1 Kasvinvuorotus
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää Kevätkylvöisten kasvien perustamisongelmat lisääntyvät kevätkuivuuden voimistuessa, ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa syys-/talvisateiden lisääntyessä -> monivuotisia/syyskylvöisiä Ilmaston lämpeneminen uhkaa tuoda kasvintuhoojia-> hallitsemiseen tarvitaan kasvinvuorotusta
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Kevennetty muokkaus ja suorakylvö lisäävät kasvintuhoojapainetta: tauti-ja tuholaispaineen koveneminen, monivuotisten rikkojen hallinnan haasteet -> kasvivuorottelu avuksi Kasvintuotannon kannattavuus heikkoa -> oikein kasveja vuorottelemalla voi säästää tuotantopanoksia ja saavuttaa jopa parempia satoja! Taloudellinen kannattavuus paranee Monivuotisia rikkakasvit esim. hukkakaura, valvatti, juolavehnä -> torjunta onnistuu monivuotisilla viljelykasveilla, kuten nurmilla
Ravinteiden otto vaatii happea ja vettä
Maan vedenläpäisykyky koetuksella 2016 voimakkaiden sadekuurojen alla kasvustot alkoivat kellastua / makasivat vedessä maan kasvukunnon arviointi oikeat kunnostustoimenpiteet käyttöön
Kskurss 6
Kiertojärjestelmien perusteita maan viljavuuden hoito biologinen typensidonta rikkakasvien/oheiskasvien säätely tautien ja tuholaisten säätely KOKONAISTALOUS? 7
Viljelykierron kannattavuus Kasvintuotannon kannattavuus heikkoa kasveja vuorottelemalla voi säästää tuotantopanoksia ja parantaa satoja Kiertokasvien viljely voi parantaa viljatilan taloudellista kannattavuutta Heinäkasvien viljely tasaa työhuippuja ja vähentää perinteisen viljanviljelykaluston käyttöä (puimuri, kuivuri, kylvökone, maanmuokkaus) ja siten kiinteitä kustannuksia pitkällä tähtäimellä 8
Mitä kasveja viljelen? Miten teen päätöksen seuraavan vuoden kasvista ja milloin? Miten teen päätöksen kasvivalinnoista useammalle vuodelle?
Kierron pituus pitkä kierto: yli 5 vuotta optimi kasvitautien säätelyn kannalta mahdollistaa monenlaiset kunnostustoimet lyhyt kierto: 3-4 vuotta tauti- ja tuholaisriski kasvaa 10
Viljelykierto ja esikasviarvot Viljelykasvi Viljat Palkoviljat (herne) Öljykasvit Nurmikasvit Esikasviarvo Heikohko Hyvä Hyvä Hyvä Vaikutus maahan Ottavat maasta paljon ja antavat sinne vähän ravinteita. Eivät sanottavasti paranna maata Jättävät maahan typpeä. Nostavat juurillaan rikkiä ja muita mineraaleja maan syvemmistä kerroksista sekä parantavat maan mururakennetta Ks-kurssi 2012 sarja A Sivu 12 Vähentävät viljan tauteja ja parantavat hyvärakenteisen maan rakennetta entistä paremmaksi Parantavat selvästi maan rakennetta ja lisäävät orgaanisen aineksen määrää. Tiheä nurmikasvusto estää myös rikkakasvien lisääntymistä
13
14
15
Viljelykierto ja terve kylvösiemen siirtävät torjunnan tarvetta Terve kylvösiemen Viljelykierto Heikko kylvösiemen Yksipuolinen Ei torjuntatarvetta Torjuntatarve Torjuntatarve viljelykierto 16
Kasvien typensidontakyky Sinimailanen 130-250 Apilapitoinen nurmi 30-190 Apila aluskasvina viljassa 20-60 Laidun 40-150 1-v. Viherrehu, virna 100-180 Härkäpapu 90-150 Herne 60-130 Valkomesikkä 100-200 (Jukka Rajala 2006) 17
Biologisen typensidonnan tehoon vaikuttavat Peltomaan ph - optimi ph 6 7. - typensidonta tehotonta, jos ph < 5.5 Maan rakenne - hapen puute rajoittaa Liukoisen typen määrä - väkilannoitteet ja raaka lanta rajoittavat typensidontaa Viljelykasvin hyvä kasvu, niitot, ymppäys 18
Laskelma humuksen kertymisestä peltoon eri viljelykasveilla (Brock et al. 2008) Syysvehnä Peruna Puna-apila Heinä nurmi Sato korjat. Puna-apila Heinä nurmi viherlannos Sato t/ha 5,5 28 60 60 4,5 Härkäpapu Pellolle jäävä C kg/ha Sadon tarvitsema N-määrä Pellolle jäävä N Humuksen määrän muutos kg/ha 708 498 2645 3215 691 125 156 469 469 302 0 0 295 295 211-610 - 1676 + 789 + 1359-194 19 23.2.2016
Kasvien ryhmittely maanparannusvaikutuksen mukaan Maata parantavat Maata lievästi kuluttavat Maata kuluttavat *Monivuotinen nurmi *Viherlannoitus *Marjat,kun riviväleissä nurmi *viljat *herne *öljykasvit *marjat katteessa *vihannekset *juurekset *peruna *marjat, kun riviväli mulloksena 20
Typensitoja palkokasveja viljojen välikasveina Härkäpapu Sinilupiini ja Valkolupiini Valkomesikkä
Gluteiinitonta superfoodia viljelyyn Tattari www.tattariosk.fi www.keskisenmylly.fi www.transfarm.fi Hallan arka -> kylvö kesäkuussa Happamat ja vähäravinteiset maat ok Vähän tuotantopanoksia, esim. N max 40 60 kg/ha Kvinoa Marjo Keskitalo MTT Kuivuutta kestävä ei märkään maahan Hiue hiesu savimaat ph neutraali
Monivuotisia erikoiskasveja Kumina Transfarm Oy Arctic Taste Oy Lähes kaikki maalajit käy, paitsi turve Lohko vapaa monivuotisista rikoista Yksi kannattavammista kasveista Morsinko Multava, runsasravinteinen, kuiva maa Lannoitus kuin kaalilla
25
Kerääjäkasvin jäljiltä pelto voi näyttää myös tältä! 26
Italian raiheinä + ohra aluskasvina? 27
Kyseiseltä lohkolta löytyi erityisen paljon kastelieroja
Maan rakenteen hoito Lisää eloperäistä ainesta maahan Elävä juuristo murustaa maata Maan mikrobitominnan tehostaminen Parantaa maan vedenpidätyskykyä Maan muokkaus paremmissa olosuhteissa 29 Dia: Hannn, johtamisjärjestelmälle MTT on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Vaikutus maan rakenteeseen? 30
32 Dia: Hannu Känkänen, MTT
5. Rikkakasvien hallinta 33
34 Dia: Hannu Känkänen, MTT
Millainen on hyvä aluskasvi? Ei saa kilpailla liikaa satokasvin kanssa Kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen Kilpailu rikkakasveja vastaan Ei saa lisätä tautipainetta Hyvä esikasvi On helppo lopettaa Mitkä ovat tavoitteet?
Eri kasvilajien ominaisuuksia kerääjäkasvina Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -
Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila 2-6 20-61 Puna-apila 4-10 34-85 Persianapila 2-10 9-45 Italianraiheinä 5-15 10-31 Muut monivuotiset heinät 5-15 13-26 Timotei 5-12 17-41 Seokset Italianraiheinä + valkoapila 5-10 + 2-8 10-21 + 20-82 Timotei + puna-apila 3-10 + 2-8 8-26 + 17-68 Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka 5-15 21,55-64,65
Sadonkorjuun jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit Sadonkorjuun jälkeen nopeasti kasvuun lähtevät kasvit Öljyretikka, sinappi, vilja, hunajakukka Liukoisen typen keruu (voi kerätä suuriakin määriä aikaisin kylvettynä) Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys (rikkaruohojen torjunta kasvustolla) Ankeroisten torjunta Vaikutus möhöjuureen? 38
39
Kiertojen arviointia Arvioi seuraavien viljelykiertojen vaikutuksia asteikolla 1-3 (1= huono, 2= keskinkertainen, 3= hyvä) 1. Kaura 2. Ohra 3. Herne kaura 4. Ohra ( ) vaikutus ruokamultakerroksen mururakenteeseen ( ) vaikutus pohjamaan rakenteeseen 40
Arvioi seuraavien viljelykiertojen vaikutuksia asteikolla 1-3 (1= huono, 2= keskinkertainen, 3= hyvä) 1. Peruna 2. herne-kaura 3. viherlannoitusnurmi 4. vehnä ( ) vaikutus ruokamultakerroksen mururakenteeseen ( ) vaikutus pohjamaan rakenteeseen 41
Esimerkkikiertoja 1. Suojavilja + ns. 2. viherlannoitus 3. syysvilja Ruisvirna 42
Viljelykiertoja.... 1. Suojavilja +ns. 2. viherlannoitus 3. syysvilja 4. palkovilja/vilja Persianapila 43
Viljelykiertoja.... 1. Suojavilja + ns. 2. apilanurmi 3. apilanurmi 4. syysvilja 5. palkovilja/seosvilja Alsikeapila 44
Viherlannoitusvuosi ei ole nollavuosi Satotuotot Rehuohra 3 000 kg/ha 345 /ha (115 /tn) Tuet 462 /ha + lisätoimenpiteet 0 0 Viherlannoitusnurmi Luonnonhoitopelto* 516 /ha 582 /ha Lannoituskustannus 150 /ha (80N) 0 0 Muuttuvat kulut yht. 400 /ha 57 /ha 57 /ha Kate A 257 /ha 459 /ha 525 /ha + Tautipaineen väheneminen + Typpivaikutus seuraavalle vuodelle 30-80 kg/ha + Maan rakenteen paraneminen 45 * laskelmassa esitetty monivuotinen LHPnurmi, jonka ympäristötuki on 120 /ha. Vlnurmentuki 54 /ha (monimuotoisuuspeltojen, esim. riistapellon tuki on 300 /ha)
Viljatilan kierto Etelä-Suomeen... 1. Kaura + ns 2. Apilanurmi 3. Syysruis Kierron onnistumisen edellytykset - hyvät olosuhteet - palkoviljojen onnistumisen 4. Herne 5. Kevätvehnä + aluskasvi 6. Härkäpapu Koko sato markkinoitavaissa! 46
Kiitos!
Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso tämän hetken hintasuhteilla? Hinta /tn Satovaatimus v. 2016 kg/ha Satovaatimus* v. 2017 kg/ha Syysvehnä 125 7 500 7 000 Kevätvehnä 145 6 000 5 700 Ruis 160 5 200 4 900 Rehuohra 115 6 700 6 300 Mallasohra 155 5 300 5 000 Kaura 125 6 200 5 900 Rypsi/rapsi 385 1 850 1 700 *) lannoituskustannus pienenee Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Valtakunnan keskisato viljoilla on noin 3 600 kg/ha, öljykasveilla 1 450 kg/ha
Kannattavuutta haettava satotasojen nostolla ja viljelyn monipuolistamisella Esimerkki: viljavaltainen viljelykierto 2017 Vehnä 50 ha 5 000 kg/ha 145 /tn Rehuohra 32 ha 4 500 kg/ha 115 /tn Härkä papu 8 ha 2 300 kg/ha 177 /tn LHPnurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Koko viljelyalalle keskimääräinen kate A = 722 /ha/v
Esimerkki: monipuolinen viljelykierto 2017 Vilja-alaa vähennetty 82 ha > 50 ha, tulos paranee noin 7 600 euroa/tila näillä hintasuhteilla Vehnä 30 ha 5 000 kg/ha 145 /tn Härkäpapu 10 ha 2 300 kg/ha 177 /tn Kumina 10 ha 800 kg/ha 900 /tn Rehuohra 20 ha 4 500 kg/ha 115 /tn Rapsi 20 ha 1 900 kg/ha 385 /tn LHPnurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Koko viljelyalalle keskim. kate A = 798 /ha/v Ilman kuminaa ero 4 300 /tila/v Jos viljan hinta nousee 20 /tn, ero on vieläkin 4 600 /tila/v monipuolisen viljelykierron hyväksi
Viljelynsuunnittelu kannattaa toteuttaa huolella Apuna Tilakohtainen neuvonta ja kehityskeskustelut Tuki ja ajatusten vaihto ryhmässä Tiimissä parempaan tulokseen!
Pitkän tähtäimen viljelykierto - Mikä on maan kunto tuottaa? Lyhyen tähtäimen viljelykierto - Markkinahinta sillä hetkellä?
Kiitos!