Isännöintipalveluiden OSTO-OPAS

2 [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n Koulutus & kehitysjaosto Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Harri Järvenpää, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy Sihteeri: toiminnanjohtaja Jorma Koutonen, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Jäsenet: isännöitsijä Antti Jaatinen, Pirmax Oy, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, VTS Kiinteistöpalvelu Oy, lehtori Petri Murtomaa, Tampereen ammattikorkeakoulu, toimitusjohtaja Jukka Mäkinen, REIM Tampere Oy, toimitusjohtaja Heikki Niemelä, Kaukajärviosuuskunta ja vastaava isännöitsijä Mikko Niskanen, Pirkan Isännöintikeskus Oy

[ Isännöintipalveluiden osto-opas ] 3 Suomessa on noin 80.000 asuntoosakeyhtiötä. Taloyhtiöiden juoksevaa hallintoa hoitaa isännöitsijä, joka yhä yleisemmin on kiinteistöalan ammattilainen. Isännöitsijän rooli kiinteistöomaisuuden hoitajana on ratkaisevan tärkeä. Isännöintipalveluiden Osto-opas JOHDANTO Taloyhtiöiden hallituksissa toimivat luottamushenkilöt ovat harvoin kiinteistöalaa tuntevia asiantuntijoita. Tästä johtuen yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä onkin taloyhtiön isännöinnin järjestäminen. Ammattitaitoinen ja osaava isännöinti helpottaa valtavasti hallituksen työtä. Samalla tavoin taitamaton isännöinti voi aiheuttaa hallitukselle harmaita hiuksia. Tämä Isännöintipalveluiden osto-opas on kohdennettu taloyhtiöiden hallituksen jäsenille. Oppaan tarkoituksena on lähinnä yleisesti esitellä isännöinnin valintaprosessin eri vaiheita. Sen tekijät ovat myös halunneet korostaa asiakassuhteen kumppanuusajattelua sekä sellaisia seikkoja, joilla isännöintipalvelun laatua voidaan tuoda esille. Oppaan tekemisen taustalla on ollut huoli siitä, että liian usein isännöintipalveluyritys valitaan pelkän hinnan perusteella. Palvelun laatua ei osata ostaa, eikä sitä aina osata myydäkään. Valtaosaa asunto-osakeyhtiöistä hoitaa ammattiisännöitsijä. Poikkeuksen muodostavat vain kaikkein pienimmät taloyhtiöt. Niissä isännöintipalvelun kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa toisiaan. Ammatti-isännöinti ei aina kiinnostu pienistä kohteista ja toisaalta pienissä taloyhtiöissä ei olla valmiita panostamaan ulkopuoliseen palveluun. Näin siitäkin huolimatta, että yhtiön hallituksen vastuu tehtävien hoitamisesta on kaikissa yhtiöissä samanlainen. Yhtiön koosta riippumatta yhtiön hallinnon, talouden ja kunnossapidon asianmukainen hoito on osakkeenomistajille aina yhtä tärkeää. Asunto-osakeyhtiölakiin tehtyjen uudistusten myötä ammattimaisen isännöinnin merkitys on edelleen korostunut. Esimerkiksi kiinteistön ja rakennuksen pidon järjestäminen ja hoitaminen ovat lakiin täsmennettyjä velvoitteita, jotka vaativat isännöintipalvelulta aiempaa vahvempaa korjausrakentamisen osaamista ja hallintaa. Isännöinti yhä useammin ammattilaisten taholta tuotettua palvelua, jota yhä useammin tehdään suuren palveluorganisaation kautta, vastuullisen isännöitsijän ollessa vain yksi osa palvelukokonaisuutta.

