Työ nro 1712 7.3.2018, muutettu 2.5.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T O R I K A T U 3 4 A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S Muutosalueen sijainti opaskartalla. KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 9.3.2017 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima
1 TORIKATU 34 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelin 14 tonttia 5. Asemakaavan muutoksella muodostuu II kaupunginosan korttelin 14 tontti 5. Kaavoitusohjelman työ nro 1712. Kuva 1: Näkymä Torikatu 34 tontille elokuussa 2011 ( Google). Joensuu 7.3.2018, muutettu 2.5.2018 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 4 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 1.1.4 Maanomistus... 6 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 8 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 9 2.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet... 9 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 10 3 VAIHTOEHDOT... 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 11 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT...11 4.1.1 Korttelialueet... 12 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET...13 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin...13 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin...13 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... 14 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja -maisemaan ja luonnonvaroihin... 14 4.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 15 5 TOTEUTUS... 15 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 15 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 22.2.2017 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 4. Asemakaavaluonnos 5. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin
3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Torikatu 34 on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku on 0,9. Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Tällä hetkellä alueella on entinen Suomen Pankin talo, joka on valmistunut vuonna 1984.Talo on toimistokäytössä. YIT Rakennus Oy on hakenut asemakaavan muutosta kahdelle kuusikerroksiselle asuinkerrostalolle kiinteistön omistajan valtuuttamana. Näiden toteuttamiseksi on nykyistä rakennusoikeutta nostettava reilu 2900 k-m², jolloin rakennusoikeudeksi tulee 5800 k-m². Pysäköinti järjestetään osittain kannenalaiseen pysäköintihalliin. Kaavamuutos on Joensuun keskustan osayleiskaavan (2012) mukainen. Tontin uudisrakentaminen mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämistä lisäten keskusta-alueen asukasmäärää kaupunkistrategian mukaisesti. Kaavamuutokseen liittyen laaditaan hakijan kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukainen maankäyttösopimus. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja Joensuun kaupungintalolla (Rantakatu 20). Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 9.3.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 9. 31.3.2017. Kaavamuutoksesta jätettiin kahdeksan lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Lyhennelmä vireilletulovaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 3. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 23.11. 18.12.2017 ja yleisötilaisuus pidettiin 4.12.2017. Paikalla oli kuusi osallista. Kaavaluonnoksesta jätettiin kahdeksan lausuntoa. Lyhennelmä luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 5. Toteuttaminen Rakennushankkeen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on tullut voimaan ja rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa.
5 6 6 6 12 11 9 11 5 7 2 10 7 Yläsatamakatu Torikatu Rantakatu VI II II III IV I III IV IV II III III II III IV III II III III IV kt kt sp sp sp sp sp sp Konservatorio 79 81 0 6 202 14 13 22 21 23 21 11 16 25 24 6 7 3 16 15 15 16 14 12 12 39 15 4 22 46 19 21 22 23 24 25 26 17 8 2 24 10 22 6 20 18 8 19 9 11 5 9 6 5 10 15 12 13 5 14 16 14 13 18 25 26 5 SAIRAALAKATU YLÄSATAMAKATU RANTAKATU TORIKATU 5800 + 81.90 lpa VI VI ik-1 p le kt a lpa-ajo 6944198 487997 6944397 487998 14 II AL LIITE 1 1 / 6
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1 2 / 6 AL 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. II 14 5 TORIKATU 5800 VI + 81.90 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0940100 Tontin/Rakennuspaikan numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1070100 Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema. 1130000 Rakennusala. 8 kt 1170500 Rakennusala, jolle saa sijoittaa katoksen. a 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. lpa 1220400 Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle. 1240000 Maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska.
LIITE 1 3 / 6 lpa-ajo 1240200 Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa pihakannelle johtavan ajoluiskan. 1290000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. ik-1 1310001 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa pääikkunoita. le 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. p 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Ylimmän kerroksen julkisivun tulee olla erilainen kuin muiden kerrosten julkivut. 3. Ensimmäisen kerroksen parvekkeet tulee toteuttaa erilaisina kuin muut parvekkeet esim. terassimaisina ratkaisuna. Ensimmäisen kerroksen julkisivu suositellaan rakennettavan poikkeavana muusta julkisivusta. 4. Parvekkeet saavat ulottua istutettavalle alueen osalle enintään 2,5 metriä julkisivupinnasta lukuun ottamatta ik-1 -merkinnällä osoitettua rakennusalan sivua. Kadulle avautuvat parvekkeet on lasitettava. 5. Pääsisäänkäynneistä tulee olla esteetön kulkuyhteys kadulle ja piha-alueelle. 6. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 7. Pihakansi on toteutettava ilmeeltään vehreänä. Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä istutuksin tai muutoin rajattua ulko-oleskelutilaa vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta. 8. Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa tontille siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy.
