Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta

Samankaltaiset tiedostot
Natsaako kemiat ottaako joku kopin: kokemuksia koulusta ja opiskelusta

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

VALMA ja TELMA seminaari

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

SELVITYS KOLMIPORTAISEN TUEN TOIMEENPANOSTA

Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017

TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Rinnekodin koulu Leni Pispala

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

VERY IMPORTANT PERSONS OPPILAAT, JOTKA OPPIMISENSA JA KOULUNKÄYNTINSÄ TUEKSI TARVITSEVAT VAATIVAA ERITYISTÄ TUKEA.

Keke päiväkodissa ja koulussa

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Toimintakulttuuri muutoksessa

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti Vantaa KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Työllistymistä edistävien järjestöjen varautuminen tulevaan näkökulmia kilpailutukseen. Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Osa 1 Koulu työyhteisönä

KELPO- muutosta kaivataan

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Ville Järvi

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Tuuve ja Monni Online

Ennakointitietokysely 2016 Pirkanmaan yläkoulujen erityisopettajille

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Helena Vorma lääkintöneuvos

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/2010

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Ammatilliset erityisoppilaitokset

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä Helsingin kaupungin koulut

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Transkriptio:

Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta Rinnekodin koulun virkaapulaisrehtori Arja Holm, Espoo

Perusopetuksen tavoitteet (POL) 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee 1.edistää sivistystä ja2. tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä 3.oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja 4. muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Kolmiportainen tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Integraatio, inkluusio Elämme samassa maailmassa; ei ole erikseen vammaisten ihmisten maailmaa. Kasvu ihmisyyteen on yhteinen.

Maija Aalto HS Julkaistu: 6.11. 2:00, Päivitetty: 6.11. 10:48 Helsinki aikoo tulevana vuonna siirtää entistä isomman osan erityistä tukea saavista oppilaista tavallisille luokille. Helsingin vanhempainyhdistysten keskusjärjestön Helvaryn mukaan kymmeniä lapsia odottaa tarvitsemaansa erityisluokkapaikkaa. On lapsia, jotka eivät tästä syystä käy koulua lainkaan joskin nämä ovat Helvaryn mukaan yksittäistapauksia.

Vaativa erityinen tuki? Koulukelvotonko? 14.11.2014 Kysymys Miten käy kehitysvammaisen lapseni, jota ei erityiskoulussa saada kuriin? Hänellä on paljon haastavaa käyttäytymistä, mm. hän lyö toisia oppilaita. Opettaja on sanonut, että täytyy miettiä voiko lapsi enää käydä koulua ollenkaan. Laitetaanko lapsi vain kotiin hoidettavaksi? Palkkiot tai rangaistukset eivät aina tehoa ja tilanteet ovat niin nopeitakin ettei niihin keretä puuttua.

Vaativalla erityisellä tuella tarkoitetaan perusopetuksen erityistä tukea oppilaille, jotka tarvitsevat moniammatillista tukea oppimiseen, koulunkäyntiin ja kuntoutumiseen. Tuki kohdistetaan oppilaisiin, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvamma- tai autismin kirjon diagnoosi. Vaativa erityinen tuki ei käsitteenä ole virallisessa käytössä normistossa eikä tilastoissa.

Tuen määrä ja oikea-aikaisuus Ajattelemmeko oikeasti, että on olemassa oppimiskyvyttömiä oppilaita? Emme varmastikaan. Oppilaan tuen tarve on aina suhteessa oppimisympäristöön Oppilaan tuen tarve ei aina ole samanlainen Ajaako ajatus kaikille yhteisestä koulusta todellisuudessa osan oppilaista ulos opetuksesta tai erittäin vähälle opetukselle?

Opettamisesta Opettamisessa olennaista on oppilaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen, vuorovaikutukseen houkuttelua ja vetäminen ja vuorovaikutuksen edistämistä. Tuetaan siis oppilaiden kasvua ihmisyyteen, yhteiskunnan jäsenyyteen ja sivistykseen

Oppimiskäsitys (ops) Uusi oppimiskäsitys korostaa oppimisen iloa ja motivaatiota, ongelmanratkaisutaitoja sekä oppijan aktiivista roolia ja vastuullisuutta. Oppimista tarkastellaan yksittäisen oppilaan edellytysten kannalta, eikä enää kaikille samana.

Vaativan erityisen tuen perusopetuksen jälkeinen opetus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on tarkoitettu laajempaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutuksen tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyä, mielekkään työn tai työtoiminnan löytymistä, arjen taitojen oppimista ja mahdollisimman itsenäistä elämää. Koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon osia. Siirtyminen ammatilliseen koulutukseen ei kuitenkaan ole TELMA-koulutuksen pääasiallinen tavoite.

Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoimintaa järjestetään kunnan sosiaalitoimen palveluna toimintakeskuksissa tai tavallisilla työpaikoilla henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä työsuhteiseen työhön. Toimintakeskuksia ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät ja säätiöt. Työ- ja päivätoimintaan osallistuu yhteensä noin 14 000 kehitysvammaista henkilöä. Työtoiminta on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa, lajittelua ja pakkaamista. Päivätoiminta tarjoaa erilaista virkistystä ja elämäntaitojen harjoittelua. Työ- ja päivätoiminta palveluissa mukana olevat ihmiset ovat asiakkaita, eivät työntekijöitä. He osallistuvat toimintaan huoltosuhteessa.

Itsemääräämisoikeus Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki muuttui. Muutosten tarkoituksena on ollut vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Laki korostaa jokaisen erityishuollossa olevan kehitysvammaisen ihmisen oikeutta täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa on otettava huomioon, ja hänelle on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Lakiin tulevilla uusilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön.

Vaativan erityisen tuen oppilaiden jatkoopetuspaikkojen tilanne on huonoakin huonompi. Jatko-opetuspaikat voivat valita oppilaansa, eivätkä valinnat juurikaan osu vaativan erityisen tuen oppilaisiin. Suurin osa ei pääse TELMAopetukseen Kuluvana syksynä olemme saaneet tietää, että Itsemääräämislainsäädäntöön vedoten, heitä heitetään ulos myös työ-ja päivätoiminnoista.

Miksi? Kun pyrimme kaikille yhteiseen maailmaan, on erityisen tärkeää huolehtia juuri haavoittuvimpien kohtelusta. Suljemmeko heidät pois, jos he eivät sovi ihannemaailmaamme? Minkälaisessa maailmassa he silloin elävät? Minkälainen on se opetus, jota annetaan oppilaalle, joka ei sovellukaan kaikille yhteiseen kouluun? Tai mikä on se perusopetuksen jälkeinen paikka, johon hekin, jotka ovat aggressiivisia, haastavia, eivätkä osaa tehdä oman elämänsä ja ihmisyhteisössöä pysymisen kannalta hyviä päätöksiä, pääsevät? Antaako näennäinen mahdollisuus päättää ja valita todellisuudessa ihmisyhteisölle oikeuden sulkea ulkopuolelle? Miksi juuri lait joiden tarkoitus on luoda parempaa maailmaa kehitysvammaisille ihmisille, tuovatkin ulkopuolisuutta?