Yhteisön rakennerahastot Rakennerahastouudistus 2000-2006 Vertaileva tutkimus (Kesäkuu 1999) Euroopan komissio
Sisällysluettelo Johdanto 3 Ensisijaiset tavoitteet ja rakennerahastot 5 Tavoite 1: Kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen 7 Tavoite 2: Rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen 9 Tavoite 3: Henkilöresurssien kehittäminen 11 Varat 13 Ohjelmatyö 15 Ohjelmien hallinnointi ja seuranta 17 Yhteisöaloitteet ja uutta luovat toimet 19 Täydentävyys 21 Osarahoituksen osuus 23 Tukikelpoiset toimenpidekokonaisuudet 25 Varainhoito 27 Varainhoidon valvonta 29 Arviointi 31
J o h d a n t o Berliinissä 24. ja 25. maaliskuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi poliittisen sopimuksen Agenda 2000-paketista, joka sisältää kauden 2000-2006 rahoitusnäkymät sekä rakennetukia, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja jäsenyyttä hakeneiden valtioiden liittymistä valmistelevia rahoituspolitiikan välineitä koskevat asetusehdotukset. Agenda 2000 sisältää johdonmukaisen uudistuspaketin, jonka toteuttamisen avulla on mahdollista vastata Euroopan unionin tulevina vuosina kohtaamiin haasteisiin, joita ovat: Unionin tuleva laajentuminen maihin, joissa on yhteensä 105 miljoonaa asukasta, mutta joiden asukaskohtainen keskitulo on tuskin kolmannesta nykyisten 15 jäsenvaltion keskiarvosta, talous- ja rahaliiton onnistuneen toteuttamisen edellyttämää talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattaminen, talouselämän globalisoitumisen synnyttämä kasvava kilpailu, minkä vuoksi on tarpeen tukea heikommassa asemassa olevia alueita sekä työmarkkinoilla kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä, jotta nämä voisivat hyötyä täysin uusista kehitysmahdollisuuksista. Tässä yhteydessä on tarpeen määritellä uudelleen vähemmän kehittyneille alueille ja heikkoosaisille yhteiskuntaryhmille suunnattuja rakennetukia koskevat tavoitteet ja niiden välineet eli toisin sanoen Euroopan unionin taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevan politiikan toteuttamiskeinot. Rakennerahastoja kaudella 2000-2006 koskevia asetuksia on yksinkertaistettu. Uusi yleisasetus kattaa kaikki rakennerahastojen pääperiaatteet: ensisijaiset tavoitteet, ohjelmatyön, varainhoidon, arvioinnin ja valvonnan. Kutakin rahastoa erityisesti koskevissa uusissa asetuksissa täsmennetään pääasiassa kunkin rahaston toiminta-ala. Euroopan parlamentin annettua lausuntonsa 6. toukokuuta 1999 neuvosto hyväksyi mainitut asetukset muodollisesti 21. kesäkuuta 1999. Siirtymisen uudelle ohjelmakaudelle pitäisi siis sujua ongelmitta. Tässä vertailevassa tutkimuksessa kuvaillaan kaudella 2000-2006 sovellettavia uusia asetuksia ja selitetään niiden sisältämiä uutuuksia ja niiden eroja kauteen 1994-1999 verrattuna. Nämä tekstit löytyvät kokonaisuudessaan Internet-sivuilta osoitteesta <http://inforegio.cec.eu.int>, tai ne voi tilata PO XVI :n tiedotusyksiköstä faksinumerosta (+32 2) 2966003.
1994 1999 4 Ensisijaiset tavoitteet ja rakennerahastot Ensisijaiset tavoitteet Vuoden 1993 asetuksissa vahvistettiin rakennerahastoille kaudeksi 1994-1999 seuraavat kuusi tavoitetta: Tavoite 1: Kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämisen ja rakenteellisen sopeuttamisen edistäminen Tavoite 2: Teollisuuden taantumisesta kärsivien alueiden uudistaminen Tavoite 3: Pitkäaikaistyöttömyyden vastainen taistelu, nuorten ammattiin kouluttaminen sekä työmarkkinoilta syrjäytymisen uhkaamien henkilöiden uudelleensijoittaminen Tavoite 4: Työntekijöiden sopeuttaminen teollisiin muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen Tavoite 5a: Maatalouden rakennemuutoksen nopeuttaminen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen osana sekä kalatalouden rakennemuutoksen edistäminen yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen osana Tavoite 5b: Maaseutualueiden kehittäminen ja rakennemuutoksen helpottaminen Lisäksi Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjassa otettiin käyttöön uusi tavoite: Tavoite 6: Erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittäminen Rakennerahastot Vuoden 1993 asetuksissa mainitaan kolme rakennerahastoa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosasto Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) ei ole varsinaisesti rakennerahasto, mutta sen avulla rahoitetaan rakenteellisia toimia kalatalousalalla rakennerahasto-ohjelmien osana. Rakennerahastojen ja KOR:n tukitoimet jakautuvat ensisijaisten tavoitteiden välillä seuraavasti: Tavoite 1 EAKR ESR EMOTR-Ohj. KOR Tavoite 2 EAKR ESR Tavoite 3 ESR Tavoite 4 ESR Tavoite 5a EMOTR-Ohj. KOR Tavoite 5b EAKR ESR EMOTR-Ohj. Tavoite 6 EAKR ESR EMOTR-Ohj. KOR
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 5 Ensisijaiset tavoitteet ja rakennerahastot Ensisijaiset tavoitteet Kaudelle 2000-2006 on määritelty kolme ensisijaista tavoitetta: Tavoite 1: Kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämisen ja rakenteellisen sopeuttamisen edistäminen Tämän tavoitteen otsikko pysyy samana, mutta asetuksen mukaan nykyiset tavoite 6 -alueet sekä Amsterdamin sopimuksessa määritellyt erityisen syrjäiset alueet kuuluvat tavoite 1-alueisiin kaudella 2000-2006. Tavoite 2: Rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen Tässä uudessa tavoitteessa, jossa keskitytään taloudelliseen ja sosiaaliseen uudistamiseen, yhdistetään nykyisen ohjelmakauden tavoitteet 2 ja 5b, ja lisäksi se laajennetaan koskemaan muita elinkeinoelämän monipuolistamisen tarpeessa olevia alueita (vaikeuksissa olevat kaupunkialueet, kalastuksesta riippuvaiset kriisialueet ja palveluista voimakkaasti riippuvaiset muutosalueet). Tavoite 3: Koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamisen ja nykyaikaistamisen tukeminen Tämä uusi tavoite, jossa yhdistetään entiset tavoitteet 3 ja 4, liittyy Amsterdamin sopimuksen työllisyyttä koskevaan uuteen lukuun. Siihen liittyviä toimia voidaan rahoittaa Euroopan unionin kaikilla muilla paitsi uusilla tavoite 1-alueilla ottaen huomioon rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellisen ja sosiaalisen uudistamisen yleiset tarpeet. Se muodostaa alueellisia erityispiirteitä unohtamatta viitekehyksen kaikille henkilöresurssien kehittämistoimille jäsenvaltioissa. Entisen tavoitteen 5a mukaisesti toteutettavat toimenpiteet