STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

Samankaltaiset tiedostot
Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

POTILAAN HYGIENIAOPAS

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Syyhy, ohjeen muutokset

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Moniresistentit bakteerit

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Hygieniaa ja infektioiden torjuntaa päiväkodeissa

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

C.difficile alueellisena haasteena

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

PD-hoidon komplikaatiot

Tarttuvat hengitystieinfektiot

Tietopaketti seksitaudeista

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

A Toimintayksikön yleistiedot

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

MRSA-kantajuuden seuranta

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

MRSA-kantajuuden seuranta

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

Käsihuuhdekulutusluvut

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

MRSA tilastollisesti

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

AMGEVITA (adalimumabi)

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Transkriptio:

1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien määrät ovat lisääntyneet voimakkaasti koko Suomessa ja myös Varsinais- Suomen alueella. Vakavien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, keuhkokuume, toksinen shokkioireyhtymä) ja tehohoitoon johtaneiden tapausten määrät ovat nousseet. Myös nielun streptokokkitonsilliittien ja tulirokon esiintyvyys on noussut. Vakavat A-streptokokkitaudit ilmaantuvat aaltomaisina epidemioina, mikä johtuu bakteerin genomin muutoksista, jotka altistavat helposti leviävien ja vakavia tautimuotoja aiheuttavien kantojen leviämiselle. Näitä kantoja ovat mm. emm1 geeniä kantavat kannat, joiden määrä on nyt lisääntynyt. THL on antanut toimenpideohjeen A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-jamikrobit/bakteeritaudit/a-ryhman-streptokokki/toimenpideohje-a-ryhman-beetahemolyyttisenstreptokokin-aiheuttamien-infektioiden-ja-epidemioiden-ehkaisemiseksi Vakavan A-streptokokkitaudin hoito Kuumeisten nielu-, keuhko-, iho- ja pehmytkudosinfektioiden yhteydessä tulee muistaa A- streptokokkitaudin mahdollisuus. Kuolleisuus vakavissa streptokokki-infektioissa voi olla korkea, mutta nopea hoidon aloitus parantaa ennustetta. Streptokokkitautien hoito on penisilliini (penisilliiniyliherkille klindamysiini). Vaikeissa A- streptokokkitapauksissa (sepsis, toksinen shokkisyndrooma, nekrotisoiva faskiitti) iv.-penisilliiniin liitetään klindamysiini 600 900 mg x 4 iv. Pneumonia, tonsilliitti sekä lasten tulirokkotapaus hoidetaan pisaravarotoimia käyttäen (etäisyys toiseen potilaaseen >1,5 m) 24 h antibioottihoidon alusta lukien. Mikäli potilaalla on streptokokin aiheuttama märkivä haava, käytetään kosketusvarotoimia (oma huone jossa omat saniteettitilat) 24 h antibioottihoidon alusta lukien. Kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttö on tarpeen pisara-altistuksen yhteydessä, mm. intuboitaessa. Suu-nenäsuojuksen käyttö on perusteltua myös muussa potilaan lähihoidossa tavanomaisten varotoimien mukaisesti, jos potilas on limainen, yskäinen tai pärskivä. Lähikontaktien profylaksia Vakavaan A-streptokokkitautiin sairastuneen lähipiirillä (perhe, laitosasukkaat, päiväkotiryhmä) on voimakkaasti kohonnut riski saada streptokokki-infektio. Invasiiviseen streptokokki A -infektioon sairastuneen lähikontakteille, joita ovat äiti/vastasyntynyt -pari sekä perheenjäsenet, joilla

2 (7) perussairauksia tai korkea ikä profylaksia, annetaan penisilliiniä hoitoannoksella 10 vrk ajan. Nielunäytteitä ei tarvita. Streptokokkitapausten runsastuttua suositellaan toistaiseksi, että vakavaan streptokokkitautiin (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, keuhkokuume, toksinen shokkioireyhtymä) sairastuneen kaikille perheenjäsenille annetaan antibioottiprofylaksia. Antibioottina käytetään penisilliiniä hoitoannoksella 10 vrk, lapsilla kefaleksiinimikstuura 10 vrk. Penisilliiniallergisille annetaan klindamysiiniä hoitoannoksella 10 vrk ajan. Nielunäytteitä ei tarvita. Toimintaohje päiväkotiepidemiassa Mikäli päiväkodissa todetaan streptokokki-infektioepidemia (päiväkodissa tai ryhmässä yli 20 % sairastuu kuukauden sisällä), tulee siellä ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. 1. Näytteenotto Päiväkotiepidemiassa otetaan nielun streptokokkiviljelynäyte kaikista kyseisen ryhmän lapsista, sekä oireisilta että oireettomilta, ja lisäksi vain oireisilta työntekijöiltä, sekä lasten oireisilta perheenjäseniltä tai vaihtoehtoisesti viljelypositiivisten lasten kaikilta perheenjäseniltä. Jos epidemia esiintyy monessa ryhmässä, näytteenotto laajennetaan tarvittaessa kattamaan esim. kaikki päiväkodissa olevat lapset ja siellä työskentelevä henkilökunta. Päiväkotinäytteenottoa suunniteltaessa on oltava etukäteen yhteydessä näytteet tutkivaan laboratorioon oikeiden näytteenottovälineiden, näytteiden tutkimiseen tarvittavien maljojen ja henkilökunnan saatavuuden varmistamiseksi. Joskus pienten ryhmien (muutama perheenjäsen tai muutaman lapsen perhepäivähoitoryhmä) kohdalla voidaan harkita koko ryhmän mikrobilääkehoitoa ilman näytteenottoa Streptokokkiantigeenitestejä (ns. pikatestit) ei käytetä epidemiaseulontojen yhteydessä, koska niiden osuvuus voi vaihdella ja negatiivinen tulos yli 3-vuotiailla voi vaatia varmistuksen viljelyllä. 2. Antibioottihoito Kaikki viljelypositiiviset ja kliiniset A-streptokokki-infektiot (kuten tulirokko) sekä oireiset viljelypositiiviset C- ja G-ryhmän streptokokit hoidetaan samanaikaisesti. Ensisijainen hoito on penisilliini 10 vuorokauden ajan. Se ei aina kuitenkaan hoida nielukantajuutta ja relapsiriski on 10-30 %. Toissijaisena mikrobilääkkeenä käytetään ensimmäisen polven kefalosporiinia, etenkin penisilliiniallergisille. Klindamysiini hävittää nielukantajuuden parhaiten, joten se aloitetaan toistuvassa tonsilliitissa tai jos potilas on saanut penisilliinistä anafylaktisen reaktion. Henkilöt ovat poissa päiväkodista tai työpaikalta vuorokauden ajan mikrobilääkehoidon aloittamisen jälkeen. 3. Muut torjuntatoimet A-streptokokki voi säilyä useita päiviä kosketuspinnoilla ja pölyssä, joten tartunnan voi saada myös ympäristöstä. Perheitä ja päiväkotihenkilökuntaa muistutetaan hyvästä käsihygieniasta erityisesti yskimisen ja niistämisen jälkeen, mutta myös ennen ruuan laittoa tai ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen. WC-tilojen ja pottien puhdistusohjeet tarkistetaan lasten perianaalidermatiitin leviämisen ehkäisemiseksi. Päiväkodissa ja kodinomaisissa laitoksissa henkilökuntaa voidaan opastaa käyttämään käsien pesun lisäksi alkoholipitoista käsihuuhdetta.

3 (7) Alla on Turun terveyskeskuksen toimintakaavio, kun streptokokki A:ta todetaan päiväkodissa. Seuraavissa liitteissä ovat Alkukartoitus päiväkodissa -lomake (LIITE 1), Tiedote streptokokki A- kartoituksesta päiväkodissa (LIITE 2), Lupalappu näytteen otosta + INFO (LIITE 3) sekä Ohjeistus päiväkodille ennen kuin mennään käynnille (LIITE 4).

4 (7) LIITE 1. Alkukartoitus päiväkodissa Alkukartoitus, streptokokki A -epidemia päiväkodissa (yksikön oma lomake) Keskustele aina päiväkodin johtajan kanssa Päiväkodin nimi ja osoite: Yhteydenotto TT-valvontaan: (pvä) Kunnallinen päiväkoti Yksityinen päiväkoti Yhteydenottajan nimi: Puh: Päiväkodin johtajan nimi (jos ei sama): Puh: 1. Päiväkodin koko, ryhmien määrä, ikä, kuinka paljon ryhmät toimivat yhdessä keskenään? - Henkilökunnan määrä? 2. Millaisia infektioita on todettu? - Onko näytteitä otettu, kuka diagnosoinut? 3. Kuinka moni on sairastunut streptokokki-infektioon? 4. Millä aikavälillä on sairastuttu? 5. Missä ryhmissä infektioita todettu, käy kaikki päiväkodin ryhmät läpi erikseen? ryhmän nimi: sairastuneiden määrä: /ryhmän koko: ryhmän nimi: sairastuneiden määrä: /ryhmän koko: ryhmän nimi: sairastuneiden määrä: /ryhmän koko: 6. Montako henkilökuntaan kuuluvaa on sairastunut? /koko henkilökunta: 7. Onko streptokokki A tapauksista informoitu päiväkodissa lasten vanhempia?

5 (7) LIITE 2. Tiedote streptokokki A-kartoituksesta päiväkodissa Päiväkodissa streptokokki A:ta Tietoomme on tullut, että päiväkodista on löytynyt streptokokki A -infektioita. Tilanteen kartoittamiseksi kerätään nyt tietoa viimeisen kuukauden aikana olleista tapauksista. TIETOA STREPTOKOKKI A -INFEKTIOISTA: Tavallisin streptokokki A:n aiheuttama infektio on kuumeinen nieluinfektio. Muita mahdollisia streptokokin aiheuttamia infektioita on: tulirokko, märkärupi, perianaalidermatiitti ja vulvovaginiitti. Tulirokko: oireita ovat kuume, päänsärky, nielutulehdus, oksentelu, punoittava ja turpea kieli, imusolmukkeiden suureneminen sekä hento punoittava ihottuma kasvoilla ja ylävartalolla. Märkärupi: esiintyy yleensä kasvoilla märkivinä rakkuloina. Perianaalidermatiitti: peräaukkoa ympäröivän ihon punoittava infektio. Punoitus on selkeästi voimakkaampi kuin tavallinen peräaukon punoitus. Vulvovaginiitti: Häpyhuulet punoittavat ja kutisevat ja emättimestä tulee märkäistä vuotoa. HOITO: Streptokokki A:n aiheuttamat infektiot hoidetaan antibioottikuurilla. Onko lapseltanne otettu nielunäyte (tai muu näyte), joka on tai on ollut streptokokki A -positiivinen kuukauden sisällä? KYLLÄ EI PÄIVÄKOTIRYHMÄN NIMI: Palauta kysely päiväkotiin.

6 (7) LIITE 3. Streptokokki A: Lupalappu näytteen otosta + INFO Streptokokki A näytteenotto päiväkodissa Päivä: xx.xx.xxxx, viikonpäivä Aika: Lapsen nimi: Lapsen henkilötunnus: Kotikunta: Päiväkodissa on todettu usealla lapsella Streptokokki A -bakteerin aiheuttama infektiotauti. Epidemian pysäyttämiseksi tutkimme päiväkotilasten ja oireisten päiväkotityöntekijöiden streptokokki A -kantajuuden nielunäytteestä. Kaikkien Streptokokki A -positiivisten tulee syödä antibiootti samanaikaisesti, jotta epidemia päiväkodissa saadaan katkeamaan. Päiväkodissa tarjotaan näytteenotto myös oireisille perheenjäsenille. Lapseltani saa ottaa nieluviljelynäytteen (muu näyte, esim. peppuvakonäyte) päiväkodissa? KYLLÄ EI Onko lapsellasi antibioottikuuri näytteenottopäivänä.. Huoltajan puhelinnumero: Huoltajan allekirjoitus: ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Jos näyte on positiivinen, otamme teihin yhteyttä yllä ilmoittamaanne puhelinnumeroon antibioottihoidon toteuttamiseksi, samalla tiedustelemme mm. lapsen painon ja mahdolliset antibioottiallergiat. Negatiivisista vastauksista emme tule ilmoittamaan erikseen. Lisätietoa tarvittaessa:

7 (7) LIITE 4. Streptokokki A: Ohjeistus päiväkodille ennen kuin mennään käynnille Varmista seuraavat asiat päiväkodin johtajan kanssa ennen näytteenottopäivää, jotta kaikki on valmiina laboratoriohoitajaa ja tartuntatautihoitajaa varten: Päiväkoti tekee kaikista päiväkodin lapsiryhmistä nimilistat, joissa ryhmään kuuluvan lapsen nimi + sotu. Listojen tulee olla valmiit, kun laboratorio ja tt-hoitaja tulevat ottamaan näytteitä päiväkodissa Päiväkoti varautuu siihen, että tuttu hoitaja tulee lapsen kanssa mukaan näytteenottotilanteeseen Näytteenottotiloja on oltava niin monta kuin ottajapareja tulee labrasta Näytteenottopisteissä tulee olla pöytätilaa, hyvä valaistus, pikku tuoli lapselle ja iso tuoli nimitarrojen kirjaajalle sekä roska-astia jokaiseen näytteenottopisteeseen Lähetä sähköpostitse 3. Lupa näytteenottoon päiväkodin johtajalle, jonka kautta lupa-laput välitetään kaikkien lasten vanhemmille kaikki lasten lupalaput täytettyinä tuotava viimeistään näytteenottopäiväksi Päiväkodin johtajan tulee olla paikalla kun mennään ottamaan näytteitä o hygienia-ohjeistus annetaan johtajalle/tämän valtuuttamalle työntekijälle näytteenoton jälkeen Muistilista TT-hoitajalle: Näytteenottoa edeltävänä päivänä vielä varmistussoitto laboratorioon ja päiväkotiin, että olemme tulossa. Ota näytteenottokäynnille mukaan ylimääräisiä lupalappuja, kaikki vanhemmat eivät ole muistaneet tuoda niitä Näytteitä ei oteta niistä lapsista, henkilökunnasta tai vanhemmista, joilla on ab-kuuri päällä o jos kuuri on loppunut, eikä näytteenottopäivänä ole ab-kuuria, niin näyte otetaan Näytteet otetaan kaikista lapsista, joiden ryhmä on määritelty epidemiaan kuuluvaksi Näytteitä otetaan vain oireisilta vanhemmilta ja perheenjäseniltä sekä henkilökunnalta