LIITE 1 4 / 6 9. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa toteuttaa: - Pihakannen ja rakennusten alle sijoittuvat pysäköintitilat - Pihakannen alle johtavan ajoluiskan - Talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin - Sisäaulatilojen 20 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä - Muuntamotilat. Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. 10. Rakennusten ensimmäisen asuinkäytössä olevan kerroksen ohjeellinen korkeusasema on vähintään +82,0 mmpy. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ap/50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap/70 k-m2. Asuminen: 1 ap/100 k-m2. Opiskelija-asuminen: 1 ap/110 k-m2. Palveluasuminen: 1 ap/190 k-m2. 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. 3. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 4. Asuinrivi- ja asuinkerrostalokohteiden sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista.
LIITE 1 5 / 6 POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ppp/50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp/50 k-m2. Asuminen: 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp/asunto. Palveluasuminen: 1 ppp/80 k-m2. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.
LIITE 1 6 / 6 Muutos 2.5.2018 - Kaavamääräyksistä poistettu vieraspysäköintiä koskeva määräys. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä aupunginlakimies Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU II kaupunginosan korttelin 14 osan asemakaavan muutos TORIKATU 34 KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 7.3.2018, 2.5.2018 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen II/1712 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. S.S/Liisa Lampilahti
4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee II kaupunginosassa Torikadun ja Sairaalakadun kulmauksessa. Alueella sijaitsee entinen Suomen Pankin talo, joka on rakennettu vuonna 1984. Rakennus on kaksikerroksinen toimistorakennus. Kellarikerroksessa on mm. pysäköintitilaa ja teknisiä tiloja. Kuva 2: Ilmakuva kaavamuutosalueelta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualue merkitty sinisellä katkoviivalla ( Blom 2017). 1.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutos koskee kaupunkimaista rakennettua ympäristöä. Maanpinta on tasainen korkeuden ollessa noin +81 mmpy. Suunnittelualueen maaperä on Joensuun keskustalle tyypillistä hienojakoista hiekka ja silttimaata, jossa saattaa olla paikoin turve ja savikerrostumia (IV -luokka: maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetec oy). Suunnittelualueella ei ole vesistöjä. Pielisjoki virtaa reilun 100 metrin etäisyydellä alueesta. Pohjaveden pinta noudattelee alueella oletettavasti likimain Pielisjoen pinnan korkeutta, kuten muuallakin keskustan alueella. Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä suojeltavia luonnonarvoja.
5 1.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkirakenne Keskustan kaupunkirakenne perustuu ensimmäiseen asemakaavaan, joka, joka valmistui vuonna 1848. Jo tuolloin kaupunkiin tehtiin ruutukaava, jonka rakenne on säilynyt tähän päivään. 1960-luvun alun asemakaavamuutoksilla muutettiin pientalovaltainen ruutukaava-alue kerrostalorakentamiseen perustuvaksi. Keskustan kortteleita liikekeskustaa lukuun ottamatta kehitettiin avokortteliperiaatteella. Kortteleiden rakennustehokkuutta on nostettu vuosien saatossa useaan otteeseen. II kaupunginosan rakennettu ympäristö on monimuotoista. Torikatu 34:n lähettyviltä löytyy niin hallinto- ja virastorakennuksia, kirkkoja, opetustoimintaa palvelevia rakennuksia kuin asuinrakennuksiakin. Rakennukset on rakennettu eri vuosikymmeninä, mikä tuo kaupunkikuvaan vaihtelevuutta niin rakennusmateriaalien, värien kuin rakennusten sijoittelun kautta. Alueen rakennukset eivät muodosta yhtenäisiä katuja seuraavia linjoja, mistä johtuen ilme jää muuta ruutukaava-aluetta epämääräisemmäksi. Rakennusten erilaisuus kuitenkin luo alueelle tunnistettavuutta. Kuva 3. Valokuva kaavamuutosalueelta 15.6.2017. Liikenne ja reitit Suunnittelualuetta rajaavat Torikatu ja Sairaalakatu. Sairaalakadun varressa kulkee jalankulun ja pyöräilyn reitti, joka yhdistyy Pielisjoen varrella jalankulun ja pyöräilyn pääväylään. Torikatua käyttävät kaupunkiliikenteen linjat 1, 2 ja 5, joilla pääsee lähes kaikkiin kantakaupungin tärkeimpiin suuntiin, ja seutuliikenteen linjat 202 ja 204 Kontiolahdelle ja Paiholaan. Kaikki kaukoliikenteen linja-autovuorot ovat tavoitettavissa torin ympäristössä noin 500 metrin etäisyydellä. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö II kaupunginosassa asui 2250 asukasta vuonna 2016. Vuoden 2014 aikana II kaupunginosan asukkaiden määrä kasvoi runsaasti muuhun ruutukaava-alueeseen nähden uuden kerrostalorakentamisen myötä. Alueella asuu eniten työikäisiä (25-64 v.) ja opiskelijoita (19-24 v.). Lähialueelle on sijoittunut laaja kirjo erilaisia toimintoja työpaikkoja, kaupallisia ja julkisia palveluita ja asumista. Sosiaalinen ympäristö on
keskustamaisen monipuolinen. Aluetta käyttävät asukkaidensa lisäksi laajasti kaikki joensuulaiset, osin myös naapurikuntien asukkaat. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella oleva entinen Pankkitalo on toimistokäytössä. Alueen lähettyvillä on virasto- ja hallintorakennuksia. Lisää työpaikkoja sekä palveluita löytyy ydinkeskustasta. Liikuntapalveluja löytyy Mehtimäen alueelta ruutukaava-alueen länsilaidalta. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Alueella on teknisen huollon verkosto. Lähistöllä ei ole erillistä hulevesiviemäröintiä, joten hulevedet on johdettu jätevesiviemäriin. Erillisviemäröinti on tarkoitus rakentaa vesihuollon saneerauksen yhteydessä, minkä toteuttamisajankohta on arvioitu vuodelle 2020. Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on varauduttava erillisviemäröintiin. Suunnittelualueella sijaitsee muuntamo, joka on otettava suunnittelussa huomioon. 6 Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Joensuun keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on inventoitu ja osoitettu Joensuun keskustan osayleiskaavassa. Inventointiin kuuluivat ennen 1960-lukua rakennetut rakennukset. Kaavamuutosalueelle ei yleiskaavassa ole osoitettu merkittäviä rakennetun kulttuurihistorian kohteita. Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja. 1.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa yksityinen. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on Joensuun keskustatoimintojen aluetta (C) ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealuetta kk-1. Maakuntakaava 2040 laatiminen on käynnistetty. Joensuun keskustan osayleiskaava Joensuun keskustan osayleiskaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.12.2012 175. Kaava on saanut lainvoiman 12.3.2015. Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C. Lisämerkinnällä e2 tarkoitetaan aluetta, jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoi-
teltava korttelitehokkuus on 1,0 2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku on 4 6. Kuudennen kerroksen tasolla rakennusten katujulkisivu suositellaan toteutettavaksi sisäänvedettynä. 7 Kuva 4: Ote Joensuun keskustan osayleiskaavasta. Kaavamuutoskohde on merkitty mustalla katkoviivalla. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1982 hyväksytty asemakaava, jossa tontti on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,9, jolloin rakennusoikeutta kertyy noin 2860 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kuva 5: Ote alueen ajantasa-asemakaavasta lähiympäristöineen ja kaavamuutoksen aluerajauksella.
8 Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelujen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Kaavamuutokseen liittyen laaditaan hakijan kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukainen maankäyttösopimus. Rakennusoikeuden muutos on suurempi kuin 500 k-m 2, joten rakennusoikeuden noususta peritään maankäyttökorvaus kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Joensuun Strategiat Joensuun strategia 2017-21 Rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.9.2017. Strategiaa tarkentava kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.1.2017. Joensuun täydennysrakentamisohjelma Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt täydennysrakentamisohjelman 29.5.2017. Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää, taloudellisempaa ja ekologisempaa kaupunkirakennetta. Keskusta on otollista täydennysrakentamisaluetta, koska palvelut ovat lähellä ja yhdyskuntatekniset verkot valmiiksi rakennetut. Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Keskustan osayleiskaavan yhteydessä on laadittu pääkatuverkoston meluselvitys. Meluselvityksessä on tarkasteltu keskustan pääkadut, joista suunnittelualuetta lähimpänä on Rantakatu. Valtioneuvoston päätöksen VNP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot eivät ylity suunnittelualueella. Tori- ja Sairaalakatujen liikennemäärät ovat alhaisia eikä erillistä meluselvitystä ole tarpeen laatia. Lisäksi melulle herkät piha-alueet voidaan sijoittaa melun kannalta suojaisiin paikkoihin. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutos käynnistyi maanomistajan edustajan aloitteesta. Kaavamuutoksen lähtökohtana on hakijan esittämä tontinkäyttösuunnitelma.
9 Kuva 6: Tontinkäyttösuunnitelma ( Arkkitehtipalvelu.fi). 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET 2.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva (KV 25.9.2017) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä,
ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista 10 Kuva 7: Joensuun strategia 2017-21. 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Joensuun keskustatoimintojen alueeseen (C), jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee muun muassa luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle. Joensuun keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan keskeisimpiä tavoitteita ovat olleet keskustaalueen liike- ja asuinkortteleiden täydennysrakentamismahdollisuuksien selvittäminen ja täydennysrakentamismallien luominen, liikenne- ja pysäköintiratkaisujen selvittäminen sekä rakennussuojelukohteiden osoittaminen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolla tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0 2,0. Rakennusten kerrosluvuksi suositellaan 4 6, josta ylin kerros suositellaan toteutettavaksi sisäänvedettynä. Kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. 3 VAIHTOEHDOT Hakijan kanssa on käyty läpi useita vaihtoehtoisia ratkaisuja rakennusten sijoittamiselle. Yhtenä vaihtoehtona on tutkittu naapuritontin 14:6 (osoitteessa Rantakatu 33) mukaan ottaminen kaavahankkeeseen ja tätä kautta avautuvat ratkaisuvaihtoehdot. Naapuri kuitenkin päätti jäädä kaavamuutoksen ulkopuolelle. Hakijan alkuperäinen suunnitelma oli sijoittaa rakennukset niin, että toinen rakennuksista oli tontin etelärajan läheisyydessä poikittain Torikatuun nähden (kuva 8).