4 [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] Isännöintitehtävien siirtyminen uudelle isännöitsijälle Isännöintipalvelun ostaminen tulee ajankohtaiseksi, kun rakenteilla oleva kiinteistö on valmistumassa ja grynderi tai rakennuttaja luovuttaa kohteen uusille osakkeenomistajille tai silloin, kun yhtiön hallitus syystä tai toisesta päättää muutoin vaihtaa palveluntarjoajaa. Isännöintipalvelun vaihtoon liittyy aina kiinteistöä koskevan tiedon ja tuntemuksen hävikkiä sekä sopeutumista uuteen toimintatapaan ja kulttuuriin. Yleisimpiä ongelmatilanteita isännöintipalvelun vaihdon yhteydessä ovat mm: puutteet asiakirjojen luovutuksessa tai luovuttamisen hitaus kilpailutilanteen luoma jännite uuden ja vanhan isännöitsijän välillä palvelun toimivuus vaihtohetkellä uuden isännöitsijän perehdyttämisen laiminlyönti valmistuvan kohteen osalta keskeneräiset tai kokonaan tekemättä jätetyt hallinnolliset sopimukset (vakuutukset, kiinteistönhoitosopimukset, hissin huoltosopimukset yms.) Isännöinnin yleisten sopimusehtojen (ISE 2007) mukaan sopimussuhteen päättyessä tehtävät luovuttava isännöitsijä on velvollinen myötävaikuttamaan siihen, että uuden toimeksisaajan toiminnan käynnistyminen sujuu mahdollisimman kitkattomasti ja joustavasti. Isännöintipalvelun vaihtuessa voidaan etukäteisvalmisteluilla vaikuttaa suuresti siihen, että vaihto tapahtuu hallitusti. Hyvä valmistelu lyhentää tehtävien siirtymäaikaa ja palvelukatkosta. Tehtävien siirtämisessä on tärkeää sopia luovuttamiseen liittyvistä tehtävistä jo sopimusta solmittaessa (esim. tilin- tai välitilinpäätöksen tekeminen, asiakirjojen luovutus ja listaus jne.) toimittaa uudelle isännöitsijälle riittävät perustiedot yhtiöstä hyvissä ajoin ennen kohteen luovutusta (esim. isännöitsijäntodistuslomake perusteellisesti täytettynä liitteineen) laatia luovutettavista asiakirjoista selkeä luettelo, joka vahvistetaan allekirjoituksin perehdyttää uusi isännöitsijä tehtävään (mm. kiinteistön keskeneräisten asioiden läpikäynti hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan kanssa) laatia luettelo taloyhtiön sopimus- ja yhteistyökumppaneista Huomaa! Tavallisesti tehtävät siirtyvät palveluntuottajalta toiselle, siis isännöitsijätoimistolta uudelle toimistolle. Tällöin taloyhtiön hallituksen on syytä valvoa, että tehtävien hoidon, asiakirjojen ja käyttöoikeuksien siirto tapahtuu ajallaan ja asianmukaisesti.

A [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] Ennen tarjouspyynnön lähettämistä 5 Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiön hallitus ottaa ja erottaa isännöitsijän. Hallituksen tulee valvoa ja arvioida isännöitsijän toimintaa ja palvelua. Hallituksella tulee koko ajan olla selkeä käsitys isännöitsijän tehtävistä, ostetun palvelun laadusta ja hinnasta. Mikäli sopimus ei joltain osin toimi, sitä voidaan neuvotteluteitse päivittää ja muuttaa. Jos sopimuksen uudistaminen tai neuvottelut eivät johda tilaajan toivomaan tulokseen, tulee isännöitsijän vaihto ajankohtaiseksi. Tarjouspyyntöä laadittaessa tulee määrittää selkeät isännöitsijän valintakriteerit. Näiden kriteerien tulee käydä ilmi tarjouspyynnöstä. Tilaajalle tärkeitä isännöitsijän valintakriteereitä ovat yleisesti olleet luotettavuus, osaaminen, kokemus aloitteellisuus isännöintipalvelun resurssit Tarjouspyynnöt kannattaa lähettää vain sellaisille isännöintiyrityksille, joilla on riittävä teknillinen ja taloudellinen suorituskyky, palveluosaamista sekä riittävä laadunhallinnan taso suhteessa asiakaskiinteistön vaativuuteen. Lähtökohtana on aina, että yhteistyökumppaniksi haetaan mahdollisimman kyvykästä ja luotettavaa palvelutuottajaa. Tähän velvoittaa myös hallituksen vastuu kiinteistön omistajia kohtaan. Tarjouksen tekijöiden etsintä Ammattitaitoinen ja luotettava isännöintiyritys toimii vastuullisesti ja palveluhenkisesti, pyrkii pitkäjänteisen kumppanuussuhteen luomiseen ja vastaa tekemisistään myös sopimussuhteen päättyessä. Aina on syytä varmistua siitä, että isännöintiyrityksen toiminta on kestävällä pohjalla. Muun muassa vakiintunut asiakaskunta, pitkä yrityshistoria ja tunnettuus ovat laadukkaan palveluntoimittajan tuntomerkkejä. Nämä käyvät ilmi esimerkiksi tarkistamalla yrityksen referenssit ja tutustumalla sen toimintamalliin. Huomionarvoista on myös se, että sopimuskumppani käyttää kyvykkäitä ja osaavia alihankkijoita, alan vastuullisia ja kehityskykyisiä ammattilaisia. Osa isännöintiyrityksistä ja isännöitsijöistä on järjestäytyneitä, eli Suomen Isännöintiliitto ry:n jäseniä (www.isannointiliitto.fi). Monet isännöintiyritykset ovat lisäksi osoittaneet vapaaehtoisesti toimintansa laadukkuutta hakeutumalla Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry:n auditointimenettelyyn (www.isa-yhdistys.org). Nämä yritykset voivat käyttää toiminnassaan ISA tunnusta. Osa on myös järjestäytynyt kiinteistöalan työnantajajärjestöön, Kiinteistötyönantajat ry:hyn, jonka jäsenyys edellyttää mm. kuulumista Tilaajavastuu.fi järjestelmään. Isännöintipalvelua hankkivan on hyvä selvittää isännöintiyrityksen toimintakonsepti voidak- Kokemus Osaaminen Luotettavuus Aloitteellisuus Resurssit

6 [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] seen varmistua, että toimittajakandidaatti on sopiva juuri kyseessä olevan kiinteistön palvelutoimittajaksi ja tilaajan yhteistyökumppaniksi. Isännöintiyritykseltä voi saada kuvauksen yrityksen tavasta toimia tai jopa tarjouksen kohteena olevaa kiinteistöä koskevan laatusuunnitelman. Laaduntuottokyky ja laatujärjestelmän olemassaolo tai puuttuminen ei kuitenkaan aina käy yksiin. Tarjouksen pyytäjän on syytä arvioida yrityksen ja sen henkilöstön palveluhenkisyys, laaduntuottokyky ja yhteistyövalmiudet. Samalla arvioidaan, onko ehdokkaalla edellytyksiä ja kykyä hoitaa kohdetta niin, että sopijapuolten välille voidaan odottaa kehittyvän pitkäkestoinen, kehittyvä kumppanuussuhde. Usein toistuva isännöintiyrityksen vaihto tulee kalliiksi sekä hankintakustannusten muodossa että uuden palveluntoimittajan sisäänajo- ja laatukustannuksina. Tilaajana toimivan taloyhtiön hallituksen kannattaa varata aikaa vähintään kerran vuodessa ja ainakin sopimuskauden alkuvaiheessa pidettäviin kehityspalavereihin. Tilaajalle on tärkeää, että isännöintiyrityksellä on käytössään nykyaikaiset sähköiset apuvälineet palvelujen tuottamisessa, eli sähköisessä laskutuksessa ja rahaliikenteen hallinnassa, ajantasaisissa kirjanpito- ja kiinteistöhallinto-ohjelmistoissa, sekä kyky tuottaa, käyttää ja ylläpitää kiinteistöhuollon ohjauksen sähköisiä apuvälineitä, sähköisiä huoltokirjoja ja internetin sivustoja. Tämän päivän vaatimuksiin kuuluu myös se, että isännöintiyritys pystyy järjestämään kiinteistön energiankulutuksen ja säästön seurannan ja hallinnan. Merkityksellisiä seikkoja ovat myös isännöintiyrityksen laadunvarmistustoimenpiteet ja asiakaspalautteen keräämistapa ja toimintamalli. Isännöintipalvelussa on yhä keskeisemmäksi osaksi muodostunut kiinteistöjen ylläpidon ja korjaustoiminnan suunnitelmallisuus. Tätä varten isännöintiyrityksellä tulisi olla osaamista ja kokemusta toiminnassaan hyödyntää kiinteistönomistajan kannalta tärkeitä työkaluja, mm. kiinteistöstrategiaa, PTS-suunnitelmaa, viestintäsuunnitelmaa ja hyvää hallintotapaa. Palvelun tilaajan näkökulmasta korostuu isännöintiyrityksen kyky ylläpitää ja nostaa kiinteistön arvoa suunnitelmallisella, asianmukaiseen kuntoarviointiin perustuvalla ja dokumentoidulla korjaus- ja saneeraustoiminnalla. Isännöintiyrityksellä voi olla tarjottavana myös korjausrakentamiseen liittyviä erillishinnoiteltuja lisäpalveluita. Tilaajan on tällöin hyvä tietää, missä määrin isännöintiyrityksellä on käytettävissään omaa osaamista ja asiantuntemusta ja kuinka paljon ulkopuolisia alihankintapalveluita käytetään. Isännöintipalvelussa on yhä keskeisemmäksi osaksi muodostunut kiinteistöjen ylläpidon ja korjaustoiminnan suunnitelmallisuus.

Palvelun tarjoajan edellytyksiä toteuttaa isännöintipalvelu taloyhtiön tarvitsemalla tavalla: henkilökunta, sen koulutus ja osaamisen ylläpito sitoutuminen palvelun kehittämiseen, järjestäytyminen johtamisjärjestelmä, laatujärjestelmä, ISA auktorisointi kumppanit ja palvelutarjoajaverkostot Tilaajalle on hyvin suuri merkitys, miten isännöintiyrityksessä hoidetaan taloyhtiön hallinto ja kirjanpito osakkaiden ja asiakkaiden asiakaspalvelu ja tiedottaminen kiinteistön ylläpito, korjaus - ja kunnossapito Isännöintisopimuksen onnistumisen ja isännöintipalvelun laadun mittarit hallituksen tyytyväisyys osakkaiden ja asukkaiden tyytyväisyys [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] B Tarjouspyyntö Tarjouspyynnöllä on erittäin suuri merkitys kilpailuttamisen ja koko sopimussuhteen määrittelijänä ja ohjaajana. Tarjouspyynnössä kuvataan mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti isännöintisopimukseen sisältyvät tehtävät ja toimenpiteet, joista tarjousta pyydetään. Käytännössä tämä tarkoittaa isännöinnin palvelukuvauksen läpikäyntiä kohta kohdalta. Tärkeä tarjouspyyntöä koskeva periaate on se, että tarjoajia kohdellaan tasavertaisesti kaikille tarjoajille annetaan sama tieto ja samanlainen mahdollisuus tehdä tarjous. Hyvä ja selkeä tarjouspyyntö mahdollistaa tarjousten vertailun. Isännöintipalvelussa on totuttu tehtävät jakamaan kiinteään palkkioon ja erilliskorvaukseen kuuluviin tehtäviin. Tarjousten vertailukelpoisuuden kannalta tarjouspyynnöstä on yksiselitteisesti käytävä ilmi, kummalla veloitusperusteella tehtävä suoritetaan. Isännöintipalvelun tarjouspyynnössä kannattaa hyödyntää olemassa olevia Isännöinnin eettisiä ohjeita ja Isännöinnin yleisiä sopimusehtoja ISE 2007:ää. Nämä luovat hyvän pohjan isännöintisopimussuhteelle. Tarjouspyyntö on aina syytä laatia kirjallisena. Hyvän tarjouspyynnön liitteenä on yhtiöjärjestys, viimeksi vahvistettu tilinpäätös, isännöitsijäntodistus, korjaustoimintaa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) sekä isännöintitehtävien määrittelyt. 7 Isännöintipalvelun osalta tilaajan tulee varmistaa vielä se, että isännöintiyritys ja tämän käyttämät alihankkijat täyttävät tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet (www.tilaajavastuu.fi).

8 [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] C Tarjousten vertailu Yhteismitallisista tarjouksista on yleensä helppo tehdä hintavertailu. Sen sijaan laadullinen vertailu onkin jo ongelmallisempaa. Kun kyse on palvelutuotteesta, ei laadun esille tuominen aina ole helppoa. Isännöinnin laaduksi ymmärretään useimmiten mm. ammattitaito ja osaaminen, sopimuksenmukainen tehtävien hoito, luotettavuus, saavutettavuus, nopeus, uskottavuus jne. Kirjalliseen muotoon tehdystä tarjouksesta voi käydä ilmi referenssikohteita tai isännöintiyrityksen asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksia, joista voi saada tietoa palvelun laadusta. Tarjousvaiheessa tapahtunut isännöitsijän haastattelu antaa myös isännöitsijästä ja isännöintiyrityksestä papereita selkeämmän kuvan. Laatua voidaan tuoda esille myös isännöitsijän ammatillisen osaamisen, koulutuksen, auktorisoinnin, kokemuksen, asiakaspysyvyyden tai järjestötoiminnan kautta. Palvelun hintaa voi arvioida suhteuttamalla kuukausittaista palkkiota aikaan, joka tehtävien hoitamiseen arvioidaan kuluvan. Hintavertailussa voi käyttää myös apuna tuoreita hoitokulutilastoja, mutta tällainen vertailu ei luonnollisesti huomioi kiinteistökohtaisia erityispiirteitä....haastattelu antaa myös isännöitsijästä ja isännöintiyrityksestä papereita selkeämmän kuvan.

D [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] Sopimusneuvottelut ja sopimus 9 Panosta sopimusneuvotteluihin! Sopimusneuvotteluilla varmistetaan, että sopijapuolet ovat ymmärtäneet sopimuksen ehdot samalla tavalla. Sopimusneuvottelu ei ole hintaneuvottelu. Puutteellinen tai tulkinnanvarainen tarjouspyyntö tai tarjous voi johtaa virheellisiin käsityksiin. Sopimusneuvotteluiden tarkoituksena on välttää tällaiset epäselvyydet asiakirjoissa. Sopimusneuvotteluissa on syytä läpikäydä myös siirtymävaiheen asiat, kuten esimerkiksi aikataulutus, tarvittavat palaverit, tiedottaminen ja materiaalin luovutus. Mikäli sopimusneuvotteluita ei käydä, mahdolliset tulkintaerimielisyydet voivat tulla esille sopimusaikana. Erimielisyys johtaa yleensä aina vähintäänkin taloudellisiin seuraamuksiin. Sopimusneuvotteluissa tehdyt muutokset ja täsmennykset tulee aina kirjata tai liittää sopimusasiakirjoihin. Sopimuksen pohjaksi kannattaa ottaa Isännöinnin eettiset ohjeet sekä Isännöinnin yleiset sopimusehdot ISE 2007. Koska näiden työkalujen käyttö kuuluu vakiintuneeseen sopimuskäytäntöön, on niistä poikkeamista syytä harkita.

10 D [ Isännöintipalveluiden osto-opas ] Sopimuksenaikainen toiminta ja laaduntarkkailu Taloyhtiön hyvä hoito on sujuvaa yhteistyötä osakkaiden, asukkaiden, hallituksen, isännöitsijän ja kiinteistönhoitohenkilöstön välillä. Tämän yhteistyön ylläpitäjänä isännöintipalvelun rooli on keskeinen. Yhtiön hallituksen tehtävänä on ottaa ja erottaa isännöitsijä sekä valvoa tämän toimintaa. Valvonta perustuu yhteistyöhön ja luottamukseen. Kun yhtiön tekemän isännöintisopimuksen mukainen palvelu on käynnistynyt, on hallituksen jatkuvasti arvioitava palvelun sopimuksenmukaisuutta ja laatua. Tätä arviointia varten on olemassa monia työkaluja, joita esitellään seuraavaksi. n Raportointi Taloyhtiön talousseurantaa varten isännöitsijä ja hallitus voivat sopia välitilinpäätösten laatimisesta esimerkiksi 1 2 kertaa tilikauden aikana. Yhtiön hallitus tarvitsee raportointia myös yhtiön maksuvalmiudesta, vastikereskontrasta ja perinnästä sekä kulutustilastoinnista (lämpö, vesi, sähkö). Myös kiinteistön teknis-taloudellisen PTS-korjaussuunnitelman päivittämisen raportointi on syytä järjestää. Kätevimmin, nopeimmin ja edullisimmin raportointi hoituu sähköisin järjestelmin. Hallituksen kokoukset toimivat myös luontevina raportoinnin foorumeina. n Laatupalaverit Taloyhtiön hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan on hyvä varautua vähintään kerran vuodessa keskustelemaan isännöintisopimuksen toimivuudesta. Tässä keskustelussa varmistetaan hallituksen tietoisuus sopimuksen sisällöstä sekä sopimuksen mukaisesta toiminnasta. Samalla kartoitetaan mahdolliset palvelutarpeen muutokset. Tällainen palvelun laatua ja sisältöä koskeva arviointikeskustelu voidaan sisällyttää vuosittaiseksi vakioaiheeksi hallituksen kokouksen asialistalle. n Asiakastyytyväisyystutkimus Useilla isännöintiyrityksillä on käytäntö, jossa isännöinnin laatua seurataan asiakastyytyväisyystutkimusten tulosten perusteella. Laaduntarkkailun kannalta on merkityksellistä, jos tätä tutkimustietoa voidaan käsitellä asiakaskiinteistön hallituksen kanssa ainakin kyseessä olevan kiinteistön osalta. Näin pystytään selvittämään asiakkaiden käsitykset ja mielikuvat

[ Isännöintipalveluiden osto-opas ] 11 Esimerkki hallituksen tehtävien aikatauluttamisesta: Asunto Oy Mallitalo / Hallituksen vuosikello palvelun onnistumisista ja kehittämistarpeista. Asiakastyytyväisyystutkimus tehdään yleensä muutaman vuoden välein. n Hallituksen toiminnan vuosikello Isännöitsijä hoitaa käytännössä lähes kaikki hallitukselle lain ja säännösten mukaan kuuluvat tehtävät. Hallitus vastaa kuitenkin siitä, että nämä tehtävät tulevat hoidetuiksi oikein ja ajallaan. Tässä sopimuksenaikaisessa valvonnassa hallitus voi käyttää apunaan ns. hallituksen toiminnan vuosikelloa, jossa on määritelty tavanomaisimmat taloyhtiön toimintaan kuuluvat tehtävät. Hallituksen apuna voi myös olla ns. tarkistuslista, jonka avulla hallitus voi selvittää yhtiön eri asiakokonaisuuksien hoidon tilan. n ISA-auditointi Osa isännöintiyrityksistä on hakenut itselleen ISAauktorisoinnin. Nämä yrityksen kuuluvat auditoinnin piiriin. Sopimuksenaikaiseen laadunvarmistukseen voidaan näin liittää asiakaskiinteistöjen hallitusten informointi auditoinnista. n Kiinteistön suunnitelmallinen ylläpito Hyvin harvalla taloyhtiöllä on käytössä erillinen kiinteistöstrategia. Sen sijaan kiinteistönomistaja on saattanut muutoin määritellä kiinteistönpitoaan koskevan tahtotilan ja tavoitteet. Tämä määrittely toimii myös isännöinnin toiminnan ohjaajana. Taloyhtiön hallinto odottaa laadukkaalta isännöinniltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta kiinteistön korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteiden suunnitelmalliseksi hoitamiseksi. Hallitus voi arvioida isännöinnin roolia kiinteistön ja rakennusten ylläpidon osalta vertaamalla tulevien korjaustarpeiden ja toteutettujen korjausprojektien suhteen muutoksia sekä isännöinnin tekemiä aloitteita ja ehdotuksia kunnossapidon edistämiseksi. n Hallituksen itsearviointi Toimiva ja hyvä sopimussuhde perustuu sopijapuolten vahvaan kumppanuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Taloyhtiön hallituksen on aiheellista aika ajoin arvioida myös omaa toimintaansa sopimuskumppanina. Hallituksen tekemä itsearviointi auttaa hallitusta ymmärtämään rooliaan ja toimintaansa suhteessa sopimuskumppaneihinsa. Itsearviointi sopii hyvin tehtäväksi hallituksen kokouksen yhteydessä.

TYÖKALUJA Isännöintiä koskevia säännöksiä: Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599 (www.finlex.fi) Sopimuksen pohjaksi: Isännöinnin eettiset ohjeet (www.isa-yhdistys.org) Isännöinnin yleiset sopimusehdot ISE 2007 (www.taloyhtio.net/hallinto/isannoitsija) Sopimukset: Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo (Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2011 9.p) Vuokratalon Isännöintitehtäväluettelo (Kiinteistöalan Kustannus Oy) Sopimuslomakkeet; tarjouspyyntö, tarjous, sopimus (Kiinteistöalan Kustannus Oy) KH-kortisto, sopimuslomakkeet (Rakennustieto Oy) Isännöitsijän työsuhteen pelisäännöt (Suomen Isännöintiliitto ry), ohjeistus rekrytoinnista, isännöitsijän työsuhteen eettiset pelisäännöt, isännöitsijän työsuhteessa sovittavia asioita (www.isannointiliitto.fi/materiaalit/oppaat) Kirjallisuutta: Grass-Heino-Kaivanto-Koskela-Kulomäki: Hyvä hallintotapa taloyhtiössä (2013) Kaari-Kaivanto-Kanerva-Kuhanen (2011): Kiinteistön Asiakirjaopas Muuta: Taloyhtiön hallituksen jäsenen check-lista (www.taloyhtio.net)