sovellettavat suolistobakteerien (E. coli ja enterokokit) raja-arvot ja fosforipitoisuus kesä-elokuussa. Sää- ja virtaamavaihteluiden vuoksi sovelletaan 4-vuotisjakson liukuvia keskiarvoja.

20 Arviointitapa: Vesiensuojeluyhdistykseltä tilattava vedenlaatutarkkailu, jota täydentää oma bakteerinäytteenotto neljästä jokipisteestä kesällä kuukausittain. - Rusutjärvi Ohjeellinen tavoite: Uimakelpoisuuden turvaaminen koko kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktonbiomassan vähentämistä alle tason 10 mg/l. Toimenpiteet: Lisävettä johdetaan noin 2,5-2,8 milj. m 3 vuodessa pääasiassa kesäkaudella. Muut kunnostustyöt sovitaan vuosittain Tuusulan kunnan kanssa. Mittari / arviointitapa: Vesiensuojeluyhdistykseltä tilattava vesi- ja kasviplanktonnäytteiden otto kuukausittain touko-syyskuussa. Tuusulanjärvi-projekti Sitova tavoite: a-klorofyllin pitoisuustaso vuonna 2018 korkeintaan 25 µg/l 3-vuotisjakson (2016-2018) keskiarvona. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset, eikä sinilevien massaesiintymisiä normaalisti esiinny. Ohjeellinen tavoite: Pitemmän aikavälin tavoitteena hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Toimenpiteet: Projektiin sisältyvät ravintoketjukunnostus, alusveden hapetus, vesikasvillisuuden niitot kohtuullisessa määrin sekä vesiensuojelutyöt. Mittari / arviointitapa: Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatuseurannan aineisto, jota täydennetään hankkeen kustantamilla lisänäytteillä sekä viikoittain rannoilla tehtävin visuaalisin sinileväseurannoin neliportaisella asteikolla kesä-elokuussa.

21 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ T A L O U S A R V I O 2018 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT VAHVENNETTU KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAMENOT 3 549 900 Viemärilaitoskulut 3 122 100 Yhteiset kulut 192 570 Materiaalin ostot 4 340 Palvelujen ostot 42 800 Henkilöstökulut 128 230 Muut kulut 17 200 Siirtoviemärit 604 960 Materiaalin ostot 412 000 Palvelujen ostot 127 000 Henkilöstökulut 59 160 Muut kulut 6 800 Jätevedenpuhdistus 2 281 600 Palvelujen ostot 2 281 600 Loka-autoasema 42 970 Materiaalin ostot 11 000 Palvelujen ostot 23 000 Henkilöstökulut 4 970 Muut kulut 4 000 Tuusulanjärvi-projekti 200 000 200 000 Materiaalin ostot 21 000 Palvelujen ostot 118 000 Henkilöstökulut 61 000 Muut kulut 0 Vesistöjen hoito 227 800 227 800 Materiaalin ostot 146 590 Palvelujen ostot 67 400 Henkilöstökulut 9 510 Muut kulut 4 300 TOIMINTATULOT 4 735 743 Viemärilaitostoimintatuotot 4 307 943 Käyttömaksut, yksikköhinta 16,3 snt/m3 2 833 443 Vuosimaksut, yksikköhinta 8 snt /m3 1 254 000 Pääomakorvaukset 59 500 Loka-automaksut, yksikköhinta 16,00 /kuorma 60 000 Muut viemärilaitoksen tuotot (sis.sisäiset) 101 000 Vesistöjen hoidon tuotot 227 800 Vesistöjen kunnostusmaksut jäsenyhteisöt 204 892 Vesistöjen kunnostumaksut, muut 17 908 Muut vesistötuotot 5 000 Tuusulanjärvi-projektin tuotot 200 000 200 000