rahoitetaan EMOTR :n ohjausosastosta uusissa tavoite 1-ohjelmissa (kuten nykyäänkin lukuun ottamatta luonnonhaittakorvauksia, jotka rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta) ja muualla Euroopan unionin alueella EMOTR:n tukiosastosta ja KOR:stä osana yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan liitännäistoimenpiteitä. Rakennerahastot (ja EMOTR:n tukiosasto) Rakennerahastojen osuudet jakautuvat ensisijaisten tavoitteiden välillä seuraavasti: Tavoite 1 EAKR ESR EMOTR-Ohj. KOR Tavoite 2 EAKR ESR Tavoite 3 ESR KOR on vastedes yksi rakennerahastoista. Sen avulla rahoitetaan yhteisen kalastuspolitiikan liitännäistoimenpiteitä Euroopan unionin koko alueella. Tavoite 1-alueilla KOR:n rahoitus on yhdistetty aluekehitysohjelmiin muiden rakennerahastojen tarjoaman rahoituksen kanssa. EMOTR on maaseudun kehittämispolitiikan rahoitusväline. Maaseudun kehittämispolitiikka puolestaan muodostaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toisen pilarin. EMOTR:sta rahoitetaan maaseudun kehittämistoimenpiteitä Euroopan unionin koko alueella. Tavoite 1-alueilla toteutettavat tukitoimet rahoitetaan EMOTR:n ohjausosastosta (lukuun ottamatta luonnonhaittakorvauksia ja vuoden 1992 YMP-uudistuksen yhteydessä käyttöönotettuja kolmea liitännäistoimenpidettä)ja muilla alueilla EMOTR:n tukiosastosta. EMOTR:n tukiosasto ei ole rakennerahasto, mutta se osallistuu tavoitteen 2 toimenpiteiden toteuttamiseen. Jäsenvaltiot voivat liittää tavoite 2-alueilla toteutettavat maaseudun kehittämistoimenpiteet aluekehitysohjelmiin muiden rakennerahastoista rahoitettavien toimenpiteiden kanssa tai yhdistää ne tavoite 1-alueiden ulkopuolella toteutettavia maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevaan horisontaaliseen ohjelmatyöhön
1994 1999 6 Tavoitteet 1 ja 6 Tavoite 1: Kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen Vuoden 1993 sääntelyssä vahvistettiin tavoite 1-alueet kaudeksi 1994-1999 yleisen perusteen (BKT asukasta kohti alle 75 % yhteisön keskiarvosta) mukaan tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Luetteloon lisättiin Itävallan Burgenland kaudeksi 1995-1999. Tavoitteen 1 kohdeväestö kaudella 1994-1999 (1995-1999 Itävallan osalta) Jäsenvaltio Milj. asukasta %:ia kansallisesta väestöstä B Hainaut n maakunta 1,279 12,80 D Viisi uutta osavaltiota (Brandenburg, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Mecklenburg Vorpommern ja Thüringen) sekä Itä-Berliini 16,447 20,70 GR Koko maa 10,209 100,00 E Andalucia, Asturia, Kantabria, Kastilia ja León, Kastilia-La Mancha, Ceuta ja Melilla, Valencia, Extremadura, Galicia, Kanariansaaret, Murcia 23,269 58,20 F Merentakaiset departementit, Korsika ja Avesnes n, Douain ja Valenciennes n alueet 2,546 4,40 IRL Koko maa 3,500 100,00 I Abruzzo (kolmen vuoden siirtymäkauden ajan, 1.1.1994-31.12.1997), Basilicata, Calabria, Campania, Molise, Puglia, Sardinia, Sisilia 21,133 36,60 NL Flevoland 0,217 1,45 P Koko maa 9,868 100,00 UK Pohjois-Irlanti, Merseyside, Highlands & Islands Enterprise Area 3,414 6,00 A Burgenlandin maakunta 0,269 3,50 EU yhteensä 92,151 25,00 Tavoite 6: Erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittäminen Liittymisasiakirja sisältää myös tavoite 6-alueiden luettelon kaudeksi 1995-1999. Tavoitteen 6 kohdeväestö (1995-1999) Jäsenvaltio Milj. asukasta %:ia kansallisesta väestöstä FIN Lappi sekä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueet ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia kun taas Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueet ovat osittain tukikelpoisia 0,841 16,6 S Jämtlandin alue on kokonaisuudessaan tukikelpoinen; rannikkoalueita l ukuun ottamatta tukeen ovat oikeutettuja Norbottenin ja Västerbottenin alueet; osittain tukeen ovat oikeutettua Västernorrlandin, Gävleborgin, Koppabergin ja Värmlannin alueet. 0,451 5,0 EU yhteensä 1,292 0,4
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 7 Tavoite 1: Kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen Asetuksen mukaan Euroopan komission pitäisi laatia kohdealueiden luettelo kaudeksi 2000-2006 soveltaen tiukasti aikaisempaa valintaperustetta, jonka mukaan kohdealueiden on oltava sellaisia NUTS II-tason alueita, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on alle 75 % yhteisön keskiarvosta. BKT asukasta kohti mitataan ostovoimayksikkönä ja 24. maaliskuuta 1999 (Berliinin Eurooppa-neuvostossa syntyneen sopimuksen päivämäärä) yhteisön käytössä olevien viimeisten kolmen vuoden (1994, 1995 ja 1996) tietojen perusteella. Asetuksen mukaan myös erittäin syrjäiset alueet (Ranskan merentakaiset departementit, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret), joiden kaikkien BKT asukasta kohti on alle 75 % yhteisön keskiarvosta, sekä entiset tavoite 6- alueet luokitellaan myös tavoite 1-alueiksi kaudella 2000-2006. Komissio laatii seitsemän vuotta voimassa olevan tavoite 1-alueiden luettelon heti kun neuvosto on hyväksynyt asetukset lopullisesti. Siirtymäkauden tuki Asetuksen mukaan niiden kauden 1994-1999 tavoite 1-alueiden osalta, jotka eivät enää vuonna 2000 ole tukikelpoisia, otetaan käyttöön siirtymäkauden ajan sovellettava tukijärjestelmä. Rakennerahastoista tuetaan näillä alueilla toteutettavaa uutta alueohjelmaa pääsääntöisesti 31. joulukuuta 2005 asti. Uuteen tavoitteeseen 2 liittyvät tukikelpoisuuden perusehdot täyttävät alueet saavat tukea EMOTR:sta 31. joulukuuta 2006 asti. Muut alueet saavat vuonna 2006 tukea ainoastaan ESR:sta, EMOTR:n ohjausosastosta ja KOR:stä (edelleen saman alueohjelman osana). EAKR:n tukea vuoteen 2006 saavat alueet vahvistetaan samaan aikaan tavoite 1-alueiden luettelon kanssa. Erityisohjelmat Eurooppa-neuvoston Berliinissä tekemien päätösten mukaisesti tavoitteen 1 määrärahoista rahoitetaan kahta erityisohjelmaa: Rauhan tukemista Pohjois-Irlannissa koskevaa Peace-ohjelmaa (jota rahoitetaan tällä hetkellä yhteisöaloitteiden osana) jatketaan viiden vuoden ajan; sen toteuttamiseen on varattu 500 miljoonaa euroa, josta Irlannille osoitetaan 100 miljoonaa euroa. Kaudella 2000-2006 rahoitetaan 350 miljoonalla eurolla erityisohjelmaa Ruotsissa sijaitsevilla NUTS II-tason alueilla, joiden alhainen väestötiheys vastaa Ruotsin liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 6 tarkoitettuja perusteita.
1994 1999 8 Tavoitteet 2 ja 5b Tavoite 2: Teollisuuden taantumisesta kärsivien alueiden uudistaminen Kaudella 1994-1999 tavoite 2-alueiden valintaperusteet olivat seuraavat: Työttömyysaste yhteisön keskiarvoa korkeampi Teollisuustyöpaikkojen osuus yhteisön keskiarvoa suurempi Teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyminen Toissijaisten perusteiden avulla tukikelpoisuutta voitiin laajentaa tiettyihin naapuri- ja kaupunkialueisiin sekä sellaisiin alueisiin, joilla esiintyi tai joita uhkasi jokin seuraavista ongelmista: huomattava työttömyyden kasvu, rapistuneiden teollisuusalueiden kunnostus tai kalatalousalan uudelleenjärjestelyn vaikutukset. Tavoitteen 2 kohdeväestö (1994-1999) (1995-1999 Itävallan, Suomen ja Ruotsin osalta) Jäsenvaltio miembro Milj. asukasta %:ia kansallisesta väestöstä Belgia 1,40 14,0 Tanska 0,44 8,8 Saksa 7,00 8,8 Espanja 7,90 20,3 Ranska 14,60 25,9 Italia 6,30 10,8 Luxemburg 0,13 34,2 Alankomaat 2,60 17,3 Yhdistynyt kuningaskunta 17,70 31,0 Itävalta 0,60 8,2 Suomi 0,70 15,5 Ruotsi 0,96 11,0 EU yhteensä 60,46 16,4 Objetivo nº 5 b): desarrollo de las zonas rurales vulnerables Durante el período de 1994-1999, el criterio general de subvencionabilidad en virtud del objetivo nº 5 b) era un bajo nivel de desarrollo socioeconómico (valorado en función del PIB por habitante). A este criterio general se añadían tres criterios principales, dos de los cuales debían cumplirse obligatoriamente: elevado índice de empleo agrícola, bajo nivel de renta agrícola, escasa densidad de población e importante tendencia al despoblamiento. La subvencionabilidad podía hacerse extensiva a otras zonas situadas fuera del objetivo nº 1 y caracterizadas por un bajo nivel de desarrollo, así como por uno o varios de los criterios secundarios siguientes: situación periférica, sensibilidad a la evolución del sector agrícola, impacto de la reestructuración del sector pesquero, estructura de las explotaciones agrícolas y estructura de la población activa agrícola, medio ambiente, etc. Tavoitteen 5b kohdeväestö (1994-1999) (1995-1999 Itävallan, Suomen ja Ruotsin osalta) Jäsenvaltio miembro Milj. asukasta %:ia kansallisesta väestöstä Belgia 0,45 4,5 Tanska 0,36 7,0 Saksa 7,82 9,6 Espanja 1,73 4,4 Ranska 9,76 17,3 Italia 4,83 8,4 Luxemburg 0,03 7,4 Alankomaat 0,80 5,4 Yhdistynyt kuningaskunta 2,84 4,9 Itävalta 2,28 28,9 Suomi 1,09 21,5 Ruotsi 0,76 8,6 EU yhteensä 32,75 8,8
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 9 Tavoite 2: Rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen Kaudella 2000-2006 taloudellisen ja sosiaalisen uudistamisen tavoite koskee seuraavanlaisia alueita: teollisuusalueet (mukaan lukien palveluala), maaseutualueet, kaupunkialueet ja kalastuksesta riippuvaiset alueet. Uusi tavoite 2 kattaa enintään 18 % yhteisön väestöstä. Yhteisön tasolla 18 %:n kohdeväestöosuuden olisi jakauduttava ohjeellisesti seuraavalla tavalla: teollisuus- ja palvelualan muutosalueet 10 % maaseutualueet 5 % kaupunkialueet 2 % kalastuksesta riippuvaiset alueet 1 % Luettelo on voimassa seitsemän vuotta (2000-2006). Vakavissa kriisitapauksissa sitä voidaan muuttaa vuonna 2003 siten, että väestön enimmäismäärät kullakin tavoite 2-alueella eivät kuitenkaan ylity. Tukikelpoisten alueiden lopullinen luettelo laaditaan seuraavasti: Komissio vahvistaa aluksi kohdeväestön enimmäismäärän kussakin jäsenvaltiossa määrittelemällä ensisijaiset kohdealueet yhteisön tasolla Jäsenvaltiot tekevät komissiolle sen vahvistamien enimmäismäärien rajoissa ehdotuksen niistä alueista, jotka niiden mielestä täyttävät tukikelpoisuusperusteet asetuksessa esitettyjä vaatimuksia vastaavien tilastotietojen perusteella Näiden ehdotusten perusteella komissio laatii jäsenvaltion kanssa tiiviisti neuvotellen ja kunkin toimintalinjat huomioon ottaen luettelon tavoite 2-alueista kussakin jäsenvaltiossa. Teollisuusalueet Tukikelpoiset alueet vastaavat NUTS III-tason alueita tai kuuluvat tällaisiin alueisiin. Tukikelpoisuusperusteet ovat lähes samat kuin tavoitteen 2 kolme pääperustetta kaudella 1994-1999. Maaseutualueet Tukikelpoiset alueet vastaavat NUTS III-tason alueita tai kuuluvat tällaisiin alueisiin, ja niiden on täytettävä vähintään kaksi seuraavista perusteista: Väestötiheys alle 100 asukasta neliökilometrillä tai maataloustyöpaikkojen määrä vähintään kaksinkertainen yhteisön keskiarvoon verrattuna Työttömyysaste korkeampi kuin yhteisön keskiarvo tai väestökato Kaupunkialueet Näiden alueiden on täytettävä vähintään yksi seuraavista perusteista: Pitkäaikaistyöttömien osuus korkeampi kuin yhteisössä keskimäärin Korkea köyhyysaste, mukaan lukien epävarmat asumisolot Erityisen heikko ympäristön tila Korkea rikollisuuden taso Väestön alhainen koulutustaso Kalastuksesta riippuvaiset alueet Tukikelpoisuusperusteet ovat seuraavat: kalastusalan työpaikkojen määrä on merkittävä ja alueella esiintyy kalastusalan uudelleenjärjestelyyn liittyviä ongelmia, jotka ovat johtaneet alan työpaikkojen määrän huomattavaan vähenemiseen. Muut alueet Tavoitteen 2 mukaisesti tukikelpoisiksi voidaan hyväksyä myös seuraavanlaisia alueita: tietyt muut alueet, jollaisia ovat erityisesti tavoite 1-alueiden tai tavoitteen 2 teollisuus- tai maaseutualueiden naapurialueet maaseutualueet, joilla on aktiivisen maaseutuväestön vanhenemisesta tai vähenemisestä johtuvia vaikeuksia alueet, joilla on tai joita uhkaavat vakavat rakenteelliset ongelmat tai korkea työttömyysaste maatalouden, teollisuuden tai palvelualan yhden tai useamman perustavanlaatuisen toiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena. Turvaverkko ja siirtymäkauden tuki Sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat oikeudenmukaisesti keskittämispyrkimyksen toteuttamiseen, tietyn jäsenvaltion uuden tavoite 2-alueen (mukaan lukien siirtymäkauden tukea saavat tavoite 1-alueet, jotka täyttävät uudet tavoite 2 -perusteet) kohdeväestöä ei pitäisi vähentää enempää kuin kolmannes nykyisten tavoitteiden 2 ja 5b kohdeväestöön verrattuna. Tavoite 1-alueiden tapaan sellaisille vuoden 1999 tavoite 2- ja 5b-alueille, jotka eivät ole tukikelpoisia uuden tavoitteen 2 mukaisesti vuonna 2000, esitetään asteittain vähenevää siirtymäkauden tukijärjestelmää. Nämä alueet saavat siirtymäkauden tukea EAKR:sta 31. joulukuuta 2005 asti. Vuosina 2000-2006 niille myönnetään lisäksi ESR:n tavoite 3-tukea sekä EMOTR:n tukiosaston ja KOR:n tukea maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja
1994 1999 10 Tavoitteet 3 ja 4 Tavoite 3: Pitkäaikaistyöttömyyden vastainen taistelu ja ammattiin kouluttaminen Nykyisellä tavoitteella 3 pyritään torjumaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja helpottamaan nuorten ja työmarkkinoilta syrjäytymisen uhkaamien henkilöiden ammattiin pääsyä. Lisäksi tavoitteen 3 mukaisesti edistetään miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Tavoitteen 3 mukaisia tukitoimia ei ole rajoitettu tietyille alueille. Tavoite 4: Teollisuuden muutoksiin sopeutuminen Tavoitteella 4 pyritään sopeuttamaan työntekijöitä teollisuuden muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen. Tavoitteen 3 tapaan tavoitteen 4 mukaisia tukitoimia ei myöskään ole rajoitettu tietyille alueille.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 11 Tavoite 3: Henkilöresurssien kehittäminen Uusi tavoite 3 pitäisi kaudella 2000-2006 keskittää pääasiassa sekä kansallisten että yhteisön työllisyys- ja koulutuspolitiikkojen mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen. Tähän tähtääviä tukitoimia toteutetaan muilla kuin uusilla tavoite 1-alueilla. Uuden tavoitteen 3 tarkoituksena on myös muodostaa viitekehys kaikille henkilöresurssien kehittämistoimille jäsenvaltioissa. Siinä otetaan huomioon Amsterdamin sopimuksen työllisyyttä koskeva luku sekä unionin uusi työllisyysstrategia. Asetuksissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset politiikat, käytännöt ja tarpeet niiden kansallisten työllisyyttä koskevien toimintasuunnitelmien ja ennakkoarvioinnin perusteella. Koska ohjelmakausi on pitkä (2000-2006), Euroopan sosiaalirahaston soveltamisala määritellään suurpiirteisesti, olipa kyseessä sitten aktiivinen työmarkkinapolitiikka työttömyyden torjumiseksi, yhteiskuntaan sopeuttamisen edistäminen, työllistettävyyden parantaminen jatkuvan koulutuksen avulla tai toimenpiteet, joilla pyritään ennakoimaan ja helpottamaan sopeutumista taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, taikka miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen.
1994 1999 12 Varat Vuoden 1993 sääntelyssä täsmennettiin rakennerahastojen käyttöön asetetut varat Edinburgin Eurooppaneuvostossa joulukuussa 1992 päätettyjä määriä noudattaen. Rakennerahastoille varatut kokonaismäärärahat kaudella 1994-1999 olivat vuoden 1999 hintoina 163 miljardia euroa. Jakautuminen tavoitteittain Ensisijaisten tavoitteiden osalta asetuksessa vahvistetaan tavoitteen 1 vuosijakauma. Tavoitteiden 2, 3 ja 4 osalta komissio vahvisti kullekin jäsenvaltiolle myönnettävien määrärahojen ohjeellisen jaon seuraavien perusteiden mukaan: kohdeväestö kansallinen varallisuus alueellinen varallisuus rakenteellisten ongelmien vakavuus, erityisesti työttömyys. Tavoitteen 5a osalta jako perustui pääasiassa pyrkimykseen taata edellisen kauden aikaisten varojen käytön jatkuvuus sekä maatalous- ja kalatalousalalla todettuihin erityisiin rakenteellisiin tarpeisiin. Yhteisön tukikehysten ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen määrärahojen ohjeellinen jakautuminen tavoitteittain ja maittain (miljoonaa ecua, 1994) Jäsenvaltio Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoitteet 3 ja 4 Tavoite 5a Tavoite 5b Tavoite 6 Belgia 730 342 465 195 77 - Tanska - 119 301 267 54 - Saksa 13 640 1 566 1 942 1 143 1 227 - Kreikka 13 980 - - - - - Espanja 26 300 2 416 1 843 446 664 - Ranska 2 190 3 774 3 203 1 933 2 238 - Irlanti 5 620 - - - - - Italia 14 860 1 463 1 715 814 901 - Luxemburg - 15 23 40 6 - Alankomaat 150 650 1 079 165 150 - Itävalta 162 99 387 380 403 - Portugali 13 980 - - - - - Suomi - 179 336 347 190 450 Ruotsi - 157 509 204 135 247 Yhdistynyt kuningaskunta 2 360 4 581 3 377 450 817 - EU yhteensä 93 972 15 360 15 180 6 916 6 862 697
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 13 Varat Berliinissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että kaudella 2000-2006 rakennerahastoille varatut kokonaismäärärahat ovat 195 miljardia euroa. Jakautuminen tavoitteittain Budjettivarat on jaettu tavoitteiden kesken siten, että ne keskitetään erityisesti tavoite 1-alueille. Rakennerahastojen varoista 69,7% on osoitettu tavoitteeseen 1; tästä summasta 4,3% on siirtymäkauden tukea (yhteensä 135,9 miljardia euroa). Rakennerahastojen varoista 11,5 % on osoitettu tavoitteeseen 2; tästä summasta 1,4 % on siirtymäkauden tukea (yhteensä 22,5 miljardia euroa). Rakennerahastojen varoista 12,3% on osoitettu tavoitteeseen 3 (yhteensä 24,05 miljardia euroa). Rakennerahastojen varoista 0,5 % on osoitettu KOR:lle yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien liitännäistoimenpiteiden toteuttamista varten tavoite 1-alueiden ulkopuolella (yhteensä 1,1 miljardia euroa). Komissio jakaa kunkin tavoitteen osalta määrärahat ohjeellisesti jäsenvaltioiden kesken objektiivisten perusteiden mukaan ottaen huomioon työllisyyteen liittyvät erityispiirteet. Suoritusvaraus Kauden alussa suoritusvaraukseen jätetään 4 % kullekin jäsenvaltioille jaetuista määrärahoista. Kauden puolivälissä komissio jakaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suoritusvarauksen parhaiten onnistuneille ohjelmille. Ohjelmien suoritustaso arvioidaan sellaisten jäsenvaltioiden määrittelemien määrällisten indikaattoreiden perusteella, jotka heijastavat tehokkuutta, hallintoa sekä rahoituksen toteutumista ja mittaavat ohjelman puoliväliin mennessä saavutettuja tuloksia suhteessa alkuperäisiin erityistavoitteisiin.
1994 1999 14 Ohjelmatyö Ohjelmakausi Kaudella 1994-1999 rakennerahastojen ohjelmat laadittiin kuudeksi vuodeksi, lukuun ottamatta tavoitetta 2, jonka ohjelmakausi jaettiin kahteen kolmen vuoden jaksoon (1994-1996 ja 1997-1999). Tavoite 2-alueiden osalta tehtiin loppujen lopuksi kuitenkin vain pieniä muutoksia Espanjassa, Italiassa ja Alankomaissa. Kohdeväestön määrä pysyi muuttumattomana sekä yhteisön tasolla että kussakin jäsenvaltiossa. Kaksi menettelytapaa Nykyisen sääntelyn mukaan voidaan käyttää kahta menettelytapaa. Klassinen 3-vaiheinen menettelytapa: jäsenvaltio esittää kehittämissuunnitelman komissio laatii suunnitelman pohjalta jäsenvaltion ja kyseisten alueiden kanssa neuvotellen yhteisön tukikehyksen (YTK) tukitoimet toteutetaan kentällä yleensä toimenpideohjelman muodossa, mutta joskus myös suurhankkeena tai yleiskattavana tukena. Yksinkertaistettu 2-vaiheinen menettelytapa: jäsenvaltio esittää kehittämissuunnitelman yhtenäinen ohjelma-asiakirja (YOA). Ohjelmien lukumäärä Toimenpideohjelmia ja yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja, yhteisöaloiteohjelmia lukuun ottamatta, hyväksyttiin kaudella 1994-1999 yhteensä lähes 600. Sisältö Lyhyesti sanottuna YTK, toimenpideohjelma ja YOA sisältävät seuraavaa: selvitys taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta sekä edellisen ohjelmakauden tulokset käytetyn strategian kuvaus rahoitustaulukot, joista esitetään yhteenveto eri lähteistä saatavista varoista tutkimus ehdotetun strategian ympäristövaikutuksista maininta asetetuista tavoitteista, mahdollisuuksien mukaan määrällisesti ilmaistuina toimintalinjat, niihin käytettävät varat ja tukimuodot luettelo suunnitelluista toimenpidekokonaisuuksista sekä niiden edunsaajista ja selvitys käytettävistä varoista.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 15 Ohjelmatyö Ohjelmakausi Kaikkien tavoitteiden (1, 2 ja 3) ohjelmakausi kestää seitsemän vuotta (2000-2006). Ohjelmia on kuitenkin mahdollista mukauttaa kauden puolivälissä väliarvioinnin ja suoritusvarauksen jaon seurauksena. Menettelytavan valinta Tavoite 1-alueiden osalta asetuksessa säädetään yhteisön tukikehyksen ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien (joita koskevat ehdotukset voidaan esittää samaan aikaan YTK-ehdotuksen kanssa tai myöhemmin sen hyväksymisen jälkeen) käytöstä, mikäli määrärahat ovat yli miljardi euroa. Tavoitteiden 2 ja 3 osalta ja jos yhteisön osuus on alle miljardin euron asetuksessa esitetään yleisesti käytettävän yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja. Menettelytapa Komission ja jäsenvaltioiden asemaa asiakirjojen laatimisessa ja täytäntöönpanossa on tarkennettu. Ohjelmatyössä on kaudella 2000-2006 kaksi uutuutta: Ensimmäinen uutuus on se, että komissio vahvistaa muodollisesti kaikkia tavoitteita (1, 2 ja 3) koskevat yhteisön toimintalinjat sisältävät suuntaviivat heti kun rakennerahastoasetukset on hyväksytty. Tämän jälkeen, samoin kuin nykyisessä menettelyssä, jäsenvaltiot laativat suunnitelmansa ja sopivat komission kanssa yhteisön tukikehyksistä, toimenpideohjelmista ja yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista, jotka sisältävät strategiset toimintalinjat, varat ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Toimenpideohjelmissa ja yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa ei kuitenkaan enää kuvata yksityiskohtaisesti ohjelmiin kuuluvia toimenpiteitä kuten kauden 1994-1999 ohjelmissa. Toinen uutuus on se, että toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen hyväksymisen jälkeen jäsenvaltiot tai täytäntöönpanosta vastaavat alueet laativat kunkin ohjelman osalta uuden asiakirjan - ohjelma-asiakirjan täydennyksen - jossa vahvistetaan erityisesti tuensaajat ja varojen jako eri toimenpidekokonaisuuksille. Näiden uutuuksien avulla pyritään vastuualueiden selkeämpään jakoon ja toissijaisuusperiaatteen tehokkaampaan soveltamiseen siten, että Euroopan komissio valvoo strategisten toimintalinjojen noudattamista, mutta ohjelmien hallinnointi on hajautetumpaa. Ohjelmissa painotettavina yhteisötason tavoitteina rakennerahastoasetuksessa mainitaan perustamissopimukseen viitaten erityisesti hyvä kilpailukyky, korkea innovatiivisuuden aste ja työllisyys, kestävä kehitys sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen.
1994 1999 16 Ohjelmien hallinnointi ja seuranta Kumppanuus Sääntelyn mukaan kaudella 1994-1999 ohjelmatyön kaikissa vaiheissa sovelletaan kumppanuutta, johon osallistuvat kunkin jäsenvaltion nimeämät, joko paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla toimivaltaiset viranomaiset sekä mahdollisesti talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolet. Komissio on kuitenkin huomauttanut, että kaikkia kumppaneita ei ole aina otettu mukaan eivätkä päätösmenettelyt ole aina olleet selkeitä, mistä syystä kunkin osapuolen tehtävistä ja vastuualueista on ollut epäselvyyttä. Seurantakomitea Kullekin yhteisön tukikehykselle, yhtenäiselle ohjelma-asiakirjalle ja toimenpideohjelmalle on valittu seurantakomitea, jossa ovat edustettuina sekä alueellisen että kansallisen tason viranomaiset ja Euroopan komissio. Komitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa tarkastelemaan toimien täytäntöönpanon edistymistä. Se voi myös mukauttaa yhteisön tukea koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä edellyttäen että tuen kokonaismäärä ei kuitenkin muutu ja komissio hyväksyy tehdyn päätöksen.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 17 Ohjelmien valmistelu, hallinnointi ja seuranta Kumppanuus Asetuksessa säädetään, että kumppanuus laajennetaan koskemaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia, talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä muita toimivaltaisia elimiä. Mahdollisimman edustavia kumppaneita valitessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon tarve edistää miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä kestävää kehitystä. Kumppanuuteen on kuuluttava tukitoimien valmistelu, rahoitus, seuranta ja arviointi. Lisäksi jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikilla kumppaneilla on mahdollisuus osallistua ohjelmatyön eri vaiheisiin. Hallintoviranomainen Sääntelyssä on uutta se, että jäsenvaltioiden edellytetään nimeävän kutakin ohjelmaa varten yhden hallintoviranomaisen, jonka vastuulla on ohjelman täytäntöönpano sekä hallinnoinnin säännönmukaisuuden ja tehokkuuden varmistaminen. Näitä ovat erityisesti: ohjelman seurantaan tarvittavien tilastotietojen ja rahoitusta koskevien tietojen kerääminen hallinnossa, seurannassa ja arvioinnissa käytettävän atk-järjestelmän käyttöönotto ja käyttö moitteettoman varainhoidon takaaminen yhteisön politiikan noudattaminen tiedotusta ja julkisuutta koskevien velvoitteiden täyttäminen ohjelma-asiakirjan täydennyksen muuttaminen tarvittaessa ohjelmien täytäntöönpanosta annettavien vuosikertomusten ja loppukertomusten laatiminen ja niiden toimittaminen komissiolle väliarvioinnin järjestäminen. Asetuksen mukaan Euroopan komissio ja hallintoviranomainen tarkastelevat vähintään kerran vuodessa edellisen vuoden tuloksia. Tarkastelun perusteella komissio voi esittää hallintoviranomaiselle huomautuksia tai suosituksia täytäntöönpanon parantamisesta. Seurantakomitea Asetuksessa täsmennetään, että seurantakomitean puheenjohtajana toimii jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja. Seurantakomiteoita muodostettaessa on pyrittävä varmistamaan naisten ja miesten tasapuolinen edustus. Seurantakomiteoiden aseman vahvistamisesta kertoo se, että seurantakomitean pitää asetuksen mukaan hyväksyä ohjelma-asiakirjan täydennys ennen kuin se toimitetaan komissiolle, ja sen pitää myös hyväksyä kaikki ohjelmiin tai ohjelma-asiakirjan täydennykseen tehtävät muutokset. Tehtävät ja vastuualueet ohjelmien kaikissa vaiheissa voidaan näin vahvistaa seuraavasti: komissio vastaa ohjelman toimintalinjojen varsinaisesta ja strategisesta seurannasta hallintoviranomainen vastaa hallinnoinnista komission kanssa tehtyjen sopimusten ja seurantakomitean suuntaviivojen mukaisesti seurantakomitea vastaa toimintasuunnitelman seurannasta ja sen mahdollisista muutoksista. Ohjelmien hajauttamisen lisäämisen vastapainona asetuksessa säädetään, että kullekin ohjelmalle määritellään seurannassa käytettävät indikaattorit ja ohjelman täytäntöönpanosta raportoidaan vuosittain, jotta käytettävissä olevat tiedot ovat laadukkaita ja seurantaa voidaan toteuttaa yhteisön tasolla.
1994 1999 18 Yhteisöaloitteet ja uutta luovat toimet Rakennerahastoista rahoitetaan ensisijaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa varten kansallisesta aloitteesta toteutettavien ohjelmien (YTK ja YOA) ohella myös yhteisöaloiteohjelmia ja uutta luovia toimia (tutkimuksia, pilottihankkeita jne.). Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteisiin voidaan käyttää enintään 9 % rakennerahastojen varoista tällä kaudella, ja niiden avulla pyritään toteuttamaan yhteisön kannalta erityisen hyödyllisiä toimia. Kaudella 1994-1999 aloitteita on 13, ja niihin kuuluu yli 500 ohjelmaa. Interreg II: rajat ylittävä yhteistyö (vaihe A), energiaverkot (vaihe B), yhteistyö aluesuunnittelun alalla (vaihe C) Leader II: maaseudun kehittäminen Regis II: erittäin syrjäisten alueiden integrointi Employment: - NOW: naisten tasavertaisten työllistymismahdollisuuksien edistäminen sekä naisten tulevaisuuden ammatteihin ja johtavaan asemaan pääsyn helpottaminen - Horizon: vammaisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen - Nuoret: kouluttamattomien alle 20-vuotiaiden integrointi työmarkkinoille - Integra: sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamien henkilöiden integrointi ja toimet rasismia ja muukalaisvihaa vastaan Adapt: työntekijöiden sopeuttaminen teollisuuden muutoksiin ja tietoyhteiskuntaan Rechar II: hiilikaivosteollisuusalueiden uudistaminen Resider II: terästeollisuusalueiden uudistaminen Konver: puolustussektorista riippuvaisten alueiden talouden monipuolistaminen Retex: tekstiili- ja vaateteollisuudesta riippuvaisten alueiden talouden monipuolistaminen SME: pk-yritysten kilpailukyvyn lisääminen Urban: kaupunkien ongelmakortteleiden kehittäminen Pesca: kalastuksesta riippuvaisten alueiden talouden monipuolistaminen Peace: rauhan ja sovittelun tukeminen Pohjois-Irlannissa Uutta luovat toimet Pilotti- tai esittelyhankkeilla, joihin voidaan käyttää 1 % rakennerahastojen kokonaisvaroista, pyritään kokeilemaan uusia tapoja tai uusia toimialoja yhteisön rakennetuen alalla. Niitä voivat esittää jäsenvaltiot, paikallis- tai alueviranomaiset tai yksityiset tahot. Ne perustuvat yleensä komission ehdottamista aiheista julkaistaviin ehdotuspyyntöihin.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 19 Yhteisöaloitteet jauutta luovat toimet Yhteisöaloitteet Sääntelyssä rajoitetaan aloitteiden määrä neljään ja täsmennetään niiden aiheet seuraavasti: 1 rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö, jolla pyritään edistämään Euroopan alueen sopusointuista ja tasapainoista kehittämistä ja suunnittelua (INTERREG) 2 vaikeuksissa olevien kaupunkien ja niiden ongelma-alueiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen (URBAN) 3 maaseudun kehittäminen paikallisten toimintaryhmien aloitteiden avulla (LEADER+) 4 valtioiden välinen yhteistyö kaikenlaisen työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja epätasa-arvon uusien estämistapojen osalta (EQUAL). Toinen uusi piirre on se, että kutakin aloitetta rahoitettaisiin ainoastaan jostakin seuraavista rahastoista: 1+2: EAKR 3: EMOTR:n ohjausosasto 4: ESR. Uutta luovat toimet ja tekninen apu Sääntelyssä tarkennetaan, että uutta luovilla toimilla edistetään ensisijaisten tavoitteiden mukaisten tukitoimien laadun parantamiseen tarkoitettujen innovatiivisten menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä. Teknisen avun toimenpiteisiin kuuluu erityisesti tutkimuksia, kokemusten- ja tiedonvaihtoa sekä hallintoa, seurantaa ja arviointia koskevien atk-järjestelmien kehittämistä. Varat Sääntelyssä ehdotetaan seuraavaa varojen käyttöä kaudella 2000-2006: rakennerahastojen varoista 5,35 % on myönnetty neljälle yhteisöaloitteelle (INTERREG, URBAN, LEADER, EQUAL) kunkin rahaston varoista 0,65 % on myönnetty uutta luovien toimien ja teknisen avun toimenpiteiden rahoittamiseen yhteisön tasolla.
1994 1999 20 Täydentävyys Jäsenvaltioiden on nykyisin täydentävyysperiaatteen mukaisesti säilytettävä julkiset tai niitä vastaavat rakenteelliset menonsa kaikilla tavoitealueilla vähintään samalla tasolla kuin edellisellä ohjelmakaudella ottaen kuitenkin huomioon ne makroekonomiset olosuhteet, joissa rahoitus tapahtuu, sekä seuraavat talouden erityistilanteet: yksityistäminen poikkeukselliset julkiset toimet edellisellä ohjelmakaudella kansalliset suhdanteet.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 21 Täydentävyys Ottaen huomioon täydentävyyden valvonnan monimutkaisuuden tulevaisuudessa on tarkoitus - yksinkertaistaa tarkistuksen maantieteellistä tasoa seuraavasti: kaikki kehityksessä jälkeen jääneet tavoite 1-alueet jäsenvaltiossa tavoitteet 2 ja 3 yhdistettynä koko maassa - tehdä tarkistus ainoastaan kolme kertaa seuraavasti: yhteisön tukikehyksiä tai yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja hyväksyttäessä kauden puolivälissä eli 31.12.2003 mennessä kauden lopussa eli 31.12.2005 mennessä. Näiden tarkistusten mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on uuden sääntelyn mukaan toimitettava komissiolle tarkistusten suoritusaikana tarkoituksenmukaiset tiedot. Uusissa ohjelma-asiakirjoissa (YTK tai YOA) olisikin erityisesti ennakkotarkistusta varten mainittava kausien 1994-1999 ja 2000-2006 osalta: julkisten tai niitä vastaavien menojen määrä tavoite 1-alueilla aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyvät menot tavoite 2- ja 3-alueilla. Yleisesti kyseisten kansallisten menojen määrä sovitaan jäsenvaltion ja komission välillä periaatteessa vähintään edellisen ohjelmakauden tasoa vastaavalle tasolle.
1994 1999 22 Osarahoituksen osuus Tällä hetkellä yhteisön osuus ohjelmien rahoituksesta on rajattu seuraavasti: Tavoite 1-alueilla enintään 75 % kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 50 % julkisista menoista. Koheesiorahaston tukemissa maissa osarahoituksen osuus voi tietyissä tapauksissa olla 80 % kokonaiskustannuksista ja erityisen syrjäisillä alueilla jopa 85 %. Muualla osuus on enintään 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja vähintään 25 % tukikelpoisista julkisista menoista. Yhteisön osarahoittamissa yritysinvestoinneissa yhteisön osuus saa nykyisen sääntelyn mukaan olla enintään 50 % tavoite 1-alueilla ja 30 % muilla alueilla.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 23 Osarahoituksen osuus Kaudella 2000-2006 yleisosuudet säilytetään sääntelyn mukaan ennallaan. Tuloja tuottaville infrastruktuuri-investoinneille asetetaan kuitenkin seuraavat ylärajat: 50 % koheesiorahaston tukea saavissa maissa enintään 40 % kokonaiskustannuksista tavoite 1-alueilla 25 % tavoite 2-alueilla. Näitä määriä voidaan korottaa 10 %, jos tuki käytetään uusiin rahoitusjärjestelyihin. Yhteisön rahoitusosuutta vähennetään myös yritysinvestoinneissa seuraavasti: 35% tavoite 1-alueilla. 15% tavoite 2-alueilla. Näitä määriä voidaan korottaa 10 %, jos tuki käytetään uusiin rahoitusjärjestelyihin.
1994 1999 24 Tukikelpoiset toimenpidekokonaisuudet Kutakin rahastoa koskevissa asetuksissa määritellään yleisesti rakennerahastojen tukea saavat toimenpidekokonaisuudet. EAKR: tuottavat investoinnit, joilla luodaan tai säilytetään pysyviä työpaikkoja infrastruktuuri-investoinnit, joiden soveltamisala vaihtelee tavoitteittain alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen: paikallinen kehitys ja pk-yritykset ESR: pitkäaikaistyöttömien ammattiin pääsy työtä hakevien nuorten ammattiin pääsy työmarkkinoilta syrjäytymässä olevien henkilöiden ammattiin pääsy yhtäläisten mahdollisuuksien lisääminen työmarkkinoilla työntekijöiden sopeuttaminen teollisiin muutoksiin työpaikkojen pysyvyys ja lisääminen inhimillisten voimavarojen lisääminen tutkimuksessa, tieteessä ja teknologiassa koulutusjärjestelmien tehostaminen. EMOTR:n ohjausosasto: Maatalouden rakenteisiin liittyvät toimenpiteet maataloustulojen tukeminen, toimintojen säilyttäminen vuoristoalueilla tai epäsuotuisilla alueilla, nuorten viljelijöiden viljelyn kannustaminen maatilojen rakenteiden tehokkuuden parantaminen tuottajaryhmittymien perustamisen kannustaminen tuotannon uudistaminen, monipuolistaminen, uudelleensuuntaaminen ja maataloustuotteiden laadun parantaminen. Maaseutualueiden toimintojen monipuolistamiseen liittyvät toimenpiteet maaseudun infrastruktuurien kehittäminen matkailuinvestointien kannustaminen luonnononnettomuuksien ehkäiseminen, kylien kunnostaminen, maaseudun perinnön suojelu, metsätalouden kehittäminen ja metsien hyödyntäminen, ympäristönsuojelu, maaseutuympäristön säilyttäminen, uudet rahoitusjärjestelyt jne. KOR pyyntiponnistusten sopeuttaminen laivaston nykyaikaistaminen vesiviljelyn kehittäminen merialueiden suojelu kalastussatamien varustaminen kalastustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen tuotteiden myynninedistäminen. Yleisten sääntöjen lisäksi komissio on laatinut jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen yksityiskohtaiset, yhteiset säännöt menojen tukikelpoisuudesta, jotka on liitetty vuodesta 1997 kaikkiin ohjelmiin (tukikelpoisuuslomakkeet).
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 25 Tukikelpoiset toimenpidekokonaisuudet EAKR:sta ja KOR:stä kaudella 2000-2006 tukea saavat toimenpidekokonaisuudet ovat yleisesti samanlaisia kuin edellisellä kaudella. Uusi EMOTR-asetus maaseudun kehittämisestä sisältää unionin kaikkia maaseutualueita koskevia toimenpiteitä. Näitä ovat: maatilainvestoinnit nuorten viljelijöiden toiminnan aloittaminen koulutus varhaiseläketuet epäsuotuisten alueiden luonnonhaittakorvaukset maatalouden ympäristötoimenpiteet maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen metsätalouden kehittäminen ja metsien hyödyntäminen maaseutualueiden mukauttamista ja kehittämistä koskevat toimenpiteet Tavoite 1-alueilla nämä toimenpiteet rahoitetaan EMOTR:n ohjausosastosta, lukuun ottamatta epäsuotuisten alueiden luonnonhaittakorvauksia, varhaiseläketukia, maatalouden ympäristötoimenpiteitä sekä metsätalouden kehittämisen ja metsien hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta. Muut kuin tavoitteen 1 mukaiset toimenpiteet rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta. ESR:sta rahoitettavat toimet on jaoteltu kolmeen luokkaan seuraavasti: Henkilöapu: ammatillinen koulutus, työllistämistuki, ylempi koulutus tieteen ja tutkimuksen aloilla, uudet työllistämismahdollisuudet Rakenteisiin ja järjestelmiin suunnattava tuki: koulutusjärjestelmien parantaminen, työvoimapalvelujen nykyaikaistaminen, tarvittavan ammattipätevyyden ennakointijärjestelmät Liitännäistoimenpiteet: tietoisuuden lisääminen, palvelujen tarjonta jne. Yleisten soveltamisalojen lisäksi asetuksessa säädetään, että tukikelpoisten menojen osalta sovelletaan kansallista lainsäädäntöä, jos komissio ei vahvista yhteisiä sääntöjä (vrt. nykyiset tukikelpoisuuslomakkeet). Asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta monipuolistaa rahoitusmuotoja. Suorien tukien lisäksi voidaan käyttää muita tukimuotoja, kuten takaisinmaksettavia tukia, korkotukia, takuita ja omistusosuuden hankkimista. Hyödyntämällä uusien rahoitusjärjestelyjen tarjoamia mahdollisuuksia on tarkoitus ottaa paremmin huomioon tiettyjen hankkeiden tuottavuus ja kannustaa hankkeiden vetäjiä käyttämään muunlaisia rahoitusmuotoja, esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIP) tai Euroopan investointirahaston (EIR) rahoitusta.
1994 1999 26 Varainhoito Rakennerahastojen varainhoito perustuu sitoumus- ja maksujärjestelmään. Komission sitoumukset tehdään vuosittaiserinä seuraavasti: ensimmäinen erä sidotaan tehtäessä päätös ohjelman hyväksymisestä tämän jälkeen erät sidotaan rahoitussuunnitelman ja toimien toteutusasteen mukaan Maksut puolestaan liittyvät sitoumuksiin seuraavasti: ensimmäinen ennakko on enintään 50 % vastaavasta sitoumuksesta toinen ennakko on enintään 30 % kyseisestä sitoumuksesta jäännös maksetaan, kun ohjelman päättämiselle asetetut ehdot on täytetty Maksuaikataulu on seuraavanlainen: komissio suorittaa maksut kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnöstä rahat siirretään lopulliselle tuensaajalle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on suorittanut maksun.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 27 Varainhoito Sitoumukset ja maksut säilytetään, mutta ne erotetaan toisistaan. Sitoumukset tehdään vuosittain viimeistään 30. huhtikuuta. Komissio vapauttaa automaattisesti ne sitoumukseen sisältyvät määrät, joita ei ole maksettu sitoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä. Maksujen osalta otetaan käyttöön yksinkertainen mutta vaativa uusi järjestelmä: komissio maksaa ensimmäisen sitoumuksen yhteydessä jäsenvaltioille enintään 7 %:n ennakon rakennerahastoista ohjelmaan varatusta kokonaistuesta seuraavat maksut maksetaan tosiasiallisesti maksettujen ja jäsenvaltion varmistamien menojen perusteella jäännös maksetaan, jos komissio on saanut ja hyväksynyt kaikki vaaditut asiakirjat (ilmoitus tosiasiallisista menoista kuuden kuukauden kuluessa ohjelmassa vahvistetusta maksupäivästä, ohjelman vuosikertomukset ja loppukertomus) Uudella järjestelmällä, jossa sitoumukset tehdään automaattisesti vuosittain ja käyttämättömät sitoumukset vapautetaan, pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä ja tehostamaan ohjelmien täytäntöönpanoa. Uudessa maksujärjestelmässä menettelyjä yksinkertaistetaan siten, että yhteisön talousarvioon kirjataan ohjelmien alussa kiinteä indeksi.
1994 1999 28 Varainhoidon valvonta Nykyisen sääntelyn mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimien asianmukaisen toteuttamisen valvomiseksi, sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä väärinkäytön tai huolimattomuuden vuoksi aiheettomasti maksettujen summien takaisin perimiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tältä osin toteuttamansa toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava säännöllisesti käynnissä olevat hallinnolliset tai oikeudelliset menettelyt ja pidettävä komission saatavilla kaikki varainhoitoa koskevat kertomukset. Komissio voi myös suorittaa rahoitettujen toimien sekä jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksia paikalla. Jos tarkastuksessa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia tai merkittäviä toimen muutoksia, komissio voi lisäksi kumppanuusperiaatetta noudattaen vähentää yhteisön rahoitustukea tai pidättää sen.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 29 Varainhoidon valvonta Uudessa sääntelyssä todetaan selvästi, että varainhoidon valvonnasta vastaavat ensisijaisesti jäsenvaltiot, ja eritellään siihen liittyvät tehtävät seuraavasti: tehokkaan hallinto- ja valvontajärjestelmän käyttöönotto ja siitä ilmoittaminen komissiolle yhteisön varojen tehokkaan ja sääntöjenmukaisen hallinnon varmistaminen komissiolle toimitettujen menoilmoitusten oikeellisuuden varmistaminen yhteisön sääntelyn noudattamisen varmistaminen sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, tutkinta ja korjaaminen yhteistyö komission kanssa yhteisön varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi lausunnon laadituttaminen hallintoviranomaisesta riippumattomalla yksiköllä loppumaksupyynnön pätevyydestä sekä toimien säännönmukaisuudesta Komission vastuualaan kuuluvat seuraavat tehtävät: varmistaa jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien olemassaolo tehdä tarkastuksia paikalla pyytää asianomaista jäsenvaltiota suorittamaan tällaisia tarkastuksia sääntöjenvastaisuuksia todettaessa toimittaa suositukset tai korjaavia toimenpiteitä koskevat pyynnöt hallinnon puutteiden tai sääntöjenmukaisuuksien korjaamiseksi Komissio ja jäsenvaltiot tapaavat vuosittain koordinoidakseen yhteistyössä ohjelmat ja valvontamenettelyt ja tehdäkseen johtopäätökset erilaisista valvontatoimista. Jäsenvaltiot vastaavat ensisijaisesti sääntöjenvastaisuuksien tutkimisesta sekä rahoituskorjausten tekemisestä. Jos kuitenkin todetaan, että jäsenvaltioiden toimissa on puutteita tai rahoitusta koskevia sääntöjenvastaisuuksia, komissio voi: pyytää jäsenvaltiota toimittamaan huomautuksensa vähentää rahastojen tukea kyseiselle ohjelmalle tai peruuttaa tuen kokonaisuudessaan tai osittain, jos jäsenvaltio ei tee pyydettyjä korjauksia ja jos sovittelu epäonnistuu. Rahoituskorjaus on joko todetun sääntöjenvastaisuuden suuruinen tai se voidaan vahvistaa kiinteämääräiseksi, jos jäsenvaltion hallinto- tai valvontajärjestelmä on yleisesti puutteellinen.
1994 1999 30 Arviointi Nykyisin käytetään kolmenlaista arviointitapaa: ennakkoarviointi väliseuranta jälkiarviointi Kaikista arviointivaiheista vastaavat sekä jäsenvaltiot että komissio. Asetusten mukaan toimivaltaisten viranomaisten on osallistuttava arviointiin siten, että se voidaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti.
2000 2006 R AKENNERAHASTOUUDISTUS 2000-2006 - VERTAILEVA TUTKIMUS 31 Arviointi Kautta 2000-2006 varten uudessa sääntelyssä täsmennetään kolme arviointitapaa (ennakko-, väli- ja jälkiarviointi) ja eritellään kuka mistäkin vastaa. Ennakkoarvioinnista vastaavat jäsenvaltion suunnitelmat laativat toimivaltaiset viranomaiset. Siinä käsitellään alueen ja kyseisen alan heikkouksia ja vahvuuksia. Siinä arvioidaan valitun strategian ja tavoitteiden johdonmukaisuutta kyseisen alueen ominaispiirteiden kanssa, mukaan lukien väestötieteellinen kehitys, ja määritellään suunniteltujen toimintalinjojen toivottu vaikutus esittämällä mahdollisuuksien mukaan määrällisesti niiden tavoitteet erityisesti työllisyyden, ympäristön sekä naisten ja miesten tasa-arvon suhteen. Väliarvioinnista vastaavat ohjelmien hallintoviranomaiset yhdessä komission kanssa. Siinä tarkastellaan tukitoimien ensimmäisiä tuloksia, niiden johdonmukaisuutta ennakkoarvioinnin kanssa, asetettujen tavoitteiden asianmukaisuutta samoin kuin moitteetonta varainhoitoa sekä kyseisen ohjelman seurannan ja täytäntöönpanon laatua. Sen tekee hallintoviranomaisesta riippumaton arvioitsija. Se saatetaan tukitoimen seurantakomitean käsittelyyn ja sen jälkeen komissiolle viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2003. Sitä käytetään ohjelman puolivälitarkistuksen ja suoritusvarauksen jakamisen perustana. Jälkiarvioinnista vastaa Euroopan komissio yhdessä kyseisen jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen kanssa. Sen tarkoituksena on selvittää varojen käyttöä, tukitoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja niiden vaikutuksia sekä niiden johdonmukaisuutta ennakkoarvioinnin kanssa. Siinä pyritään siis tekemään päätelmiä taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta (koheesiosta). Myös jälkiarvioinnin tekee riippumaton arvioitsija, ja sen on oltava valmis viimeistään 31.12.2009. Kustakin yhteisön tukikehyksestä, toimenpideohjelmasta ja yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta tehdään arvio jo ennen 31. joulukuuta 2005 ohjelmatyön seuraavan vaiheen valmistelemiseksi. Asetuksen mukaan arviointikertomukset ovat julkisia.