Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Transkriptio

1 Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä lähestymistapaa, jota se aikoo soveltaa tuleviin koskeviin luonnoksiin yhteisiksi kannoiksi. Kyseisiä neuvottelulukuja käsitellään Espanjan puheenjohtajakaudella ja tavoitteena on määrittää EU:n yhteiset kannat sopimukseen pääsemiseksi ehdokasmaiden kanssa kaikista kolmesta luvusta.

2 Berliinin huippukokouksessa vuonna jäsenvaltion hyväksymässä talousarvion kokonaiskehyksessä arvioitiin, että maksusitoumusmäärärahojen vuosittaiset määrät kasvavat vuosina miljoonasta eurosta miljoonaan euroon olettaen, että EU laajentuu vuonna 2002 kuudella uudella jäsenvaltiolla. Maksumäärärahat kasvaisivat vastaavasti vuosina miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Määriä, jotka oli periaatteessa tarkoitettu käytettäviksi laajentumiseen vuosina , ei voida käyttää, koska niitä ei voida siirtää myöhemmille vuosille rahoitusnäkymien menokattojen vuotuisuusperiaatteen vuoksi. Tästä syystä komission lähtökohtana on antaa ehdotuksia, jotka noudattavat Berliinissä vuosille erikseen sovittuja menojen ylärajoja ja tehdä niihin tarvittaessa uusien jäsenvaltioiden mahdollisesta lukumäärästä aiheutuvat mukautukset. Kuuden sijasta kymmenen uuden jäsenvaltion liittymiseen tarvittava rahoitus voidaan järjestää ottamalla rakennepolitiikassa lähtökohdaksi vuosina käytettävien määrien sijaan määrät, jotka ovat lähempänä kolmen ensimmäisen liittymisen jälkeisen vuoden aikana eli vuosina 2002, 2003 ja 2004 alun pitäen käytettäviksi suunniteltuja määriä. Tällä tavoin kuuden uuden jäsenvaltion sijasta jopa kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen rahoitus on mahdollista järjestää Berliinissä sovittuja menojen ylärajoja ylittämättä ja samalla ottaa huomioon liittymisprosessin yhteydessä ilmenneitä erityiskysymyksiä, jotka liittyvät erityisesti maatalous- ja rakennepolitiikkaan, ydinturvallisuuteen, hallinnon valmiuksiin, Kyproksen pohjoisosaan sekä mahdollisiin talousarvioon otettuihin korvauksiin. Maataloutta koskevia yksityiskohtia käsitellään niiden monimutkaisuuden vuoksi toisessa erillisessä ilmoituksessa, joka myös on hyväksytty tänään (ks. IP note.../02). Maatalouden suhteen on tehtävä seuraavat mukautukset: osalta mukautetut määrät ovat 516 miljoonaa euroa vuonna 2004, 749 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja 734 miljoonaa euroa vuonna osalta komissio ehdottaa kaksivaiheista lähestymistapaa, joka johtaa suoria tukia koskevan EU:n lainsäädännön täysimääräiseen soveltamiseen. suorat tuet otettaisiin käyttöön uusissa jäsenvaltioissa siten, että niiden osuus olisi vuonna prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia nykyjärjestelmästä. Vuonna 2005 määrä on miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Täytäntöönpanon helpottamiseksi uudet jäsenvaltiot voisivat halutessaan soveltaa rajoitetun ajan yksinkertaistettua pinta-alaperusteista tukea. Niiden lisäksi uudet jäsenvaltiot voisivat myöntää kansallista tukea varmistaakseen, että kokonaistukitasot eivät laske liittymisen yhteydessä. 2

3 eli vuoden 2006 jälkeen suorien tukien prosenttiosuutta nostettaisiin vaiheittain siten, että uusien jäsenvaltioiden tukitaso vastaisi vuodesta 2013 kulloinkin noudatettavaa tasoa. komissio ehdottaa ohjelmakaudeksi , että uusien jäsenvaltioiden tarpeita. Tämän johdosta maaseudun kehittämispolitiikan määrärahoja mukautettaisiin vuonna miljoonaan euroon, vuonna miljoonaan euroon ja vuonna miljoonaan euroon. Berliinissä esitetty ennuste sisältää Euroopan unionin rakennetoimien mukaista tukea kuudelle uudelle jäsenvaltiolle viisivuotiskaudelle Koska Berliinissä esitetty ennuste sisältää rakennetoimia ainoastaan vuoteen 2006, ajanjakso lyhenee kolmeen vuoteen ( ). Tätä jaksoa varten on löydettävä ratkaisu, jossa otetaan huomioon uusien jäsenvaltioiden kyky toteuttaa rakennetoimia ja toisaalta se, että rakennetoimia toteutetaan nopeammassa aikataulussa kuin mitä Berliinissä sovittiin. eli ympäristön ja infrastruktuurin aloille, joilla on toteutettava huomattavasti toimenpiteitä vielä liittymisen jälkeenkin. Tasapainoisessa ratkaisussa ehdotettaisiin määrärahoja siten, että koheesiorahastojen osuus rakennetoimista olisi yksi kolmasosa, kun koheesiorahastoista tällä hetkellä tukea saavien neljän jäsenvaltion vastaava osuus on 18 prosenttia. Mukautetut rakennetoimia varten tarkoitetut määrärahat ilmenevät liitteenä olevasta taulukosta. Komissio katsoo, että tässä vaiheessa on välttämätöntä ennakoida mukautuksia lisäämiseksi ja jatkaa ajanjaksolla eräitä, joilla pyritään vahvistamaan hallinnon valmiuksia. Euroopan unionin korkeaa ydinturvallisuuden tasoa koskevien vaatimusten seurauksena eräät jäsenvaltiot ovat päättäneet sulkea useita laitoksia, jotka on kansainvälisissä yhteyksissä todettu korjauskelvottomiksi kohtuukustannuksin. Unioni tukee jo nykyisellään kyseisiä sulkemistoimenpiteitä. Komissio ehdottaa erityismäärärahojen myöntämistä Slovakian Bohunicen ja Liettuan Ingalinan ydinvoimalaitosten sulkemiseen. Bohunicen laitoksen sulkemiseen ehdotetaan vuosina 2004, 2005 ja miljoonaa euroa kullekin vuodelle ja Ingalinan laitoksen sulkemiseen vuonna miljoonaa euroa ja vuosina 2005 ja miljoonaa euroa kumpanakin vuotena. 3