22 YHTEENVETO Viemärilaitostoiminta Toimintakulut -3 122 100 Toimintatuotot 4 307 943 Netto 1 185 843 Poistot 1 172 779 Vesistöt Toimintakulut -227 800 Toimintatuotot 227 800 Netto 0 Poistot 57 711 1 230 490 Tuusulanjärvi-projekti Toimintakulut -200 000 Toimintatuotot 200 000 Netto 0 INVESTOINTIOSA 2 750 000 VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT 2 750 000 2 750 000 VESISTÖINVESTOINNIT 0 0 TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot 4 702 743 Liikevaihto 4 702 743 Toimintamenot -3 516 900 Materiaalin ostot -565 930 Palvelujen ostot -2 655 800 Henkilöstökulut -262 870 Liiketoiminnen muut kulut -32 200 Toimintakate 1 185 843 Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot 0 0 Vuosikate 1 185 843 Poistot ja arvonalentumiset -1 230 490-1 230 490 Suunnitelman mukaiset poistot -1 230 490 Tilikauden tulos -44 647 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -44 647 RAHOITUSLASKELMAOSA Vuosikate 1 185 843 1 185 843 Investoinnit -2 750 000 Investoinnit yhteensä -2 750 000 Rahoitusjäämä/-tarve -1 564 157 Toimintapääoman muutos Rahat ja pankkisaamiset, lisäys/vähennys -1 564 157

VUODEN 2018 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA KUSTANNUSPAIKOITTAIN 23 T O I M I N T A K U L U T 3 549 900 VIEMÄRILAITOS 3 122 100 YHTEISET KULUT 192 570 Johtokunta 13 830 Materiaalin ostot 0 Palvelujen ostot 2 000 Palkat ja palkkiot 11 530 Henkilöstösivukulut 300 Muut kulut Tarkastustoimi 7 950 Materiaalin ostot 50 Palvelujen ostot 7 000 Palkat ja palkkiot 900 Käyttövaraukset 1 500 Materiaalin ostot 1 500 Palvelujen ostot 0 Toimisto 169 290 Materiaalin ostot 4 290 Palvelujen ostot 32 300 Palkat 86 000 Henkilöstösivukulut 29 500 Vuokrat 16 000 Muut 1 200 SIIRTOVIEMÄRIT 604 960 Laitoksen yhteiset 118 360 Materiaalin ostot 10 200 Palvelujen ostot 43 000 Palkat 44 300 Henkilöstösivukulut 14 860 Muut kulut 6 000 Hyrylän siirtoviemäri 39 100 Materiaalin ostot 33 100 Palvelujen ostot 6 000 Järvenpään siirtoviemäri 66 000 Materiaalin ostot 34 000 Palvelujen ostot 32 000 Tunneli Keravalla 36 000 Materiaalin ostot 8 000 Palvelujen ostot 27 300 Muut kulut 700 Tunneli Vantaalla 13 000 Materiaalin ostot 4 300 Palvelujen ostot 8 700 Pihlajamäen pumppaamo 320 000 Materiaalin ostot 290 000 Palvelujen ostot 30 000