11 Kuva 8: Vaihtoehtoinen ratkaisu rakennusten sijoittelulle ( Arkkitehtipalvelu.fi). Viimeisimmässä vaihtoehdossa Torikadun suuntaista rakennusmassaa siirrettiin lähemmäs tontin etelärajaa niin, että toinen rakennus siirtyi Sairaalakadun varteen (kuva 6). Tällä ratkaisulla rakennukset rajaavat korttelialuetta, jolloin asuntopiha jää suojaisemmaksi ja kaupunkikuva kadulle päin on selkeämpi. Lisäksi naapureilla on paremmat mahdollisuudet kehittää tonttejaan keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Laadittua asemakaavaluonnosta verrataan voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisesti. voimassa oleva asema- asemakaavamuutos kaava tontin pinta-ala 3178 m 2 3178 m 2 tonttitehokkuus e = 0.9 e = 1.83 rakennusoikeus 2860,2 k-m 2 5 800 k-m 2 kerrosluku III VI 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Torikatu 34:n käyttötarkoitus ei muutu vaan se säilyy asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena. Hakijan tavoitteena on rakentaa asuinhuoneistoja. Rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvun e=0,9 sijaan kerrosalaneriö-
metreinä. Samalla rakennusoikeutta nostetaan noin 2 900 k-m². Kaavaehdotuksen mukainen rakennusoikeus 5800 k-m² vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,83. Kerroksia sallitaan kolmen sijasta kuusi (kaavakartassa VI). Tontilla oleva muuntamo tulee säilyttää joko nykyisessä sijainnissa tai sille tulee rakennussuunnitteluvaiheessa löytää korvaavat tilat. 12 4.1.1 Korttelialueet AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Tontille osoitetaan kaksi rakennusalaa, joiden kerrosluku on kuusi. Rakennusten ja pihakannen alle sijoitetaan suurin osa autopaikoista. Pihakannen likimääräinen korkeusasema on +81.90, jolloin se on noin metrin nykyistä maanpintaa korkeammalla. Rakentajan tarkoituksena on säilyttää olemassa oleva kellari osana paikoitushallia. Suunnitellun pihakannen korkeusasema noudattelee nykyisen kellarin katon korkoa. Pihakansi tulee toteuttaa ilmeeltään vehreänä ja yhtenäistä ulko-oleskelutilaa tulee varata vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta. Rakennusoikeus tontilla on 5 800 k-m². Merkityn rakennusoikeuden lisäksi tontille saa toteuttaa pihakannen ja rakennusten alle sijoittuvat pysäköintitilat, pihakannen alle johtavan ajoluiskan, kerroksissa olevat talotekniset tilat, muuntamotilat, asumista palvelevia yhteistiloja 50 k-m² sekä sisäaulatilojen 20 k-m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Asumisviihtyisyyden takia ensimmäisen kerroksen asuinkäytössä olevan kerroksen ohjeellinen korkeusasema on vähintään + 82,0 mmpy. Tällöin ensimmäisen kerroksen lattian taso on noin metrin katutasoa ylempänä. Keskustan osayleiskaavan suosituksesta kuudennen kerroksen sisäänvetoon on tässä kohteessa luovuttu. Viimeaikaisissa hankkeissa (esim. Torikatu 33) sisäänvedetyn osan on saanut rakentaa parvekkeeksi, jolloin julkisivu on käytännössä ollut samassa linjassa niin, että kuudes kerros on erilainen. Myös Torikatu 34:n ylimmän kerroksen julkisivun tulee olla erilainen kuin muiden kerrosten julkisivut. Parvekkeet saa toteuttaa istutettavalle alueen osalle enintään 2,5 metriä julkisivupinnasta lukuun ottamatta ik-1 merkinnällä osoitettua rakennusalan sivua. Kadulle avautuvat parvekkeet on lasitettava, jolloin ne ovat miellyttävämpiä käyttää liikennemelun pienentyessä. Ensimmäisen kerroksen parvekkeet tulee toteuttaa erilaisena kuin muut parvekkeet esim. terassimaisena ratkaisuna. Ensimmäisen kerroksen julkisivu suositellaan rakennettavan poikkeavana muusta julkisivusta. Ik-1 merkinnällä osoitetaan rakennusalan sivu, joka on lähimpänä naapuritonttia. Merkinnän osoittamalle sivulle ei saa toteuttaa asuntojen pääikkunoita. Tällä ratkaisulla halutaan varmistaa naapuritontin tasapuolinen kehittämismahdollisuus keskusta osayleiskaavan mukaisesti.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa uudisrakennushanketta naapuritontille. Pysäköintipaikoilla ja sähkökeskustilassa on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Kaikilla pysäköintipaikoilla on varauduttava hidaslataukseen. Hidaslatauksessa sähkö voidaan ottaa lämpötolpasta tai kotitalouspistorasiasta ja lataus kestään noin 11 tuntia (virta 8 ampeeria). 10 % autopaikoista on asennettava varausputket peruslatausjärjestelmän toteuttamista varten. Peruslatauksen kesto on noin 5,5 tuntia (virta 16 ampeeria). Määräyksellä varaudutaan sähköautojen nyt jo ennakoitavissa olevaan yleistymiseen. Tontin koilliskulmassa on olemassa oleva puistomuuntamo. Muuntamo on mahdollista siirtää rakentajan kustannuksella, mutta muuntamotilat on sijoitettava siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy. 13 Kuva 9: Alustava havainnekuva pohjoisesta kuvattuna ( Arkkitehtipalvelu.fi). 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Se tukee symmetrisen kaupungin kasvua ja kehittymistä olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä. Uudet asukkaat lisäävät omalta osaltaan kaupungin vilskettä. 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun keskustan osayleiskaavan mukainen. Lähialueille on valmistunut vastaavia kaavamuutoksia. Kaavamuutos edistää alueen asumisen tavoitteita, lähipalveluiden lisäämistä ja rakennettavaksi tarkoitettujen alueiden toteutumista.
