TALOYHTIÖ- PÄIVÄ. Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset. viime vuoden tasolla. Äänekoski on edullisimpien kuntien joukossa Keski-Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Tariffit 2011 (versio 2/ )

Tariffit 2012 (versio )

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

Sähköautojen latauspisteiden toteutus taloyhtiössä

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Tariffit 2014 (versio )

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Indeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo klo 11

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Roihuvuori seuran energia ilta

Indeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet

Tariffit 2015 ( )

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Isännöitsijä tilaisuus Kymen Paviljonki Energianeuvoja Tommi Tuomi

Nokia, Keskusta Kohdenumero h,k,s, 65,0 m² Kov Energialuokka C Mh ,65 Vh ,00 Tontin lunastushinta ,00

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Korjausrakentamiselle määräykset

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

HYVITYSOSUUKSIEN HUOMIOIMINEN HANKKEEN KUSTANNUKSISSA. 4.1 Nettosäästöjen lisääminen urakan kokonaishintaan

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELURAKENTEEN UUDISTUS. Riku Martikainen

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

KIINTEISTÖ2019 JYVÄSKYLÄ

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia

60,0 m², 2h+k+kph,

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta

Hankintaohjeita taloyhtiöille

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Haapajärvi Kohdenumero h, k, ph, 74,0 m² Kov Energialuokka D 2007 Mh ,00 Vh ,00

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Raasepori, Tenhola Kohdenumero h, k, kph, 356,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00

Rakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2019

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Oulu, Höyhtyä Kohdenumero kpl 39m2 kaksioita, 312,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Laitila Kohdenumero h+k+lasitettu parveke, 101,5 m² Kov Energialuokka G Mh ,00 Vh ,00

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Iltapäivän teeman rajaus

Kiinteistöjen ylläpito ja

MAKSUTON SIS. RUOAT JA JUOMAT KIINTEISTÖ2018 TURKU TORSTAINA 13. SYYSKUUTA KLO SCANDIC JULIA Eerikinkatu 4, Turku

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Mistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy Motiva Oy 1

Rivitalokaksio. Hattula, Parola, Kuusitie 5C 2h, k, psh, s, 62,5m². Rakennusvuosi

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Huittinen Kohdenumero h,tupakeittiö,s+autokatos ja varasto, 45,5 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh.

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Olkaa rohkeasti yhteydessä! Juha-Pekka Moisio, Myynti- ja kehityspäällikkö

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) kaukolämpötaloon: ohjeet suunnittelijalle

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

Rauma, Kodisjoki Kohdenumero h+k, 75,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00

Karstula Kohdenumero Tupak,mh,ph,s,wc, 45,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

Valtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Transkriptio:

3/2018 Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset 6 viime vuoden tasolla Äänekoski on edullisimpien kuntien joukossa Keski-Suomessa As Oy Mattilanpelto aikoo puolittaa lämmityskulunsa maalämmöllä 10 16 KESKI-SUOMEN TALOYHTIÖ- PÄIVÄ 2018 Katso lisää sivulta 2

KUTSU TALOYHTIÖN HALLITUSJÄSENILLE Maksuton tapahtuma taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajille ja jäsenille. 2018 Keskiviikkona 7.11.2018 klo 15.00 20.30 Jyväskylän Paviljongissa, Lutakonaukio 12 Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä on nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma taloyhtiöiden päättäjille. Taloyhtiöpäivässä saat tietoa palvelujen hankkimisesta, korjausrakentamisesta, kiinteistönpidosta ja hankkeiden rahoituksesta. Tapahtumassa järjestetään aiheesta luento. Lisäksi sinua palvelee lakiklinikka, jossa kysymyksiisi vastaa Kiinteistöliiton lakimies. Paikalla on myös kymmenittäin näytteilleasettajia. Tervetuloa! 400 ensimmäiselle kirjalahja. Taloyhtiö palveluja hankkimassa kilpailutus ja sopiminen Luento klo 18.00 19.00 Luennoitsijana Kaisu Terkki, vanhempi lakimies, Kiinteistöliitto Osallistumiseen sisältyy myös iltapala-buffet. Sitova ilmoittautuminen 18.10. mennessä: www.kiinteistoliitto/tapahtumat/keski-suomi Peruuttamattomista ilmoittautumisista veloitamme 35 /hlö. 500 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ammatti-isännöitsijöiden tilaisuus klo 12 15

SISÄLLYSLUETTELO Joka lehdessä Pääkirjoitus... 4 Kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöitä... 5 Asiantuntijalta Elinkaarilaskelmalla varmistat energiahankkeen onnistumisen... 12 Energiatehokas asuminen... 14 Osakkaan hyvittäminen eli vastikealennus... 24 Energiatodistus... 28 Yhdistykseltä Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä... 2 Lataa jäsenkortti puhelimeesi... 20 Tulevia jäsentapahtumia... 26 Koulutus: Energiatehokkuus taloyhtiöissä... 27 Muuta Indeksitalovertailu... 6 Äänekosken asumiskustannuksille ei ole korotuspaineita...10 Maalämpöä kerrostaloon...16 Kotihoidon pysäköinti taloyhtiöissä... 21 Veloitukseton talous- ja veroneuvonta... 23 Lyhyesti Yhdistyksemme jäsenet suosittelevat jäsenyyttä...5 Sähköautojen latausinfra-avustus on haettavissa... 22 Liikehuoneistojen postilokerot... 26 10 16 28 3/2018 17. VUOSIKERTA Julkaisija Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, p. 014 459 1557 www.keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Päätoimittaja Hannu Mähönen p. 045 110 6333 hannu.mahonen@keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Kustantaja KKY-Palvelu Oy, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 014 459 1557 Toimitus Kamua Oy, Päivi Peltola, p. 044 406 2345 Jaana Larsson, p. 040 013 4154 kiinteistoviesti@mediasepat.fi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Ulkoasu Kamua Oy Ilmoitusvalmistus Mediasepät Oy Ilmoitusmyynti Dorimedia Oy, Pirkkalaistori 1, 37100 Nokia Leena Kolehmainen-Naaralainen, p. 041 501 9902, leena.kolehmainen@dorimedia.fi Erja Joentausta, p. 050 374 9444, erja.joentausta@dorimedia.fi Timo Hyvönen, p. 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä 2018 Painosmäärä 5 700 kpl Osoitelähde Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys, p. 045 208 6560 toimisto@keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Kannen kuva Äänekosken kaupunki Numero 4/2018 ilmestyy vk 47, aineistopäivä 22.10. 3

Syyskuussa 2018 Asumisen kustannukset kunnissa näkyviksi Asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi myös Keski-Suomessa. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta. Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat. Pääkirjoitus Asumisen kustannuksista päätetään pitkälti kunnissa. Taloyhtiöiden kuluista yli puolet on tavalla tai toisella kuntakohtaisesti päätettäviä maksuja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Keski-Suomen suurimmissa kunnissa taloyhtiöiltä perityt kiinteistöverot sekä kaukolämpö-, sähkö-, vesi-, jätevesi- ja jätehuollon maksut ovat nousseet enimmillään jopa 65 prosenttia. Korotuksia perustellaan yleensä infrastruktuurin rakentamisen kustannuksilla ja yhä useammin korotukset painottuvat perusmaksuihin. Kuntien päätöksillä on ratkaiseva merkitys niiden määräysvallassa olevien yhtiöiden, kuten vesi- tai energiayhtiön, palveluiden hinnoitteluun. Usein tällaisilla yhtiöillä on kunnassa vielä monopoliasema. Palveluiden tuotanto ja niihin tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen pitäisi nähdä kuntalaisten yhteishankintana, jonka kunta järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti ilman voitontavoittelua. Samalla se huolehtii osaltaan siitä, että asumiskustannukset kunnassa pysyisivät kohtuullisina. Kuntien veroprosentteja on helppo vertailla. Sen sijaan asumisen kustannukset jäävät helposti piiloon. Kuitenkin yksittäisen asunnon osalta kuntakohtaisia kustannuksia voi olla vuodessa satoja euroja enemmän kuin naapurikunnassa. Asukkaat maksavat ne vastikkeissa ja vuokrissa. Matalat asumisen kustannukset pitäisi nähdä kunnan kilpailutekijänä, jonka avulla kunta voi houkutella uusia asukkaita ja lisätä verotulojaan. Samalla rahaa riittää enemmän muuhun kulutukseen ja vaikkapa asuntolainojen lyhennyksiin. Kiinteistöyhdistys ja Kiinteistöliitto seuraavat kiinteistöihin ja asumiseen kohdistuvien verojen ja maksujen kehitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Pyrimme näin tekemään kiinteistöjen ja asumisen kustannukset näkyviksi ja kiinnittämään kuntalaisten ja kuntapäättäjien huomiota siihen, että kustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti. Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja twitter.com/mahonen 4

100 % taloyhtiöasiakkaista suosittelee! Kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöitä: Asunto-osakeyhtiö Toritalo Toritalon rakennuspiirustus, Urho Åberg, 1928. Kuva: Jussi Jäppinen. Jyväskylän Kauppakadun ja Torikadun (nykyisin Gummeruksenkatu) kulmaan valmistui vuonna 1930 K.J. Gummerus Oy:n tilaama ja arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema liike- ja asuinkerrostalo, Toritalo. Se oli aikanaan kaupungin suurin rakennushanke. Kaupunkilaisten keskuudessa talo tunnettiin rakennuttajansa, mutta ennen kaikkea alakerran liikehuoneistossa yli puoli vuosisataa toimineen kirjakaupan ansiosta Gummeruksen talona. Asunto Oy Toritalo on ollut Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsen vuodesta 1971. Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on? Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Nyt entistäkin kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät. 25 000 toteutettua kattoremonttia 100 % 1 aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa sopimus, tekijä, työkierros ja lasku + kestävimmät kattovarusteet Yhdistyksemme jäsenistä 96 prosenttia suosittelee jäsenyyttä lyhyesti Suomen Kiinteistöliiton teettämän jäsentyytyväisyyskyselyn perusteella jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä Kiinteistöliiton ja sen alueellisten jäsenyhdistysten toimintaan. Jäsenyyttä on kokemustensa perusteella valmis suosittelemaan 96 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista kiinteistöyhdistysten jäsenistä ja myös Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenistä. Touko-kesäkuussa 2018 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 4 011 henkilöä, joista Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen alueelta oli 301 henkilöä. Keskisuomalaiset jäsenet nimesivät koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat selkeästi tärkeimmiksi ja hyödyllisimmiksi palveluiksi, ja niihin täällä oltiin myös poikkeuksellisen tyytyväisiä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tulokset auttavat meitä edelleen kehittämään oman yhdistyksemme ja koko Kiinteistöliiton toimintaa. Soita heti 019 211 3800 vesivek.fi PAIKALLISET POJAT! Meidän katon alla on hyvä olla. 5