24 Kellokosken viemäri 5 000 Materiaalin ostot 3 000 Palvelujen ostot 2 000 Sipoon siirtoviemäri 7 500 Materiaalin ostot 500 Palvelujen ostot 7 000 JÄTEVEDENPUHDISTUS 2 281 600 Keskuspuhdistamo 2 281 600 Palvelujen ostot 2 281 600 LOKA-AUTOASEMA Loka-autoasema 42 970 42 970 Materiaalin ostot 11 000 Palvelujen ostot 23 000 Palkat 4 050 Henkilöstösivukulut 920 Muut kulut, vuokra 4 000 TUUSULANJÄRVI-PROJEKTI 200 000 200 000 200 000 Materiaalin ostot 21 000 Palvelujen ostot (sisältää yleiskustannuslisän 13.000 ) 118 000 Palkat 49 500 Henkilöstösivukulut 11 500 Muut VESISTÖJEN HOITO 227 800 227 800 Vesistöjen yhteiset 39 500 Materiaalin ostot 2 790 Palvelujen ostot (sisältää yleiskustannuslisän 20.000 ) 22 900 Palkat 7 810 Henkilöstösivukulut 1 700 Vuokrat 3 000 Muut kulut 1 300 Keravanjoen lisävesijuoksutus 118 000 Materiaalin ostot 102 000 Palvelujen ostot 16 000 Keravan allas 2 000 Materiaalin ostot 500 Palvelujen ostot 1 500 Keravanjoki, muut 19 300 Materiaalin ostot 4 000 Palvelujen ostot 15 300 Tuusulanjärven säännöstely 4 000 Materiaalin ostot 500 Palvelujen ostot 3 500 Rusutjärven lisävesijuoksutus 45 000 Materiaalin ostot 36 800 Palvelujen ostot 8 200 Käyttömenot yhteensä 3 549 900

25 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION LIITE 1 TALOUSARVIOIDEN VERTAILU TP 2016 TA 2017 TA 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintamenot 3 429 670,27 3 521 800 3 549 900 Yhteiset kulut 283 715,29 277 000 192 570 Siirtoviemärit 568 225,83 567 000 604 960 Loka-autoasema 44 889,80 43 000 42 970 Jätevedenpuhdistus 2 099 306,73 2 225 000 2 281 600 Vesistöjen hoito 232 598,10 219 800 227 800 Tuusulanjärvi-projekti 200 934,52 190 000 200 000 Toimintatulot 4 348 521,82 4 500 848 4 735 743 Käyttömaksut 2 824 551,64 2 939 730 2 833 443 Vuosimaksut 918 086,82 978 560 1 254 000 Pääomakorvaukset 55 507,20 77 000 59 500 Loka-automaksut 52 496,98 51 000 60 000 Muut viemärilaitoksen tuotot 64 396,56 44 758 101 000 Tuusulanjärvi-projektin tuotot 200 934,52 190 000 200 000 Vesistöjen kunnostusmaksut, jäsenyhteisöt 206 025,56 198 017 204 892 Vesistöjen kunnostusmaksut,muut 20 384,30 16 783 17 908 Muut vesistötuotot 6 138,24 5 000 5 000 Poistot 1 141 926,17 1 134 383 1 230 490 Viemärilaitos 1 091 384,86 1 083 836 1 172 779 Vesistöt 50 541,31 50 547 57 711 INVESTOINTIOSA 1 242 356,97 1 010 000 2 750 000 Viemärilaitosinvestoinnit 1 240 079,47 930 000 2 750 000 Vesistöinvestoinnit 2 277,50 80 000 0 TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot 4 308 521,82 4 467 848 4 702 743 Liikevaihto 4 308 521,82 4 467 848 4 702 743 Toimintamenot -3 389 670,27-3 488 800-3 516 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -531 445,90-531 670-565 930 Palvelujen ostot -2 471 242,95-2 580 300-2 655 800 Henkilöstökulut -358 890,69-343 430-262 870 Palkat ja palkkiot -276 666,92-261 990-204 090 Henkilöstökorvaukset 0,00 Henkilösivukulut -82 223,77-81 440-58 780 Eläkekulut -72 131,73-68 560-49 350 Muut henkilösivukulut -10 092,04-12 880-9 430 Liiketoiminnan muut kulut -28 090,73-33 400-32 200 Toimintakate 918 851,55 979 048 1 185 843 Rahoitustuotot ja -kulut 9 623,82 9 000 0 Korkotuotot 10 497,20 9 000 0 Korkokulut -873,38 0 0 Vuosikate 928 475,37 988 048 1 185 843 Poistot ja arvonalentumiset -1 141 926,17-1 134 383-1 230 490 Suunnitelman mukaiset poistot -1 141 926,17-1 134 383-1 230 490 Tilikauden tulos -213 450,80-146 335-44 647 Rahastot Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) 2 277,50 80 000 0 Rahastot 2 277,50 80 000 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -211 173,30-66 335-44 647,00 RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahavirta Vuosikate 928 475,37 988 048 1 185 843 Investointien rahavirta Investointimenot -1 242 356,97-1 010 000-2 750 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -313 881,60-21 952-1 564 157 Rahavarojen muutos -313 881,60-21 952-1 564 157 Lainakanta 0,00 0 600 000

