PORVOON KAUPUNKI Kerkkoon koulu, Liikuntarakennus Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33848
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (29) TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli Porvoossa sijaitseva Kerkkoon koulun liikuntarakennus. Rakennus on valmistunut vuonna 1992. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti eri rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta-/riskitekijöitä. Tutkimukset ovat suoritettu aistinvaraisin arvioin, rakenteiden pintakosteus- ja suhteellisen kosteuden mittauksin (porareikämittaukset ja ns. viiltomittaukset) sekä rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla ja rakenneavauksista otettujen materiaalinäytteiden avulla. Tutkimustulosten perusteella: Rakennuksessa ei esiinny merkittäviä rakenteellisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä/ - vaurioita. Tutkimuksissa todettiin vain paikallisia kosteus- ja mikrobivaurioita ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä, jotka ovat muodostuneet rakenteisiin julkisivuille tapahtuneiden sadevesisyöksytorvien vuotojen/ sadevesikourujen vesipadotuksen seurauksena. Lisäksi liikuntasalin alapohjan reuna-alueille, puulattian alapuolella oleviin mineraalivillaeristeisiin on muodostunut mikrobivaurioita alapohja- ja seinärakenteiden välisten epätiiviiden rakenneliittymien kautta tapahtuvien ilmavuotojen seurauksena. Sokkelirakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta lisää vedeneristyksen puuttuminen sokkelin ulkopinnasta, sokkelia vasten oleva hienojakoinen maa-aines, sokkelin vieressä kasvava kasvillisuus, rakennuksen vierustäyttöjen puutteelliset kallistukset rakennuksesta poispäin sekä sadevesisyöksytorvien aiheuttamat paikalliset kosteusrasitukset sadevesien puutteellisen poisjohtamisen takia. Yleisesti tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että yläpohja-, alapohja- sekä ulkoseinärakenteet ovat rakennusfysikaalisesti toimivia rakenteita paikallisia rakenteissa todettuja vaurioita lukuun ottamatta. Jatkotoimenpidesuositukset: Merkittävimmät korjaustoimenpiteet liittyvät rakennuksen ulkopuolisen kosteudenhallinnan parantamiseen, mikä pitää sisällään sokkelirakenteiden ulkopuolisen vedeneristyksen ja sadevesikaivojen asentamisen sekä rakennuksen vierustäyttöjen muotoilun rakennuksesta poispäin viettäväksi. Pääsisäänkäynnin kohdalla sivuseinissä sekä liikuntasalin länsiulkoseinän lämmöneristeissä esiintyvät paikalliset kosteus- ja vauriot korjataan ja liikuntasalin alapohjarakenteen tiiveyttä seinärakenteisiin parannetaan alapohjasta tapahtuvien ilmavuotojen estämiseksi. Samassa yhteydessä poistetaan puulattian alla olevat mikrobivaurioituneet lämmöneristeet. Vesikattoon tai yläpohjarakenteisiin ei kohdistu merkittäviä jatkotoimenpiteitä paikallisia kosteusja mikrobivauriokorjauksia lukuunottamatta. Seuraavan suuremman vesikattoihin liittyvän korjauksen yhteydessä peltikatteen alapuolelle suositellaan asennettavaksi aluskate.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (29) Sisällysluettelo 1 Yleistiedot... 4 1.1 Tilaaja... 4 1.2 Tehtävän sisältö... 4 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot... 5 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta.... 5 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio... 6 2.1.1 Materiaalien mikrobit... 6 2.1.2 Kosteusmittaukset... 6 3 Tutkimustulokset rakenneosittain... 7 3.1 Alapohjarakenteet... 7 3.1.1 Sijainti... 7 3.1.2 Rakenne... 7 3.1.3 Havainnot... 8 3.1.4 Kosteusmittaukset... 10 3.1.5 Materiaalien mikrobit... 11 3.1.6 Johtopäätökset... 12 3.1.7 Jatkotoimenpidesuositukset... 12 3.2 Ulkoseinät ja sokkelit... 12 3.2.1 Sijainti... 12 3.2.2 Rakenne... 13 3.2.3 Havainnot... 14 3.2.4 Materiaalien mikrobit... 18 3.2.5 Johtopäätökset... 18 3.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 19 3.3 Väliseinät... 19 3.3.1 Sijainti... 19 3.3.2 Rakenne... 19 3.3.3 Havainnot... 20 3.3.4 Johtopäätökset... 20 3.3.5 Jatkotoimenpidesuositukset... 21 3.4 Yläpohjat ja vesikatto... 21 3.4.1 Sijainti... 21 3.4.2 Rakenne... 21 3.4.3 Havainnot... 22 3.4.4 Materiaalien mikrobit... 25 3.4.5 Johtopäätökset... 25
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (29) 3.4.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 25 4 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta... 25 4.1.1 Havainnot... 25 4.1.2 Johtopäätökset... 27 4.1.3 Jatkotoimenpidesuositukset... 27 5 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä... 28 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa Kosteusmittauspisteet pohjapiirustuksissa ja kosteusmittauspöytäkirja Materiaalien mikrobit analyysivastaus 379007, Työterveyslaitos, 29.6.2018