14 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Alue- ja yhdyskuntarakenne eivät muutu. Kaavamuutoksella maankäyttö tiivistyy. Tontille sallitut liiketilat mahdollistavat lähipalveluita ja tukevat työllisyyttä ja yritystoimintaa. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos lisää alueen liikennemääriä arviolta noin 60 ajoneuvolla vuorokaudessa voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteellisiin oloihin. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin Alueen asukasmäärä lisääntyy. Uudet asukkaat käyttävät olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia teknisen huollon verkkoihin. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Suunnittelualueella olemassa oleva rakennus on kaksikerroksinen. Aluetta ympäröivät rakennukset ovat pääsääntöisesti neljäkerroksisia. Uudemmat kohteet, kuten Torikatu 33, ovat näitä korkeampia. Alueen kaupunkikuva tulee muuttumaan korkeamman rakentamisen myötä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriperintöön. 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen II kaupunginosassa asui vuoden 2016 lopussa 2250 asukasta. Väkiluku on II kaupunginosassa kasvanut muuta ruutukaava-aluetta nopeammin. Kaavamuutos mahdollistaa noin 120 uutta asuntoa. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa noin 60 asunnon rakentamisen, joten tuleva muutos ei ole merkittävä suhteessa koko kaupunginosan väestömäärään. Suurimmat vaikutukset ihmisten elinoloihin ovat rakentamisesta aiheutuvat haitat. Nämä haitat ovat kuitenkin väliaikaisia. Uudet rakennukset vaikuttavat ympäröivien asuinrakennusten näkymiin. Kaavamuutoksen vaikutukset alueen elinoloihin, elinympäristöön tai väestörakenteeseen eivät ole merkittäviä. Asukasmäärän lisääntyminen voimistaa alueen keskustamaista luonnetta ja tukee alueen palveluita. 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja -maisemaan ja luonnonvaroihin Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavalla ei ole vaikutusta luontoon, luonnonympäristöön ja -maisemaan tai luonnonvaroihin.
15 4.2.6 Ympäristön häiriötekijät Voimassa olevassa kaavassa ei ole osoitettu erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä eikä kaavamuutoksella sellaisia muodosteta. 5 TOTEUTUS Rakennuslupaa voi hakea, kun kaava on saanut lainvoiman. Kiinteistön omistaja päättää rakentamisen ajankohdasta. 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajan edustajan hakemuksesta syyskuussa 2016. Kaavamuutoksen tavoite on rakentaa Torikatu 34:n tontille kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa ja autohalli. Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 9.3.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 9. 31.3.2017 alla esitetyissä paikoissa. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus pidettiin 13.3.2017. Tilaisuudessa oli 17 osallistujaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kahdeksan lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Lyhennelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin ovat liitteessä 3. Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 23.11. 18.12.2017 ja luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 4.12.2017 Carelicumin auditoriossa osoitteessa Torikatu 21 C. Yleisötilaisuudessa oli paikalla kuusi osallista. Kaavaluonnoksesta jätettiin kahdeksan lausuntoa. Lyhennelmä lausunnoista sekä vastineet niihin ovat liitteessä 5. Asemakaavaluonnos täydennettiin kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Kaupunkirakennelautakunta asetti asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee keväällä 2018. Kaavamääräyksistä poistetaan vieraspysäköintiä koskeva määräys, koska keskusta-alueella ei ole ongelmaa vieraspaikkojen osalta. Alun perin määräys on tehty helpottamaan Penttilän vieraspysäköintiongelmaa. Kaavan nähtävilläpito Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan kunnallisessa ilmoituslehdessä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja
16 kaupungin internetsivuilla. Kaavan laatija: Kaavakartta: Sanna Seppänen Liisa Lampilahti
HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 TORIKATU 34 1712 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T 7.3.2018 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavamuutoksen hakija on yksityinen. Hakijan tavoitteena on purkaa tontilla sijaitseva entinen Suomen Pankin rakennus ja rakentaa tilalle kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa sekä niihin liittyvän pysäköintihalli. Väylät Torikatu 34 sijaitsee rakennetun kunnallistekniikan keskellä, joten kaavamuutos ei aiheuta muutoksia katuverkkoon tai jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hankkeen lähtökohdat Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavan tavoitteena on keskustan täydentäminen ja tiivistäminen. Suunnittelualueella tavoitteellinen korttelitehokkuusluku on 1,0 2,0 ja kerroslukusuositus 4-6. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavamuutos ei koske virkistys- tai puistoalueita. Vesihuolto Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia vesi- tai viemäriverkostoon. Tonttijohtojen mitoitus ja kunto on tarkistettava. Tonttijohtojen uusiminen on kiinteistön vastuulla. Muut tekniset verkot Torikatu 34 on liittynyt kaukolämpöön. Myös uudet rakennukset on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Tontilla sijaitsee muuntamo, joka tulee olla alueella jatkossakin.
Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa. Aikataulu Tontin rakentamisaikataulu riippuu yksityisen hankkeen aikataulusta. Tontti on rakennettavissa heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu voimaan tulleeksi ja rakennuslupa on hyväksytty. Erityistä huomioitavaa Ennen asuinkerrostalon rakentamista tulee tontilta purkaa nykyiset rakennukset. Kustannukset Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon 2 Vaikutukset Kaavaratkaisu täydentää ja tiivistää Joensuun kaupunkikeskustaa. Yhteistyötarpeet Kaupunkirakenneyksikkö tekee kaavamuutosta yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan kanssa. Ote tontinkäyttösuunnitelmasta Laatija: Sanna Seppänen sanna.seppanen@jns.fi
Asemakaavan selostuksen liitelomake Page 1 of 2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 05.03.2018 Kaavan nimi Torikatu 34 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.03.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671712 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3178 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3178 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,3178 100,0 5850 1,84 2990 A yhteensä 0,3178 100,0 5850 1,84 2990 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=20180305091318591133&state=bigview_receive... 5.3.2018
Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=20180305091318591133&state=bigview_receive... Page 2 of 2 5.3.2018 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,3178 100,0 5850 1,84 2990 A yhteensä 0,3178 100,0 5850 1,84 2990 AL 0,3178 100,0 5850 1,84 2990 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
Työ nro 1712 LIITE 2 1 / 4 22.2.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T O R I K A T U 3 4 O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelin 14 tonttia 5. Kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartalla Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee Torikadun ja Sairaalakadun kulmauksessa. Tällä hetkellä alueella on entinen Suomen Pankin talo, joka on valmistunut vuonna 1984. YIT Rakennus Oy on hakenut alueelle asemakaavan muutosta, jolla muutettaisiin nykyinen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Hakijan tavoitteena on rakentaa kaksi kuusikerroksista kerrostaloa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 6150 k-m². Pysäköinti on tarkoitus järjestää kannenalaiseen pysäköintihalliin.
LIITE 2 2 / 4 2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Voimassa on 1.-4. vaiheen maakuntakaavat. Valmisteilla on Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040. Suunnittelualue on maakuntakaavassa Joensuun keskustatoimintojen aluetta (C). Keskusta-alue on merkitty kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeksi (kk-1). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 17.12.2012 ( 175). Suunnittelualue on osayleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0-2,0. Rakennusten suositeltava kerrosluku on 4-6. Kuudennen kerroksen tasolla rakennusten katujulkisivu suositellaan toteutettavaksi sisäänvedettynä. Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1982 hyväksytty asemakaava. Siinä alue on asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonka tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,9. Suurin sallittu kerrosluku on III. Kaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimus kaupungin ja omistajan välillä. YIT Rakennus Oy:n laadituttama tontinkäyttösuunnitelma ( Arkkitehtipalvelu Oy) Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakennepalvelujen strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.
