UUTELANTIE (0515) Asemakaavan muutoksen selostus

1 KOTKA 22. ETUKYLÄ UUTELANTIE (0515) Asemakaavan muutoksen selostus KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 8.2.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.2.2016

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Uutelantie (0515) asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Korttelin 17 tontti 1, kiinteistöt 285-407-2-243 ja 285-407-8-0-M0001, puistoalue sekä katualue Asemakaavalla muodostuvat 22. Etukylän kaupunginosan kortteli 16 ja katualue. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 10.10.2015. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 16.2.2016 Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, 48101 Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh. 040 647 1539 patricia.broas@kotka.fi

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Uutelantien kaava-alue sijaitsee Mussalossa, Etukylän kaupunginosassa, Rajakalliontien ja Harjantauksentien risteyksen länsipuolella. Suunnittelualueeseen kuuluu rakentamaton liiketontti, osa puistoa sekä asuinpientaloalueeksi kaavoitettu tontti joka on vain osittain rakennettu. Alue rajautuu idässä Harjantauksentien ja Rajakalliontien katualueisiin ja lännessä puistoalueeseen sekä Uutelantien katualueeseen. Alue on suuruudeltaan noin 0,8 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Uutelantie, asemakaavan muutos (0515) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun palveluasuntokokonaisuuden rakentaminen. Kaavoituksen tavoitteena on tarkastella aluetta osana ympäröivää asuin- ja julkisten palvelujen aluetta. Lähtökohtina pidetään kaupunkikuvan hallittu kehitys, alueen rakentuminen sekä toimiva liikenne ja yhteydet.

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 16

5 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.4.3 Muut vaikutukset... 17 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 17 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 5.7 Nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 27.10.2015 3. Maanomistus 4. Asemakaavaehdotus 5. Lausunto Uutelantien asemakaava-alueen luontoarvoista, Ympäristökeskus 3.11.2015 6. Havainnekuva 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Kotkan yleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 3. Mussalon osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 4. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, 14.11.2001 5. Kotkan tie- ja katuverkostosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit 6. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, mietintö. LIMEtyöryhmä 2001

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 10.10.2015. Aloitteen kaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistöjen 285-407-2-243 ja 285-407-8-0-M0001 maanomistaja yhdessä hoiva-alan yhtiön kanssa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus. 1.10.2015 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 12.10-26.10.2015 (MRL 63 ). Osallisten mielipiteet OAS:sta pyydettiin 26.10.2015 mennessä. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä MRL 62 mukaisesti 23.11-21.12.2015 mielipiteiden esittämistä varten. Mielipiteet luonnoksesta pyydettiin 21.12.2015 mennessä. 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueella oleva liiketontti on rakentamaton ja kaavoitettu liikerakentamiselle jo 80-luvulla. Liiketontti on metsäinen alue, jonka halki kulkee viereiselle viheralueelle vievä polku. Asuinkortteliin kuuluvalla tontilla on tyhjillään oleva huonokuntoinen pientalo. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa palveluasuntorivitalojen rakentaminen. Liiketontti, osa puistoa sekä vajaasti rakentunut asuintalotontti on tarkoitus yhdistää yhdeksi tontiksi ja liittää osaksi korttelia 16. Palveluasuntojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan valmistuttua.

7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee keskellä Mussalon pientaloaluetta, jossa valtaosa rakennuksista on omakotitaloja mutta joukossa on myös jonkin verran rivitaloja. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa rivitalotonttiin. Kaava-alueen lähikorttelit ovat rakentuneet pääasiassa 1980-luvulla. Kaava-alueeseen nähden Harjantauksentien toisella puolella sijaitsee kehitysvammaisten hoitokoti sekä seurakuntatalo. Rajakalliontiellä sijaitsee koulu, päiväkoti sekä maanalaisissa väestönsuojatiloissa toimiva urheilukeskus. Kaava-alue rajautuu lännessä puistoalueeseen ja lähistöllä on laajat ulkoilureitistöt ja viheralueet. Maisemarakenne, luonnonolot Pientalot hallitsevat maisemaa. Pientaloalueiden väleissä on viheralueita joista osa on rakennettuja puistoja ja osa vapaammin kasvanutta metsäistä luontoa. Luonnonsuojelu 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on pieni asutuksen ja teiden rajaama sekametsäalue, jossa kasvaa kuusta, koivua ja yksittäisiä mäntyjä. Puusto on korkeaa, mutta ei vankkaa. Vanhemmat kuuset ovat huonokuntoisia ja joitakin kuusia on kaatunut. Kotkan ympäristökeskuksesta ympäristösuojelupäällikkö Heli Ojala on käynyt arvioimassa kaava-alueen luontoarvoja ja tarkempien inventointien tarvetta 9.10.2015. Alueella ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei ole asutusta. Ympäristössä on pientaloja, joissa asuu perheitä. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettavaa aluetta ympäröi pientaloasutus.

8 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluita, mutta kaava-alueen lähistöllä on päiväkoti ja kauppa sekä seurakuntatalo. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 1 kilometrin päässä. Päivittäistavarakaupassa toimii myös lähiposti ja kaupan pihalla on polttoainemyynnin kylmäasema. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei harjoiteta elinkeinotoimintaa. Virkistys Alueen läpi kulkee polku, josta pääsee viereiselle puistoalueelle. Lähistöllä on runsaasti virkistysalueita. Liikenne 3.1.4 Maanomistus Rajakalliontiellä on kohtuullisen vilkas liikenne. Liikenne koostuu lähinnä lähialueiden asukkaiden päivittäismatkoista. Harjantauksentien liikenne on hieman Rajakalliontien liikennettä vähäisempää. Kaavaalueen vieressä on lähiliikenteen linja-autopysäkit. Linja-autoliikenne tarjoaa hyvät kulkuyhteydet mm. Kotkansaarelle. Alueen kevyen liikenteen reitit yhtyvät laajempaan reitistöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja. Tekninen huolto Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto tulee kaava-alueelle. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueella teiden liikenteestä aiheutuu liikenteen päästöjä sekä melua. Kaava-alueen puistoalue, katualue sekä liiketontti ovat Kotkan kaupungin omistama. Korttelin 16 kiinteistöt 285-407-2-243 ja 285-407- 8-0-M0001 ovat yksityisomistuksesta. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus kaupungin ja maanomistajan välillä.

9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu 28.5.2008. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A. Kauppa ja merialue kaava on vahvistettu 26.11.2014, siinä alue on myös merkinnällä A. Muutosaluetta koskee ympäristöministeriön 10.4.2014 vahvistama energiamaakuntakaava, jossa koko maakuntakaava-aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Yleiskaava Kotkan yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986, alue on AP pientalovaltainen asuinalue. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote yleiskaavasta

10 Mussalon osayleiskaava Mussalon osayleiskaavassa, jonka valtuusto on hyväksynyt 22.4.1992, suunnittelualue on asuinpientalojen aluetta (AP), puistoa sekä yksityisten palvelujen sekä hallinnon aluetta (PK). Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote Mussalon osayleiskaavasta Kymijoen eteläosan osayleiskaava ei koske suunnittelualuetta. Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan (kaava nro 7/80, vahvistettu 30.12.1980) mukaan suunnittelualueen pohjoisosan kiinteistö on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Eteläosan tontti on liikerakennusten korttelialuetta (KL). Korttelialueiden välissä sekä itäpuolella on puistoalue (VP). Ote asemakaavasta.

11 Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueella ja sen lähialueilla on voimassa olevat asemakaavat. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alue ei ole vuosien varrella rakentunut voimassa olevalla asemakaavalla. Liiketontille ei ole syntynyt aluetta palvelevaa liiketoimintaa, eikä alueelle ole tulossa merkittävästi lisää asuinrakentamista, jota se tulevaisuudessa voisi palvella. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle suunniteltu palvelutalohanke. Kaavoituksella tavoitellaan täydentyvää kaupunkirakennetta sekä palveluasuntoja ikäihmisille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaava on käynnistetty hakemuksesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisina kaavoituksessa ovat: alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry

12 Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, tekniset palvelut, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson sähköverkko Oy Kotkan Energia Oy Gasum Oy Elisa Oy Telia Sonera Finland Oy Kymenlaakson Jäte Oy 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRL 63 ) 12.10-26.10.2015. Osallisten mielipiteet pyydettiin 26.10.2015 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Saatu Kymenlaakson Sähköverkko Oy 14.10.2015 Kotkan ympäristöseura ry 19.10.2015 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 26.10.2015 kaupunkimittaus, maanhankinta ja -luovutus 26.10.2015 rakennusvalvonta 26.10.2015 Kymenlaakson sähköverkko Oy huomautti, että kaava-alueen tontilla on pienjänniteilmajohtoa ja maakaapeleita, joiden mahdollisista siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Kotkan ympäristöseuralla ei ollut huomauttamista kaavoituksen OASvaiheessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomautti että maakuntakaavatasolla alueidenkäytön suunnittelua ohjaa myös Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Lisäksi ELY-keskus lausui, että kaava-alueen luonnonarvoista on aihetta tehdä selvitys, koska alue on pääosin rakentumaton. Lausunnon perusteella päivitettiin OAS:n maakuntakaavasta kertovaa osuutta. Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala on arvioinut alueen luontoarvoja ja antanut siitä lausunnon.

13 Kaupunkimittaus huomautti lausunnossaan virheellisesti ilmoitetusta kiinteistötunnuksesta ja omistuksesta. Lausunnon perusteella päivitettiin OAS:n otsikko- ja kiinteistötietoja. Lausuntojen lisäksi saatiin mielipide kaava-alueen naapurista Uutelantie 8:sta. Mielipiteessä toivottiin, että kulku kaavoitettavalle tontille kulkisi Harjantauksentieltä tai Rajakalliontieltä, ettei Uutelantien liikenne lisääntyisi. Lisäksi toivottiin, että kaavoitettavan alueen puustoa sekä alueen halki kulkeva hiekkatie säilyisivät. Kaavaalueen luonnoksen valmistelussa on tutkittu esitettyjä asioita, mutta liikenneturvallisuuden vuoksi on ajoneuvoliikenne parempi ohjata Uutelantien kautta. Kaava-alueen puusto on korkeaa, mutta ei erityisen hyväkuntoista, jolloin yksittäisten korkeiden puiden jättäminen voi aiheuttaa puunkaatumisvaaran. Puustoa on käynyt arvioimassa kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sekä ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala. Hiekkatien jättäminen tulevan rivitalo-alueen pihalle ei ole mielekästä. Kaavaluonnos 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä (MRL 62 ) 23.11-21.12.2015. Osallisten mielipiteet pyydettiin 21.12.2015 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta seuraavilta tahoilta: Pyydetty Saatu Kymenlaakson pelastuslaitos 1.12.2015 Kotkan ympäristöseura ry 4.12.2015 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 21.12.2015 rakennusvalvonta 21.12.2015 Kymenlaakson pelastuslaitos sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus ilmoittivat, ettei heillä ole kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kotkan ympäristöseuralla ei ollut myöskään kaavaluonnoksesta huomautettavaa mutta piti tärkeänä, että kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus, joka on läpinäkyvä ja ympäristöllisesti kestävä. Kotkan kaupungin rakennusvalvonta huomautti joistakin kaavamääräysten sananmuodoista. Asemakaavamääräyksiä on tarkennettu rakennusvalvonnan lausunnosta johtuen. Asemakaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua.

14 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena rakennetun ympäristön täydentyminen sekä rakentumattomien tonttien rakentuminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan sekä yleiskaavan mukaisiin tavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetään taajamaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Kaava-alue osoitetaan miltei kokonaisuudessaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi. Korttelialueelle saa sijoittaa palveluasumista sekä sitä palvelevia aputiloja. Olemassa oleva jalankulku- ja pyöräily-yhteys on kaavassa jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Risteysalueen liikennemelu on huomioitava suunnittelussa ja rakennusten sijoittelulla ja/tai aidoilla on varmistettava meluton ulkooleskelualue tontilla. Harjantauksentien puoleisella korttelinosalla on istutettava alue, johon tulee istuttaa puuryhmiä. Tontille ajo tulee järjestää Uutelantien puolelta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 0,84 ha, josta noin 0,06 ha on katualuetta ja noin 0,78 ha AR-1/as rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta. Rivitalojen korttelialueelle muodostuu 1800 k-m² rakennusoikeutta. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap asuntoa kohti ja polkupyöräpaikkoja 1 pp asuntoa kohti. Kaava-alueelle sallitaan asuinrakennusten lisäksi palveluasumista palvelevia aputiloja. Asemakaava mahdollistaa hoivapalveluiden sijoittumisen alueelle.

15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamatta jäänyt liiketontti ja vajaasti rakennettu asuintontti ovat hoitamattomia ja niillä kasvaa huonokuntoista puustoa. Alue on toiminut viereisen puiston jatkeena ja läpikulkualueena. Rakentumisen myötä alue siistiytyy ja täydentyy. Kaavoitettavan tontin rakentumisella palveluasunnoiksi on myös työllistävä vaikutus. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet Kaava-alueelle muodostuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasumista sekä sitä palvelevia aputiloja - AR-1/as Rivitalojen korttelialue (korttelissa 16) on kooltaan noin 0,78 ha. Korttelialueelle saa rakentaa rivitaloja tai kytkettyjä rakennuksia korkeintaan kahteen kerrokseen rakennusoikeuden ollessa 1800 k-m 2. Korttelissa sallitaan palveluasuminen ja myös sitä palvelevia aputiloja saa rakentaa. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / asunto ja polkupyöräpaikkoja 1 pp / asunto. Korttelialueen osalta määrätään korttelin Harjantauksentien puoleiseen reunaan istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa puuryhmiä. Istutettavaa alueen osaa ei saa aidata eikä alueelle saa sijoittaa autopaikkoja tai ajoreittejä. Istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Korttelialueella on hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla. Katualueet Korttelialueen vieressä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue.

16 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaava-alueen rakentumisen myötä alueen rakenne täydentyy. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, tarjoaa mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle sekä saattaa luoda uusia työpaikkoja. Virkistys Alue ei tarjoa uusia virkistysalueita ja poistaa kauttakulun viereiselle virkistysalueelle. Kulkuyhteys virkistysalueelle on kuitenkin olemassa myös jatkossa. Liikenne Kaavaratkaisuilla pyritään turvaamaan liikenteen sujuvuus jatkossakin. Tontin ajoliittymä on sijoitettu Uutelantien puolelle. Kaavaratkaisu lisää jonkin verran liikennettä Uutelantiellä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei kuulu rakennettuun kulttuuriympäristöön eikä alueella ole todettu muinaismuistoja. Tekninen huolto Alueella on olemassa entuudestaan kunnallistekniikkaa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen rakentaminen tulee lisäämään hieman liikennettä ja liikenteen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä alueella. Liikenteen lisäys on hyvin pieni. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Alueen rakentaminen täydentää alueen maisemakuvaa ja -rakennetta. Luonnon monimuotoisuus Rakentaminen vähentää luonnon monimuotoisuutta alueella.

17 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Perustelut arviolle ja lisätietoja Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) 2 Olemassa oleva kaupunkirakenne tiivistyy ja palvelujen saatavuus paranee. Olemassa oleva infraa käytetään. 2 Kaava-alueen vieressä on olemassa olevat joukkoliikenteen pysäkit. 1 Asemakaava poistaa olemassa olevan kauttakulkuyhteyden puistoon. 1/2 Asemakaava ei muuta polkupyöräreitistöä oleellisesti. Asemakaava velvoittaa polkupyöräpaikkojen varaamisen tontille. 1/2 Alueella on kaukolämpöverkko. Asemakaava mahdollistaa aurinkoenergian käyttämisen ja sijoittamisen parhaimpaan ilmansuuntaan. *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti,? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä on jonkin verran liikenteestä johtuvia häiriötekijöitä, melua ja päästöjä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset AR1/as - Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasumista sekä sitä palvelevia aputiloja. Rakennusten sijoittelulla ja/tai aidoilla on muodostettava liikennemelulta suojassa oleva ulko-oleskelualue. Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla on esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla. Istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa.

18 Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/asunto ja polkupyöräpaikkoja vähintään 1 pp/asunto. Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle laaditaan erillinen tonttijako. Istutettava alueen osa. Aluetta ei saa aidata. Istutettava puuryhmä. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. 5.7 Nimistö Katujen nimet säilyvät ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Korttelialue on tarkoitus rakentaa kaavan saatua lainvoiman.