Keski-Suomen indeksitalovertailu 2018 KUSTANNUKSET LASKIVAT SELVÄSTI VAIN SAARIJÄRVELLÄ TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN Laukaassa ja Keuruulla ovat maakunnan korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistö kustannukset ennen Jyväskylää. Alimmat kustannukset ovat puolestaan Jämsässä ja Saarijärvellä. Tämä käy ilmi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen vertailussa, jossa tarkastellaan taloyhtiöiden kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määräytyviä kustannuksia. Hintatiedot on kerätty elokuussa 2018. Vertailun mukaan taloyhtiön kuntakohtaiset kiinteistökustannukset kahdeksalla Keski-Suomen suurimmalla paikkakunnalla ovat keskimäärin 2,64 euroa neliömetriltä kuukaudessa eli saman verran kuin vuosi sitten. Laukaassa kustannukset ovat 2,88 euroa ja Jämsässä 2,31 euroa. Siten 60 neliön asunnon omistaja Laukaassa maksaa yhtiövastikkeessa näitä kustannuksia vuodessa lähes 400 euroa enemmän kuin samanlaisen asunnon omistaja Jämsässä. Viime vuodesta kustannukset laskivat Saarijärvellä lähes neljä prosenttia. Useimmissa tarkastelluissa kunnissa kustannukset nousivat lievästi, eniten Äänekoskella, mutta sielläkin alle kaksi prosenttia. Laukaalainen 60 neliön asunnon omistaja maksaa vuodessa 400 euroa enemmän kuin jämsäläinen. 6

Mistä kulut koostuvat? Vertailussa ovat mukana tontin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverot sekä kaukolämpö-, kiinteistösähkö-, vesi-, jätevesi- ja jätehuollon maksut, jotka määräytyvät kuntakohtaisesti. Tällaisten kustannusten osuus taloyhtiön hoitokuluista ja kulujen kattamiseksi osakkailta perittävästä vastikkeesta on hieman yli puolet. Siten näillä kustannuksilla on suora vaikutus asumisen kustannuksiin kunnassa. KAUKOLÄMPÖ Taloyhtiöissä lämmityskulut ovat suurin yksittäinen kuluerä ja sen osuus kuntakohtaisista kuluista on noin puolet ja taloyhtiön kaikista hoitokuluista noin neljännes. Useimmilla tarkastelluilla paikkakunnilla kaukolämmön maksut pysyivät ennallaan vuoden aikana. Saarijärvellä energiamaksua laskettiin jo kolmatta vuotta peräkkäin kunnan energiayhtiön parantuneen talouden ansiosta. VESI JA JÄTEVESI Veden ja jäteveden perusmaksut nousivat useilla paikkakunnilla ja joissakin kunnissa nostettiin myös käyttömaksuja. Jyväskylässä otettiin tänä vuonna käyttöön erillinen hulevesimaksu. KIINTEISTÖSÄHKÖ Kiinteistösähköstä taloyhtiö voi kilpailuttaa vain sähköenergian osuuden. Sähkön siirtohintaa ei voi kilpailuttaa, sillä siirrosta vastaa paikallinen sähköverkkoyhtiö, joka omistaa alueen jakeluverkon. Sähkön energiamaksut ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta sähkön siirtohinta nousi melkein kaikilla paikkakunnilla. JÄTEHUOLTO Jätehuollon palvelutehtävät on monissa kunnissa siirretty kuntien omistamille yhtiöille. Jätelautakunnat hyväksyvät kuntien jätetaksat, mutta joissakin kunnissa myös kuljetusyritys voi laskuttaa kuljetuspalvelusta oman hinnastonsa mukaisesti. Jätekustannukset ovat pysyneet monilla paikkakunnilla pitkään ennallaan ja tälläkään kertaa ei tullut isoja muutoksia. Pitää huomata, että kustannuksissa kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä voi olla suuria eroja kuljetusmatkojen ja volyymin mukaan. Joissakin kunnissa, kuten Saarijärvellä, kustannuksia on saatu alemmas harventamalla tyhjennyksiä siitä mitä tässä vertailussa on oletettu. KIINTEISTÖVERO Maan hallitus päätti syksyllä 2017 olla korottamatta kiinteistöveroprosenttien alarajoja. Tällä kertaa lähes kaikki vertaillut kunnat, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, malttoivatkin olla koskematta kiinteistöveroihin. Kiinteistöveroa ollaan parhaillaan uudistamassa ja uusien lakien on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Silloin verotuksen arvioidaan kiristyvän Jyväskylän kaltaisissa kasvukeskuksissa. Indeksitalo näyttää taloyhtiön todelliset kustannukset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on vertaillut taloyhtiöiden kuntakohtaisia kiinteistökustannuksia maakunnan suurimmilla paikkakunnilla vuodesta 2005 lähtien. Vertailussa ovat mukana kiinteistöverot ja sellaiset kuntakohtaisesti määräytyvät maksut, joita taloyhtiö ei voi kilpailuttaa tai kilpailu markkinoilla on rajoitettu. Tällaiset kustannukset ovat noin puolet taloyhtiön hoitokuluista ja asumiskustannuksista. Kuntien kiinteistöveroja on helppo verrata veroprosenteilla ja muita maksuja yksikköhinnoilla. Kuitenkin todellisuudessa esimerkiksi kaukolämpölaskusta iso osa on perusmaksua ja kiinteistöverokin perustuu kiinteistön arvoon. Jokaisessa kunnassa samanlaisen niin sanotun indeksitalon avulla kustannuksia voidaan vertailla keskenään siten, että todelliset euromääräiset maksut huomioidaan. Vertailussa on mukana kahdeksan maakunnan suurinta kuntaa sekä Jyväskylästä lisäksi erikseen Vaajakoski eri energiantoimittajan vuoksi. Indeksitalo on 1975 rakennettu kolmikerroksinen hissitön kerrostalo keskusta-alueella ja siinä on 20 asuntoa. Taloyhtiön kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus sekä jätteen määrä ovat keskimääräiset. 7

SAARIJÄRVI 2,44 /m 2 /kk VIITASAARI 2,64 /m 2 /kk ÄÄNEKOSKI 2,49 /m 2 /kk LAUKAA 2,88 /m 2 /kk Saarijärvellä kaukolämmön kustannukset laskevat Tänä vuonna Saarijärvi oli vertailun ainoa kunta, jossa kustannukset laskivat selvästi, yli neljä prosenttia. Saarijärvellä energian hintaa on laskettu kolme vuotta peräkkäin, kun lämpöyhtiön talous on vahvistunut. Indeksitalossa lämmityskustannukset laskivat nyt lähes kahdeksan prosenttia. Saarijärvi on vertailumme toiseksi edullisin kunta. Saarijärvellä on kuitenkin laskennallisesti muita korkeammat jätehuollon kustannukset johtuen etäisyyksistä. Viitasaarella edullisin tontin kiinteistövero Viitasaarella on jopa Jyväskylää korkeampi rakennuksen kiinteistövero, mutta toisaalta selkeästi muita alempi tontin kiinteistövero. Vedestä ja jätevedestä Viitasaarella pitää maksaa kolmannes enemmän kuin Muuramessa. Vuoden aikana nousivat veden ja jäteveden perusmaksu sekä kiinteistösähkön siirtomaksu. Jätteen kuljetusmaksut sen sijaan laskivat. Viitasaarella indeksitalon kustannukset ovat yli euron enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Äänekoskella edullisin kiinteistösähkö Äänekoskella nousua oli tarkastelluista kunnista eniten, lähes kaksi prosenttia. Vuoden aikana nousivat veden ja jäteveden maksut sekä jätehuollon maksut. Myös sähkön siirtomaksut nousivat, mutta Äänekoskella on silti edelleen maakunnan edullisin kiinteistösähkö ja Äänekoski on vertailumme hyvä kolmonen. Laukaa nyt selvästi kallein Viime vuoden vertailussa Laukaa ohitti niukasti Keuruun kuntana, jossa on korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset. Tänä vuonna Laukaa nosti veden ja jäteveden maksuja ja kun myös sähkön siirtomaksut nousivat, se on nyt yhä selkeämmin vertailumme kallein kunta. Laukaassa asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on jopa korkeampi kuin Jyväskylässä. KEURUU 2,83 /m 2 /kk JYVÄSKYLÄ 2,75 /m 2 /kk Keuruulla energia kallista Keuruun huono sijoitus vertailussa on aina johtunut muita kuntia kalliimmasta kaukolämmöstä ja kiinteistösähköstä. Keuruulla kaukolämpö maksaa yli 50 prosenttia enemmän kuin naapurikunta Jämsässä. Tänä vuonna Keuruu oli kuitenkin vertailun ainoa kunta, jossa maksut eivät muuttuneet viime vuodesta. Keuruulla on muita kuntia alhaisempi rakennuksen kiinteistövero. JÄMSÄ 2,31 /m 2 /kk KARSTULA SAARIJÄRVI MULTIA KANNON- KOSKI UURAINEN VIITASAARI ÄÄNEKOSKI LAUKAA KONNEVESI Jyväskylässä lievää kustannusten laskua Jyväskylässä indeksitalon kiinteistökustannukset ovat 2,75 euroa ja Vaajakoskella 2,76 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Jyväskylässä tuli tänä vuonna käyttöön erillinen hulevesimaksu, joka on indeksitalolle 300 euroa vuodessa, kun aikaisemmin huleveden osuus vesimaksuissa oli 374 euroa. Jyväskylän keskustassa jätehuollon kustannukset ovat muita alhaisemmat johtuen tiiviistä kaupunkirakenteesta ja isosta volyymista. Tontin kiinteistöveroprosentti on luonnollisesti maakunnan korkein. Jämsä jälleen edullisin Jämsä on ollut Keski-Suomen indeksitalovertailun edullisin kunta vuodesta 2009 lähtien. Tämä johtuu ennen kaikkea kaukolämmön matalasta energiamaksusta ja etenkin perusmaksusta. Energian hintaan vaikuttaa suuresti se, että paikkakunnalla on isoja teollisuuslaitoksia. Vuoden aikana Jämsässä nousivat jätehuollon perusmaksu ja sähkön siirtomaksu, mutta muut maksut pysyivät ennallaan. KEURUU JÄMSÄ PETÄJÄ- VESI JYVÄSKYLÄ MUU- RAME LUHANKA TOIVAKKA MUURAME 2,69 /m 2 /kk Muuramessa edullisin vesi Muuramessa kiinteistökustannukset ovat nousseet jatkuvasti vuodesta 2006 lähtien. Viime vuodesta nousivat jäteveden käyttömaksu, vesilaitoksen perusmaksu, biojätteen maksut sekä tontin kiinteistöveroprosentti. Muuramessa on edelleen maakunnan edullisin vesi. Muissa kustannuksissa Muurame vakuuttaa tasaisuudellaan. 8