LIITE 2 3 / 4 3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupunkikeskusta yhdistys teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2017. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Asemakaavamuutoksesta ei ole tarpeellista pitää viranomaisneuvottelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 9. 31.3.2017 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään maanantaina 13.3.2017 kello 18.00 alkaen Carelicumin auditoriossa (Torikatu 21 C). Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti syksyllä 2017. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee (likimääräinen aikamääre ja vuosiluku) aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen sanna.seppanen@jns.fi puh. 050 435 3541 suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti liisa.lampilahti@jns.fi puh. 050 409 2124 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus
Asemakaavaprosessi LIITE 2 4 / 4 4
Työ nro 1712 LIITE 3 1 / 5 20.11.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T O R I K A T U 3 4 A S E M A K A A V A N M U U T O S O A S - v a i h e e n p a l a u t e j a k a a v o i t u k s e n v a s t i n e e t
LIITE 3 2 / 5 2 Sisällysluettelo 1 FORTUM POWER AND HEAT OY... 3 2 JOENSUUN POLKIJAT RY... 3 3 CARUNA ESPOO OY... 3 4 ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS... 3 5 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS... 3 6 JOENSUUN VESI... 3 7 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO... 4 8 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS... 4 MIELIPITEET... 4
VIRANOMAISLAUSUNNOT LIITE 3 3 / 5 3 1 FORTUM POWER AND HEAT OY Ei huomautettavaa. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uudelle rakennettavalle kiinteistölle. Ei tarvetta vastineelle. 2 JOENSUUN POLKIJAT RY Pyydämme lisäämään Joensuun Polkijat ry:n kaavan osallisten joukkoon. Muilta osin ei huomautettavaa tässä vaiheessa. Vastine: Joensuun polkijat ry on osallinen kaavahankkeessa. 3 CARUNA ESPOO OY Kaavan myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Tämän myötä alueella tarvitaan mahdollisesti uusia pienjännitekaapelointeja. Alueella sijaitseva puistomuuntamo tulisi merkitä kaavakarttaan ja ottaa huomioon aluetta suunniteltaessa. Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumisja arviointisuunnitelmasta. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Puistomuuntamo on otettu huomioon tontinkäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi se on huomioitu kaavamääräyksissä: Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa tontille siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy. Muuntamon tarkkaa sijaintia ei ole merkitty kaavakarttaan, jotta sijainnin muuttaminen on tarvittaessa mahdollista. 4 ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS Ei huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. 5 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Torikatu 34 asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ei tarvetta vastineelle. 6 JOENSUUN VESI Tontilla nykyisin sijaitseva kiinteistö on liitetty Torikadun vesi- ja viemärilinjaan. Uuden rakennuksen rakennustyön yhteydessä on tonttijohtojen mitoitus ja kunto tarkistettava. Alueella on vielä sekaviemäröintijärjestelmä. Katujen ja vesihuollon saneerauksen arvioitu toteuttamisajankohta on v. 2020, jolloin alueelle rakennetaan mm. erillisviemäröinti. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Ei tarvetta vastineelle.
7 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Kaava-alue kuuluu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeseen (C) sekä kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. 8 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustieohjeen mukaan yli kolme kerroksisissa rakennuksissa on oltava merkitty pelastustie, joka johtaa kaikkien varateiden läheisyyteen tai/ja mahdollistaa ihmisten pelastamisen ikkunasta tai parvekkeelta nostolava-autolla. Mikäli ihmisten pelastaminen tapahtuu pelastuslaitoksen toimenpitein sisäpihalta käsin, pihakannen kantavuudessa tulee huomioida nostolava-auton paino. Mikäli pelastustiejärjestelyjä ei voi edellä mainitulla tavalla järjestää, turvallisen omatoimisen poistumisen suunnittelu rakennuksesta korostuu, esim. - läpitalon huoneistot jolloin pelastaminen tapahtuu kadun puolelta (ikkuna, parveke) - parvekeluukut joita pitkin pääsee yläkerroksista alas Rakennusten keskinäisessä sijoittelussa sekä naapurin rajalle rakennettaessa tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet ja rakenteellinen paloturvallisuus. Vastine: Kaavamuutos mahdollistaa usean eri pelastusratkaisun järjestämisen. Lopullinen ratkaisu käsitellään rakennuslupavaiheessa. MIELIPITEET 1. Jukka Kauppinen Älkää rakentako suunnitelman mukaisia kerrostaloja pohjoiselle ruutukaavalle! Olen ihmetellyt sitä vimmaa, jolla entisen suomen-pankintalon tontille puuhataan korkeita kerrostaloja. Miksi en kannata kuusikerroksisia taloja naapuriini? Minulla on liikaakin kokemusta rakennustyömaan vieressä asumisesta ja sen lieveilmiöistä. Kuluneina kymmenenä vuotena ei ole ollut yhtään kesää ilman jonkinlaista monttua asuinkorttelimme jollakin nurkalla. Lämmitysputket ja tielinjaus edellisenä vuotena. Sähkö- ja viemäröintiä edellisinä vuosina. Entisen karjalaisen toimitilojen korttelin rakentaminen. Vanhan virastotalon remontti 08-10. Paloasemantontin rakentaminen etc. Jokainen rakennustyö on aiheuttanut vesi-, sähkö ja liikennejärjestelyitä. Aikaisemmin asuin vanhassa pankkitalossa ja vuosina 2002-2004 siinä rakennettiin torinhelmeä ja torinpinnoitusta yms. Eikä ollut kovin vaivatonta sekään rakentaminen. Ehkä on hyvä, kun tulee töitä ja muuta liikevaihtoa alueelle, mutta miten se töistä aiheutuva häiriö ja muu vaiva korvataan? Eipä ole ehdoteltu ikkunoiden pesua tai muuta hyvitystä pölyn ja muun lian vuoksi. Jos rakentaminen aloitetaan, tarkoittaa se joka tapauksessa vähintään vuoden rakennusaikaa. Viime kesänä oli parvekkeen käyttö tuuletukseen ja oleskeluun minimaalista, koska liikkenne ohjautui pääasiassa torikadulle rantakadun remontin takia. Näistä lähimmille asukkaille aiheutuvista haitoista ei puhuta eikä välitetä. Onko kartoitettu ikinä niitä haittoja, jotka aiheutuvat asukkaille viereisissä taloissa ja lähialueella? Jokaisen remontin yhteydessä on ollut seurauksena esteellisyyden lisääntyminen rakentamisen aikana. Tarkoitan sitä, ettei ympäristö ole nytkään kovin esteetöntä esimerkiksi pyörätuolia tarvitsevalle asukkaalle. Sirkkalan sillan rakentamisen yhteydessä Yläsatamakadun ja Torikadun kulmakin oli kuukausia luokattomassa tilassa. Tuleva rakennussuunnitelma pelottaa tässä suhteessa erikoisen paljon, koska nyt se tulee pilaamaan meidän lähintä ympäristöä pitkäksi aikaa. Liikennejärjestelyt rakennustyömaalle vaativat luultavasti erikoisjärjestelyitä - sairaalakadun pinnoitus on vieläkin kesken viimesyksyisen lämpöputkityön vuoksi. Eipä näy loppua tälle "väliaikaiselle haitalle". Eikä tunnu tulevan valmista entisistäkään urakoista. Maansiirto yms työt haittasivat viime syksyllä sairaalakadun liikennettä suuresti ja kesken se on vieläkin. Onko näitä kokonaisuuksia ikinä mietitty? Nykyisin jokainen remontti tunnutaan tekevän erikseen eli viemäröinti ja sähkö perättäisinä kesinä. Seurauksena on loputon mon- LIITE 3 4 / 5 4
tun vieressä eläminen ja pöly ja rapa on ainainen vieras. Alueen kuormittava rakentaminen on mielestäni ollut poikkeuksellisen suurta viime vuosina. LIITE 3 5 / 5 5 Järki on karannut tämän kaupungin suunnittelusta. Korkeat rakennukset suunniteltuun paikkaan eivät mielestäni sovi ollenkaan. Ne ovat suhteettoman korkeita muuhun rakennuskantaan verrattuna, eikä kuten sanottua niistä mitään iloa ole rakennusaikanakaan. Meidän urbaanit näköalat rajoittuvat uuden rakennuksen seinään ja kaupungin maine holtittomana rakentajana kasvaa. Tämä vaikuttaa siltä, että on jo päätetty rakentaa keskusta niin täyteen kuin mahdollista ja tämä tukee myös kanavarannan rakennussuunnitelmia, mitkä ovat lievästi sanottuna järjettömiä. Vastine: Kaavamuutos on Keskustan osayleiskaavan mukainen. Yleiskaavan tavoitteena on ollut mm. ruutukaava-alueen täydennysrakentaminen ja tiivistäminen. Ruutukaavaalue on jaettu neljään luokkaan (e1-e4), joilla kerroslukusuositus vaihtelee 2-6 välillä ja korttelitehokkuus 0,5-3,5 välillä riippuen alueen sijainnista. Kaavamuutosalue sijoittuu luokkaan e2, jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0-2,0 ja suositeltava kerrosluku 4-6. Rakentamisesta aiheutuvat haitat ovat ikäviä, vaikka niitä pyritään minimoimaan. Kaupunki uudistuu ja täydentyy koko ajan, joten rakentamista ja niistä aiheutuvia haittoja on aina jossakin päin kaupunkia. 2. Pauli Nuutinen Onko mahdollista jättää Rantakatu 33:n länsipäädyn ja tulevan autohallin väliin viherkaista, johon istutetaan puita? Vastine: Tontinkäyttösuunnitelmassa hakija esittää viherkaistaa ja istutettavia puita autohallin ajoluiskan ja tontin rajalle, Torikatu 33 länsipäädyn kohdalle. Kaavassa tontin ja rakennuksen väli on tältä kohtaa varattu maanalaisiin tiloihin johtavalle ajoluiskalle ja pihakannelle menevälle ajoväylälle. Tontin ja uudisrakennuksen väli on kuitenkin sen verran leveä, että viherkaista on mahdollista toteuttaa.
5 6 6 1 6 12 11 9 11 5 7 2 10 7 Yläsatamakatu Torikatu Rantakatu VI II II III IV I III IV IV II III III II III IV III II III III IV kt kt sp sp sp sp sp sp Konservatorio 79 81 6 202 14 13 22 21 23 21 11 16 25 24 6 7 3 16 15 15 16 14 12 12 39 15 4 22 46 19 21 22 23 24 25 26 17 8 2 24 10 22 6 20 18 8 19 9 11 5 9 6 5 10 15 12 13 5 14 16 14 13 18 25 26 5 SAIRAALAKATU YLÄSATAMAKATU RANTAKATU TORIKATU 5800 + 81.90 lpa VI VI ik-1 p le kt 6944198 487997 6944397 487998 14 II AL LIITE 4 1 / 5
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 4 2 / 5 AL 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. II 14 5 TORIKATU 5800 VI + 81.90 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0940100 Tontin/Rakennuspaikan numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1070100 Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema. 80 1130000 Rakennusala. kt 1170500 Rakennusala, jolle saa sijoittaa katoksen. lpa 1220400 Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle. 1240000 Maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska. 1290000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni.