Kuntotutkimus Pappilantie 2 80260 Joensuu
2 (46) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Yhteenveto... 6 3 Toimenpide-ehdotukset... 8 4 Rakennustekniset tutkimukset... 11 4.1 Tutkimusmenetelmät... 11 4.2 Rakennuksen ulkopuoli... 11 4.2.1 Johtopäätökset...15 4.3 Maanvastaiset ulkoseinät...15 4.3.1 Rakenneavaukset 1-4 (RT 1-4 MV US)...15 4.3.2 Johtopäätökset... 17 4.4 Ulkoseinät... 17 4.4.1 Rakenneavaus, US, RT1, välinevarasto 2.... 17 4.4.2 Rakenneavaus, US, RT2, liikuntasali... 18 4.4.3 Rakenneavaus, US, RT3-4, teknologialuokka 1043... 19 4.4.4 Rakenneavaukset, US, RT5-6, kotitalousluokka... 20 4.4.5 Rakenneavaukset, US, RT 7-8, opettajien työhuone 2004... 21 4.4.6 Rakenneavaukset, US, RT 9-10, fysiikka-/kemialuokka 2031... 21 4.4.7 Johtopäätökset... 24 4.5 Alapohjat... 24 4.5.1 Rakenneavaukset, AP, RT 1-5, kotitalous, tekstiilityö ja savityön luokat... 25 4.5.2 Rakenneavaus, AP, RT 6-7, välinevarasto... 26 4.5.3 Rakenneavaus, AP, RT 8-10, liikuntasali... 26 4.5.4 Rakenneavaus, AP, RT 11, puukäsityöluokka... 27 4.5.5 Johtopäätökset... 33 4.6 Välipohjat... 33 4.6.1 Rakenneavaukset, VP, RT1, opettajien työhuone 2004... 34 4.6.2 Rakenneavaukset, VP, RT2, fysiikan ja kemian luokka 2031... 34 4.6.3 Alakattotilat... 34 4.6.4 Johtopäätökset... 36 4.7 Kellaritilat... 36 4.7.1 Johtopäätökset... 37 5 Merkkiainekaasumittaukset... 38 5.1.1 Johtopäätökset... 40 6 Ilmanvaihtojärjestelmä... 41 6.1.1 Johtopäätökset... 45
3 (46) 1 Yleistä Kohde Pappilantie 2 80260 Joensuu Tilaaja Riitta Riihelä tekninen isännöitsijä, tilakeskus Tutkimusajankohta ja tutkijat 5-6.3.2018 Ville Vikström, Aluepäällikkö, asiantuntija, RI Markku Hyvärinen, Asiantuntija, RI Esa Kärki, tutkimusavustaja Sisäilmatalo Kärki Oy Yleistiedot on rakennettu 1960-luvulla. Rakennusosissa on kolme kerrosta, kellari-, 1. ja 2. kerros. Ulkoseinät ovat sisäpuolelta betonikuorisia ja ulkopuolelta tiiliverhoiltuja mineraalivillalla lämmöneristettyjä rakenteita. Vesikatto on harjakattoinen / useassa tasossa oleva pulpettikatto. Rakennusta on korjattu vuosien saatossa esimerkiksi ilmanvaihdon, tilamuutosten sekä lattiapinnoitteiden uusimisen yhteydessä. n oppilasmäärä on tällä hetkellä noin 400 ja henkilöstömäärä noin 40 henkilöä.
4 (46) Kuva 1. Yleiskuva rakennuksesta Toimeksianto Tutkimusten tarkoituksena on selvittää koulurakennuksen tämän hetkinen kunto rakennustekniikan osalta sekä saada selville altistustekijöitä, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa sisäilmahaittoja tilojen käyttäjille. Tutkimukset suoritettiin Sisäilmatalo Kärki Oy:n 7.2.18 päivätyn tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksissa tiloihin kohdistettiin rakennusteknisiä kuntotutkimuksia ja rakennusfysikaalisia tarkasteluja rajatusti/pistokoeluonteisesti tiloittain. Lisäksi ko. tilojen ympärystiloja tarkasteltiin kohdetutkimusten yhteydessä. Rajaukset kohteessa Tutkimukset eivät koskeneet LVS-järjestelmiä. Yläpohjarakennetta ei tarkastettu tutkimuksissa. Kiinteistössä tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet Peruskorjaus 1997-2000 Rakennus: varusteiden ja kiintokalusteiden uusiminen erikoisvarustettujen luokkatilojen (fysiikka, kemia, tekninen työ, kotitalous) kalustaminen ja varustaminen opetukselliset ja työturvallisuus vaatimukset täyttäviksi hallinto- ja henkilöstötilojen laajennus niin, että rakennuksen
5 (46) kokonaispinta-ala ei kasva oppilas wc-tilojen uudelleen järjestely oppilaskunnan ja tukioppilaiden tilojen järjestäminen pintojen ja päällysteiden uusiminen mahdollisten homehaittojen poistaminen Tekniikka: vesi- ja viemäriverkostojen uusiminen koneellisen ilmanvaihdon uusiminen sähköasennusten ja valaistuksen uusimen tiedonsiirtoverkon rakentaminen Piha: tontin uudelleen aitaus osittain pintakerrosten (nurmikko-, sora- ja asfalttialueet) uusiminen sadekatoksen rakentaminen välituntipihan varusteiden uusiminen; lentopallo, koripallo, jalkapallo istutuksien rakentaminen jätehuollon uudelleenjärjestely Asbestia sisältävien lattiapäällysteiden ja putkieristysten poistaminen Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat 2016:, sisäilmaongelmien selvitys. Hajuhaittojen selvitys, tilat: 1023, liikuntasali 1015, 1078, 1092 ja 1087, keittiön kylmiö. Sisäilmatalo Kärki Oy 2017: Tiivistyskorjausten työohje: Musiikkiluokan korokeosan ja työtilan 1092 alapohjan korjaukset. Sisäilmatalo Kärki Oy Pohjapiirustukset: kellari, 1. kerros, 2.kerros, vesikatto Leikkauspiirustuksia vuodelta 1997 Käytössä ei ollut koulun rakennustapaselostuksia, tarkkoja rakennedetaljeja ym. teknisiä piirustuksia.
6 (46) 2 Yhteenveto Rakennusteknisten tutkimusten perusteella rakenteissa todettiin mikrobivaurioita, jotka voivat heikentää sisäilman laatua koulutiloissa. Maanvastaisissa seinärakenteissa, ulkoseinärakenteissa sekä lattiarakenteissa todettiin mikrobikasvua eristemateriaaleissa. Maanvastaiset ulkoseinärakenteet ovat osittain sisäpuolelta lämmöneristettyjä tiiliverhoiltuja rakenteita. Lämmöneristeenä toimivassa mineraalivillassa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita. Näyte otettiin maanvastaisen seinän yläpinnasta, ikkunan alapuolelta. Ikkunan alapinta on paikoin maanpinnan kanssa samassa korossa, mahdollistaen kosteuden kulkeutumisen ikkunoiden epätiiveyskohdista alapuolisiin eristeisiin. Todetut vauriot ovat aiheutuneet sisäilmakosteuden tiivistymisestä rakenteen pikisivelyn ja eristeen rajapintaan sekä maaperästä kapillaarisesti kulkeutuneen kosteuden vaikutuksesta. Sokkelirakenteissa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä, sokkelin pinta on paikoin huonokuntoinen ja maanpinnan korkoasema ulkoseinän alaosiin nähden vähäinen. Ulkoseinärakenteista otetuissa materiaalimikrobinäytteissä todettiin paikoin selkeää mikrobikasvua materiaalissa. Selkeää mikrobikasvua todettiin liikuntasalin, kotitalousluokan, opettajien työhuoneen sekä fysiikka- ja kemialuokan ulkoseinärakenteissa. Lisäksi epäilyjä vaurioista todettiin teknologialuokan sekä välinevaraston ulkoseinärakenteissa. Ulkoseinärakenteiden eristemateriaalien mikrobivaurioituminen on tapahtunut rakenteen puutteellisesta tuulettuvuudesta sekä ulkopuolisesta kosteusrasituksesta (maaperän kapillaarisuus, kasvillisuus perustuksia vasten, maanpinnan korkoasema ulkoseinän alaosiin nähden, viistosade), lisäksi ikkunoiden tiiveydessä havaittiin paikoin puutteita. Materiaalimikrobinäytteissä esiintyvät indikaattorimikrobit voivat olla peräisin myös ulkoilmasta, johtuen rakenteen puutteellisesta tuulensuojarakenteesta / tuuletusvälistä. Liikuntasalin korotetun puulattian rakenteissa todettiin mikrobikasvua materiaalissa, selkeät vauriot sijoittuvat ulkoseinän läheisyyteen aiemmin sattuneen vesivahinkoalueen lähettyville. Näyttämön sekä liikuntasalin aulan puoleisesta nurkasta otetuista materiaalinäytteistä todettiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Puukäsityöluokan lattiarakenteessa ei todettu mikrobikasvustoa. Alapohjarakenteiden rakenneavauksissa todettiin mikrobiperäistä hajua. Bitumisivelyllä toteutetun kosteuskatkon tekninen käyttöikä on ylittynyt. Pohjakerrosten rakennekosteusmittauksissa sekä pintakosteuskartoituksessa ei havaittu merkittäviä kosteuspoikkeama-alueita, yksittäisiä pienalaisia alueita lukuun ottamatta. Poikkeavat kosteudet yksittäisissä pisteissä eivät viittaa alapohjan alapuolelta kapillaarisesti nousevaan tai diffuusion seurauksena aiheutuvaan alapohjan kostumiseen. Kellarin lattiarakenne on todennäköisesti alapuolelta lämmöneristämätön teräsbetonilaattarakenne. Kellaritilojen lattiarakennetta kosteusrasittavat maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus. Lattian maalipinta on paikoin hilseillyt/ irronnut alustastaan. Kellaritilat todettiin alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden, kellaritilojen vaikutus sisäilman laadulle opetustiloihin päin on näin ollen vähäinen.
7 (46) Alapohjarakenteissa todettu mikrobiperäinen haju viittaa kaksoisbetonilaatan eristekerroksissa (tojax / hiekka-soratäyttö) olevaan mikrobikasvuun. Kaksoisbetonilaattarakenteen eristemateriaalit sisältävät luonnostaan mikrobistoa. Ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi itsessään sisäilman laatua heikentävänä päästölähteenä, mutta järjestelmän epätasapainoisuudesta johtuen koulun sisätilat (etenkin ensimmäisen- ja pohjakerroksen tilat) ovat alipaineiset sisätiloihin päin. Ilmanvaihdon epätasapainoisuus (alipaineisuus) mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteista sisätiloihin päin. Merkkiainekokeissa todettiin rakenneliittymissä selkeitä epätiiveyksiä. Rakenneliitosten tiiveyttä tarkasteltiin tutkimusten yhteydessä merkkiainekokein. Merkkiainekaasumittauksissa kaasua syötettiin ulkoseinärakenteeseen ja alapohjarakenteeseen. Laskettaessa merkkiainetta alapohjan eristekerrokseen havaittiin ulkoseinän ja alapohjan sekä alapohjan ja väliseinän rakenneliitoksissa epätiiveyksiä kauttaaltaan tutkittuja tiloja. Laskettaessa merkkiainetta ulkoseinän eristekerrokseen havaittiin ikkunoiden ja ulkoseinän ympärysrakenteissa epätiiveyksiä. Epätiiveyskohtien kautta rakenteista voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Havaitut epätiiveydet rakenneliittymistä mahdollistavat yhteyden havaittujen mikrobivaurioiden kanssa sisätiloihin päin.
8 (46) 3 Toimenpide-ehdotukset Rakennusteknisissä kuntotutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella kohteeseen suositellaan sisäilman laadun parantamiseksi korjaustoimenpiteitä. Tarkan korjauslaajuuden määrittämiseksi voidaan joutua suorittamaan yksittäisiä rakenneavauksia. Mikrobi- ja kosteusvaurioiden korjaamisessa ensisijainen korjausmenetelmä on aina vaurion poistaminen rakenteesta ja vauriomekanismin korjaaminen. Toissijaisena vaihtoehtona voidaan suorittaa ilmavuotojen tiivistyskorjauksia, jolla estetään epäpuhtauksien pääsy rakenteesta sisäilmaan. Tiivistyskorjausten huolellinen suunnittelu, toteutus ja valvonta parantavat oleellisesti korjausten onnistumisen mahdollisuutta. Suositeltavat lisäselvitykset - Vesikatteen ja yläpohjan kunnon selvittäminen sulan maan aikana - Salaojien olemassa olon / kunnon selvittäminen sulan maan aikana - Maanpinnan muotoilujen tarkastaminen koko rakennuksen osalta sulan maan aikana Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tasapainottamista ulkoilman nähden lievästi alipaineiseksi suositellaan. Suositeltu alipaine-ero ulkoilmaan nähden on -0-2 Pa. Ilmanvaihdon tasapainotustyössä tulee huomioida tulopuhaltimien sekä poistopuhaltimien välisen paine-eron/ ilmamäärien lisäksi myös paine-eron suhde ulkoilmaan nähden. Säätötöiden onnistumista suositellaan seurattavaksi jatkuvalla, tallentavalla paine-eromittauksella. Alapohjarakenteet Vaihtoehtoiset toimenpide-esitykset 1. Rakenteiden korjaaminen kosteus- ja lämpöteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Kaksoisbetonilaattojen sekä korotettujen puulattioiden yläosien poistaminen, jäljelle jäävien rakenteiden huolellinen puhdistaminen. Lattiarakenteen muuttaminen nykyaikaiseksi, alapuolelta lämmöneristeyksi teräsbetonilaattarakenteeksi. a. Korjaustavan etuna on rakenteissa olevien vaurioiden poistuminen, rakenteen käyttöiän lisääntyminen sekä lämmöneristävyyden paraneminen. b. Korjaustavan haittapuolena ovat vaihtoehtoa 2 kalliimmat korjauskustannukset. Ottaen huomioon rakennuksen iän, rakenteen liittymäkohtien korjaaminen nykymääräysten mukaisiksi voi olla haastavaa. 2. Alapohjarakenteiden tiivistäminen tarkoitukseen sopivalla vedeneristejärjestelmällä. Alapohjarakenteen kaikkien läpivientien, halkeamien ja rakenneliittymien tiivistäminen erillisen tiivistyssuunnitelman
9 (46) mukaisesti. Tiivistyksessä tulee myös huomioida ulkoseinärakenteen liittymistä oleva ilmayhteys sisäilmaan. Alapohjan korjaus/tiivistyskorjaus tulee suorittaa erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti, ja sen onnistuminen tulee tarkastaa ja valvoa sisäilma-asiantuntijan toimesta. Alapohjarakenteen korjauksen yhteydessä suositellaan harkittavaksi myös eristetilan alipaineistamista, mikä lisää korjausten onnistumisen todennäköisyyttä. a. Korjaustavan etuna on vaihtoehtoa 1 edullisemmat korjauskustannukset b. Korjaustavan haittapuolena on rakenteisiin jäävät epäpuhtaudet, joista voi jatkossa aiheutua haittaa. Korjausten huolellinen suunnittelu, toteutus ja valvonta parantavat oleellisesti korjausten onnistumisen mahdollisuutta. Ulkoseinät Vaihtoehtoiset toimenpide-esitykset 1. Rakenteen korjaaminen kosteus- ja lämpöteknisesti toimivaksi rakenteeksi. Ulkoseinän vaurioituneiden mineraalivillaeristeiden poistaminen, jäljelle jäävien rakenteiden puhdistaminen. Tutkimuksissa todettiin vaurioita sekä mikrobikasvua maanvaraisissa ulkoseinärakenteissa, ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteissa sekä toisen kerroksen ulkoseinärakenteissa. a. Korjaustavan etuna on rakenteissa olevien vaurioiden poistuminen, rakenteen käyttöiän lisääntyminen sekä lämmöneristävyyden paraneminen. b. Korjaustavan haittapuolena ovat vaihtoehtoa 2 kalliimmat korjauskustannukset. Mikäli rakennuksen korjausaste tulee nousemaan korkeaksi, tulee korjausten ja eri korjausvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta harkita. 2. Ulkoseinän tiiveyden parantaminen, epäpuhtauksien leviämisen ehkäisemiseksi. Rakenneliittymät tiivistetään tarkoitukseen soveltuvalla tiivistysaineella erillisen suunnitelman mukaisesti. Ulkoseinien korjaus/tiivistyskorjaus tulee suorittaa erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti, ja sen onnistuminen tulee tarkastaa ja valvoa sisäilma-asiantuntijan toimesta. a. Korjaustavan etuna on vaihtoehtoa 1 edullisemmat korjauskustannukset b. Korjaustavan haittapuolena on rakenteisiin jäävät epäpuhtaudet, joista voi jatkossa aiheutua haittaa. Korjausten huolellinen suunnittelu, toteutus ja valvonta parantavat oleellisesti korjausten onnistumisen mahdollisuutta.
10 (46) Välipohjat Välipohjarakenteiden tiivistäminen tarkoitukseen sopivalla vedeneristejärjestelmällä. Välipohjarakenteen kaikki läpiviennit, halkeamat ja rakenneliittymät tiivistäminen erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti. Tiivistyksessä tulee myös huomioida ulkoseinärakenteen liittymistä oleva ilmayhteys sisäilmaan. Ikkunat Alkuperäisten ikkunoiden uusiminen kokonaisuudessaan. Yleistä korjaustyötavoista Tämä raportti ei ole korjaussuunnitelma. Korjaukset vaativat erikoissuunnittelua, mikä tulee tehdä kosteusvaurio- ja sisäilmakorjauksiin erikoistuneen suunnittelijan toimesta. Korjaustoimenpiteiden ja -laajuuden varmistamiseksi korjaussuunnittelija voi tarvita lisäselvityksiä. Selvitykset tulee tehdä korjauksien riittävän laajuuden ja oikean korjaustavan määrittämiseksi. Mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyöt tulee suorittaa RT- kortin 82-0383 kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku -mukaan. Mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjausten jälkeen loppusiivous tulee suorittaa työterveyslaitoksen Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen -mukaan. Tiivistyskorjaukset tulee tarkastaa korjausten yhteydessä RT- kortin rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein (RT14-11197) mukaisesti.
11 (46) 4 Rakennustekniset tutkimukset 4.1 Tutkimusmenetelmät Rakenneavaukset Avauksista tutkittiin rakennekerroksia ja niiden kuntoa. Rakenteita tarkasteltiin pääsääntöisesti porareikien kautta. Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Rakennusmateriaalinäytteistä määritetään rakennusmateriaalien elinkykyisten sieni-itiöiden ja bakteerien pitoisuuksia ja sukua. Materiaalinäyte otetaan, kun halutaan selvittää, onko tutkittavassa rakennusmateriaalissa mikrobikasvua tai kun halutaan selvittää mikrobivaurion laajuutta. Materiaalinäytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä (semikvantitatiivisesti). Näytteet otettiin laboratorion ohjeistuksen ja Asumisterveysohjeen mukaisesti. Käytetyt kasvatusalustat on esitetty liitteenä olevissa laboratorion analyysivastauksissa. Materiaalimikrobinäytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:llä Kuopiossa. Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisen kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Suoraviljelymenetelmän mikrobipitoisuus (Mikrobioni Oy): +++ (= selvä mikrobikasvu materiaalissa), ++ (= epäilys mikrobikasvusta materiaalissa), + (= ei mikrobikasvua materiaalissa) ja < mr (= ei mikrobikasvua materiaalissa, tulos alle määritysrajan) Rakennekosteusmittaukset Rakenteiden suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin Vaisala HMP 41-mittalaitteella ja HMP 42 antureilla. Mittaukset suoritettiin RT 14-10984 -ohjekortin mukaisesti. Laite ja anturit on kalibroitu 07/2017. Kalibroitujen mittapäiden tarkkuus on ± 2,0 % RH (0 90 %) sekä lämpötila ± 0,4 C. 4.2 Rakennuksen ulkopuoli Rakennuksen sadevedet on ohjattu vesikatolta pääosin sadevesikouruja pitkin syöksytorviin, josta sadeja sulamisvedet on ohjattu sadevesikaivoihin. Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa. Sokkeleissa on paikoin näkyvissä kosteuden aiheuttamia jälkiä sekä sokkelin maalipinnan hilseilyä/irtoilua, jotka viittaavat sokkelirakenteen kosteusrasitukseen.
12 (46) Rakennus on perustettu teräsbetonisokkeleille, sokkelihalkaisun lämmöneristeenä on käytetty EPS-eristettä. Rakennuksen teräsbetonisokkelissa on paikoin näkyvissä kosteuden aiheuttamia jälkiä, sadevesijärjestelmää sekä sokkelin vedeneristystä on korjattu peruskorjauksen (1997-2000) yhteydessä. Sokkelin betonirakenteiden kuntotutkimustoimenpiteitä suositellaan peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Rakennuksen maanpinta on sisäpihaltaan tasainen, rakennuksen länsisivulla sijaitsee loiva rinne. Maanpinnan korkoasema ulkoseinän alaosiin nähden on paikoin puutteellinen. Ikkunapellitysten viettokallistuksissa ei havaittu merkittäviä puutteita, pellitysten tiiveydessä ulkoseinään nähden puutteita havaittiin. Ikkunoiden puiset ulkopuitteet todettiin heikkokuntoisiksi. Kuva 2. Perustusten edustalla kasvillisuutta. Istutukset peräisin peruskorjauksesta. Kuva 3. Tontin maan muodot ovat tasaiset. Kuva 4. Kasvillisuus perustusten edustalla lisää sokkeli- ja ulkoseinien alaosien kosteusrasitusta. Kuva 5. Rakennuksen länsisivulla loiva rinne.
13 (46) Kuva 6. Ikkunan vesipellitysten viettokallistuksissa ei havaittu puutteita. Kuva 7. Ikkunan puurakenteet sekä ulkolasin kittaukset ovat huonokuntoiset. Kuva 8. Ikkunapellitysten tiiveydessä ulkoseinään havaittiin puutteita. Kuva 9. Sade- ja sulamisvedet on ohjattu vesikatolta syöksytorviin, josta vedet ohjattu poispäin sadevesiputkien/kaivojen avulla. Kuva 10. Sadevedet ohjattu katolta sadevesikourujen kautta syöksytorviin. Kuva 11. Maanpinta lähellä ikkunoiden tasoa rakennuksen länsisivulla.
14 (46) Kuva 12. Sokkelit ovat teräsbetonirakenteisia. Kuva 13. Ulko-ovet uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 14.Yleiskuva pohjoissivulta. Kuva 15. Patolevyä asennettu osittain sokkelin ulkopuolelle. Kuva 16. Kasvillisuutta liikuntasalin sokkelirakenteiden kyljessä. Kuva 17. Pääsisäänkäynnin katoksen sade- ja sulamisvedet ohjattu sadevesikourujen kautta syöksytorviin.
15 (46) Kuva 18. Vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä koulurakennuksen sisänurkan ulkoseinässä. Kuva 19. Sokkelin maalipinta on paikoin hilseillyt/ irronnut. Kuva 20. Maanpinnan korkoasema ulkoseinän alaosiin nähden olematon liikuntasalin länsisivulla. 4.2.1 Johtopäätökset Sokkelirakenteissa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä, sokkelin pinta on paikoin huonokuntoinen ja maanpinnan korkoasema paikoin vähäinen. Sokkelin betonirakenteiden kuntotutkimustoimenpiteitä suositellaan peruskorjauksen yhteydessä. Ikkunapellitysten tiiveydessä ulkoseiniin havaittiin puutteita. Huonokuntoisten ikkunoiden uusimista seuraavan peruskorjauksen yhteydessä suositellaan. 4.3 Maanvastaiset ulkoseinät 4.3.1 Rakenneavaukset 1-4 (RT 1-4 MV US) Koulurakennuksen kellari- ja pohjakerroksissa sijaitsee maanvastaisia ulkoseinärakenteita. Rakennetta tutkittiin neljän rakenneavauksen kautta. Maanvastaisella osalla seinän sisäpuolella on verhomuuraus (kahi -tiili) väestönsuojaa lukuun ottamatta, tiiliverhous on pääosin tasoitettu. Seinärakenteen muurauksen takana todettiin mineraalivillaeristettä ja pikisively eteisen 1081 kohdalla, rakenneavauksessa oli aistittavissa voimakasta mikrobiperäistä hajua. Eteisen 1081 maanvastaisen ulkoseinän mineraalivillaeris-
16 (46) teestä otettiin yksi materiaalimikrobinäyte. Rakenne on rakennusaikakaudelle tyypillinen. Maanvastaisia seinärakenteita on pääasiassa koulurakennuksen länsisivulla sekä kellarissa. Länsisivulle tehtiin lisäksi kaksi muuta porareikäavausta rakenteen toteutustavan selvittämiseksi, muissa rakenneavauksissa ei todettu mineraalivillaeristettä. Kellarin väestönsuojan maanvastainen ulkoseinä on massiivinen teräsbetonirakenne, betonin läpi ei porattu tutkimusten yhteydessä. Kaikissa maanvastaisissa seinissä todettiin PAH-yhdisteperäistä hajua. Pikisively on alkuperäinen ja teknisen käyttöikänsä päässä. Kuumabitumisivelyllä on rasituksesta riippumatta n. 20..30 vuoden keskimääräinen tekninen käyttöikä (RT18-10922). RT 1, kuvaamataidon luokka, MV US, sisältäpäin maali tasoite 10-20 mm kahi-tiili 130mm ilmarako n. 20mm pikisively betoni RT 2, varasto 1054, MV US, sisältäpäin maali kahi-tiili 80 mm ilmarako n. 130mm pikisively betoni RT 3, kellari, väestönsuoja, MV US, sisältäpäin maali paikallaan valettu massiivinen teräsbetoni RT 4, eteinen 1081, MV US, sisältäpäin maali tasoite kahi-tiili 80 mm mineraalivilla 70mm rakennusmuovi pikisively betoni
17 (46) Taulukko 1. Materiaalimikrobinäytteen tulokset, eteinen 1081 Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: selvä mikrobikasvu materiaalissa M11, Mineraalivilla, Eteinen 1081. maanvastainen ulkoseinä. ikkunan alapuolelta paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita 4.3.2 Johtopäätökset Rakenteessa oleva pikisively on ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Kuumabitumisivelyllä on rasituksesta riippumatta n. 20..30 vuoden keskimääräinen tekninen käyttöikä (RT18-10922). Teknisen ikänsä ylittänyt pikisively ei ole todennäköisesti enää yhtenäinen ja ei näin ollen toimi teknisiltä ominaisuuksiltaan oikein. Rakenteen tiivis pinta (pikisively) sijaitsee rakenteen kylmällä puolella, mikä altistaa sisäilman kosteuden tiivistymisen pikisivelyn ja eristevillan rajapintaan. Tarkka maanvastaisen ulkoseinän alue, jossa mineraalivillaa on käytetty, ei ole selvillä. Maanvastaisen ulkoseinärakenteen kivivillasta otettiin yksi materiaalimikrobinäyte (M11). Näytteissä todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. Näyte otettiin maanvastaisen seinän yläpinnasta, ikkunan alapuolelta. Ikkunan alapinta on paikoin maanpinnan kanssa samassa korossa (kuva 11.), mahdollistaen kosteuden kulkeutumisen ikkunoiden epätiiveyskohdista alapuolisiin eristeisiin. Todetut vauriot ovat aiheutuneet sisäilmakosteuden tiivistymisestä rakenteen pikisivelyn ja eristeen rajapintaan sekä maaperästä kapillaarisesti kulkeutuneen kosteuden vaikutuksesta. Rakenteessa todetut vauriot voivat heikentää sisäilman laatua tiloissa. 4.4 Ulkoseinät Koulurakennuksen ulkoseinärakenteita tutkittiin 10 rakenneavauksen kautta ensimmäisen ja toisen kerroksen alueilla. Rakenneavaukset suoritettiin n. 20 mm porareikien kokoisina. Ulkoseinärakenteessa on kantava pilari-palkki -rakenne. Ulkoseinärakenteet ovat mineraalivillaeristeisiä tiiliverhoiltuja rakenteita, sisäkuorena on osittain tiiliverhoilu ja osittain teräsbetonikuori. Ulkoseinärakenteen eristeestä otettiin yhteensä 10 kpl materiaalimikrobinäytteitä, ulkoseinän alaosista sekä vertailunäytteitä ylemmistä osista. Alkuperäiset ikkunat todettiin tutkimusten aikana huonokuntoisiksi, eikä niiden liittymäkohtien mikrobiologista kuntoa tutkittu tarkemmin. 4.4.1 Rakenneavaus, US, RT1, välinevarasto 2. Ulkoseinärakenteen sisäpuolella on betonikuori. Julkisivumateriaalina on tiiliverhousta (ulkoseinän alaosissa paikoin betonikuori). Rakenne rajoittuu todennäköisesti pääasiassa pohjoissivun puoleisille seinän osille. RT1 US -rakenneavaus tehtiin välinevaraston ulkoseinän alaosaan, n. 20 cm korkeuteen lattiapinnasta. Rakenneavauksessa oli tutkimushetkellä aistittavissa lievää mikrobiperäistä hajua. Ulkoseinän
18 (46) eristevilla todettiin olevan paikoin kiinni ulkokuoressa. Ulkoseinän mineraalivillasta otettiin yksi materiaalimikrobinäyte. RT 1, välinevarasto 2, US, sisältäpäin maali tasoite 5-10 mm betonikuori 125mm mineraalivilla (lasi) n. 50mm pikisively (ulkoseinän alaosissa, missä betonikuori) betoni (ulkoseinän alaosissa, pääosin julkisivu tiiltä) Taulukko 2. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, RT1, US. Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: M1, Mineraalivilla, Välinevarasto 2 (Tila kohtalaisesti homeita, indikaattorimikrobeita. epäily mikrobikasvusta materiaalissa 1032). Ulkoseinä. lp + 0.2m 4.4.2 Rakenneavaus, US, RT2, liikuntasali Ulkoseinärakenteen sisäpuolella on betonikuori. Julkisivumateriaalina on käytetty tiiltä, seinän alaosissa on betonikuori. Rakenteessa oli tutkimushetkellä aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Rakenteen lämmöneristeen paksuus todettiin välinevarastoon tehtyä rakenneavausta paksummaksi. Ulkoseinän ulkokuoren sisäpinnassa ei havaittu pikisivelyä, rakenteen tuulettuvuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Liikuntasalin ulkoseinän edustalla on peruskorjauksen yhteydessä asennettu istutuksia jotka lisäävät ulkoseinän alaosien kosteusrasitusta. Rakenneavaus tehtiin seinään, noin 0,1m korkeuteen liikuntasalin lattian pinnasta. Lasivillasta otettiin yksi materiaalimikrobinäyte. RT 2, liikuntasali, US, sisältäpäin maali tasoite 5-10 mm betonikuori 90mm mineraalivilla (lasi) n. 125mm betoni (ulkoseinän alaosassa, ylemmissä seinän osissa tiili) Taulukko 3. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, RT2, US.
19 (46) Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: selvä mikrobikasvu materiaalissa M2, Mineraalivilla, Liikuntasali. Ulkoseinä. lp + 0.1m paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeita 4.4.3 Rakenneavaus, US, RT3-4, teknologialuokka 1043 Ulkoseinärakenteen sisäkuorena on 130mm paksu kahi -tiilimuuraus. Seinän lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa. Ulkoseinärakenne poikkeaa samalle sivulle tehdyn rakenneavauksen (RT1, välinevarasto) kanssa. Teknologialuokan ulkoseinään tehtiin kaksi porareikäavausta, yksi ulkoseinän alaosaan sekä toinen ikkunan alapuolelle. Ulkoseinän alaosaan tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin ulkokuoren sisäpinnassa (ulkoseinän alaosassa betonikuori) bitumisively. Ikkunan alapuolelle tehdyssä rakenneavauksessa bitumisivelyä ei havaittu. Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin kaksi materiaalimikrobinäytettä. Rakenneavauksissa ei ollut aistittavissa selkeää mikrobiperäistä hajua. Luokan seinän mineraalivillaeristeen kosteustilannetta tarkasteltiin rakenneavausten yhteydessä. Kosteutta mitattiin n. 10cm korkeudesta lattianpinnan tasosta ulkokuoren sisäpintaa vasten Taulukko 4. Kosteusmittaukset ulkoseinästä, teknologialuokka Mittapiste Nimi / tilanumero Suhteellinen kosteus (RH, %) Lämpötila (T, o C) Absoluuttinen kosteus (g/m 3 ) KM1 Teknologialuokkaluokka, lp +0,1m, ulkokuoren sisäpintaa vasten 25,8-2,5 1,0 RT 3-4, teknologialuokka 1043, US, sisältäpäin maali tasoite 5-10 mm kahi-tiili 130mm mineraalivilla (lasi) n. 100mm Tiiliverhoilu (betonikuori ulkoseinän alaosassa)
20 (46) Taulukko 5. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, RT 3-4, US Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: epäily mikrobikasvusta materiaalissa M3, Mineraalivilla, Teknologialuokka 1043. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobeita M4, Mineraalivilla, Teknologialuokka 1043. Ulkoseinä. lp + 0.1m kohtalaisesti homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita epäily mikrobikasvusta materiaalissa 4.4.4 Rakenneavaukset, US, RT5-6, kotitalousluokka Ulkoseinärakenteen sisäkuorena on 80mm paksu betoni. Seinän lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa. Ulkoseinärakenne on vastaava teknologialuokkaan tehtyjen rakenneavausten kanssa sisäkuoren rakennetta lukuun ottamatta. Kotitalousluokan ulkoseinään tehtiin kaksi porareikäavausta, yksi ulkoseinän alaosaan sekä toinen ikkunan alapuolelle. Ulkoseinän alaosaan tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin ulkokuoren sisäpinnassa (ulkoseinän alaosassa betonikuori) bitumisively. Ikkunan alapuolelle tehdyssä rakenneavauksessa bitumisivelyä ei havaittu. Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin kaksi materiaalimikrobinäytettä. Kotitalousluokan ulkoseinän ja alapohjan liitosrakenteessa oli tutkimushetkellä aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Merkkisavulla tarkasteltuna ulkoseinän ja alapohjan liitosrakenteissa havaittiin hallitsemattomia korvausilmavirtauksia sisätiloihin päin. Kotitalousluokan seinän mineraalivillaeristeen kosteustilannetta tarkasteltiin rakenneavausten yhteydessä. Kosteutta mitattiin n. 10cm korkeudesta lattianpinnan tasosta eristekerroksen puolesta välistä, sekä ulkokuoren sisäpintaa vasten. Taulukko 6. Kosteusmittaukset ulkoseinästä, kotitalousluokka Mittapiste Nimi / tilanumero Suhteellinen kosteus (RH, %) Lämpötila (T, o C) Absoluuttinen kosteus (g/m 3 ) KM2 Kotitalousluokka, 30,8 14,7 3,9 lp +0,1m eristeen keskeltä KM3 Kotitalousluokka, lp +0,1m, ulkokuoren sisäpintaa vasten 40,7-2,9 1,6 RT 5-6, kotitalousluokka, US, sisältäpäin maali tasoite 5-10 mm betonikuori 80mm mineraalivilla (lasi) n. 100mm Tiiliverhoilu (betonikuori ulkoseinän alaosassa)
21 (46) Taulukko 7. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, RT 5-6, US Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: ei mikrobikasvua materiaalissa M5, Mineraalivilla, Kotitalousluokka 1102. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta vähän homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke (kts. lisätiedot) M6, Mineraalivilla, Kotitalousluokka 1102. Ulkoseinä. lp +0.1m paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeita selvä mikrobikasvu materiaalissa 4.4.5 Rakenneavaukset, US, RT 7-8, opettajien työhuone 2004 Ulkoseinärakenteen toteutustapaa tutkittiin toisesta kerroksesta työhuoneen 2004 ulkoseinän alaosasta sekä 1,5m korkeudesta lattianpinnasta. Rakenneavausten kohdalla seinän ulkopinnassa on näkyvissä vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin kaksi materiaalimikrobinäytettä, rakenneavauksissa oli tutkimushetkellä aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin epätiiveyksiä työhuoneen välipohjan ja ulkoseinän liitosrakenteista. RT 7-8, opettajien työhuone 2004, US, sisältäpäin maali tasoite 5-10 mm betonikuori 175mm mineraalivilla (lasi) n. 100mm Tiiliverhoilu Taulukko 8. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, RT 7-8, US Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: M7, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Ulkoseinä.vähän homeita ja bakteereita, mutta epäily mikrobikasvusta materiaalissa indikaattorimikrobeita M8, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Ulkoseinä.paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa 4.4.6 Rakenneavaukset, US, RT 9-10, fysiikka-/kemialuokka 2031 Ulkoseinärakenteen toteutustapaa tutkittiin toisesta kerroksesta fysiikka-/kemialuokan ulkoseinän alaosasta sekä ikkunan alapuolelta. Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin kaksi materiaalimikrobinäytettä, rakenneavauksissa oli tutkimushetkellä aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin epätiiveyksiä välipohjan ja ulkoseinän liitosrakenteista. Toisen kerroksen ulkoseinän ulkokuoren sisäpinnassa ei havaittu pikisivelyä. Seinän mineraalivillaeristys todettiin olevan paikoin kiinni tiiliulkoverhouksessa.
22 (46) RT 9-10, fysiikka-/kemialuokka 2031, US, sisältäpäin maali tasoite 5-10 mm betonikuori 90mm mineraalivilla (lasi) n. 120mm Tiiliverhoilu Taulukko 9. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, RT 9-10, US Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: selvä mikrobikasvu materiaalissa M9, Mineraalivilla, Kemia/fysiikkaluokka 2031. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Bakteereissa paljon sädesieniä M10, Mineraalivilla, Kemia/fysiikkaluokka 2031. Ulkoseinä. lp +0.1m paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa Kuva 21. Maanvastaisen ulkoseinän rakennetutkimuspiste 1, tekstiilityöluokka. Kuva 22. MV-US, RT1. Rakennetutkimuspisteessä ei havaittu lämmöneristemateriaaleja. Kuva 23. Ulkoseinän rakennetutkimuspiste 4, kotitalousluokka. Lattianrajassa mikrobiperäistä hajua. Kuva 24.Maanvastaisen ulkoseinän tutkimuspiste 4, eteinen 1081. Ulkokuoren sisäpinnassa pikisively.
23 (46) Kuva 25. MV-US, RT4. Rakenneavauksessa voimakas mikrobiperäinen haju. Kuva 26. Kotitalousluokan ulkoseinän eristetilassa ei havaittu poikkeavia kosteuspitoisuuksia tutkimushetkellä. Kuva 27. Kosteus mitattiin n. 7 cm korkeudesta lattianpinnan tasosta eristekerroksen ulkopinnasta. Kuva 28. Ulkoseinät ovat tiiliverhoiltuja. Kuva 29. Yleisnäkymä pohjoissivulla. Kuva 30. Itä-sivun päätyseinä punatiiltä.
24 (46) Kuva 31. Liikuntasalin ulkoseinän alaosia kosteusrasittavat perustuksia vasten olevat istutukset. 4.4.7 Johtopäätökset Ulkoseinärakenteen materiaalimikrobinäytteissä todettiin paikoin selkeää mikrobikasvua materiaalissa. Selkeitä vaurioita todettiin liikuntasalin, kotitalousluokan, opettajien työhuoneen sekä fysiikka- ja kemialuokan ulkoseinärakenteissa. Lisäksi epäilyjä vaurioista todettiin teknologialuokan sekä välinevaraston ulkoseinärakenteissa. Ulkoseinärakenteiden eristemateriaalien mikrobivaurioituminen on tapahtunut rakenteen puutteellisesta tuulettuvuudesta sekä ulkopuolisesta kosteusrasituksesta (maaperän kapillaarisuus, kasvillisuus perustuksia vasten, maanpinnan korkoasema ulkoseinän alaosiin nähden, viistosade), lisäksi ikkunoiden tiiveydessä havaittiin paikoin puutteita. Materiaalimikrobinäytteissä esiintyvät indikaattorimikrobit voivat olla peräisin myös ulkoilmasta. Tutkimusten yhteydessä koulun ilmanvaihtojärjestelmän tasapainoisuudessa havaittiin alipaineisuutta sisätiloihin päin, merkkisavulla ja merkkiaineella tarkasteltaessa havaittiin epätiiveyksiä ulkoseinään liittyvissä rakenteissa. 4.5 Alapohjat Koulurakennuksen alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta, jonka välissä on paikoin tojax-levy ja osin hiekka-/sorakerros. Koulun lattiassa kulkee myös alkuperäisiä putkikanaaleita, jotka on täytetty umpeen peruskorjauksen yhteydessä. Alemman betonilaatan (ns. roskavalun) päällä on käytetty bitumisivelyä. Kellarikerroksen alapohjarakenne on todennäköisesti alapuolelta lämmöneristämätön teräsbetonilaatta. Liikuntasalin ja puukäsityöluokan lattiarakenne on korokepuulatta. Alapohjarakenteisiin suoritettiin pintakosteuskartoitus, lisäksi savityöhuoneen lattiarakenteen kosteusteknistä toimivuutta selvitettiin rakennekosteusmittauksin. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu merkittäviä kosteuspoikkeama-alueita savityöluokkaa sekä kellarin alapohjarakenteita lukuun ottamatta. Kellarissa havaitut kosteuspoikkeama-alueet johtuvat todennäköisesti siitä, ettei alapohjalaatan alla ole
25 (46) lämmöneristettä. Kaksoisbetonilaatan alueella pintakosteusmittarilla ei havaittu laaja-alaisia kosteuspoikkeama-alueita. Koulurakennuksen lattiapinnoitteet ovat pääosin peruskorjauksen (1997-2000) yhteydessä uusittua lattiamattoa, vinyylilaattaa sekä klinkkerilaatoitusta. Kellarissa lattiapinnoitteena toimii maalattu betoni. Liikuntasalissa korokepuulattian päällä on lattiamatto. Vinyylilaatat on uusittu vanhan vinyylilaatan liimakerroksen päälle. 4.5.1 Rakenneavaukset, AP, RT 1-5, kotitalous, tekstiilityö ja savityön luokat Pohjakerroksen alapohjarakenteessa havaittiin kaksoisbetonilaatan alemman betonin päällä olevan pikisively. Rakenneavauksissa todettiin poikkeavaa PAH- sekä mikrobiperäistä hajua. Roskavalun alapuolella ei ole lämmöneristystä. Savityöpajan lattiassa on todettu vuonna 2016 suoritetuissa viiltokosteusmittauksissa paikallinen kosteusvaurio, alapohjarakenteen kosteusteknistä toimivuutta tarkasteltiin tutkimusten yhteydessä tehdyillä rakennekosteusmittauksilla. Rakennekosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 10. Rakenneavauksissa todettiin kaksoisbetonilaatan eristemateriaaliksi hiekka-/sorakerros poiketen aiemmin korjatuista musiikinluokasta ja työtilasta 1092, jossa kaksoisbetonilaatan lämmöneristeenä on käytetty tojax-levyä. Taulukko 10. Rakennekosteusmittaukset, savityön luokka. Rakenteen parametrit Piste Mittausajankohta Mittauskohta/materiaali/syvyys (mm) RH, (%) T, C pw, Pa Abs, (g/m3) 8.3.2018 RM1 AP, savityö/betoni/15 66,8 14,6 1112 8,4 x AP, savityö/betoni/35 73,6 14,3 1202 9,1 x AP, savityö/betoni/70 71,2 14,0 1141 8,6 x AP, savityö/betoni/95 79,6 13,9 1267 9,6 x AP, savityö/betoni/110 x 73,3 13,8 1159 8,8 8.3.2018 RM2 sisäilma 15 19,8 369 2,7 Mittausmenetelmä RK VM VM Savityöpajan alapohjarakenteessa ei havaittu rakennekosteusmittauksissa merkittävästi koholla olevia kosteuspitoisuuksia. Eristekerroksen ja roskavalun rajapinnassa kosteuslukemat todettiin korkeimmiksi. RT 1-5 AP, sisältäpäin lattiapinnoite + tasoite + liima betonilaatta, pintavalu (vaihtelee 30-50mm välillä)
26 (46) hiekka/sorakerros n. 70mm pikisively betonilaatta, roskavalu n. 60mm hiekka, täyttömaa 4.5.2 Rakenneavaus, AP, RT 6-7, välinevarasto Rakennetutkimuspiste on tilasta välinevarastotilasta 2. Tilan alapohjarakenne on alkuperäinen kaksoisbetonilaatta hiekka/sora-eristeellä. Tilaan tehtiin kaksi porareikäavausta, josta rakenne todettiin samanlaiseksi. Kaksoisbetonilaatan eristetilasta havaittiin mikrobiperäinen ja PAH-yhdisteperäinen haju. Alapohjan pikisivelystä otettiin yksi PAH-/asbestinäyte. RT 6-7 AP, välinevarasto sisältäpäin lattiapinnoite + tasoite + liima betonilaatta, pintavalu n. 30mm hiekka/sorakerros n. 70mm pikisively betonilaatta, roskavalu n. 60mm hiekka, täyttömaa 4.5.3 Rakenneavaus, AP, RT 8-10, liikuntasali Liikuntasalin lattiarakennetta tutkittiin kolmesta eri pisteestä. Liikuntasalin alapohjarakenteena toimii korokepuulattia, korotetun puulattian välissä ei ole lämmöneristettä. Lattian alapuolella havaittiin rakennusaikaista jätettä, betonilaatan pinnassa on pikisively. Alapuolista lämmöneristettä ei todennäköisesti ole. Liikuntasalin rakenneavauksissa on aistittavissa mikrobiperäistä hajua, haju ei ollut selkeästi aistittavissa ennen rakenneavausten tekemistä. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin ainoastaan vähäisiä vuotoilmavirtauksia rakenneliitoksista sisätiloihin päin. Liikuntasalin korotetun puulattian puurakenteista otettiin materiaalimikrobinäytteitä lattian mikrobiologisen kunnon selvittämiseksi. Kiinteistönhuollolta saatujen tietojen mukaan ulkoseinän vierustalla olevasta vesikiertoisesta radiaattorista (lämmin kiertovesiputki) on vuotanut vettä aiemmin lattiarakenteeseen, rakenneavaus RT9 pyrittiin tekemään lähelle kyseistä paikkaa. Liikuntasalin bitumisivelystä otettiin tutkimusten yhteydessä PAH-/asbestinäyte. Liikuntasalin ja puukäsityöluokan lattiarakenteessa on havaittavissa alkuperäisiä asbestia sisältäviä putkieristeitä.
27 (46) RT 8-10AP, sisältäpäin muovimatto + liima vaneri 12mm alkuperäinen puulattia ristiinkoolaus, pohjalla rakennusjätettä bitumisively betonilaatta hiekka Taulukko 11. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, liikuntasalin lattia Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: epäily mikrobikasvusta materiaalissa M15, Puu, Liikuntasali. Alapohja. aulan puoleinen nurkka. tukirakenteet. alapinta kohtalaisesti homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita M16, Puu / rakennusaikainen jäte, Liikuntasali. Alapohja. ulkoseinän vierestä. rakennusaikainen jäte roskavalua vasten paljon homeita ja bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa M17, Puu, Liikuntasali. Alapohja. ulkoseinän vierestä. lattialankku. pilaria vasten paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeita selvä mikrobikasvu materiaalissa M18, Puu, Liikuntasali. Alapohja. näyttämön puoli. puuaines roskavalua vasten vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobeita (kts. lisätiedot) epäily mikrobikasvusta materiaalissa M19, Puu, Liikuntasali. Alapohja. näyttämön puoli. lattiavasa/tukipuu. alapinta vähän homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke (kts. lisätiedot) ei mikrobikasvua materiaalissa 4.5.4 Rakenneavaus, AP, RT 11, puukäsityöluokka Puukäsityöluokkaa tutkittiin yhden rakenneavauksen kautta. Rakenne todettiin vastaavaksi liikuntasalin kanssa pintamateriaaleja lukuun ottamatta. Korotetun puulattian alapuolella havaittiin liikuntasalin tavoin alkuperäistä rakennusaikaista jätettä. Puukäsityöluokan lattian pintarakenteet on todennäköisesti uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Puukäsityöluokan korotetun puulattian puurakenteista otettiin materiaalimikrobinäytteitä rakenteen mikrobiologisen kunnon selvittämiseksi.
28 (46) Taulukko 12. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, puukäsityöluokan lattia. Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: M13, Puu, Puutyö 1050. Alapohja. Korotetun vähän homeita ja bakteereita ei mikrobikasvua materiaalissa puulattian alta. roskavalua vasten M14, Puu, Puutyö 1050. Alapohja. lattiavasa/tukipuu. alapinta vähän homeita ja bakteereita ei mikrobikasvua materiaalissa Kuva 32. Käytävätilojen lattiapinnoitteet on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 33.Koulun lattiapinnoitteet ovat pääosin vinyylilaattaa sekä muovimattoa. Kuva 34. Alapohjan rakennetutkimuspiste 1, pintalaatan alla hiekka/sorakerros jonka alapuolella roskavalu. Kuva 35. Osassa tiloja lattiapinnoitteen klinkkerilaatoitus.
29 (46) Kuva 36. WC-tilojen lattioissa ei havaittu kosteuspoikkeama-alueita. Kuva 37. Liikuntasalin lattia. Kuva 38. Savityönluokassa 1088, vanha putkikanaalin tarkistuskaivonkansi. Kuva 39. Putkikanaali on poistettu käytöstä peruskorjauksen yhteydessä. Tarkastuskaivon alla runsaasti sinne kertynyttä likaa. Kuva 40. Ylempien kerroksien lattiarakenteissa ei havaittu kosteuspoikkeama-alueita. Kuva 41. Kellarin betonilattiassa todettiin koholla olevia pintakosteuslukemia. Tulokset viittaavat maaperän kosteuden kapillaarisesta nousemisesta alapohjarakenteisiin.
30 (46) Kuva 42. Kellarin alapohjassa kosteuspoikkeamia. Kuva 43. Kellarin betonilattian maalipinta hilseillyt/ irronnut kosteuden vaikutuksesta. Kuva 44. Liikuntasalin viereisellä käytävällä viemärin tarkistusputken ympärillä likaa. Kuva 45. Liikuntasali rakenteen tutkimuspiste 8.
31 (46) Kuva 46. Alapohjan rakennetutkimuspiste 11, puukäsityöluokka. Korotetun puulattian alapuolella alkuperäisiä putkia. Kuva 47. Vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä puukäsityön lattiassa.
32 (46) Kuva 48. Uudet vinyylilaatat on asennettu vanhojen 250x250mm vinyylilaattojen liimakerroksen päälle. Tasoitekerros huonosti kiinni vanhassa mattoliimassa. Kuva 49. AP, RT8, liikuntasali. Kuva 50. Liikuntasalin korotetun puulattian alla vanhaa rakennuksen aikaista jätettä.
33 (46) 4.5.5 Johtopäätökset Liikuntasalin korotetun puulattian rakenteissa todettiin mikrobikasvua materiaalissa, selkeät vauriot sijoittuvat ulkoseinän läheisyyteen aiemmin sattuneen vesivahinkoalueen lähettyville. Näyttämön sekä liikuntasalin aulan puoleisesta nurkasta otetuista materiaalinäytteistä todettiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Puukäsityöluokan lattiarakenteessa ei todettu mikrobikasvustoa. Alapohjarakenteiden rakenneavauksissa todettiin mikrobiperäistä hajua. Bitumisivelyllä toteutetun kosteuskatkon tekninen käyttöikä on ylittynyt. Pohjakerrosten rakennekosteusmittauksissa sekä pintakosteuskartoituksessa ei havaittu merkittäviä kosteuspoikkeama-alueita, yksittäisiä pienalaisia alueita lukuun ottamatta. Poikkeavat kosteudet yksittäisissä pisteissä eivät viittaa alapohjan alapuolelta kapillaarisesti nousevaan tai diffuusion seurauksena aiheutuvaan alapohjan kostumiseen. Kellarin alapohjarakenteessa poikkeavaa kosteutta puolestaan havaittiin laaja-alaisemmin. Kellarin lattiarakenne on todennäköisesti alapuolelta lämmöneristämätön teräsbetonilaattarakenne. Peruskorjauksen yhteydessä asennettujen vinyylilaattojen kiinnitys alustaan todettiin paikoin heikoksi. Uusi tasoitekerros on paikoin heikosti kiinni alkuperäiseen lattian liimakerrokseen. Selkeästi poikkeavaa, kemialliseen hajoamiseen viittaavaa hajua ei vinyylilaattojen alapuolella kuitenkaan aistittu. Maaperän kosteus ei merkittävästi rasita koulun alapohjarakennetta. Poikkeava mikrobiperäinen haju lattiarakenteissa viittaa kaksoisbetonilaatan eristekerroksissa (tojax / hiekka-soratäyttö) oleviin vaurioihin. Kaksoisbetonilaattarakenteen eristemateriaalit sisältävät luonnostaan mikrobistoa. Korotettujen puulattioiden korjaamista lämpö- ja kosteusteknisiksi rakenteiksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä suositellaan. Alapohjarakenteen kaikki läpiviennit, halkeamat ja rakenneliittymät suositellaan tiivistettäväksi erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti. Tiivistyksessä tulee myös huomioida ulkoseinärakenteen liittymistä oleva ilmayhteys sisäilmaan. Alapohjan korjaus/tiivistyskorjaus tulee suorittaa erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti, ja sen onnistuminen tulee tarkastaa ja valvoa sisäilma-asiantuntijan toimesta. Alapohjarakeen pikisivelyssä ei todettu asbestia, myöskään PAH-pitoisuudet eivät ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa. Materiaali voidaan käsitellä normaalina jätteenä. 4.6 Välipohjat Välipohjarakennetta tutkittiin toisen kerroksen alueelta kahden rakenneavauksen kautta. Rakenneavaukset suoritettiin porareikien kautta. Rakennuksen välipohjarakenteena on kaksoisbetonilaattaa, jonka eristeenä on mineraalivilla-eristettä sekä liikuntasalin puoleisen siiven osalla massiivista teräsbetonirakennetta (paikallaan valu).
34 (46) Välipohjarakenteiden kosteustilannetta kartoitettiin tutkimusten yhteydessä pintakosteusilmaisimen avulla. Kosteuspoikkeama-alueita ei havaittu. Välipohjarakenteesta otettiin yksi materiaalimikrobinäyte opettajien työhuoneen 2004 välipohjan mineraalivillasta. Välipohjarakenteessa ei havaittu pikisivelyä. Toisessa kerroksessa sijaitsevassa liikuntasaumarakenteessa havaittiin poikkeavaa hajua. Liikuntasaumarakenteeseen kulkeutuva pöly, lika ym. epäpuhtaudet vaurioituvat herkästi siivousvesien kulkeutumisen johdosta rakenteisiin. 4.6.1 Rakenneavaukset, VP, RT1, opettajien työhuone 2004 Välipohjarakenne todettiin kaksoisbetonilaataksi mineraalivilla-eristeellä. Mineraalivillaeriste on asennettu paikallaan valuholvin päälle, välissä ei havaittu pikisivelyä. Rakenneavauksessa ei aistittu poikkeavaa hajua. Välipohjarakenteen sekä ulkoseinän liittymärakenteissa havaittiin merkkisavun avulla vähäistä vuotoilmavirtausta rakenteista sisätiloihin päin. Muovimatto- /vinyylilattiapintojen päällä tai alla liimapinnalla ei havaittu poikkeavia hajuja. Liimapinta on tarttunut tasoitteeseen ja muovimattoon. RT 1, VP, työhuone 2004 ylhäältä päin muovimatto liima tasoite 1-3 mm pintabetonilaatta 40-50 mm mineraalivilla 40mm betoniholvi Taulukko 13. Materiaalimikrobinäytteiden tulokset, välipohja Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: epäily mikrobikasvusta materiaalissa M12, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Välipohjan eriste vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobia 4.6.2 Rakenneavaukset, VP, RT2, fysiikan ja kemian luokka 2031 Välipohjarakenne todettiin betonirakenteiseksi. Välipohjassa ei todettu lämmöneristekerrosta, betoniholvin läpi ei porattu (välipohjalaatan paksuutta ei selvitetty). 4.6.3 Alakattotilat Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin alakattotiloja aistinvaraisesti. Alakattotilojen mahdollisia vuotoilmavirtauksia selvitettiin merkkisavuilmaisimen avulla.
35 (46) Alakattotilat todettiin tutkituista tiloista siisteiksi eikä rakentamisen aikaista jätettä ym. epäpuhtauksia havaittu. Yläpohjan rakennuslevyssä ei ole havaittavissa kattovuotoihin viittaavia jälkiä. Merkkisavulla tarkasteltuna alakattotiloista ei havaittu hallitsemattomia korvausilmavirtauksia sisätiloihin päin. Vuotoilmavirtauksiin vaikuttavat sisätilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden. Suurin osa koulurakennuksen alakattolevyistä on uusittu peruskorjauksen yhteydessä, osassa tiloja on edelleen alkuperäisiä haltex-levykattoja. Kuva 51. Käytävän 2018 liikuntasaumarakenne. Kuva 52. Liikuntasaumarakenteessa aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Kuva 53. Osa alakattolevyistä on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 54. Tekstiilityöluokassa alkuperäisiä haltex-alakattolevyjä.
36 (46) Kuva 55. Alakattolevyt uusittu käytävien alueelta. Alakattotilassa ei havaittu sisäilmanlaatua heikentäviä tekijöitä. Kuva 56. Välipohjarakenteet ovat paikallaan valettuja tbrakenteita. Kuva 57. Alakattotilassa ei havaittu avoimia mineraalivillakuitupintoja. 4.6.4 Johtopäätökset Välipohjarakenteen mineraalivillasta otetusta materiaalinäytteestä (M12) todettiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Rakenneavauksessa ei kuitenkaan ollut aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Välipohjan liittymissä havaittiin merkkisavulla epätiiveyksiä. Välipohjan kaikki läpiviennit, halkeamat ja rakenneliittymät suositellaan tiivistettäväksi erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjaus tulee suorittaa erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti, ja sen onnistuminen tulee tarkastaa ja valvoa sisäilmaasiantuntijan toimesta. Liikuntasaumarakenteissa havaittu poikkeava haju on syntynyt todennäköisesti lian ym. epäpuhtauksien kulkeutumisesta liikuntasaumarakenteeseen, jotka aiheuttavat tyypillisesti hajuhaittaa siivousvesien kulkeutuessa liikuntasaumarakenteisiin. 4.7 Kellaritilat Kellaritiloja tarkasteltiin muiden tutkimusten yhteydessä pintapuolisesti. Rakenneavauksia ei maanvastaisen ulkoseinärakenteen selvittämisen lisäksi tehty.
37 (46) Kellaritilat todettiin merkkisavun avulla alipaineisiksi ympäröiviin tiloihin nähden. Kellaritiloissa ei järjestetä opetusta. Kellaritilojen lattiapinnat ovat pääosin maalattua betonilattiaa, lattian maalipinta on paikoin halkeillut/irronnut alustasta alapuolisen kosteusrasituksen seurauksena. Pintakosteuskartoituksessa kellarin lattian alueella havaittiin koholla olevia pintakosteuslukemia. Tulokset viittaavat puutteelliseen alapuoliseen lämmöneristykseen. Kellaritiloissa ei havaittu sisäpuolelta lämmöneristettyjä maanvastaisia ulkoseinärakenteita. Kuva 58. Kellarin lattiassa todettiin poikkeavaa kosteutta. Kuva 59. Kellarin lattiassa todettiin poikkeavaa kosteutta. Kuva 60. Kellarin lattiassa todettiin poikkeavaa kosteutta. Kuva 61. Kellarin tilat ovat alipaineisia ympäröiviin tiloihin nähden. 4.7.1 Johtopäätökset Kellaritilojen lattiarakennetta kosteusrasittavat maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus. Lattian maalipinta on paikoin hilseillyt/ irronnut alustastaan. Kellaritilat todettiin alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden, kellaritilojen vaikutus sisäilman laadulle opetustiloihin on pieni.
38 (46) 5 Merkkiainekokeet Ilmatiiveyden tarkastus suoritettiin merkkiaineella (Formier 5). Tiiveyskoe merkkiainekokeella suoritettiin kotitalousluokkaan sekä välinevarastoon. Merkkiainekokeella tarkasteltiin ulkoseinä-alapohja, väliseinä-alapohja sekä ikkuna-ulkoseinäliitosten ilmatiiveyttä. Merkkiainekoe suoritettiin ilmanvaihdon normaalissa käyttötilanteessa. o Merkkiaine Formier 5, (5% vety ja typpi 95%) o Mittari: General NGD8800 o Paine-ero verrattuna ulkoilmaan (mittalaite Velocicalc 9565P), paine-ero tarkastuksen alkaessa -4-14 Pascalia o Ulkoiset olosuhteet: lämpötila n. -20 C ja satunnaista tuulivaihtelua. o Alipaineistus suoritettiin pitämällä ovet/ikkunat kiinni. o Merkkiainetta laskettiin kaikkiin tarkastelussa olleiden tilojen ulkoseinäeristeeseen ja alapohjaeristeeseen sisäkautta. o Syöttöreiän ja kaasupullon liittymän tiiveys varmennettiin ennen mittaamisen aloittamista jokaisessa mittausreiässä. Kuva 62. Merkkiainetta virtaa sisätiloihin päin ikkunan ja ulkoseinän liittymärakenteista. Kuva 63. Merkkiainetta laskettiin kotitalousluokan ulkoseinän eristetilaan. Kuva 64. Merkkiainekokeessa todettiin ikkunan ympärysrakenteissa tiiveyspuutteita. Kuva 65. Merkkiainetta virtaa sisätiloihin päin ikkunan ja ulkoseinän liittymärakenteista.
39 (46) Kuva 66. Merkkiainetta virtaa sisätiloihin päin ikkunan ja ulkoseinän liittymärakenteista. Kuva 67. Pilarin ja ulkoseinän liittymässä todettiin epätiiveyksiä. Kuva 68. Pilarin ja ulkoseinän liittymässä todettiin epätiiveyksiä. Kuva 69. Merkkiainetta laskettiin välinevaraston lattiarakenteeseen väliseinän vierestä. Merkkiainetta virtaa sisätiloihin päin väliseinän ja alapohjan liitoksesta.
40 (46) Kuva 70. Merkkiainekokeessa todettiin epätiiveyksiä välinevaraston ulkoseinän ja alapohjan liitoksissa. 5.1.1 Johtopäätökset Merkkiainekaasumittauksissa kaasua syötettiin ulkoseinärakenteeseen ja alapohjarakenteeseen. Merkkiainekokeet suoritettiin välinevarastoon sekä kotitalousluokkaan (tarkat paikat esitetty paikannuspiirustuksessa). Kokeiden aikana jokaisesta tilasta mitattiin sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero. Tilat olivat mittausten ajan alipaineisia. Merkkiainekokeissa havaittiin selkeitä vuotoilmavirtauksia rakenteista sisätiloihin päin.
41 (46) Ulkoseinärakenteen ikkunakarmien liitoksien kautta on ulkoseinän eristetilasta pistemäinen ilmayhteys sisäilmaan. Ikkunat ovat todennäköisesti sellaisesta ajalta, että niiden karmien liitoksia ei ole liimattu. Alapohjarakenteen eristetilasta havaittiin selkeitä, viivamaisia ilmavuotoja sisäilmaan jalkalistan takaa. Todetuista ilmavuotopisteistä avattiin jalkalistaa, joiden takana havaittiin ulkoseinän ja välipohjan rajapinnassa rakoja. Myös välinevaraston väliseinän ja alapohjan rakenneliittymästä havaittiin ilmavuotovirtauksia sisätiloihin päin. Epätiiveyskohtien kautta voi rakenteista kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Havaittuihin vuotoilmavirtauksiin vaikuttaa oleellisesti ilmanvaihdon epätasapainoisuus, tutkimusten aikana ilmanvaihto oli - 4-14 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tutkimusten aikana ulkona oli n. -20 C pakkanen, joka vaikuttaa paine-eromittausten tuloksiin alipaineisuutta lisäävästi (terminen paine-ero). 6 Ilmanvaihtojärjestelmä Koulun ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Koulun tiloja palvelee kolme ilmanvaihtokonetta (TK1, TK2 ja TK3), lisäksi terveydenhoitajan tiloja palvelee yksi ilmanvaihtokone (TK-4). Ilmanvaihtokoneiden tarkastuksessa tehtiin seuraavia havaintoja: Ilmanvaihtokoneet ovat peräisin peruskorjauksesta vuodelta 2000. Koneessa on jälkilämmityspatteri tuloilman lämmittämiseksi. Tuloilmakoneen vaikutusalueet ovat seuraavat: TK1 palvelee liikuntasalia, liikuntasalia ympäröiviä tiloja, yläkerran fysiikka-/kemian luokkia sekä käytäviä TK2 palvelee opettajien huonetta, yläkerran auloja sekä teknisiä tiloja TK3 palvelee kokonaisuudessaan rakennuksen eteläsiipeä TK4 palvelee terveydenhoitajan tilaa. Tuloilmasuodattimien suodatusluokka on F7. Kiinteistönhoitajan mukaan suodattimet vaihdetaan noin puolen vuoden välein. Tuloilmasuodattimien kiinnitys ja tiivisteet todettiin hyväkuntoiseksi, koneessa ei todettu merkittäviä suodattimen ohivuotoja. Suodattimen jälkeen kone todettiin puhtaaksi. Raitisilmakammioissa todettiin tuloilmakoneiden 2 ja 3 pohjalla vanhoja vesijälkiä. Kammiot ovat peltirakenteisia. Kammioiden peltiliitosrakenteissa ei havaittu tiiveyspuutteita. Tuloilmakoneiden moottoreissa /laakereissa ei havaittu poikkeavaa ääntä. Viimeisestä huollosta ei ole tietoa. Tuloilmakoneen äänenvaimentimissa ei havaittu avoimia mineraalivillapintoja. Koulurakennuksessa on ilmanvaihtokoneiden lisäksi paikoin erillispoistoja (puukäsityöluokka, kotitalousluokat, keittiö). Tutkimuksia tehdessä käytössä ei ollut ilmanvaihtokoneiden mittauspöytäkirjoja. Tuloilmaventtiilien sijoittelussa havaittiin mm. puukäsityöluokassa puutteita. Tuloilman päätelaite on sijoitettu teräsbetonipalkkien väliin sekä valaisimen yläpuolelle siten, ettei ilma merkkisavun avulla tarkasteltuna pääse kunnollisesti vaihtumaan tilassa.
42 (46) Ilmanvaihdon tasapainoisuutta tarkasteltiin tiloissa hetkellisesti paine-eromittarin (TSI Velocicalc) avulla. Kuvaamataidon luokan 1084 ja ulkoilman välinen paine-ero oli mittaushetkellä n. -12 Pa Porrashuoneen 1021 ja ulkoilman välinen paine-ero oli mittaushetkellä n. -14 Pa Opettajien työhuoneen 2004 (toinen kerros) ja ulkoilman välinen paine-ero oli mittaushetkellä n. -7 Pa Kemian ja fysiikan luokan 2031 ja ulkoilman välinen paine-ero oli mittaushetkellä n. -5 Pa Puukäsityöluokan 1050 ja käytävätilojen välinen paine-ero oli mittaushetkellä n. 10 Pascalia alipaineinen käytävätiloihin päin. Kuva 71. Tuloilma ohjautuu puukäsityöluokkaan kahden betonipalkin välistä. Kuva 72. Puukäsityöluokassa erillispoistot. Kuva 73. Liikuntasalin tuloilman päätelaitteet. Kuva 74. Koulurakennus n. 14 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden itäpäädyn puolelta. (Mittauspiste: porrashuone 1021 ja ulkoilman välillä).
43 (46) Kuva 75. Paine-ero mitattiin porrashuoneen ja ulkoilman väliltä. Kuva 76.Poistoilmakanavassa tavanomainen määrä pölyä. Kuva 77. Poistoilman päätelaitteet todettiin puhtaiksi. Kuva 78. Tuloilmakoneen moottorissa ei todettu poikkeavaa ääntä. Kuva 79.Moottorin hihnat todettiin normaalikuntoisiksi. Kuva 80. Tuloilmasuodattimet ovat luokkaa F7.
44 (46) Kuva 81. Tuloilmakoneen (TK2) raitisilmakammion pohjalla näkyvissä vanhoja kosteusjälkiä. Kuva 82. Suodattimien jälkeen kammioiden pohjat todettiin puhtaiksi. Kuva 83. Suodattimet vaihdetaan puolen vuoden välein. Kuva 84. Suodatinkehysten tiiveydessä ei havaittu merkittäviä puutteita. Kuva 85. Suodatinkammion pohja (TK-3). Kuva 86. TK-3 moottorin laakerin toiminnassa ei havaittu puutteita.
45 (46) Kuva 87. TK-3 raitisilmakammion pohjalla vanhoja vesijälkiä. 6.1.1 Johtopäätökset Ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi itsessään sisäilman laatua heikentävänä päästölähteenä, mutta järjestelmän epätasapainoisuudesta johtuen koulun sisätilat (etenkin ensimmäisen- ja pohjakerroksen tilat) ovat alipaineiset sisätiloihin päin. Ilmanvaihdon epätasapainoisuus (alipaineisuus) mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin päin. Merkkiainekokeissa todettiin rakenneliittymissä merkittäviä epätiiveyksiä. Ilmanvaihdon tasapainottamista ulkoilman nähden lievästi alipaineiseksi suositellaan. Suositeltu alipaine-ero ulkoilmaan nähden on -0-2 Pa. Ilmanvaihdon tasapainotustyössä tulee huomioida tulopuhaltimien sekä poistopuhaltimien välisen paine-eron lisäksi myös paine-eron suhde ulkoilmaan nähden.
46 (46) Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuussa Ville Vikström Aluepäällikkö, asiantuntija, RI Jussi Mertanen Aluepäällikkö, asiantuntija, RI Viitteet RT18-10922, Kiinteistön tekniset käyttöiät sekä kunnossapitojaksot Liitteet Paikannuspiirustus, kellari Paikannuspiirustus, ensimmäinen kerros Paikannuspiirustus, toinen kerros Mikrobioni Oy, raportti RM2018-259, materiaalimikrobianalyysi Labroc, raportti 68289, asbestianalyysi Labroc, raportti 68289, PAH-analyysi Jakelu Riitta Riihelä, Joensuun tilakeskus Joni Sorjonen, Joensuun tilakeskus Sisäilmatalo Kärki Oy arkisto
raportti RM2018-259 Ville Vikström Sisäilmatalo Kärki Oy Rekkatie 3 80100 Joensuu TULOSRAPORTTI KOHDE:, Joensuu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Ville Vikström, Sisäilmatalo Kärki Oy, 6.3.2018. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 8.3.2018 ja viljelty 8.3.2018. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä suoraviljelymenetelmällä. Hienonnettua materiaalia ripoteltiin noin 0,5 ml suoraan elatusalustoille. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C:ssa 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa. tulkinta ei mikrobikasvua materiaalissa tulos elatusalustalla - sienten pesäkemäärä: + JA - bakteerien pesäkemäärä: + JA - korkeintaan 2 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) epäily mikrobikasvusta materiaalissa - sienten pesäkemäärä: ++ TAI - vähintään 3 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) TAI - bakteerien pesäkemäärä: +++ selvä mikrobikasvu materiaalissa - sienten pesäkemäärä: +++ TAI - sädesienipesäkemäärä: +++ MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 1 pmy/0,5 ml. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 1/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 MITTAUSEPÄVARMUUS Laboratorion menetelmäkohtainen mittausepävarmuus on homeille 11 % (M2-alusta) ja 12 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muille bakteereille 21 % ja sädesienille 30 %. Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: M1, Mineraalivilla, Välinevarasto 2 (Tila kohtalaisesti homeita, epäily mikrobikasvusta materiaalissa 1032). Ulkoseinä. lp + 0.2m indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita M2, Mineraalivilla, Liikuntasali. Ulkoseinä. lp + 0.1m paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeita selvä mikrobikasvu materiaalissa M3, Mineraalivilla, Teknologialuokka 1043. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobeita epäily mikrobikasvusta materiaalissa M4, Mineraalivilla, Teknologialuokka 1043. Ulkoseinä. lp + 0.1m kohtalaisesti homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita epäily mikrobikasvusta materiaalissa M5, Mineraalivilla, Kotitalousluokka 1102. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta vähän homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke (kts. lisätiedot) ei mikrobikasvua materiaalissa M6, Mineraalivilla, Kotitalousluokka 1102. Ulkoseinä. lp +0.1m paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeita selvä mikrobikasvu materiaalissa M7, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Ulkoseinä. lp + 1.5m vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobeita epäily mikrobikasvusta materiaalissa M8, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Ulkoseinä. lp + 0.1m paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 2/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 M9, Mineraalivilla, Kemia/fysiikkaluokka 2031. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Bakteereissa paljon sädesieniä selvä mikrobikasvu materiaalissa M10, Mineraalivilla, Kemia/fysiikkaluokka 2031. Ulkoseinä. lp +0.1m paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa M11, Mineraalivilla, Eteinen 1081. maanvastainen ulkoseinä. ikkunan alapuolelta M12, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Välipohjan eriste paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobia selvä mikrobikasvu materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa M13, Puu, Puutyö 1050. Alapohja. Korotetun puulattian alta. roskavalua vasten M14, Puu, Puutyö 1050. Alapohja. lattiavasa/tukipuu. alapinta vähän homeita ja bakteereita vähän homeita ja bakteereita ei mikrobikasvua materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa M15, Puu, Liikuntasali. Alapohja. aulan puoleinen nurkka. tukirakenteet. alapinta kohtalaisesti homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita epäily mikrobikasvusta materiaalissa M16, Puu / rakennusaikainen jäte, Liikuntasali. Alapohja. ulkoseinän vierestä. rakennusaikainen jäte roskavalua vasten paljon homeita ja bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa M17, Puu, Liikuntasali. Alapohja. ulkoseinän vierestä. lattialankku. pilaria vasten paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeita selvä mikrobikasvu materiaalissa M18, Puu, Liikuntasali. Alapohja. näyttämön puoli. puuaines roskavalua vasten M19, Puu, Liikuntasali. Alapohja. näyttämön puoli. lattiavasa/tukipuu. alapinta vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobeita (kts. lisätiedot) vähän homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke (kts. lisätiedot) epäily mikrobikasvusta materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa Lisätietoja: Näytteen M5 osalla menetelmän mittausepävarmuus vaikuttaa tulosyhteenvetoon ja johtopäätökseen sekä näytteen M18 osalla tulosyhteenvetoon. Näytemateriaalia näytteestä M19 tarkasteltiin myös suoraan valomikroskoopilla. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa eikä itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 3/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 teknisistä havainnoista. Kuopiossa, 22.3.2018 Marja Hänninen Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 4/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 ANALYYSITULOKSET: Merkintöjen selitykset: Merkintä M2 ja DG18 (sienet) THG (sädesienet) THG (muut bakteerit) + alle 30 alle 20 alle 75 ++ 30-49 ---- ---- +++ 50 tai yli 20 tai yli 75 tai yli < mr = alle määritysrajan YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen T = maljat täynnä pesäkkeitä, tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. * = kosteusvaurioindikaattori. Kosteusvaurioindikaattorimikrobien osalta on myös ilmoitettu pesäkemäärä. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna. Näyte: M1, Mineraalivilla, Välinevarasto 2 (Tila 1032). Ulkoseinä. lp + 0.2m (tutkimustunnus: RM181433) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + ++ Kokonaismäärä + *Aspergillusryhmä Restricti +(21) muut bakteerit + Penicillium sp. + + *sädesienet <mr *Scopulariopsis sp. +(7) Cladosporium sp. + + steriilit +(YK) *Chaetomium sp. +(3) *Eurotium sp. +(2) *Aspergillus versicolor +(2) hiivat + + Trichothecium sp. + Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 5/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 Näyte: M2, Mineraalivilla, Liikuntasali. Ulkoseinä. lp + 0.1m (tutkimustunnus: RM181434) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä +++ hiivat ++ +++ muut bakteerit +++ Penicillium sp. + ++ *sädesienet <mr *Aspergillus sydowii +(10) +(8) Cladosporium sp. + +++ Rhizopus sp. + +(YK) steriilit + *Sphaeropsidales ryhmä +++(T) +(2) *Ulocladium sp. +(1) Näyte: M3, Mineraalivilla, Teknologialuokka 1043. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta (tutkimustunnus: RM181435) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + *Aspergillusryhmä Restricti +(11) muut bakteerit + Cladosporium sp. + *sädesienet <mr hiivat + Penicillium sp. + + *Aspergillus versicolor +(1) Doratomyces sp. + Näyte: M4, Mineraalivilla, Teknologialuokka 1043. Ulkoseinä. lp + 0.1m (tutkimustunnus: RM181436) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä ++ ++ Kokonaismäärä + Penicillium sp. ++ ++ muut bakteerit + *Aspergillusryhmä Restricti +(3) *sädesienet <mr *Sphaeropsidales ryhmä +(3) Aspergillus sp. + *Aspergillus ustus +(1) *Aspergillus versicolor +(1) hiivat + Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 6/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 Näyte: M5, Mineraalivilla, Kotitalousluokka 1102. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta (tutkimustunnus: RM181437) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä ++ + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit + Cladosporium sp. + + *sädesienet <mr *Aspergillus sydowii +(1) Menetelmän mittausepävarmuus huomioiden näytteen tulos M2-alustalla voi olla + (< 30 pmy/alusta). Näyte: M6, Mineraalivilla, Kotitalousluokka 1102. Ulkoseinä. lp +0.1m (tutkimustunnus: RM181438) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä +++ Penicillium sp. +++ +++ muut bakteerit +++ *Aspergillus ustus +(11) *sädesienet +++(T) Aspergillus- ryhmä Nigri + + *Aspergillus sydowii +(9) +++(T) *Aspergillus versicolor +(2) Näyte: M7, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Ulkoseinä. lp + 1.5m (tutkimustunnus: RM181439) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit +(YK) *Aspergillus versicolor +(1) +(3) *sädesienet +(6) *Aspergillus sydowii +(2) *Eurotium sp. +(2) steriilit + Aspergillus sp. + Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 7/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 Näyte: M8, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Ulkoseinä. lp + 0.1m (tutkimustunnus: RM181440) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä ++ +++ Kokonaismäärä + *Aspergillus sydowii +(11) ++(40) muut bakteerit +(YK) Penicillium sp. + + *sädesienet +(2) *Aspergillus ustus +(21) +(11) *Aspergillus versicolor +(1) Näyte: M9, Mineraalivilla, Kemia/fysiikkaluokka 2031. Ulkoseinä. ikkunan alapuolelta (tutkimustunnus: RM181441) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä +++ *Ulocladium sp. ++(31) muut bakteerit +(YK) *Aspergillus sydowii +(4) *sädesienet +++(T) Cladosporium sp. + Penicillium sp. +++ +++ Näyte: M10, Mineraalivilla, Kemia/fysiikkaluokka 2031. Ulkoseinä. lp +0.1m (tutkimustunnus: RM181442) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + +++ Kokonaismäärä + *Aspergillusryhmä Restricti +++(50) muut bakteerit +(YK) Penicillium sp. + + *sädesienet +(2) Cladosporium sp. + *Eurotium sp. +(1) Näyte: M11, Mineraalivilla, Eteinen 1081. maanvastainen ulkoseinä. ikkunan alapuolelta (tutkimustunnus: RM181443) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä + Penicillium sp. +++ +++ muut bakteerit +(YK) *Aspergillus versicolor +++(T) +++(T) *sädesienet +(4) Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 8/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 Näyte: M12, Mineraalivilla, Työhuone 2004. Välipohjan eriste (tutkimustunnus: RM181444) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä <mr + Kokonaismäärä + steriilit + muut bakteerit + *sädesienet +(8) Näyte: M13, Puu, Puutyö 1050. Alapohja. Korotetun puulattian alta. roskavalua vasten (tutkimustunnus: RM181445) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + steriilit + muut bakteerit + Penicillium sp. + + *sädesienet <mr Cladosporium sp. + Näyte: M14, Puu, Puutyö 1050. Alapohja. lattiavasa/tukipuu. alapinta (tutkimustunnus: RM181446) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit + Cladosporium sp. + + *sädesienet <mr Näyte: M15, Puu, Liikuntasali. Alapohja. aulan puoleinen nurkka. tukirakenteet. alapinta (tutkimustunnus: RM181447) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + ++ Kokonaismäärä + *Aspergillusryhmä Restricti ++(34) muut bakteerit + Penicillium sp. + + *sädesienet <mr *Tritirachium sp. +(5) *Eurotium sp. +(2) Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 9/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 Näyte: M16, Puu / rakennusaikainen jäte, Liikuntasali. Alapohja. ulkoseinän vierestä. rakennusaikainen jäte roskavalua vasten (tutkimustunnus: RM181448) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + +++ Kokonaismäärä +++ Aureobasidium sp. + muut bakteerit +++ Rhizopus sp. +(YK) + *sädesienet <mr Penicillium sp. +++ Näyte: M17, Puu, Liikuntasali. Alapohja. ulkoseinän vierestä. lattialankku. pilaria vasten (tutkimustunnus: RM181449) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä ++ +++ Kokonaismäärä +++ Aureobasidium sp. ++ muut bakteerit +++ *Aspergillus versicolor +(11) *sädesienet +(16) Penicillium sp. + +++ Cladosporium sp. + Rhizopus sp. (YK) + Näyte: M18, Puu, Liikuntasali. Alapohja. näyttämön puoli. puuaines roskavalua vasten (tutkimustunnus: RM181450) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + ++ Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit +(YK) *Aspergillus versicolor +(4) +(5) *sädesienet +(5) Aspergillus sp. + *Aspergillus ochraceus +(1) *Paecilomyces sp. +(1) *Aspergillus ustus +(1) Menetelmän mittausepävarmuus huomioiden näytteen tulos DG18-alustalla voi olla + (< 30 pmy/alusta). Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 10/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2018-259 Näyte: M19, Puu, Liikuntasali. Alapohja. näyttämön puoli. lattiavasa/tukipuu. alapinta (tutkimustunnus: RM181451) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Cladosporium sp. + muut bakteerit + Penicillium sp. + *sädesienet +(1) VIITTEET: Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä 23.4.2015 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus 20. Valvira ohje 8/2016. Reiman M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpää L, Laitinen S, Rautiala S. Laimennossarja ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari, Sisäilmayhdistyksen raportti 13, s. 337-342. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 11/11 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
68289/ASB 8.3.2018 1/1 ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Kohde: Sisäilmatalo Kärki Oy Tilauspäivä: 7.3.2018 Projektinumero: 2092 Toimituspäivä: 8.3.2018 Menetelmät: Asbestianalyysi on akkreditoitu menetelmä ja analyysi suoritetaan tilaajan toimittamista näytteistä soveltaen standardia ISO22262-1 optisella analyysillä käyttäen stereomikroskooppia sekä polarisaatiomikroskooppia ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen pyyhkäisyelektronimikroskooppia tai läpäisyelektronimikroskooppia. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. TULOKSET: Näyte Näytteenottaja: Ville Vikström Materiaali / tila tai rakennusosa Menetelmä VM/EM* Asbestipitoisuus A1 Pikisively, roskavalun päältä, liikuntasali, alapohja VM Ei sisällä asbestia. A2 Pikisively, roskavalun päältä, välinevarasto, AP *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi VM Ei sisällä asbestia. Sakari Alaoja Tutkija, FM 050 5129 753 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6