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (29) Kerkkoon koulu, Liikuntarakennus 1 Yleistiedot Kerkkoon koulu Savimäentie 6 06530 Porvoo 1.1 Tilaaja Porvoon kaupunki, Toimitilajohto Pekka Koskimies Tekniikankaari 1 06100 Porvoo 040 489 1865 pekka.koskimies@porvoo.fi 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Porvoossa sijaitsevan Kerkkoon koulun liikuntarakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset ovat suorittaneet 6.6. 8.6.2018 välisenä aikana Rkm. Timo Ekola ja TkK Juuso Parkkinen. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Porvoossa sijaitseva Kerkkoon koulun pystyrankarunkoinen, maanvaraisen betonilaatan varaan perustettu yksikerroksinen liikuntarakennus on valmistunut vuonna 1992. Liikuntarakennuksessa on harjakatto, jossa on konesaumattu peltikate. Tehdyt korjaukset: Vesikatteen paikallisia korjauksia lumenpudotusten seurauksena aiheutuneiden mekaanisten vaurioiden kohdilta. Peruskorjauksien lisäksi rakennuksessa on tiettävästi suoritettu muita normaaleja kiinteistön huoltoon liittyviä huolto- ja korjaustoimenpiteitä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (29) 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot Kerkkoon koulun liikuntarakennuksen sijoittuminen ilmansuuntiin ja koulun muihin rakennuksiin nähden on esitetty alla olevassa kuvassa. Liikuntarakennus Kuva 1. Satelliittikuva Tuorilan koulun rakennuksista (Lähde: Google Maps). 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusten tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Alkuperäiset suunnitelmat vuodelta 1992: Pohjapiirustukset Rakennetyypit Huoneseloste Rakennusselitys Rakennusurakkarajaliite LVI-piirustukset Aiemmat tutkimukset: Kiinteistön tilan / korjaustarpeen arviointi, Sisäilmakeskus, 27.3.2017 Radonpitoisuuden tarkastus, Tarkastuspöytäkirjaluonnos, STUK, 24.4.2017 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista selvitettiin eri rakenneosien rakennetyyppien alkuperäisten suunnitelmien mukaisuus. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Alapohjarakenteiden kosteustilannetta kartoitettiin pintakosteusilmaisimen avulla. Pintakosteusilmaisimen perusteella tehtiin porareikä- ja viiltomittauksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (29) Tutkimuksista tarkemmin Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Pintakosteuskartoitus (lattiapinnat, ulko- ja väliseinien alaosat) Viiltomittaukset pintakosteuskartoituksen perusteella kosteaksi todetuilla alueilla (7 kpl), Liikuntahallin alapohjan vaimennusvillakerroksen kosteusmittaukset (2 kpl). Rakenneavauksia yhteensä 10 ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 13 kpl mikrobianalyysiin 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio 2.1.1 Materiaalien mikrobit Rakenteista otetut materiaalinäytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksen mikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa. Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. 2.1.2 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaus: Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä 0-199. Havaintojen tulokset ovat suuntaaantavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Suhteellisen kosteuden mittaukset: Lattiapinnoitteen ja alapohjan betonirakenteen välisen ilma-/ liimatilan suhteellista kosteutta tutkittiin ns. viiltomittausten avulla lattiapinnoitteisiin kohdistuvan kosteusrasituksen selvittämiseksi. Ilmasta ja lattiapinnoitteiden alta ns. viiltomittauksena mitatut suhteelliset kosteudet ja lämpötilat mitattiin Vaisala HMI41 -mittalaitteella varustettuna HMP42 -mittapäällä. Mittalaitteen ja mittausmenetelmän mittaustarkkuus on ± 2 % RH kun suhteellinen kosteus on < 90%. Suhteellisen kosteuden ollessa > 90% mittaustarkkuus on ± 3 % RH. Mittapään ja lattiapinnoitteeseen tehdyn viilto-kohdan sekä lattian välinen liittymä tiivistetään välittömästi Betonin suhteellisen kosteuden mittaus RT-ohjekortin mukaisesti (RT 14-10984. 2010). Mittapäiden annettiin tasaantua lattianpäällysteen alle tiivistettynä 15-20 minuuttia ennen lukemien ottoa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (29) Nykytietämyksen mukaan useimpien liimojen kriittisenä suhteellisen kosteuden raja arvona pidetään 85 %RH, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus päällysteen alla liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon liian pitkäksi aikaa missään vaiheessa liiman kovettumisen jälkeen. 3 Tutkimustulokset rakenneosittain 3.1 Alapohjarakenteet 3.1.1 Sijainti Rakennuksen alapohjarakenteen AP1 sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä, liikuntahallin alapohjarakenne AP2 vihreällä ja väestönsuojan alapohjarakenne AP3 punaisella AP1 AP3 AP2 3.1.2 Rakenne Rakennuksen pääasiallinen alapohjarakenne on maanvastainen alapuolelta EPS-levyillä eristetty betonilaatta. Liikuntasalin osuudella betonilaatan päällä on muovikalvo, jota vasten on rakennettu puukoolattu liikuntasalin lattia. Väestönsuojan osalla alapohjarakenteena on lämmöneristämätön massiivinen teräsbetonilaatta. Pintamateriaalina tiloissa on pääosin muovimatto, puutyöluokan lattiassa on vinyylilaattapinnoite. Vessoissa ja kylpyhuoneissa on laatoitus ja liikuntahallissa lakattu parkettilattia. Alapohjarakenteet AP1, AP2 ja AP3 ovat esitetty alla olevassa kuvassa (rakenteet ylhäältä alaspäin katsottuna). Kuva 2. Alapohjarakenne AP1. Kuva 3. Liikuntahallin alapohjarakenne AP2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (29) 3.1.3 Havainnot Kuva 4. Väestönsuojan alapohjarakenne AP3. Alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 rakennetyypit varmistettiin eteishallissa, teknisen työn varastossa ja liikuntahallissa. Rakennetyypit vastaavat alkuperäisiä rakennesuunnitelmia. Liikuntahallin rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mineraalivillasta mikrobianalyysia varten. Väestönsuojan alapohjarakenteeseen AP3 ei tehty rakenneavauksia. Alapohjarakenteen AP1 osalla havaittiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja pintamateriaalina olevan muovimaton kiinnitysliimakerroksessa kahdessa viiltomittauspisteessä: kerhotilasta puretun väliseinän kohdalla ja pukuhuoneen puolella kylpyhuoneen kynnyksen vieressä (ks. 3.1.4 Kosteusmittaukset). Liikuntasalin alapohjarakenteen AP2 reuna-alueille tehtiin yhteensä kolme rakenneavausta. Kaksi rakenneavauksista (RA3, RA5) sijaitsevat ulkoseinän vieressä ja rakenneavaus RA4 tiilirakenteisen väliseinän vieressä. Alapohjarakenne AP2 on kosteusteknisesti toimiva rakenne. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella alapohjarakenteen betonilaatan ja sokkelin välissä on valun jälkeisestä betonilaatan kuivumiskutistumasta aiheutunut noin sentin levyinen rako. Epätiiviin rakenneliittymän kautta voi tapahtua ilmavuotoja rakennuksen alapuolisestä täyttömaasta ja ilmavuotojen seurauksena puulattian alla olevat mineraalivillat ovat reuna-alueilta tummuneet ja eristeissä esiintyy mikrobiepäpuhtauksia. Ilmavuodot rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta voivat heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa sisäilmaan poikkeavaa hajua. Liikuntasalin puulattiassa esiintyy yksittäinen kosteusvauriojälki lämmityspatterin putkivuodon johdosta. RA5 RA4 RA3 Kuva 5. Yleiskuva liikuntahallista. Liikuntahallin reunoille tehdyt rakenneavauksien RA4 ja RA5 sijainnit on esitetty kuvassa. Kuva 6. Yleiskuva liikuntahallista. Liikuntahallin reunalle tehdyn rakenneavauksen RA3 sijainti on esitetty kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (29) Kuva 7. Liikuntasalin alapohjarakenteen rakenneavaus RA3. Rakenneavauksen viereisen lämpöpatterin alapuolella on ollut lämpöputkivuoto. Kuva 8. Lämpöpatterin alapuolella on lämpöputken vuotamisesta aiheutuneita kosteusjälkiä. Kuva 9. Liikuntahallin alapohjarakenteen rakenneavaus (RA3). Alapohjarakenteen betonilaatan päältä otetussa mineraalivillanäytteessä (N2) ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Kuva 10. Rakenneavaus RA2. Laatan ja betonisokkelin välinen rakenneliittymä on epätiivis ja rakenneliittymän kautta voi tapahtua ilmavuotoja sisäilmaan päin rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta. Ulkoseinärakenteen vierestä otetussa mineraalivillanäytteessä (N1) esiintyy viite mikrobivauriosta. Kuva 11. Liikuntasalin alapohjarakenteen rakenneavaus (RA5). Alapohjarakenteen betonilaatan päältä otetussa mineraalivillanäytteessä (N6) ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Kuva 12. Rakenneavaus (RA5). Betonilaatan päällä oleva mineraalivilla on ulkoseinän sokkelin vieressä voimakkaasti tummunut ilmavuotojen seurauksena. Sokkelirakenteen vierestä otetussa mineraalivillanäytteessä (N5) esiintyy vahva viite mikrobivauriosta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (29) Liikuntasalin aputiloissa (puku-, pesu- ja varastohuoneet sekä puutyöluokka) alapohjarakenteet ovat rakennusfysikaalisesti toimivia rakenteita eikä ko. tilojen lattiapinnoitteissa havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vaurioita. 3.1.4 Kosteusmittaukset Alapohjarakenteiden kosteusolosuhteita kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin ns. viiltomittauksena. Viiltomittauksilla kartoitettiin lattiapinnoitteen ja betonin välisen liimakerroksen suhteellista kosteutta ja mittaukset kohdennettiin pisteisiin, joissa pintakosteusilmaisimen antamat lukuarvot olivat korkeimmat. Liikuntahallin rakenneavauksien kautta mitattiin lisäksi mineraalivillakerroksen suhteellisen kosteudenarvoja betonilaatan päältä. Liikuntarakennuksen alapohjarakenteisiin tehtiin yhteensä yhdeksän suhteellisen kosteuden mittausta. Mittauksista seitsemän toteutettiin ns. viiltomittauksena alapohjarakenteeseen AP1 ja kaksi mittausta liikuntahallin alapohjarakenteen AP2 vaimennuskerroksena toimivaan mineraalivillakerrokseen. Viiltomittauksilla saadut suhteellisen kosteuden arvot pintamateriaalin ja betonilaatan yläpinnan välissä vaihtelivat välillä 67,1...89,9 %, lämpötilan ollessa 18,1 19,4 C. Kahdessa viiltomittauspisteessä (kerhotila ja pukuhuone) suhteellisen kosteuden arvot ylittivät kiinnitysliimoille kriittisen 85 %RH:n arvon. Liikuntasali eristekerroksen suhteellisen kosteuden mittauksissa ei esiinny poikkeuksellisia suhteellisen kosteuden arvoja. Kuva 13. Yleiskuva kerhotilasta. Purettu väliseinä sijaitsi punaisella merkityllä alueella. Kuva 14. Viiltomittaus 1. Puretun väliseinän anturarakenteen havaittiin nostavan maaperästä kosteutta muovimaton alapintaan. Suhteellisen kosteuden arvoksi muovimaton alapinnasta mitattiin 87,8%.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (29) Kuva 15. Viiltomittaus 7. Pintakosteusmittarilla havaittiin kohonneita arvoja pukuhuoneen puolella suihkutilan kynnyksen läheltä. Suhteellisen kosteuden arvoksi muovimaton alapinnasta mitattiin 89,9%. Kuva 16. Pohjakuvaan on merkitty punaisella katkoviivalla puretun väliseinän sijainti, jonka kohdalta alapohjarakenteessa havaittiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja. Lisäksi pukuhuoneen puolella, suihkutilan kynnyksen lähellä havaittiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja. Kosteusmittausten tulokset ja mittauspaikat ovat esitetty tarkemmin liitteessä 2. 