Kuntakohtaiset kustannukset nousseet paljon kymmenessä vuodessa Keski-Suomen kuntien indeksitaloissa kuntakohtaisesti määräytyvät kiinteistökustannukset ovat nousseet kymmenen vuoden aikana lähes 50 prosenttia. Kun kustannukset vuonna 2008 olivat keskimäärin 1,78 euroa neliömetriltä kuukaudessa, nyt ne ovat 2,64 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Eniten kustannukset ovat nousseet Viitasaarella, peräti 65 prosenttia eli yli euron neliömetriltä kuukaudessa (1,60 eurosta 2,64 euroon). Siellä 60 neliön huoneiston omistaja maksaa tänä vuonna yhtiövastikkeissaan tällaisia kustannuksia lähes 750 euroa enemmän kuin vuonna 2008. Maltillisinta nousu on ollut Jämsässä ja Vaajakoskella, mutta niissäkin 41 prosenttia. Kymmenen vuoden aikana keskimääräisesti Keski-Suomen indeksitalojen maksama tontin kiinteistövero on noussut 41 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero 64 prosenttia. Kaukolämpö on kallistunut 50 prosenttia, vesi ja jätevesi 53 prosenttia, kiinteistösähkö 35 prosenttia ja jätehuolto 26 prosenttia. Lämmityksen osuus taloyhtiön kaikista hoitokuluista on noin neljännes, joten erityisesti kaukolämmön kallistumisella on ollut suuri vaikutus asumiskustannusten nousuun. Taloyhtiön osakkaat maksavat kuntakohtaisia kustannuksia hoitovastikkeissaan. Arviolta noin puolet hoitovastikkeesta käytetään tällaisten kustannusten kattamiseen. Kustannusten kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on esitetty kuvassa. Keski-Suomen indeksitalo - Rakennustilavuus 4 500 m 3 - Rakennusvuosi 1975 - Kerroksia 3, ei hissiä - Kerrosala 1 500 m 2 - Rakennusoikeus 1 500 kerros-m 2 - Huoneistoala 1 200 m 2 - Huoneistot 20 kpl, kukin 60 m 2 - Asukkaita 35 kpl - Veden kulutus 155 l/vrk/asukas - Vesimittari 30 mm tai kunnan politiikan mukainen - Kiinteistösähkön kulutus 14 850 kwh/vuosi - Sulakekoko 3 x 35 A - Kaukolämmön kulutus 275 MWh/vuosi - Tilausvesivirta 2,0 m 3 /h tai kunnassa olevan politiikan mukainen - Kuivajäteastiat 2 kpl à 600 l, tyhjennys viikon välein - Biojäteastia 240 l, tyhjennys viikon välein Indeksitalon palveluntarjoajat kunnittain Kunta Vesi ja jätevesi Kaukolämpö Kiinteistösähkö Jätehuolto Jyväskylä keskusta Jyväskylä Vaajakoski Jämsä Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy Jämsän Vesihuolto Oy Jyväskylän Energia Oy Elenia Lämpö Oy Jämsän Aluelämpö Oy Keuruu Keuruun Vesi Keuruun Lämpövoima Oy Laukaa Muurame Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Laukaan Vesihuolto Oy Muuramen kunnan vesihuoltolaitos Saarijärven Vesihuolto Oy Wiitaseudun Energia Oy Äänekosken Energia Oy Elenia Lämpö Oy Muuramen Lämpö Oy Saarijärven kaukolämpö Wiitaseudun Energia Oy Äänekosken Energia Oy JE-Siirto Oy (siirto), Jyväskylän Energia Oy Elenia Oy (siirto), Vattenfall Oy Elenia Oy (siirto), Vattenfall Oy Keuruun Sähkö Oy Elenia Oy (siirto), Vattenfall Oy Elenia Oy (siirto), Vattenfall Oy Elenia Oy (siirto), Vattenfall Oy Elenia Oy (siirto), Vattenfall Oy Äänekosken Energia Oy Mustankorkea Oy Mustankorkea Oy Jämsän jätehuolto liikelaitos Linlog Oy Mustankorkea Oy, Laukaan Puhtaanapito Oy Mustankorkea Oy Sammakkokangas Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 9

Äänekosken Energia on tehnyt viime vuosina mittavia investointeja, mutta kaupunkilaisten taksoihin tällä ei ole ollut merkittäviä korotuspaineita, kaupunginjohtaja Matti Tuononen kertoo. Vihreän Äänekosken asumiskustannuksille ei ole korotuspaineita Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys vertailee taloyhtiöiden kuntakohtaisia kiinteistökustannuksia vuosittain. Äänekoski on ollut aina edullisimpien kuntien joukossa. TEKSTI JA KUVAT: ESA LINNA Vuonna 2017 asumiskustannukset putosivat Äänekoskella yli kaksi prosenttia. Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen, mikä on kustannusten tila tällä hetkellä? Kustannukset pysynevät kutakuinkin nykyisellä tasollaan. Jätemaksuissa saattaa tulla hiukan laskua, siirryttyämme kahdeksan kunnan omistaman jätehuoltoyhtiö Sammakkokankaan osakkaiksi sekä sittemmin jätelautakunnan päätöksellä kunnalliseen jätteiden kuljetusjärjestelmään. Nykyisin meillä on kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä, mutta siitä siirrytään kunnallisiin järjestelmiin parin vuoden siirtymäajan jälkeen. Tällöin on odotettavissa, että kilpailutuksen myötä hinnat hiukan laskevat, kaupunginjohtaja valaisee. TUONONEN KERTOO maltillisten kiinteistökustannusten olevan yksi osa Äänekosken kaupunkistrategiaa. Kustannusten maltillisuuden lisäksi Äänekoski korostaa strategiassaan ympäristöystävällisyyttä, energiatehokkuutta ja uusiutuviin luon- 10

nonvaroihin tukeutuvaa kaupunkia. Oma energiayhtiömme tuottaa kaupunkilaisille sähköä, kaukolämpöä ja vettä. Korotuspaineita kiinteistöveroihin sekä energia- ja vesimaksuihin ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Uusiutuvan energian käyttöä pyritään energia- ja ilmastostrategian sekä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä. EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomelle on asetettu 38 prosentin tavoite vuodelle 2020. Äänekoskella olemme saavuttaneet uusiutuvan energian käytöstä jo 81 prosenttia. Näin mitattuna olemme Suomen vihrein kunta, Tuononen kertoo. HULEVESIMAKSUT AIHEUTTA- VAT mielipiteitä puoleen ja toiseen, eikä Äänekoski ole välttynyt kiivaalta keskustelulta. Monet eivät ole kuitenkaan huomanneet samalla tehtyjä maksualennuksia. Samalla kun hulevesimaksut määrättiin kaupungin toimesta asemakaava-alueelle, alennettiin asiakkaiden jätevesimaksuja energiayhtiön toimesta saman verran. VUONNA 2020 voimaan tulevaa kiinteistöverouudistusta Matti Tuononen toivoo tarkasteltavan kunnittain. On tärkeää, että maapohjien arvostamisjärjestelmässä hintavyöhykekartta perustuisi toteutuneisiin kauppahintoihin kunnittain, eikä esimerkiksi maakunnittain tai seutukunnittain. Meillähän tonttihinnat ovat todella alhaisia verrattuna Jyväskylän seutuun, Tuononen muistuttaa ja jatkaa: Rakennusten arvostamisjärjestelmäuudistuksessa toiveeni on samansuuntainen. Mikäli verouudistus toteutetaan toivomallani tavalla, uskon kaupungin kiinteistöverotuottojen pysynevän suurin piirtein samoina. Ne voivat jopa laskea nykyisestä. Metsä Fibren biotuotetehdas tukee Äänekosken taloustilannetta yhteisöverojenkin muodossa. TUONONEN USKOO asumisen ja kiinteistönpidon kustannusten nousevan Keski-Suomessa yleisesti. Äänekosken osalta hän on toiveikkaampi. Äänekosken alueella uskon kustannusten pysyvän nykyisellä tasollaan. Indeksikorotuksia energiamaksuihin saattaa vuosien myötä tulla, mutta pyrimme pitämään kustannukset kuitenkin kurissa. Paineita kiinteistöveron nostolle taas ei ole eikä se ole ollut edes keskusteluissa. Kaupungin taloustilanne on toistaiseksi erittäin hyvä ja annamme siitä kiitoksen kaupunkilaisille alhaisina asumiskustannuksina, kaupunginjohtaja Tuononen kertoo tyytyväisenä. Huolehdimme. Taloyhtiönne arjesta. Lankapuhelin 8,21 snt/puh. + 6,90 snt/min (alv 24%) Matkapuhelin 8,21 snt/puh. + 14,90 snt/min (alv 24%) Isännöinti ja vuokravälitys Yli 200 ammattilaista Paikallisesti, kahdeksalla paikkakunnalla 40 vuoden kokemuksella Jyväskylässä uudessa osoitteessa: Vapaaherrankatu Vapaaherrantie 2, 2, tervetuloa! Pyydä tarjous 0207 488 360 kiinteistotahkola.fi 11