4 Eräs tärkeä liittymiseen kuuluva tekijä on huolehtia yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa varten tarvittavien hallinnon rakenteiden perustamisesta ja kehittämisestä. Instituutioiden perustamiseen käytetään tällä hetkellä noin miljardi euroa vuodessa ja sitä rahoitetaan liittymistä valmistelevista ohjelmista, lähinnä Phareohjelmasta. Monet instituutioiden perustamiseen liittyvät toimet eivät ole kuitenkaan käynnissä olevien ohjelmien mukaisesti tukikelpoisia ja toisaalta on varmistettava, että ennen liittymistä käynnistytettyjä Phare-toimia asteittaan vähennetään. Näistä syistä komissio ehdottaa siirtymävälineen perustamista siten, että se olisi vuonna miljoonaa euroa, vuonna miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Euroopan unioni kannustaa aktiivisesti kaikkia asianosaisia osapuolia selvittämään Kyproksen-kysymyksen ja löytämään sille poliittisen ratkaisun. Koska Kyproksen pohjoisosaa ei otettu täysimääräisesti huomioon Berliinissä sovitun rahoituskehyksen yhteydessä, komissio ehdottaa kehyksen mukauttamista osana poliittista ratkaisua. Lisäksi otetaan huomioon, että pohjoisosa ei saa lainkaan tukea liittymistä valmistelevista rahastoista vaikka se on ehdokasmaiden köyhimpiä alueita. Kyproksen pohjoisosaa varten varataan kokonaismääräraha, joka on vuonna miljoonaa euroa, vuonna miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Komission ilmoituksessa ehdotetun kehyksen yhteydessä uudet jäsenvaltiot voivat odottaa maksuosuutensa kasvavan vuosina eurosta euroon. Samanaikaisesti niiden edellytetään osallistuvan EU:n talousarvioon liittymisestä lähtien täysimääräisesti eli noin 5 miljardilla eurolla vuodessa. Komissio ehdottaa, että uusien jäsenvaltioiden maksuosuuksia EU:n talousarvioon koskevat säännöt otetaan käyttöön alusta lähtien. Liittymisajankohtana uudet jäsenvaltiot voivat kuitenkin täydellä syyllä odottaa, että niiden nettomaksutase suhteessa unioniin, mikä on tällä hetkellä positiivinen liittymistä valmistelevan tuen johdosta, ei heikkene liittymisen jälkeen. Tämän vuoksi on otettava huomioon talousarvioon otetut kiinteämääräiset korvaukset. Maksusitoumusmäärärahojen ylärajaan sisältyvää marginaalia, joka on 816 miljoonaa euroa vuonna 2004, 800 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja 814 miljoonaa euroa vuonna 2006, tulee näin ollen käyttää talousarvioon otettuihin kiinteämääräisiin korvauksiin, joiden täsmällinen määrä vahvistetaan neuvottelujen edetessä. Laajentumista varten varattujen maksumäärärahojen Berliinissä sovittua ylärajaa on joka tapauksessa noudatettava. Vuosille ehdotetussa nykyisessä kehyksessä ei oteta huomioon Bulgariaa ja Romaniaa, jotka eivät aio liittyä unioniin ennen vuotta Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissio aikoo kuitenkin esittää laajentumista koskevassa strategia-asiakirjassaan vuonna 2002 tarkistetun etenemissuunnitelman ja tarvittaessa tarkistetun liittymistä valmistelevan strategian niitä ehdokkaita varten, jotka eivät ole ensimmäisten liittyjien joukossa. 4

5 Maatalous Rakennetoimet Sisäpolitiikat Hallinto Maksusitoumusmäärärahat yhteensä Maksusitoumusmäärärahat yhteensä (Laajentuminen) Talousarvioon otetut korvaukset 5