3.1.5 Materiaalien mikrobit Liikuntahallin alapohjarakenteesta AP2 otettiin kolmesta rakenneavauspisteestä yhteensä kuusi mineraalivillanäytettä mikrobianalyysia varten. Kaikista kolmesta rakenneavauspisteestä otettiin mineraalivillanäyte betonilaattaa vasten olevan muovikalvon päältä (N2, N4, N6) sekä betonilaatan ja ulkoseinän/väliseinän liitoksesta (N1, N3, N5). Taulukko 1. Liikuntahallin alapohjarakenteen AP2 näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA3 N1 AP2 mineraalivilla, betonilaatan ja ulkoseinän liitos Mineraalivilla Liikuntahalli Viittaa vaurioon RA3 N2 AP2 mineraalivilla betonilaatan päältä Mineraalivilla Liikuntahalli Ei viitettä vauriosta RA4 N3 AP2 mineraalivilla, betonilaatan ja väliseinän liitos Mineraalivilla Liikuntahalli Viittaa vaurioon RA4 N4 AP2 mineraalivilla betonilaatan päältä Mineraalivilla Liikuntahalli Heikko viite vauriosta RA5 N5 AP2 mineraalivilla, betonilaatan ja ulkoseinän liitos Mineraalivilla Liikuntahalli Vahva viite vauriosta RA5 N6 AP2 mineraalivilla betonilaatan päältä Mineraalivilla Liikuntahalli Ei viitettä vauriosta Analyysitulosten perusteella liikuntahallin alapohjarakenteen mineraalivillassa esiintyy viitteitä tai vahvoja viitteitä mikrobivauriosta laatta- ja seinärakenteen liitosalueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (29) 3.1.6 Johtopäätökset Näytteet, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivauriosta, esiintyy kohtalaisesti...runsaasti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus versicolor (näytteissä N1, N3) ja Wallemia (näytteessä N5). Näytteistä ei todettu Streptomyces aktinobakteereja eli sädesientä. Liikuntahallin reuna-alueilla alapohjarakenteen mineraalivillassa havaitut tummentumat ja mikrobivauriot ovat aiheutuneet maaperästä tapahtuvien ilmavuotojen seurauksena. Ilmavuotoreitti betonirakenteen ja ulko-/väliseinän sokkelirakenteen välille on aiheutunut betonilaatan valun jälkeisestä kuivumiskutistumisesta. Ilmayhteys maaperän ja sisäilman välillä voi heikentää sisäilman laatua. Alapohjarakenteissa esiintyy poikkeavaa kosteutta yksittäisillä, paikallisilla alueilla. Viiltomittausten perusteella poikkeavaa kosteutta esiintyy kerhotilan alapohjassa puretun väliseinän kohdalla. Maaperän kosteus pääsee nousemaan muovimaton alapintaan lattiarakenteessa olevaa väliseinäanturaa pitkin. Pukuhuoneen puolella pesuhuoneen kynnyksen vieressä havaittu paikallinen muovimaton alapuolinen poikkeava kosteus on todennäköisesti aiheutunut pesuhuoneesta pukuhuoneen puolelle valuneista pesuvesistä. 3.1.7 Jatkotoimenpidesuositukset Liikuntahallin alapohjarakenteen ja ympäröivien seinärakenteiden väliset epätiiviit rakenneliittymät tiivistetään luotettavasti siten, ettei rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta tapahdu ilmavuotoja sisäilmaan. Samassa yhteydessä reuna-alueilta poistetaan mikrobivaurioituneet mineraalivillaeristeet. Kerhotilan puretun väliseinän kohdalla oleva anturavahvennos poistetaan piikkaamalla ja uuden rakenteen alle asennetaan lämmöneriste. Vähintäänkin anturavahvennoksen kohdalla olevat lattiapinnoitteet korvataan hyvin vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla. Uusi rakenne toteutetaan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Pukuhuoneessa muovimaton alapuolella havaittu korkea suhteellinen kosteus ei vaadi välittömiä toimenpiteitä. Muovimaton uusiminen tekniseen ikään perustuen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 3.2 Ulkoseinät ja sokkelit 3.2.1 Sijainti Ulkoseinärakenteiden sijainnit ovat esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä (US1), keltaisella (US2), sinisellä (US3) ja punaisella (US4). US1 = US2 = US3 = US4 =
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (29) 3.2.2 Rakenne Ulkoseinärakenteet ovat pääosin puurunkoisia lautaverhoiltuja seiniä, jossa on 200 millimetriä mineraalivillaa (US1, US3). Tuulikaapissa ulkoseinärakenteen sisäpinnassa on sisäpuolinen kahitiilimuuraus 50 millimetrin eristekerroksen tilalla (US2) ja väestönsuojan kohdalla on 300 millimetrin paksuinen sisäpuolinen teräsbetonikuori (US4). Sokkelirakenteet ulkoseinälinjoilla ovat betonisia valesokkeleita. Ulkoseinärakenteet US1-US4 ovat esitetty alla olevissa kuvissa. Kuva 17. Ulkoseinärakenne US1. Rakennekerrokset lueteltu ulkoa sisäänpäin. Kuva 18. Ulkoseinärakenne US2 sisäpuolisella tiilimuurauksella. Rakennekerrokset lueteltu ulkoa sisäänpäin. Kuva 19. Liikuntasalin ulkoseinärakenne US3. Rakennekerrokset lueteltu ulkoa sisäänpäin. Kuva 20. Väestönsuojan ulkoseinärakenne US4. Rakennekerrokset lueteltu ulkoa sisäänpäin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (29) 3.2.3 Havainnot Julkisivuverhouksen ja tuulensuojalevyn välissä on suunnitelmien mukainen tuuletusrako ja rakenne pääsee tuulettumaan hyvin. Julkisivuverhous ja nurkkalaudat ovat usealla seinustalla likaantuneet/tummuneet puutteellisen ulkopuolisen kosteudenhallinnan takia sekä aiemmin seinänvierellä sijainneen puuston vaikutuksesta. Julkisivuverhouksissa esiintyy paikoin sammalkasvustoa ja voimakasta likaantumista sadevesisyöksytorvien vuotojen/ sadevesikourujen vesipadotuksen johdosta. Sokkelirakenteissa oli paikoitellen havaittavissa voimakasta sammaloitumista, joka on seurausta vierustäytöistä ja syöksytorvista roiskuneesta sadevedestä. Lisäksi sokkelirakenteessa havaittiin kalkkihärmäjälkiä, jotka aiheutuvat maaperästä sokkelirakenteeseen kapillaarisesti nousseesta kosteudesta ja jonka mukana betonin sisältämät suolat ja mineraalit pääsevät kulkeutumaan betonin ulkopintaan valkoiseksi kerrostumaksi. Sokkelirakenteen päällä on bitumihuopa estämässä kosteuden siirtymisen sokkelirakenteesta ulkoseinän alaosan puu- ja eristemateriaaleihin. Rakennuksen ulkopuoliset vierustäytöt on toteutettu hienojakoisilla maamassoilla ja sokkelin vieressä on kasvillisuutta, mikä lisää sokkelirakenteiden kosteusrasitusta. Sokkelien ulkopinnassa ei havaintojen perusteella ole vedeneristystä. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin yhteensä viisi rakenneavausta kohtiin, joihin paikallisesti kohdistuva kosteusrasitus on suuri, kuten seinän alaosiin ja syöksytorvien lähettyville. Rakenneavauksista voitiin todeta, että havaitut rakennetyypit vastaavat alkuperäisiä rakennesuunnitelmia. Ulkoseinärakenteisiin US1 ja US2 tehtyjen avauksien perusteella höyrynsulkumuovi on alaosastaan asennettu tiiviisti koolauspuiden väliin, eikä ilmavuotoja aistinvaraisesti tarkasteltuna havaittu. Pääsisäänkäynnin tuulikaapin ulkoseinissä US3 höyrynsulkumuovi on alaosastaan avoin, ilmavuotoja voi tapahtua sisäpuolisen kahitiilimuurauksen läpi. Syöksytorvien läheisyyteen tehdyissä rakenneavauksissa oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja analyysitulosten perusteella ulkoseinien lämmöneristeisiin on muodostunut mikrobivaurioita syöksytorvien vuodoista/ sadevesikourujen padotusten seurauksena. Rakenneavauksissa merkittävimmät kosteusvauriot havaittiin pääsisäänkäynnin tuulikaapin molemmilla sivuseinustoilla olevien syöksytorvien kohdilla (rakenneavaukset RA8 ja RA9) sekä liikuntasalin länsipuolen päätyseinällä (kerhotilan ja liikuntasalin ulkoseinien kulmaus, RA10). Ikkunarakenteissa ei havaittu merkittäviä rakenteellisia vaurioita. Smyygilaudat ovat paikoitellen likaantuneet/tummuneet ympäröivän julkisivuverhouksen mukana. Ikkunapellit ovat hyväkuntoiset, eikä mahdollisia vuotokohtia havaittu. Teknisen työn luokan etupihan puoleisen julkisivun ikkunan ulkopielessä on paikallinen mekaaninen vaurio. RA6 Kuva 21. Yleiskuva etupihan puoleisesta julkisivusta. RA7 Kuva 22. Etupihan puoleisen julkisivun verhoilulaudat ovat alaosistaan likaantuneet ja sammaloituneet. Kuvassa rakenneavaukset RA6 ja RA7
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (29) Kuva 23. Yleiskuva teknisen työn luokan etupihan puoleisesta julkisivusta. Kuva 24. Yleiskuva takapihan puoleisesta kerhotilan ja liikuntahallin julkisivuista. Kuva 25. Yleiskuva liikuntahallin idänpuoleisesta päätyseinästä. Kuva 26. Yleiskuva voimisteluvälinevarastona toimivan väestönsuojan julkisivuista. Kuva 27. Pääsisäänkäynnin viereisen syöksytorven vuodot ja sadevesikourusta ylitse padottunut vesi ovat värjänneet julkisivulaudoituksen. Seinän alaosassa on rakenneavaus RA8. Kuva 28. Seinän alaosassa on rakenneavaus RA8. Pääsisäänkäynnin viereisen syöksytorven kohdalla ulkoseinärakenteessa esiintyy aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvauriojälkiä. Kosteusvauriojälkiä esiintyy myös tuulensuojalevyn sisäpinnassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (29) Kuva 29. Pääsisäänkäynnin viereisen syöksytorven vuodot ja sadevesikourusta ylitse padottunut vesi ovat värjänneet julkisivulaudoituksen. Seinän alaosassa on rakenneavaus RA9. Kuva 30. Seinän alaosassa on rakenneavaus RA9. Pääsisäänkäynnin viereisen syöksytorven kohdalla ulkoseinärakenteessa esiintyy aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvauriojälkiä. Sokkelin ulkopinta on selvästi sammaloitunut kosteusrasituksen johdosta. Kuva 31. Takapihan puolella liikuntasalin länsipuolen julkisivulla (liikuntasalin ja kerhotilan ulkoseinien kulmaus) syöksytorven vuodot ja sadevesikourusta ylitse padottunut vesi ovat värjänneet julkisivulaudoituksen. Seinän alaosassa on rakenneavaus RA10. Kuva 32. Seinän alaosan rakenneavaus RA10. Liikuntasalin länsipuolen ulkoseinässä, sadevesisyöksytorven kohdalla, esiintyy aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvauriojälkiä. Kosteusvauriojälkiä esiintyy mm. tuulensuojalevyn takapinnalla. Kuva 33. Etupihan puoleinen julkisivu väestönsuojan kohdalla. Sokkelirakenteessa on nk. kalkkihärmäjälkiä, jotka ovat aiheutuneet maaperästä kapillaarisen kosteuden nousun seurauksena. Kuva 34. Etupihan puoleinen julkisivu väestönsuojan kohdalta. Sokkelirakenteessa on nk. kalkkihärmäjälkiä, jotka ovat aiheutuneet maaperästä kapillaarisen kosteuden nousun seurauksena.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (29) Kuva 35. Ulkoseinän US1 rakenneavaus RA6. Sokkelirakenteen ja alaohjauspuun välissä on bitumihuopa estämässä kosteuden nousun sokkelirakenteesta seinärungon alaosaan. Mineraalivillakerroksen ulkopinnan näytteessä (N7) ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Kuva 36. Rakenneavaus RA6 Rakennekerrokset vastaavat suunnitelmien mukaista ulkoseinärakennetta US1. Höyrynsulkumuovi on alajuoksun ja lisäkoolauksen vaakapuun väliin kiinnitetty. Aistinvaraisesti mahdollisia ilmavuotoreittejä ei havaittu. Kuva 37. Ulkoseinän US1 rakenneavaus RA8. Höyrynsulkumuovin alaosaa liitos on epätiivis. Kuva 38. Ulkoseinän US1 rakenneavaus RA8. Höyrynsulkumuovin alaosaa liitos on epätiivis. Mineraalivillaeristeen (N9) ulkopinnasta otetussa näytteessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Kuva 39. Ikkunarakenteet ovat kohtuullisen hyväkuntoiset. Kuva 40. Ikkunapellityksissä ei havaittu vaurioita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (29) Kuva 41. Teknisen työn luokan etupihan puoleisessa ikkunapielessä on mekaaninen vaurio. Kuva 42. Teknisen työn luokan etupihan puoleisessa ikkunapielessä on mekaaninen vaurio 3.2.4 Materiaalien mikrobit Ulkoseinien alaosista ulkokautta otettiin viidestä eri rakenneavauspisteestä viisi materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Taulukko 2. Ulkoseinien US1 näytetulokset. Rakennea vaus RA6 RA7 RA8 RA9 RA10 Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite N7 N8 N9 N10 N11 US1 lämmöneristeen ulkopinta, seinän alaosa US1 lämmöneristeen ulkopinta, seinän alaosa US1 lämmöneristeen ulkopinta, seinän alaosa US1 lämmöneristeen ulkopinta, seinän alaosa US1 lämmöneristeen ulkopinta, seinän alaosa Mineraalivilla Mineraalivilla Mineraalivilla Mineraalivilla Mineraalivilla Käytävä Käytävä Tuulikaappi Tuulikaappi Liikuntahalli Ei viitettä vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Analyysitulosten perusteella ulkoseinien alaosien rakenneavauksista otetuissa materiaalinäytteissä esiintyy vahvoja viitteitä mikrobivaurioista. Näytteet, joissa esiintyy vahva viite mikrobivauriosta, esiintyy runsaasti Penicilliumia, sekä niukasti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus versicolor ja Eurotium. Lisäksi näytteissä N10 ja N11 esiintyy niukasti Streptomyces aktinobakteereja eli sädesientä. 3.2.5 Johtopäätökset Julkisivuverhoukset ovat puutteellisen ulkopuolisen kosteudenhallinnan, sadevesisyöksytorvien vuotojen ja sadevesikourujen vesipadotuksen johdosta likaantuneet ja sammaloituneet. Lisäksi sadevesikourut johtavat sadevedet suoraan sokkeleiden viereen, mikä lisää paikallisesti sokkeli- ja seinärakenteiden kosteusrasitusta. Sokkelirakenteissa esiintyy paikoitellen voimakasta sammalkasvustoa, joka on seurausta voimakkaasta, pitkään kestäneestä kosteusrasituksesta. Lisäksi sokkelirakenteessa havaittiin kalkkihärmäjälkiä, jotka ovat aiheutuneet maaperästä sokkelirakenteeseen kapillaarisesti nousseesta kosteudesta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (29) Sokkelirakenteen päällä on bitumihuopa estämässä sokkeliranteesta kosteuden siirtymisen ulkoseinän alaosan puu- ja eristemateriaaleihin. Ulkoseinän rakennetyypit vastaavan alkuperäisiä suunnitelmia ja julkisivulaudoitusten takana on suunnitelmien mukainen tuuletusrako, mikä vähentää merkittävästi tuulensuojalevyn ja ulkoseinien lämmöneristeiden kosteusvaurioitumisriskiä. Sisäpuolinen höyrynsulkumuovin toteutus todettiin seinien alaosassa suunnitelmien mukaiseksi. Ulkoseinärakenteisiin on muodostunut paikallisia, aistinvaraisestikin havaittavissa olevia kosteus- ja mikrobivaurioita sadevesisyöksytorvien vuotojen/ sadevesikourujen padotuksen johdosta. Vauriot esiintyvät pääosien pääsisäänkäynnin kohdalla olevan tuulikaapin seinärakenteissa sekä takapihan puolella liikuntasalin lännen puoleisessa ulkoseinässä sadevesisyöksytorven läheisyydessä. Ikkunarakenteissa ei havaittu merkittäviä rakenteellisia vaurioita. Smyygilaudat ovat paikoitellen likaantuneet/tummuneet ympäröivän julkisivuverhouksen mukana. Ikkunapellit ovat hyväkuntoiset, eikä mahdollisia vuotokohtia havaittu. Teknisen työn luokan etupihan puoleisen julkisivun ikkunan ulkopielessä on paikallinen mekaaninen vaurio. 3.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset Ulkoseinärakenteisen julkisivulaudoitukset, tuulensuojalevyt ja lämmöneristeet uusitaan niissä, kohdissa joissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita (pääsisäänkäynnin tuulikaapin seinärakenteet, takapihan puolella liikuntasalin lännen puoleinen ulkoseinä). Samassa yhteydessä parannetaan tuulikaapin sisäpuolisen höyrynsulkumuovin tiiveyttä. Julkisivuverhousten huoltomaalaus. Tarvittaessa uusitaan vaurioituneilta osin laudoitus. Ikkunoiden smyygilautojen huoltomaalaus, paikallisten vaurioiden korjaaminen. Sadevesikourujen ja syöksytorvien korjaus, jotta jatkossa sadevedet eivät pääse vaurioittamaan ulkoseinärakenteita. 3.3 Väliseinät 3.3.1 Sijainti Väliseinärakenteet VS1 ja VS2 sijaitsevat alla olevaan kuvaan merkityllä vihreällä alueella. 3.3.2 Rakenne Rakennuksen väliseinät ovat pääosin tiilirakenteisia (VS1). Rankarunkoisia kipsilevyväliseiniä (VS2) esiintyy teknisen työn tiloissa ja pääsisäänkäynnin tuulikaapin ja eteishallin jakavana seinänä. Väliseinärakenteet VS1 ja VS2 ovat esitetty alla olevissa kuvissa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (29) Kuva 43. Kahitiiliväliseinä VS1. 3.3.3 Havainnot Kuva 44. Kipsilevyväliseinä VS2. Väliseinien osalla ei havaittu rakenteellisia vaurioita. Kahitiiliväliseinien (VS1) kohdalla olevien betonianturoiden kautta pääsee maaperän kosteus nousemaan väliseinien alaosiin. Maaperästä nouseva kosteus pääsee kuitenkin haihtumaan sisäilmaan, eikä se näin ollen aiheuta vaurioita väliseinärakenteisiin. Anturoita vasten olevissa puujalkalistoissa ei havaittu vauriota. Kuva 45. Eteishallin käytävän kohdalla jalkalistan takana havaittiin väliseinäanturan ja alimman tiilirivin välinen raja. Väliseinän betonianturan yläpinta nousee lattiapinnan tasoa korkeammalle. Kuva 46. Kahitiiliväliseinän antura nousee noin 30-40 millimetriä lattianpintaa korkeammalle. Maaperästä anturan yläosaan nouseva kosteus pääsee haihtumaan sisäilmaan. 3.3.4 Johtopäätökset Väliseinärakenteissa ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vaurioita. Kahitiiliväliseinien kohdalla olevan anturarakenteen kautta pääsee maaperästä nousemaan kosteutta väliseinärakenteen alaosaan, josta kosteus pääsee haihtumaan sisäilmaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (29) 3.3.5 Jatkotoimenpidesuositukset Väliseinärakenteet eivät vaadi jatkotoimenpiteitä. 3.4 Yläpohjat ja vesikatto 3.4.1 Sijainti Yläpohja- ja vesikattorakenteet YP1 on esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä. Väestönsuojan poikkeava yläpohjarakenne YP2 on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella. YP2 YP1 3.4.2 Rakenne Vesikattomateriaalina on alkuperäinen peltikate. Vesikatteen alapuolella ei ole aluskatetta, minkä seurauksena peltikatteen alapintaan mahdollisesti tiivistyvä kosteus voi aiheuttaa ruodelaudoitukseen, kattokannattimiin ja yläpohjan eristeisiin vaurioita. Yläpohjan ja vesikaton kantava rakenne on toteutettu naulalevyristikoilla. Väestönsuojan kohdalla yläpohjarakenteessa YP2 eristekerroksen alapuolella on 300 millimetrin teräsbetonilaatta poikkeuksena rakennuksen muusta yläpohjarakenteesta. Kuva 47. Yläpohjarakenne YP1.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (29) 3.4.3 Havainnot Kuva 48. Yläpohjarakenne YP2 väestönsuojan kohdalla. Vesikatemateriaalina oleva peltikate on hyväkuntoinen, eikä pinnoitteessa havaittu tarkastushetkellä vaurioita. Mahdollisesti lumenpudotuksesta aiheutuneita vesikaton mekaanisia vaurioita on paikkauskorjattu. Vaurioituneiden kohtien kautta on ennen korjaustoimenpiteitä päässyt ulkopuolinen kosteus valumaan yläpohjarakenteiden eristekerrosten päälle. Vesikatteen alapuolelta puuttuva aluskate mahdollistaa peltikatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden valumisen ruodelaudoituksien kautta yläpohjan lämmöneristeisiin. Ruodelaudoituksissa tämä on paikoitellen havaittavissa aistinvaraisesti havaittavissa olevina homepilkkuina. Teknisen työn tiloista sisäkatossa havaittiin poikkeavan kosteuden aiheuttamia vedenvalumajälkiä. Yläpohjaa ei näiltä osin päästy tarkistamaan päätyseinältä puuttuvien talotikkaiden takia. Kuva 49. Yleiskuvaa etupihan puoleiselta kattolappeelta. Kuva 50. Yleiskuva pääsisäänkäynnin vesikatolta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (29) Paikattuja alueita Kuva 51. Etupihan puoleisella kattolappeella on vesikaton mekaanisia vaurioita paikkailtu. Paikatut kohdat ovat aistinvaraisesti tarkasteltuna tiiviitä. Kuva 52. Vesikaton jiireihin kerääntyy neulasia yms. läheisistä puista. Kuva 53. Yleiskuva liikuntahallin kohdalta yläpohjasta. Yläpohja tuulettuu painovoimaisesti räystäiden ja päätykolmion tuuletusaukkojen kautta. Kuva 54. Vesikatteen alapuolella ei ole aluskatetta. Ruodelaudoissa on havaittavissa vaurioon viittaavaa pilkutusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (29) Kuva 55. Kuva yläpohjasta kohdasta, jossa peltikatetta on paikkailtu. Ruodelaudoituksessa on kosteuden aiheuttamia tummentumia, jotka ovat aiheutuneet vesikatteen vanhoista vuotamisesta. Kuva 56. Kuva yläpohjasta kohdasta, jossa peltikatetta on paikkaitu. Yläpohjan eristelevyjen yläpinnassa on peltikatteen vanhoista vuodoista aiheutuneita jälkiä. Kuva 57. Liikuntahallin yläpohjan pääty. Päätyseinän tuulensuojalevyssä on kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka ovat mahdollisesti aiheutuneet ulkopuolisesta viistosateesta. Yläpohjan eristelyjen päällä on runsaasti hiirien jätöksiä. Kuva 58. Yläpohjan höyrynsulkumuovi on toteutettu yhtenäisenä kattotuolien kohdilla. Kuva 59 Yleiskuva teknisen työn luokasta. Teknisen työn yläpohjan kuntoa ei päästy tarkistamaan päätyseinältä puuttuvien talotikkaiden takia. Kuva 60. Teknisten työn sisäkatossa on mahdollisista kattovuodoista aiheutuneita vesivalumajälkiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (29) 3.4.4 Materiaalien mikrobit Yläpohjan tuuletetun ilmatilan kautta otettiin kaksi materiaalinäytettä yläpohjan mineraalivillasta. Näytteet otettiin eri puolilta yläpohjaa, näyte N12 on otettu sähköpääkeskuksen yläpuolelta ja näyte N13 pesuhuoneen yläpuolelta. Taulukko 3. Yläpohjan YP1 näytetulokset Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite N12 YP1 tuulensuojavilla Mineraalivilla Sähköpääkeskus Vahva viite vauriosta N13 YP1 mineraalivillan yläpinta Mineraalivilla Pesuhuone Heikko viite vauriosta 3.4.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella havaittiin näytteessä N12 vahva viite mikrobivauriosta ja toisessa näytteessä N13 heikko viite mikrobivauriosta. Näyte N12 on otettu vesikatteen vuotamisesta vaurioituneen eristekerroksen kohdalta. Näyte, jossa esiintyy vahva viite mikrobivauriosta, esiintyy runsaasti Cladosporiumia, sekä niukasti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus versicolor ja Sphaeropsidales. Näytteistä ei todettu Streptomyces aktinobakteereja eli sädesientä. Rakennuksen vesikatteessa on aiemmin esiintynyt paikallisia vesivuotokohtia lumenpudotuksesta aiheutuneita mekaanisten vaurioiden johdosta. Vesivuotokohtia on paikkailtu rivipeltikatteella eikä tutkimushetkellä vesikatossa todettu aktiivisia vuotokohtia. Aiemmin tapahtuneiden vesivuotojen johdosta yläpohjassa on havaittavissa paikallisia vauriojälkiä ruodelaudoituksissa ja yläpohjan eristeissä. Yläpohjan eristeessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta näytteessä N12, joka otettiin peltikatteen vuotokohdan alapuolelta. Ruodelaidoituksissa havaitut homepilkut ovat aiheutuneet peltikatteen alapintaan tiivistyneen eli kondensoituneen kosteuden valumisesta. Liikuntahallin päädyssä harjan molemmin puolin ulkoseinärakenteen tuulensuojalevy on kastunut todennäköisesti ulkopuolisen viistosateen seurauksena. 3.4.6 Jatkotoimenpidesuositukset Yläpohjan eristeet uusitaan niissä kohdissa, joissa vesikatteen tiedetään aiemmin vuotaneen. Teknisen työn tilan yläpohjaan on järjestettävä kulku ja selvitettävä sisäkatossa näkyvän vuotojäljen lähde. Vaurioituneet materiaalit on uusittava. Liikuntahallin päätyseinien tuulensuojalevyjen kastumista tulee ehkäistä. Seuraavan vesikatteisiin liittyvän peruskorjauksen yhteydessä vesikatteen alapuolelle asennetaan aluskate. 4 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta 4.1.1 Havainnot Rakennuksen nurkka-alueille sijoittuvien salaojien tarkistuskaivoissa havaittiin salaojakaivoihin kuulumattomia roskia. Salaojissa ei tarkastushetkellä ollut juurikaan vettä ja kaivoista tehtyjen havaintojen perusteella salaojajärjestelmä toimii suunnitellusti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (29) Havaintojen perusteella rakennuksessa ei ole sokkelirakenteen ulkopuolista kosteuseristystä eikä sadevesijärjestelmää, vaan sadevedet johdetaan suoraan sokkelirakenteen viereen, mikä lisää sokkelirakenteen kosteusrasitusta. Lisäksi rakennuksen ulkopuoliset vierustäytöt on toteutettu hienojakoisilla maa-aineksilla ja maanpinta kallistaa loivasti rakennuksesta poispäin. Kasvillisuutta esiintyy heti sokkelin vieressä (sokkelin vieressä ei ole soratäyttöä). Kuva 61. Betoninen salaojan tarkistuskaivo väestönsuojan nurkalla. Kuva 62. Salaojan tarkistuskaivossa on roskia. Vedenpinnan taso on alhaalla. Kuva 63. Salaojan tarkistuskaivo sisäänkäynnin oikealla puolen. Kuva 64. Salaojan tarkistuskaivoon on pudotettu limsapullo. Kuva 65. Sadevesikourujen päihin on kerääntynyt neulasia yms. läheisistä puista. Kuva 66. Sadevesikourujen päihin on kerääntynyt neulasia yms. läheisistä puista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (29) Kuva 67. Syöksytorvi johtaa sadevedet suoraan sokkelirakenteen viereen. Sokkelissa ei ole ulkopuolista vedeneristystä ja sokkelin vieressä on kasvillisuutta. Kuva 68. Syöksytorvi johtaa sadevedet suoraan sokkelirakenteen viereen. Sokkelissa ei ole ulkopuolista vedeneristystä, rakennuksen vierustäytöt eivät kallistu rakennuksesta poispäin. 4.1.2 Johtopäätökset Rakennuksen ympärillä on alkuperäisen rakennusselityksen ja salaojan tarkastuskaivojen perusteella salaojajärjestelmä. Tarkastuskaivosta tehtyjen havaintoperusteella salaojajärjestelmällä on toimintaedellytykset. Ulkopuolelta vedeneristämättömän sokkelirakenteen kosteusrasitusta lisäävät rakennusta ympäröivät tasaiset ja hienojakoista maa-ainesta olevat vierustäytöt, sokkeleiden vieressä oleva kasvillisuus sekä sadevesikaivojen puuttuminen sadevesisyöksytorvien alapuolelta. Syöksytorvet johtavat sadevedet suoraan sokkelirakenteiden viereen, mikä aiheuttaa sokkeleihin paikallisesti merkittävää kosteusrasitusta. 4.1.3 Jatkotoimenpidesuositukset Sadevesikaivojen rakentamisen yhteydessä sokkelirakenteiden ulkopintaa asennetaan ulkopuolinen vedeneristys ja rakennuksen ulkopuoliset vierustäytöt muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäviksi. Salaojantarkistuskaivojen puhdistus ja salaojajärjestelmän huuhtelu. Sadevesikourujen tyhjennys vuosittain.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (29) 5 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä Alla olevassa listauksessa on esitetty rakennusosittain yhteenveto toimenpiteistä järjestettynä laajuuden mukaan. Alapohjat o o o Liikuntahallin alapohjarakenteen ja ympäröivien seinärakenteiden väliset epätiiviit rakenneliittymät tiivistetään luotettavasti siten, ettei rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta tapahdu ilmavuotoja sisäilmaan. Samassa yhteydessä reuna-alueilta poistetaan mikrobivaurioituneet mineraalivillaeristeet. Kerhotilan puretun väliseinän kohdalla oleva anturavahvennos poistetaan piikkaamalla ja uuden rakenteen alle asennetaan lämmöneriste. Vähintäänkin anturavahvennoksen kohdalla olevat lattiapinnoitteet korvataan hyvin vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla. Uusi rakenne toteutetaan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Pukuhuoneessa muovimaton alapuolella havaittu korkea suhteellinen kosteus ei vaadi välittömiä toimenpiteitä. Muovimaton uusiminen tekniseen ikään perustuen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Ulkoseinät ja sokkelit o o o o Ulkoseinärakenteisen julkisivulaudoitukset, tuulensuojalevyt ja lämmöneristeet uusitaan niissä, kohdissa joissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita (pääsisäänkäynnin tuulikaapin seinärakenteet, takapihan puolella liikuntasalin lännen puoleinen ulkoseinä). Samassa yhteydessä parannetaan tuulikaapin sisäpuolisen höyrynsulkumuovin tiiveyttä. Julkisivuverhousten huoltomaalaus. Tarvittaessa uusitaan vaurioituneilta osin laudoitus. Sadevesikourujen ja syöksytorvien korjaus / huolto, jotta jatkossa sadevedet eivät pääse vaurioittamaan ulkoseinärakenteita. Ikkunoiden smyygilautojen huoltomaalaus, paikallisten vaurioiden korjaaminen. Väliseinät o Väliseinärakenteet eivät vaadi jatkotoimenpiteitä. Yläpohjat ja vesikatto o o o o Yläpohjan eristeet uusitaan niissä kohdissa, joissa vesikatteen tiedetään aiemmin vuotaneen. Teknisen työn tilan yläpohjaan on järjestettävä kulku ja selvitettävä sisäkatossa näkyvän vuotojäljen lähde. Vaurioituneet materiaalit on uusittava. Liikuntahallin päätyseinien tuulensuojalevyjen kastuminen tulee estää. Seuraavan vesikatteisiin liittyvän peruskorjauksen yhteydessä vesikatteen alapuolelle asennetaan aluskate.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (29) Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta o o o Sadevesikaivojen rakentamisen yhteydessä sokkelirakenteiden ulkopintaa asennetaan ulkopuolinen vedeneristys ja rakennuksen ulkopuoliset vierustäytöt muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäviksi. Salaojantarkistuskaivojen puhdistus ja salaojajärjestelmän huuhtelu. Sadevesikourujen tyhjennys vuosittain. Tampereella 22.08.2018 Timo Ekola Saija Korpi Projektipäällikkö Projektipäällikkö Rkm. kuntotutkija Kuntotutkija p. 044 792 1160 Ins. (amk), RTA timo.ekola@fcg.fi p. 044 773 6468 Rakennusterveys ja sisäilmasto saija.korpi@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto Juuso Parkkinen Projekti-insinööri Kuntotutkija TkK p. 044 298 1854 juuso.parkkinen@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto