Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

Transkriptio

1 Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu 2015 tammikuu Kuntotutkimuksen perusteella rakennuksissa tehtiin korjaustöitä sisäilman laadun parantamiseksi ja sisäilmahaittojen ehkäisemiseksi kesällä Tämän tutkimuksen tarkoitus on varmistaa korjaustöiden onnistuminen useilla laadunvarmistustesteillä. Laadunvarmistuksena rakennuksissa suoritettiin sisäilma mikrobimäärityksiä kaikissa luokkahuoneissa ja ilmavaihdon toimivuutta tarkasteltiin pitkäaikaisilla lämpötilan, suhteellisen kosteuden, hiilidioksidipitoisuuksien ja painesuhteiden mittauksilla. Korjausten jälkeisten tehosiivouksen jälkeen suositellaan laadunvarmistuskokeet aloitettavaksi 2-3 kuukauden kuluessa remontin valmistumisesta. Sinä aikana rakennusaikainen pöly on laskeutunut ja poistunut ilmanvaihdon sekä siivouksen myötä.

3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Rakennuksille tehtiin (tehdään) seuraavat sisäilmaston laadunvarmistustutkimukset koulurakennuksen kaikissa luokkahuoneissa, ruokalassa ja liikuntasalissa: rakennusten korjaustöiden pistokoeluontoinen tarkastukset sisäilman mikrobimääritykset 6-vaiheimpaktorilla (Andersen-keräin) kaikissa luokkahuoneissa sekä luokkahuoneissa 175, 176, 201 ja 203 toistettiin mikrobimääritykset joululoman aikana ilmapuhdistajien ollessa suljettuna. mikrobimääritykset 2- ja 6-viikon pölylaskeuma näytteistä sekä luokkahuoneissa 175, 176, 201 ja 203 toistettiin pölylaskeuman mikrobimääritykset joululoman aikana ilmapuhdistajien ollessa suljettuna. kuusi kappaletta kuitumäärityksiä 14 vuorokauden pölylaskeumanäytteistä luokkahuoneissa 176, 181, 191, 160, 202 ja liikuntasali sekä luokkahuoneessa 176 uusittiin pölylaskeumakoe. kaksi kappaletta VOC-määrityksiä luokkahuoneiden 177 ja 175 ilmasta rakennuksen painesuhteiden mittauksia suhteessa ulkoilmaan ja ryömintätilaan mitattiin luokkahuoneissa 156, 174, 177, 183 ja 202 sekä A- ja B-rakennuksen painesuhteita mitat-tiin oleskelutiloista suhteessa kellari- ja tuulettuvaan ryömintätilaan. sisäilman olosuhdemittaukset (lämpö, kosteus ja CO2-pitoisuus) mittaukset luokkahuoneissa 156, 165, 175, 191, 201 ja 203. luokkahuoneiden tiiveysmääritykset lämpökameralla. rakennuksien ulkovaippa-, alapohja- ja yläpohjarakenteiden tiiveystarkastuksia on suoritettu eri toimijan puolesta rakennusaikana merkkikaasukokein.

4 TULOSTEN YHTEENVETO Olosuhteet: Hiilidioksidipitoisuudet olivat hieman koholla kuormituksen aikana ja voivat aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta luokkahuoneissa, mutta hiilidioksidipitoisuudet eivät ylitä asetuksen toimenpiderajoja. Luokkahuoneiden olosuhdemittauksissa lämpötilat ovat paikoin alle toimenpiderajojen ja osassa luokkahuoneissa pitkäajan lämpötilan keskiarvo ylittää toimenpiderajat lievästi. Suositellaan ilmamäärien tarkastusta suhteessa käyttäjien lukumäärään ja lämmitysjärjestelmän tasapainottamista.

5 Paine-eromittaukset: TULOSTEN YHTEENVETO A- ja B-rakennuksien paine-eromittausten perusteella suositellaan molemmille rakennuksille paine-erojen säätämistä rakennukset heikosti alipaineiseksi. Paineeromittausten perusteella A-rakennuksessa luokkahuoneet ovat pääosin ylipaineisia ja B-rakennuksessa paine-ero on ihanteellisella tasolla vain luokkahuoneessa 174. B-rakennuksen kellarikerroksen alipaineisuutta suhteessa luokkahuoneessa voidaan pienentää, jolloin vältytään ylimääräisen kosteuden kulkeutumiselta alapohjan eristetilaan. Sisäilman VOC-pitoisuudet: Tutkituissa tiloissa sisäilman VOC-pitoisuudet olivat niin alhaiset, että niillä ei ole vaikutusta sisäilman laatuun. Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksia kahden viikonlaskeumasta määritettiin kuudessa luokkahuoneessa. Tulokset alittivat asetuksen (545/2015) toimenpiderajan lukuun ottamatta luokan 176 näytettä. Uusintanäytteen pitoisuus myös tässä luokassa alitti toimenpiderajan.

6 Sisäilman mikrobit TULOSTEN YHTEENVETO Sisäilman mikrobitutkimuksia tehtiin kahtena päivänä, ja Uusintanäytteet otettiin luokissa, joissa ensimmäisellä näytteenottokerralla oli ollut ilmanpuhdistimet toiminnassa. Sisäilman mikrobipitoisuudet olivat molemmilla näytteenottokerroilla alhaiset ja mikrobisuvustot tavanomaisia. Tulokset täyttivät asetuksen 545/2015 vaatimukset ja alittivat toimenpiderajat. Tulkinnassa on käytetty myös Kansanterveyslaitoksen julkaisua, Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Julkaisun mukaan vauriottoman koulurakennuksen mikrobipitoisuuden mediaani on tavallisesti alle 12, kun vaurioituneessa koulurakennuksissa sen katsotaan olevan yli 20. Talman koulurakennuksen mikrobipitoisuuksien mediaani oli molemmilla näytteenottokerroilla 4. Alle määritysrajan olevia tuloksia oli ensimmäisellä näytteenottokerralla 47 %, jolloin näytteiden määrä oli 15 kappaletta ja KTL:n julkaisun mukaan vauriottomassa rakennuksessa on tavallista, että jopa 25% näytteitä ovat nolla eli jäävät alle määritysrajan. Sisäilman mikrobitulosten tarkastelua jatketaan, kun vaihtoehtoisen tutkimusmenetelmän tulokset valmistuvat (2 ja 6 viikon pölylaskeumanäytteet).