26 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ VIEMÄRILAITOKSEN JA VESISTÖJEN HOIDON LASKENNALLINEN TALOUSARVION LIITE 2 ERIYTTÄMINEN TULOSLASKELMA VIEMÄRILAITOS VESISTÖT TA 2018 TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 Toimintatulot 4 307 943,00 427 800,00 4 735 743,00 Toimintakulut -3 089 200,00-460 700,00-3 549 900,00 Materiaalit ja palvelut -2 868 840,00-385 990,00-3 254 830,00 Henkilöstökulut -192 360,00-70 510,00-262 870,00 Liiketoiminnan muut kulut -28 000,00-4 200,00-32 200,00 Toimintakate 1 218 743,00-32 900,00 1 185 843,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 0,00 Vuosikate 1 218 743,00-32 900,00 1 185 843,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos 1 218 743,00-32 900,00 1 185 843,00 Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä 1 218 743,00-32 900,00 1 185 843,00 RAHOITUSLASKELMA VIEMÄRILAITOS VESISTÖT TA 2018 TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 218 743,00-32 900,00 1 185 843,00 Investointien rahavirta Investointimenot -2 750 000,00 0,00-2 750 000,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 531 257,00-32 900,00-1 564 157,00 Rahavarojen muutos -1 531 257,00-32 900,00-1 564 157,00

27 VIEMÄRILAITOSTOIMINNAN JA VESISTÖJENHOIDON TASEIDEN ERIYTTÄMINEN 01.01.2017 VASTAAVAA TASE 01.01.2017 VIEMÄRILAITOS TASE 01.01.2017 VESISTÖT LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 46 458,07 46 458,07 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 145 082,95 0,00 145 082,95 Kiinteät rakenteet ja laitteet 22 186 440,03 388 084,67 22 574 524,70 Koneet ja kalusto 10 057,54 0,00 10 057,54 Keskeneräiset hankinnat 46 296,55 0,00 46 296,55 22 387 877,07 388 084,67 22 775 961,74 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 331 996,07 0,00 331 996,07 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 22 766 331,21 388 084,67 23 154 415,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 462 160,23 7 914,54 470 074,77 Muut saamiset 42 684,84 42 684,84 Siirtosaamiset 24 068,74 0,00 24 068,74 528 913,81 7 914,54 536 828,35 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 687 332,84 0,00 687 332,84 Rahat ja pankkisaamiset Rahat 229,40 229,40 Pankkisaamiset 487 255,63 0,00 487 255,63 487 485,03 0,00 487 485,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 703 731,68 7 914,54 1 711 646,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ 24 470 062,89 395 999,21 24 866 062,10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma Peruspääoma 39 646 355,52 254 841,92 39 901 197,44 Muut omat rahastot 94 404,20 94 404,20 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -15 629 596,80-15 629 596,80 tilikauden yli-/alijäämä -211 173,30-211 173,30 23 805 585,42 349 246,12 24 154 831,54 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 23 805 585,42 349 246,12 24 154 831,54 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 32 926,48 32 926,48 Ostovelat 610 201,87 11 022,00 621 223,87 Muut velat 6 556,92 1 025,84 7 582,76 Siirtovelat 47 718,68 1 778,77 49 497,45 664 477,47 46 753,09 711 230,56 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 664 477,47 46 753,09 711 230,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24 470 062,89 395 999,21 24 866 062,10