Elinkaarilaskelmalla varmistat energiahankkeen onnistumisen TEKSTI JA KAAVIOT: MARKKU HYVÄRINEN Energiahankkeessa kannattaa käyttää puolueetonta ja ulkopuolista asiantuntijaa, esimerkiksi LVI-suunnittelijaa. Hän tutustuu kohteeseen ja laatii elinkaarilaskelmat kohteeseen soveltuvista järjestelmistä. Näin varmistat energiahankkeelle hyvän lopputuloksen, toteaa Suomen Talokeskuksen aluejohtaja Markku Hyvärinen. Elinkaarilaskelmalla saadaan vertailtua mm. seuraavia järjestelmiä: Kaukolämpö, maalämpö, öljykattila, poisto-ilmalämpöpumppu (PILP), ilmavesilämpö-pumppu, aurinkopaneelit Laskelmassa käytetään energiayhtiöiden julkaisemia kaukolämmön hinnastoja sekä Ilmatieteen laitoksen julkaisemia astepäivä-lukuja Elinkaarilaskelma perustuu kiinteistöstä saatuihin lähtötietoihin (energian- ja LV-kulutus), lämmitys-, tai LTO-järjestelmien suorituskykyyn sekä mm. asennusteknisiin asioihin tiesitkö? Elinkaarilaskelmalla saadaan selville: Takaisinmaksuaika valitulle järjestelmälle Säästöt euroina ja MWh:na järjestelmän elinkaaren aikana Investoinnin tuotto järjestelmän elinkaaren aikana Sijoitetun pääoman tuotto prosentteina vuodessa (ROI) Katso lisätietoja elinkaarilaskelmista ja energiahankkeista Talokeskuksen nettisivuilta, www.talokeskus.fi Säästöt elinkaaren aikana 650 450 1000 250 50-150 Kumulatiivinen säästö 12

Sopivasti kuivaa Uusi Esteri ilmankuivaaja tekee pyykistäsi sopivasti kuivaa. Valitset vain mieleisesi kuivuusasteen mankelikosteasta erittäin kuivaan, ja aina Esteri tietää kun pyykki on valmista. Se ei käy turhaan, ja säästää näin sähköä. Helppokäyttöinen Selkeät näppäimet ja opastava näyttö tekevät käytöstä helppoa. Pyykin mukaan on valittavissa kolme eri kuivausohjelmaa. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Keskikatu 14, 40700 Jyväskylä puhelin 014 616 183 / 040 730 0077 kari.tiihonen@sahkotiihonen.fi www.sahkotiihonen.fi Uusia ominaisuuksia Esteri ilmankuivaajissa on paljon uusia, käyttäjäystävällisiä ominaisuuksia. Katso www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. 13

Energiatehokas asuminen poppakonsteja vai arjen pieniä tekoja? Keskiverto kolmen hengen perhe, joka asuu 75 neliön kerrostaloasunnossa, käyttää energia- ja vesimaksuihin noin 200 euroa kuukaudessa. Pienillä, järkevillä valinnoilla on mahdollista säästää sekä euroja että ympäristöä. Energiatehokkuus ei ole vain säästämistä: se on myös asumisterveyden ja -viihtyvyyden edistämistä. TEKSTI: PETRI PYLSY, KUVA: ROUSI VISIONS Vedenkäytöllä on iso merkitys kustannuksiin: keskimäärin vesimaksu on 20 30 euroa henkilöltä kuukaudessa. Veden juoksuttaminen kymmenen minuutin suihkutuokion ajan maksaa noin euron. Suihkuveden turhan juoksutuksen vähentäminen kahdella minuutilla säästää vettä 25 litraa ja lämmitysenergiaa yhden kilowattitunnin. Tuolla energiamäärällä pystyisi käyttämään jääkaappipakastinta vuorokauden. JOKAINEN MEISTÄ voi vaikuttaa asumiskustannuksiin. Asukkaan tehtävänä on toimia oman huoneistonsa lämmityksen tarkkailijana. Jos lämpötilat talvisaikaan ovat korkeampia kuin 22 astetta, on asiasta ilmoitettava taloyhtiön edustajalle. Näin päästään kiinni mahdollisiin ongelmiin, eikä liikalämpöä tuuleteta ikkunasta ulos. Asukkaiden on puhdistettava sekä poisto- ja korvausilmaventtiilit että mahdollinen liesikuvun rasvasuodatin. Poistoilmaventtiilejä puhdistettaessa venttiilin keskellä olevaa lautasta ei saa pyörittää, jotta ilmanvaihdon toiminta ei muutu. Arjen tohinassa on hyvä seurata muun muassa haihtuuko kylpyhuoneen peilin suihkun aikana tiivistynyt kosteus kymmenessä minuutissa ja onko asunnon sisäilma tunkkaista. Ongelmista on informoitava taloyhtiön edustajia. Pattereiden termostaattien kääntäminen muutaman kerran vuodessa ääriasennosta toiseen ehkäisee niiden jumiutumista. Kuumassa huoneessa kannattaa kääntää ensimmäiseksi termostaattia pienemmälle. Termostaattia ei saa peittää verhoilla tai huonekaluilla. Tuuletuksen Petri Pylsy kertoo, että kodin suurimpia sähkösyöppöjä ovat valaistus, kylmälaitteet ja viihdelaitteet. 14

ajaksi termostaattiset patteriventtiilit tulee kääntää kiinni. Suurimpia huoneistosähkön syöppöjä ovat valaistus, kylmälaitteet ja viihdelaitteet. Laitehankintoja tehtäessä kannattaa kiinnittää huomiota tuotteiden energiamerkintöihin. Omalla käytöksellään pystyy vaikuttamaan kylmälaitteiden sähkönkulutukseen. Jos esimerkiksi kylmälaitteen ilmankierto on puutteellinen, voi se nostaa sähkölaskua peräti 35 prosenttia. PERUSASIAT KUNTOON taloyhtiössä Jopa 10 15 prosenttia rakennusten energiatehokkuuspotentiaalista olisi saavutettavissa ilman kalliita ja raskaita korjaustoimenpiteitä: ikkunoiden ja ulko-ovien oikeaoppisella tiivistämiselle, ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän ja käyttövesijärjestelmän energiatehokkaalla toiminnalla ja taloyhtiön fiksulla sähkönkäytöllä. Näiden asioiden tarkastamisella ja tarvittaessa kuntoon laittamisella pystytään hillitsemään asumiskustannusten nousua ja pitämään yllä viihtyisää asumista. Energia on aina myös euroja Jopa kymmenen prosenttia taloyhtiön rahoista voi mennä suden suuhun. jopa kymmenen prosenttia taloyhtiön rahoista voi mennä suden suuhun. Säästöjä ei saa milloinkaan hakea asumisviihtyvyyden ja -terveyden kustannuksella. Energiatehokkuuden parantumista ei voida arvioida vain energiansäästön avulla. Aina on huomioitava lopputulos, joka energiankäytöllä saadaan aikaan. KULUTUSSEURANTA JA kiinteistönpitokirja aktiiviseen käyttöön. Kulutusseurannan avulla seurataan vähintään kuukausittain lämmön, sähkön ja veden kulutusta sekä kaukolämpökohteissa myös kaukolämpöveden jäähtymää. Kulutusseurannalla havaittuihin muutoksiin on reagoitava ripeästi, selvitettävä mahdollinen syy ja tarvittaessa tehtävä tarvittavat korjaukset. Kulutusseurannan avulla voidaan päästä käsiksi esimerkiksi vuotaviin wc-istuimiin, jotka voivat vuositasolla aiheuttaa pahimmillaan usean tuhannen euron turhan kuluerän osakkaille. Kiinteistönpitokirjan aktiivisen käytön avulla varmistetaan, että rakenteet ja tekniset järjestelmät kestävät suunnitellun ajan. Suunnitelmallinen ja ennakoiva huolto ja kunnossapito mahdollistavat hallitun taloudenpidon ja energiaviisaan asumisen viihtyvyydestä tinkimättä. tiesitkö? Energiansäästöviikko 8. 14.10.2018 Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen viikolla 41. Tänä vuonna kampanja on kohdistettu erityisesti taloyhtiöiden omistajille ja asukkaille. Motiva tarjoaa sekä taloyhtiöiden hallinnolle että asukkaille ohjeita ja toimintavinkkejä, joiden avulla voi helposti aloittaa taloyhtiön kuntokuurin. Lisää tietoa: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiansaastoviikko Ajankohtaista, uutisia ja tapahtumia. Seuraa ja tykkää meistä Facebookissa. Facebook/Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Graffitien poistot Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi 15

Arto Maijala (vas.) ja Risto Heino olivat yllättyneitä siitä, miten vähän tilaa maalämpökeskus vei Mattilanpellon lämmönjakohuoneessa. 16

Maalämpö lämmittää Asunto-osakeyhtiö Mattilanpellon asunnot Kaukolämpö on suosituin lämmitysmuoto Suomessa asumispintaalalla mitattuna, mutta sen suosiota on tullut haastamaan maalämpö myös kerrostaloissa. Asunto-osakeyhtiö Mattilanpelto siirtyi Jyväskylässä ensimmäisten kerrostalojen joukossa kaukolämmöstä maalämpöön vuonna 2017. TEKSTI: HEIDI JOUTTIJÄRVI, KUVAT: VILLE KETO JA JUHO HAUTALA Asunto-osakeyhtiö Mattilanpelto ja kaksi muuta, erillistä asunto-osakeyhtiötä muodostavat kolmen 50-luvulla rakennetun kerrostalon rivin Keskussairaalantien varrelle. Kerrostalojen asunnot ovat aiemmin lämmenneet kaukolämmöllä oman, Käyräkatu 3:ssa sijaitsevan keskushuollon kautta. Maalämpöön Asunto-osakeyhtiö Mattilanpelto siirtyi joulukuussa 2017. Päätös maalämpöön siirtymisestä oli hallituksen puheenjohtajan Arto Maijalan mukaan yllättävän helppo ja yksimielinen. Toki päätöksentekoa helpotti se, että hallitus oli pitänyt yhdessä isännöitsijä Risto Heinon kanssa useita infotilaisuuksia muun muassa maalämpöön siirtymisen kustannuksista, kertoo Maijala. HALLITUS JA isännöitsijä olivat muun muassa arvioineet, millä ajalla maalämpöön siirtymisestä saatavat säästöt kattaisivat siitä syntyvät kulut. Heinon mukaan arvioksi saatiin 15 vuotta. Ensimmäisen talven perusteella näyttää kuitenkin siltä, että maalämpöön siirtyminen maksaa itsensä takaisin arvioitua nopeammalla tahdilla, kertoo Heino. Suurin syy lämmönlähteen vaihtamiseen löytyikin lompakosta, sillä kaukolämmön hintaa ei juuri voi kilpailuttaa. Maalämpöön siirtyminen on ollut erinomainen ratkaisu. MAALÄMPÖÖN SIIRTYMISES- SÄ tarvittiin myös hieman ulkopuolista apua: Suomen Talokeskus laati hankesuunnitelman ja teknisen suunnitelman. Teknisen suunnitelman pohjalta hallitus kilpailutti maalämpöurakan. Kun kilpailutus oli valmis, yhtiökokous päätti maalämpöön siirtymisestä. Varsinainen tekninen toteutus käynnistyi syyskuussa 2017. Maalämpöreikien porauksen ja putkien vedon sekä maalämpökeskuksen asennuksen teki hankkeen kilpailutuksen voittanut SSK Energia Ky. Maalämpö saatiin käyttöön joulukuussa 2017, kertoo Heino. Lämmöt eivät olleet pois päältä missään vaiheessa. Asukkaille siirtymä oli täysin huomaamaton, sillä asuntojen vesikiertoisille pattereille ei tarvinnut tehdä ilmausta suurempia toimenpiteitä. Niiden lämmönlähde vain muuttui ja sekin lennosta. Kaikissa asunnoissa tehtiin kevättalvella sisätilan huonekohtainen lämmöntarkistusmittaus, jolla varmistettiin tasainen lämpötila kaikissa asunnoissa ja huoneissa. MAALÄMPÖÖN siirtyminen sujui todella helposti, iloitsee Maijala. Hän kuitenkin muistuttaa, että ilman kunnollista pohjatyötä ja osaavan ulkopuolisen asiantuntijan apua projekti olisi ollut paljon hankalampi. Hankesuunnittelun osuutta ei voi vähätellä, summaa puolestaan Heino. Hankesuunnittelun tärkeimpiä vaiheita on TRT-mittausten 17

Maalämmön myötä lämmityskulut laskevat noin puoleen. tekeminen. Näillä mittauksilla selvitetään, kuinka paljon yksi porausreikä tuottaa maalämpöä ja kuinka monta reikää tarvitaan riittävän lämmöntuotannon takaamiseksi. Heinon mukaan vanhakin kerrostalo voi siirtyä maalämpöön, mikäli talo sijaitsee omalla tontillaan ja tontti on riittävän suuri. Kaupunkialueella luonnollisesti muun maanalaisen infran sijainti saattaa rajoittaa maalämpöreikien poraamista. Maalämpöön siirtyminen on ollut erinomainen ratkaisu. Ekologiset vaihtoehdot kiinnostavat meitä siinä määrin, että harkitsemme tulevaisuudessa aurinkopaneelien asentamista katolle omavaraisen sähkön ja hybridiratkaisuna yhdessä maalämmön kanssa lämmön tuottamiseen, kertoo Maijala. tiesitkö? Maalämmön hyödyt Lämmityskulut laskevat noin puoleen Maalämpöinvestointi maksoi noin 400 000 euroa. Maalämmöstä kertyvällä säästöllä investoinnit maksetaan alle 15 vuodessa. Kestävän kehityksen ja ympäristön näkökulmasta maalämpö on erinomainen ratkaisu. 18

Kaikkea kiinteistöille Valitse kokenein Sadevesijärjestelmät, tikkaat ja kattoturvatuotteet Kun aikataulussa pysyminen on tärkeää, tilaa kattotuotteet meiltä. Yli 500 ammattilaisen ja valtakunnallisen palveluverkoston voimin hoidamme isoimmatkin urakat. CE-hyväksytyt tuotteemme saat suoraan tehtaalta, ja työn tekevät FI-sertifioidut asentajamme ainoina Suomessa. Nyt entistäkin kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät. Soita heti 019 211 3800 vesivek.fi Meidän katon alla on hyvä olla. Kaikki kiinteistösi jäteasiat ja neuvonta: www.mustankorkea.fi 19

Kiinteistöt kuntoon! 640 litran SUURSÄKISSÄ ME MATOTAMME tuulikaapit käytävät saunatilat terassit NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa. VSS-VARUSTEET pakettikokonaisuudet varustetäydennykset LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA. Rappukäytävään laadukkaat Iron Horse kuramatot Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä. Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin Myös omalla painatuksella Myynti, pesu ja kuljetus. Kysy tarjous! Kuljetuspalvelu Avoinna ma-pe 8 17 Pasi Juha Sirpa PALOKANKAANTIE 7 40320 JYVÄSKYLÄ 044 760 7787 HIEKOITUSSEPELI KOIVUKLAPI 1 säkki 120 1 säkki 135 2 säkkiä 190 2 säkkiä 220 TOIMITETTUNA 20 km PALOKASTA RISUT 125 / NUPPIKUORMA TALVELLA LUMEN KERÄYS JA LÄJITYS 8 metriin yltävän kuution kouran avulla. KOURA-AUTOT.FI TILAUKSET: www.koura-autot.fi yhteydenottolomake tai soita 0400 546 254 LATAA JÄSENKORTTI PUHELIMEESI! www.kiinteistoliitto.fi/jasenkortti 1. Avaa puhelimesi sovelluskauppa (laitteesta riippuen App Store, Google Play tai Microsoft Store). Löydät kaupan puhelimen sovellusvalikosta. 2. Etsi sovellus käyttäen hakusanoja Kiinteistöliiton jäsenkortti. 3. Hakusanalla löytyy yksi sovellus, jossa on tuttu Kiinteistöliiton sininen liikemerkki. 4. Lataa sovellus puhelimeesi valitsemalla Asenna. 5. Lataamiseen menee hetki, minkä jälkeen sovellus ilmestyy puhelimen sovellusvalikkoon. 6. Avaa sovellus ja kirjaudu sisään antamalla taloyhtiösi jäsennumero ja oma sähköpostiosoitteesi. Tämän jälkeen sovellus on käyttövalmis. HUOM! Jäsenkortin käyttöönotto edellyttää, että taloyhtiöllä on Kiinteistöliiton jäsennumero ja sähköpostiosoitteesi on jäsenrekisterissämme. Kuusinumeroisen jäsennumeron löydät tämän lehden osoitekentästä. 20

Sujuva pysäköinti helpottaisi kotihoidon työtä Taloyhtiöiden vierailijapysäköintikäytännöt voivat hankaloittaa kotihoidon käyntejä. Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijät toivovat ymmärrystä pysäköintilupien myöntämiseen. TEKSTI: ANNA-MAIJA SUUR-ASKOLA, KUVA: TARJA BÅGA Kotihoidon työntekijä on ratin takana valinnan edessä. Joko hän pysäköi auton asiakkaan taloyhtiön parkkialueelle ja käväisee asiakkaan luona hakemassa parkkiluvan sillä uhalla, että sakot saattavat rapsahtaa hänen ollessaan hakureissulla, tai sitten hän pelaa varman päälle ja parkkeeraa kauemmas tienvarren kiekkopaikoille. Tällöin tosin asiakkaalle osoitettua aikaa kuluu parkkiruudun etsintään ja kävelymatkaan. PYSÄKÖINNIN HAASTEET eivät ole vieraita kotihoidon työntekijöille. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kotihoitopalveluilla on käytössään nelisenkymmentä autoa ja työtä tehdään kahdessa vuorossa, joten kysymys parkkeerauksesta on ajankohtainen kymmeniä kertoja päivässä eri puolilla kaupunkia. Monien taloyhtiöiden parkkialueella ongelmaa ei ole: vieraspaikkoja on tavallisesti vapaana ja ne ovat kiekollisia tai hoitajat ovat saaneet pysäköintiluvan itselleen. Kuitenkin joissain paikoissa tilanne on muutenkin hyvin kiireisten hoitajien kannalta pulmallinen. Jyväskylässä ei ole tehty systemaattista kartoitusta kotihoitajien pysäköintitilanteesta taloyhtiöiden vieraspaikoille, mutta on selvää, että auton parkkiin saaminen on paikoittain ja ajoittain hankalaa, selventää palvelupäällikkö Kirsi Santama Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluista. JOISSAIN TALOYHTIÖISSÄ vierailijoille varattuja paikkoja ei ole ollenkaan. Ongelmallisimpia ovat tilanteet, joissa kotihoitajien ei haluta parkkeeraavan vieraspaikoille. Kotihoidon työntekijät toivovat, että taloyhtiöistä myönnettäisiin paremmin pysäköintilupia ja lupa myönnettäisiin Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijälle itselleen ettei heidän siis tarvitsisi hakea lupaa joka kerta asiakkaan kotoa. Lisäksi asiakkaan tietosuojan näkökulmasta toiveissa on, että luvan saisi helposti yksilöimättä asiakasta eli pelkällä tiedolla siitä, että talossa asuu henkilö, jonka luona kotihoito käy, Santama kertoo. 21

LÄMPÖÄ TOTTA KAI. KAUPAN PÄÄLLE TÄRKEITÄ PALVELUITA. Kaukolämmön asiantuntijana Elenia Lämpö on käytettävissänne niin lämmitysratkaisujen uudistuksissa kuin lämpimän arjen varmistamisessa. Oletteko jo hyödyntäneet monipuolisia palveluitamme? Maksuttomat kaukolämpölaitteiston katselmukset Neuvontaa lämmitykseen ja lämmitysratkaisuihin Elenia Aina -palvelussa lämpöasioiden hoito ja kulutusseuranta 24/7 Kaukolämpölaitteiston uusinta taloyhtiöille avaimet käteen ja rahoituksella Tutustu tarkemmin www.elenia.fi/lampoluotsi Soita meille, jos lämmitysasiat tai energiatehokkuus kiinnostavat! Timo Piippanen Aluepäällikkö puh. 040 724 2333 timo.piippanen@elenia.fi Lauri Penttinen Asiakkuuspäällikkö puh. 0440 277 666 lauri.penttinen@elenia.fi KATTOREMONTIT HUOLTOPESUT KATONKORJAUKSET ULKOVERHOUS MAALAUKSET LÄPIVIENTIEN PELLITYKSET KATTOTURVATUOTTEET SADEVESIJÄRJESTELMÄT IKKUNAT JA OVET Juha Rytkönen P. 040 729 6632 juha.rytkonen@vesikatot.fi KOSTEUSMITTAUKSET KUNTOTUTKIMUKSET LÄMPÖKUVAUKSET 0500 635 622 pentti@janhonenoy.com Hytösenkuja 4, 40250 Jyväskylä Sähköautojen latausinfra-avustuksen hakeminen on avautunut lyhyesti Taloyhtiöt voivat hakea vuoden 2018 aikana avustusta sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmän muutoksiin. Avustus on korkeintaan 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90 000 euroa. Edellytyksenä avustukselle on, että taloyhtiö rakentaa latauspisteen vähintään viidelle autopaikalle. Avustettavia kustannuksia ovat tarvekartoitus ja hankesuunnittelu, sekä mikäli hanke toteutuu, sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt, putkitukset ja kaapeloinnit sekä niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Latauslaitteet voivat sisältyä tuen piiriin vain, jos ne ovat taloyhtiön omistuksessa. Avustusta haetaan ARAn verkkoasioinnin kautta. Lisää tietoa ja hakuohjeet ARA:n sivuilla www.ara.fi 22

KIINTEISTÖLIITON NEUVONTAPALVELUT 3/4 Aikaisemmin esitellyt Kiinteistöliiton neuvontapalvelut: > Lakineuvonta numerossa 1/2018 > Energianeuvonta numerossa 2/2018 KIINTEISTÖLIITON NEUVONTA- PALVELU Kiinteistöliiton laki- ja veroneuvontaa voivat hyödyntää jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät sekä tilin- ja toiminnantarkastajat. Talous- ja veroneuvonta palvelee maanantaista torstaihin klo 13 16 numerossa 09 1667 6369. Palvelu on Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille veloitukseton. Talous- ja veroneuvonta palvelee jäsentaloyhtiöitä veloituksetta TEKSTI: MAIJU KORHONEN, KUVA: ROUSI VISIONS Suomen Kiinteistöliiton talousja veroneuvonta vastaa kaikkiin verotukseen, kirjanpitoon, tilinpäätöksiin ja taloudensuunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille, mutta siitä hyötyvät myös toiminnan- ja tilintarkastajat. Puhelinneuvontaan otetaan yhteyttä arkipäiväisissä asioissa, kuten talouden suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Monesti aiheet ovat sidoksissa vuodenaikoihin ja taloyhtiöiden tapahtumiin. Kiinteistöliitto on laaja-alaisesti mukana myös talous- ja veroasioiden edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Vuoden alussa kysytään yleensä talousarvion laadintaan liittyviä asioita, ja keväisin puolestaan kiinnostavat tilinpäätösten aiheet, kuten niiden laadinta ja tulkinta. Lisäksi korjaushankkeisiin liittyviä kysymyksiä tulee runsaasti, kertoo Suomen Kiinteistöliitto ry:n talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Puhelinneuvonta ei vaadi ajanvarausta. Kiinteistöliiton vaihteesta soittaja yhdistetään jäsennumerolla neuvontapalveluun. Linjan päässä palvelee kiinteistöalan kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen perehtynyt ja erikoistunut asiantuntija. Meille saa ja kannattaa soittaa hyvissä ajoin jo ennen päätösten tekoa. Annamme toimintaohjeita kulloinkin esillä olevaan kysymykseen, jotta ongelmia ei pääsisi syntymään. Iso osa pulmatilanteista pystytään ratkaisemaan puhelimessa. 23

Kirjoittaja, VT Aki Rosén työskentelee asianajajana Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä. Lisätietoja: Joachim Lindholm & Aki Rosén: Osakkaan hyvittäminen Vastikealennuksen laskentaopas (Kiinteistöalan Kustannus Oy 2018) Mitä tarkoittaa osakkaan hyvittäminen eli vastikealennus? Taloyhtiöön tulee remontti, mutta osakas on jo itse ehtinyt tehdä vastaavan remontin huoneistossaan ja nyt osakkaan työ vähentää yhtiön vastuulla olevan työn määrää. Kun osakas on jo maksanut remontista omasta pussistaan, voi vastikkeen maksaminen tuntua epäoikeudenmukaiselta. Miten tilanteessa voidaan toimia? TEKSTI JA KUVAT: AKI ROSÉN Asunto-osakeyhtiölaista löytyy tällaisia tilanteita varten niin sanottu hyvityssäännös. Edellytyksenä vastikealennuksen eli hyvityksen myöntämiselle on, että osakkaan remontin tulos on hyödynnettävissä yhtiön hankkeessa ja että osakkaan jo tekemästä työstä todella aiheutuu yhtiölle säästöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön remontin kustannukset pienenevät siksi, että osakkaan tekemä työ vähentää taloyhtiön remontin laajuutta. SÄÄNTÖNÄ ON kuitenkin edelleen, että taloyhtiö päättää remontin laajuudesta, eikä osakkaalla ole oikeutta kieltää taloyhtiötä suorittamasta sen vastuulle kuuluvaa kunnossapitotyötä. Taloyhtiöllä on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää osakkaan jo aiemmin omalla kustannuksellaan tekemä remontti, jos osakkaan remontti on tehty niin hyvin ja myös dokumentoitu niin hyvin, että taloyhtiö voi hyödyntää osakkaan jo tekemän työn. Jos osakkaan työstä on kulunut pitkä aika, tai remontin laatu tai laajuus on esimerkiksi huonosti todennettavissa, ei taloyhtiö voi yleensä omassa työssään hyödyntää osakkaan aikaisempaa remonttia eikä edellytyksiä hyvittämiselle siten ole. Tehdyn työn tulee vastata standardeja ja laatuvaatimuksia, joita taloyhtiön hankkeessa aiotaan toteuttaa. Aiemmin toteutettu remontti on tullut toteuttaa osakkaan varoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi osakkaan kylpyhuone voidaan jättää taloyhtiön remontin ulkopuolelle siksi, että yhtiö on sen jo aiemmin vaikkapa vesivahingon yhteydessä korjannut, ei osakkaalla ole oikeutta hyvitykseen. Sen sijaan hyvitys on mahdollinen, jos aiempi työ on tehty aiemman osakkaan varoin tai osakkaan vakuutusyhtiön maksamalla korvauksella. LAISSA ON säädetty, että osakkaalle tulevan hyvityksen enimmäismäärä on joko taloyhtiön saaman säästön suuruinen tai osakkaan vastikeosuuden suuruinen. Näistä vaihtoehdoista on lain mukaan valittava se, joka on pienempi. Hyvitystä ei siis lasketa esimerkiksi sillä perusteella, paljonko osakas on itse maksanut remontistaan. Lisäksi on huomattava, että osakkaan aiemmin toteuttaman työn huomioimisesta voi aiheutua taloyhtiölle kuluja esimerkiksi teknisen asiantuntijan työstä. Myös tällaiset kulut voidaan ottaa huomioon, kun yhtiölle syntyvän säästön määrää selvitetään. Laissa ei ole säädetty, miten hyvitys käytännössä tulee toteuttaa. Laissa on kuitenkin säädetty, että hyvityksestä päätetään yhtiökokouksessa ja hyvitys on myönnettävä, kun sen edellytykset täyttyvät. Osakkaalla on näyttötaakka hyvityksen edellytyksistä, mutta käytännössä on tarkoituksenmukaista, jos taloyhtiö ja osakas tekevät asiassa yhteistyötä. Käytäntö on myös osoittanut, että monesti on järkevää, jos yhtiökokous päättää hyvityksessä noudatettavissa periaatteista ja hallitus vastaa varsinaisesta laskentatyöstä. ON TÄRKEÄÄ, että osakkaat toimivat aktiivisesti hyvityksen saamiseksi. Toisin sanoen osakkaan on itse esitettävä hyvitysvaatimus. Vaatimus tulee esittää niin hyvissä ajoin, että osakkaan remontin hyödyntäminen ja tästä syntyvä säästö taloyhtiölle voidaan selvittää ja huomioida jo remontin suunnitteluvaiheessa. Jos hyvitysvaatimus esitetään vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on jo suunnittelut urakan ja mahdollisesti jo solminut urakkasopimuksenkin, ei hyvitys yleensä enää ole mahdollinen. 24

Tehokkain tapa pysäyttää lika. Taloyhtiön kattokvartaali on 25 vuotta! VUOTAAKO KOURUT? RATKAISUNA IKIKOURU KYSY! Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. www. lindstrom.fi Soita 020 111 6363 UUSI ELINKAARIKATTO R R Suunnittelupalvelut Rakentamispalvelut Vastaavan työjohtajan palvelut R R EDULLISEMMIN JA ENEMMÄN KUIN KATTOREMONTTI Tarjoamme nyt kattoremontit kokonaisurakkana sisältäen myös suunnittelun. Uudesta toimintamallista syntyvällä säästöllä saatte katollenne täyden huolenpidon kattourakoitsijan kokonaisvastuulla 25 vuodeksi. Ota yhteyttä, niin kuulet lisää ELINKAARIKATOSTA. 010 680 4060 JYVASKYLA@KATTOTUTKA.FI 040 7379 362 www.rakennusrantahovi.fi 25

LVI, KYLMÄURAKOINTI JA LINJASANEERAUS SAMAN KATON ALTA jo 60 vuoden kokemuksella SISÄ-SUOMEN TALOTEKNIIKKA Vasarakatu 9B, 40320 Jyväskylä www.sstalotekniikka.fi lyhyesti Posti voi vaatia liikehuoneistoille postilokerot Viestintävirasto on laatinut valtakunnalliset ohjeet ja suositukset postinjakelun järjestelyistä. Ohjeet ja suositukset ovat liite Postipalvelulakiin. Niiden mukaan yrityskiinteistöihin, liikehuoneistoihin, toimistohotelleihin tai muihin vastaaviin rakennuksiin jakelu suoritetaan lokerikkoon, laatikkoon tai mahdollisesti muuhun postin saajien tai kiinteistönomistajan ja postiyritysten sopimaan paikkaan. Tämän perusteella Posti voi edellyttää yrityskiinteistöjä tai asunto-osakeyhtiötä, jossa on liikehuoneistoja, asentamaan liikehuoneistoille lokerikot tai laatikot postinjakelua varten. Laatikoiden tulee olla ryhmissä, ei jokaisen liikehuoneiston oman sisäänkäynnin kohdalla. Asentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Taloyhtiöiden puheenjohtajailta Ti 30.10. klo 17.00 19.00, Jyväskylä Tietoa puheenjohtajan roolista ja tehtävistä sekä taloyhtiölle suunnatuista Kiinteistöliiton palveluista. Asiantuntijana Suomen Kiinteistöliiton yhteyspäällikkö Timo Tossavainen. Hätäensiapukoulutus To 22.11 klo 17.30 21.00, Jyväskylä Koulutus antaa perustiedot ja -taidot hätätilanteessa ja tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa toimimiseen. Kouluttajana ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Risto Laitinen. Kohdetalovierailuja Tutustutaan paikan päällä taloyhtiöihin, joissa on meneillään erityyppisiä saneerauksia. TULEVIA JÄSEN- TAPAHTUMIA 2018 Ohjelmat ja ilmoittautumiset: www.kiinteistöliitto.fi/tapahtumat/keski-suomi/ Tarkkaile koulutuskalenteria! 26

MAKSUTONTA KOULUTUSTA JÄSENILLE Ilmoittautuminen viimeistään ke 3.10.2018 www.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat/keski-suomi tai sähköpostitse toimisto@k-sky.fi tai puhelimitse 045 208 6560 ENERGIATEHOKKUUS TALOYHTIÖISSÄ keskiviikkona 10.10.2018 klo 17.00 19.30 Jyväskylän kaupunginkirjasto, Unonsali Kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöiden hallituksille järjestämässä koulutuksessa perehdytään taloyhtiöiden energiatehokkaaseen arkeen ja ylläpitoon. Luennoitsijana Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. OHJELMA 17.00 - Miten selvitetään taloyhtiön lähtötilanne - Suunnitelmallinen toiminta ja tavoitteet energiatehokkuudelle - Kuinka seurataan tavoitteiden toteutumista (mm. kulutusseurannan järjestäminen) 18.00 Kahvitarjoilu 18.30 - Mitä jokainen asukas voi tehdä arjessaan ja mitä vaikutuksia sillä on koko taloyhtiölle - Kuinka otetaan löysät pois energian käytöstä ja pidetään asumiskustannukset kurissa (ns. erilliset ylläpitotoimet, esim. sopivat sisälämpötilat, riittävä vesijohtoverkoston painetaso ym.) - Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö - Patteriverkoston perussäätö 19.30 Luento päättyy Koulutustilaisuus on jäsenille maksuton. Mukaan mahtuu sata ensin ilmoittautunutta. Voit esittää aiheesta kysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä. Tervetuloa! www.keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi 27

Laura Seijesvirta on Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallituksen jäsen. ENERGIATODISTUS mikä se on ja mitä hyötyä siitä on taloyhtiölle? Rakennusten energiatodistus otettiin käyttöön vuonna 2008 ja se on suunnattu ensi sijaisesti kuluttajille ja taloyhtiöille. Se kuvaa yksinkertaistetusti kohteen energiatehokkuutta ja auttaa vertailussa eri kohteiden välillä osto- ja myyntitilanteissa. TEKSTI JA KUVA: LAURA SEIJESVIRTA Rakennusten energiatodistus otettiin käyttöön vuonna 2008 ja se on suunnattu ensi sijaisesti kuluttajille ja taloyhtiöille. Se kuvaa yksinkertaistetusti kohteen energiatehokkuutta ja auttaa vertailussa eri kohteiden välillä osto- ja myyntitilanteissa. Laki rakennuksen energiatodistuksesta astui voimaan Suomessa 1.6.2013. Energiatehokkuus mitataan ja määritetään yhtenäisella tavalla Euroopassa EPBD-standardien avulla. Näiden avulla EU:n alueelliset erot, kuten esimerkiksi ilmasto, käyttäjät ja rakennusperinteet, otetaan huomioon energiatehokkuutta määritettäessä. Alueelliset erot huomioidaan erilaisissa laskenta-arvoissa ja täten tietysti myös energiatehokkuudessa. Standardeja päivitetään paraikaa. Energiatodistusta laadittaessa lasketaan rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) aina rakennuskohtaisesti. Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmaistaan asteikolla A:sta G:hen. Tähän vaikuttaa energiankulutus ja rakennustyyppi. Energiatodistuksen laskennassa painotetaan kertoimilla erilaisia energiamuotoja, suosien uusiutuvia energiamuotoja. Energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta. ENERGIATODISTUS ON hankittava rakennukselle aina myynti- tai vuokraustilanteissa. Uudisrakennuksille se on esitettävä jo rakennuslupaa haettaessa. Poikkeustapauksissa ei energiatodistusta tarvitse hankkia. Näitä ovat muun muassa tilapäiset tai pinta-alaltaan alle 50 neliömetrin rakennukset sekä loma-asumiseen tarkoitetut rakennukset, joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen. Vastuu energiatodistuksen hankinnasta on kiinteistön omis- 28

tajalla tai taloyhtiöllä. Kerros-, pari- ja rivitaloissa energiatodistuksen tilaa yleensä taloyhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Energiatodistus annetaan taloyhtiön jokaiselle rakennukselle erikseen. Omakotitalojen energiatodistuksen hankinnasta vastaa rakennuksen omistaja. ENERGIATODISTUS LAADI- TAAN rakennuksen piirustusten ja muun materiaalin perusteella. Lisäksi energiatodistuksen laadintaprosessiin liittyy rakennuksen yksityiskohtiin perehtyminen katselmuskäynnillä. Energiatodistuksen hinta määräytyy normaalisti rakennusten lukumäärän mukaisesti ja se vaihtelee eri palveluntarjoajien välillä aina 250 eurosta 900 euroon saakka. Kilpailun myötä hinnat ovat tippuneet nopeasti, mutta tarjousvertailu on kuitenkin syytä aina tehdä myös energiatodistusten osalta taloyhtiössä. Ehkäpä tärkeinpänä, energiatodistus sisältää suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatodistuksen laatija listaa jokaiselle rakennukselle toimenpide-ehdotuksia, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Toimenpide-ehdotusten kautta voit pienentää tietysti energiankulutustasi eli sähkölaskuasi sekä samalla nostaa laskennallista E-lukua asteittain paremmaksi. Ohessa muutamia esimerkkejä energiatehokkuuden parantamiseksi: 1) Maalämpö: Sen hankkiminen maksaa itsensä takaisin 8 10 vuodessa kohteissa, joissa on käytössä esimerkiksi sähkö-, kauko- tai öljylämmitys. Se on toki myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto moneen muuhun lämmitysmuotoon verrattuna. 2) Lämmöntalteenotto: Jos sinulla on kohde, joka on yli 15 vuotta vanha ja laitteet ovat yhtä vanhoja tai kohteessa on koneellinen tulotai poistojärjestelmä, kannattaa miettiä tätä vaihtoehtoa ja laitteiden uusimista. 3) Ilmalämpöpumppu: Säästää energiaa suorissa sähkölämmityskohteissa. 4) Yläpohjan eristys: Yläpohjaa kannattaa lisäeristää, mikäli villaa (tai muuta eristettä) on siellä 300 mm tai vähemmän. 5) Ikkunoiden vaihto: Uudet energiatehokkaat ikkunat ovat paljon vanhoja kaksilasisia ikkunoita parempia. 6) Rakenteiden tiivistäminen: Taloa ei kannata tehdä liian tiiviiksi, mutta esimerkiksi pientaloissa, jotka on tehty suoraan maanvaraisen laatan päälle, kannattaa tiivistää rakenteita. Rakenteissa on monesti rakoja tai reikiä, joista pääsee epäpuhtauksia sisäilmaan. Todistuksen laatiminen Energiatodistuksen saa laatia ainoastaan siihen pätevyyden hankkinut henkilö. Pätevöityneistä henkilöistä pitää rekisteriä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. tiesitkö? 29

Varauduttaisiinko ensi kesän helteisiin ilmalämpöpumppuja asentamalla? ASIANTUNTIJALTA Kuluneen kesän pitkä hellejakso sai monet pohtimaan ilmalämpöpumpun asentamista. Joissakin taloyhtiöissä osakkaiden aikeet ilmalämpöpumpun hankinnasta törmäsivät taloyhtiön päätöksentekoon ja sen aikatauluihin. Paikoin puheet ilmalämpöpumpuista herättivät myös naapureissa huolta niiden aiheuttamasta metelistä ja muista mahdollisista ongelmista. KUVAT: ROUSI VISIONS Ilmalämpöpumpun asentaminen vaati aina myös osakashallinnassa olevan huoneiston ulkopuolelle tehtäviä muutoksia, ja sen vuoksi muutokselle on saatava taloyhtiön suostumus. Jos taloyhtiössä ei ole ennestään asennettu ilmalämpöpumppuja, eikä asiasta ole yhtiökokouksen ns. periaatepäätöstä, olisi hyvä saada ensin yhtiökokouksen näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. YHTIÖKOKOUKSESSA PÄÄTE- TÄÄN asiasta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Yhtiökokouksen kannanoton jälkeen riittää hallituksen antama lupa, mutta taloyhtiö voi myös asettaa ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille ja asennukselle. Osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle muutostyöilmoituksen, minkä jälkeen hallitus antaa luvan ilmalämpöpumpun asentamiseen. Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa. Sen vuoksi asia olisi hyvä laittaa vireille jo nyt, vaikka tämän vuoden helteet ovat jo takana ja seuraavat edessä aikaisintaan ensi kesänä. Jos koemme tulevaisuudessa yhtä kuumia kesiä, olisi hyvä, että yhtiön näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen olisi valmiiksi olemassa. Silloin osakkaat saavat nopeallakin aikataululla ilmalämpöpumpun asennettua, Pynnönen sanoo. PÄÄTTYNEEN KESÄN aikana on käynyt ilmi tapauksia, joissa taloyhtiö on kieltänyt ilmalämpöpumpun asentamisen. Kieltojen taustalla on ollut pelko pumppujen aiheuttamasta meluhaitasta ja kondenssiveden aiheuttamista ongelmista. Usein pelko on turha. Hiljaisilla koneilla ja oikeaoppisella asennuksella vältetään meluongelmat, jolloin ääni tuskin kuuluu naapurihuoneistoihin. Hallitulla kondenssiveden poistamisella ehkäistään kosteusvaurioiden syntymistä, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy. Pylsy ja Pynnönen pitävät tärkeänä, että taloyhtiöt perehtyvät ilmalämpöpumppuihin ja niiden ominaisuuksiin, jotta osakkaat eivät jäisi ilman laitteen tuomaa helpotusta helteeseen ainakaan tietämättömyyden takia. Petri Pylsy johtava asiantuntija (energia- ja ilmastoasiat), Kiinteistöliitto Kristel Pynnönen apulaispäälakimies, Kiinteistöliitto 30

PALVELUHAKEMISTO ILMASTOINTIHUOLTOA ILMASTOINTIHUOLTOA JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä Ilmanvaihtokanavien puhdistukset Ilmanvaihtokoneiden huollot. Kaikki merkit! Ilmamäärien mittaukset Desinfioinnit P. 050 555 7848 www.tekufix.fi INSINÖÖRITOIMISTOJA Luotettavasti ja ammattitaidolla Ilmastointikanavien puhdistus, hormien h tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt ja lämpökameratarkastukset palvellen jo 35 vuoden ajan Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 e-mail: harriyjraty2@luukku.com www.nuohousjailmastointipalveluraty.fi ISÄNNÖINTIÄ lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit ikkuna-ja ovilasien korjaukset sisustuslasit ja -peilit autojen ja työkoneiden lasitukset lasituslistat, alumiinilistat Puh. 014 217 332 info@lasihuolto.fi www.lasihuolto.fi Reim Jyväskylä Oy Vaasankatu 29 A, 40100 Jyväskylä Puh. 0207 438 540 asiakaspalvelu.jyvaskyla@reimgroup.com www.reimgroup.com Raksystems Insinööritoimisto Oy p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Kuntoarviot- ja tutkimukset, 10 vuoden PTS Suunnittelu ja valvonta Kosteusmittaukset Rakennuttaminen ja valvonta Vapaudenkatu 40-42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, kari.kallio@jklkp.fi Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %). ONKO TÄSSÄ YRITYKSESI ILMOITUSPAIKKA? PALVELUHAKEMISTOSTA YRITYKSESI HUOMATAAN! Varaa oma ilmoitustilasi: Leena Kolehmainen Naaralainen, 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Erja Joentausta, 050 374 9444 erja.joentausta@dorimedia.fi Timo Hyvönen, 050 468 2290 timo.hyvonen@dorimedia.fi Isännöinti-, siivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973 Betonitie 4 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi Laadukasta ISÄNNÖINTIÄ kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983. Sepänkatu 14 B 14, 3 krs 40720 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi 32

PALVELUHAKEMISTO ISÄNNÖINTIÄ ISÄNNÖINTIÄ Päätöksiä tehdään arvailemalla ja järkeilemällä - vastaamme jälkimmäisestä. - Isännöintipalvelut Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy Alasinkatu 1-3 40320 Jyväskylä p. 044 737 2250 isannointi@yrityskonsultit.com Y-tunnus: 2263118-8 www.yrityskonsultit.com TALOYHTIÖSI ASIALLA asunto-osakeyhtiöt pienistä suuriin liike- ja toimitilakiinteistöt Puh. 0400 779 243 Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä toimisto@disponentti.fi www.disponentti.fi Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa viikolla 47. Aineistot viimeistään 22.10. ISA-YRITYSAUKTORISOITU www.majakka.fi Haluatko taloyhtiön, jossa viestintä toimii ja palvelu pelaa? Pyydä tarjous alueesi asiantuntijalta www.realiaisannointi.fi APV Isännöintipalvelu Ky tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja pienille asuntoosakeyhtiöille Jyvässeudun alueella. Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi ISÄNNÖINTIPALVELU Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt! Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky Kauppakatu 6, 40100 JKL puh. 0403 400 110 mestarit@kiinteistomestarit.com LAKIASIAINPALVELUA asianajotoimisto Jantunen & CO Väinönkatu 36 bb, 40100 Jyväskylä Puh. 0207 545 130, faksi 0207 545 131 toimisto@janlex.fi ONKO TÄSSÄ YRITYKSESI ILMOITUSPAIKKA? Kauppakatu 16, 40100 Jyväskylä Postiosoite: PL 274, 40101 Jyväskylä www.isannointitiimi.fi PALVELUHAKEMISTOSTA YRITYKSESI HUOMATAAN! Varaa oma ilmoitustilasi: Leena Kolehmainen Naaralainen, 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Erja Joentausta, 050 374 9444 erja.joentausta@dorimedia.fi Timo Hyvönen, 050 468 2290 timo.hyvonen@dorimedia.fi 33

PALVELUHAKEMISTO LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ PESULAKONEITA JA HUOLTOA JYVÄSKYLÄN AUTOMATIIKKA 40 v. LVI-säätölaitteet Rakennusautomaatio Puh. 0400 640 501 jkl.automatiikka@gmail.com SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi www.lvi-maktek.fi TILINTARKASTUKSIA KHT Lauri Heinonen 045 671 6767 KHT Jukka Sorjonen 040 197 8078 KHT Anssi Tikkanen 044 355 8255 HT Anni Kilpinen 040 064 8281 HT Sami Kiviluoma 045 678 4633 HT Tapani Kärkkäinen 050 355 6620 HT Teemu Laitinen 050 385 0192 HT Piia Pennanen 050 370 8638 HT Seppo Saarnio 044 532 2141 TILINTARKASTUSYHTEISÖ Yliopistonkatu 28 B (3. krs), 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 010 420 2250 etunimi.sukunimi@sysaudit.fi www.sysaudit.fi tilintarkastus veroneuvonta yrityksen perustamiset yritysjärjestelyt ONKO TÄSSÄ YRITYKSESI ILMOITUSPAIKKA? PALVELUHAKEMISTOSTA YRITYKSESI HUOMATAAN! Varaa oma ilmoitustilasi: Leena Kolehmainen Naaralainen, 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Erja Joentausta, 050 374 9444 erja.joentausta@dorimedia.fi Timo Hyvönen, 050 468 2290 timo.hyvonen@dorimedia.fi KESKI-SUOMEN TALOYHTIÖSI ASIALLA KESKI-SUOMEN 2/2017 K E S K I - S U O M E N K I I N T E I S T Ö Y H D I S T Y K S E N J Ä S E N L E H T I K E S K I - S U O M E N K I I N T E I S T Ö Y H D I S T Y K S E N J Ä S E N L E H T I 3/2017 KESKI-SUOMEN K E S K I - S U O M E N K I I N T E I S T Ö Y H D I S T Y K S E N J Ä S E N L Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa viikolla 47. Aineistot viimeistään 22.10. Sisustussuunnittelijan vinkit kodin sisäremontteihin 6 Laaja all risk -vakuutus yleistyy taloyhtiöissä Asbestilainsäädäntö muuttui viime vuoden alussa 19 27 6 12 Asukkaat valitsivat esteettömän arjen Taloyhtiön strategia ohjaa asuntosalkun tehokkaaseen hallintaan 19 Puutalokaupungista Muraali rakennuksen kylkeen ideasta toteutukseen Puutalokaupungista moderniksi kasvukeskukseksi moderniksi kasvukeskukseksi Asukkaat valitsivat esteettömän arjen 6 12 19 4/2017 34

KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENPALVELUT Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäseninä on yli 1 450 keskisuomalaista kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiötä. Jäsentaloyhtiöiden edustajilla ovat käytössään Kiinteistöyhdistyksen ja Kiinteistöliiton jäsenpalvelut. Koulutustilaisuudet Keski-Suomen alueella ja verkossa. Kiinteistöyhdistyksen paikallinen neuvonta taloyhtiön hallinnon ja kiinteistönpidon kysymyksissä. Kiinteistöliiton valtakunnallinen puhelinneuvonta laki-, talous-, vero-, energia- ja korjausrakentamisen kysymyksissä. Kiinteistötyönantajien valtakunnallinen puhelinneuvonta taloyhtiöiden palkkaamien työntekijöiden työsuhdeasioissa. Keski-Suomen Kiinteistöviesti -lehden vuosikerta (4 numeroa) kaikille hallituksen jäsenille. Suomen Kiinteistölehden vuosikerta (10 numeroa) yhdelle nimetylle henkilölle. Kiinteistöyhdistyksen uutiskirjeet ja jäsentiedotteet sähköpostitse. Kiinteistöliiton verkkopalvelut osoitteessa kiinteistoliitto.fi/jasensivut Alennuksia yhteistyökumppanien tuotteista ja palveluista. Kiinteistöliiton lakimiesten kirjalliset lausunnot jäsenhintaan. yhteystiedot Sepänkatu 4 C (sisäänkäynti Yrjönkadun puolelta) Palvelemme ma pe klo 9 16 Toiminnanjohtaja Hannu Mähönen p. 045 110 6333 hannu.mahonen@k-sky.fi Järjestöassistentti Tarja Båga p. 045 208 6560 tarja.baga@k-sky.fi toimisto@k-sky.fi www.keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi yhteystiedot Lakineuvonta, ma to klo 9 15, pe klo 10 15 p. 09 1667 6300 Talous- ja veroneuvonta, ma to klo 13 16 p. 09 1667 6369 Energianeuvonta, ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta Korjaus- ja tekninen neuvonta, syyskuussa ma ja pe klo 12 15, lokakuusta alkaen uudet palveluajat ma to klo 10 12, p. 09 1667 6311 Kiinteistöliittoon soittaessasi kysytään jäsennumeroa, joka löytyy tämän lehden takakannen osoitekentästä. www.kiinteistoliitto.fi 35

Hei isännöitsijä tai taloyhtiön päättäjä! Tervetuloa lokakuisiin tilaisuuksiimme juttelemaan taloyhtiöasioista. Lue lisää sivuiltamme. Isännöitsijäaamiainen 2.10.2018 Asukasilta taloyhtiöiden päättäjille 11.10.2018 www.mainiotaloyhtio.fi