Rakentamisen periaatteet ranta-, kyläja haja-asutusalueilla

Samankaltaiset tiedostot
Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Savion ja Vuonteen kylien kyläilta

Savion ja Vuonteen kylien kyläilta

Putkilahden kyläselvitys

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Putkilahden kyläselvitys

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaava

Putkilahden kyläselvitys

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

OPAS RANTA-ASEMAKAAVAN LAADINTAAN.

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

Pienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016


Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3588/ /2016

Maankäytön suunnittelun perinteiset työkalut ja täsmäkeinotranta-alueiden ja erikoiskohteiden suunnittelussa

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen / Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Poikkeamislupa 444 Lensulan kylän tilasta Surmamäki RN:o 4:67 muodostettavalle määräalalle

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava

Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

edellytykset yy Kankaanpää

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA

SELOSTUS, kaavaehdotus

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

KANGASALAN KUNTA KUHMALAHDEN YLEISKAAVOJEN MITOITUSPERIAATTEET. Kangasalan kunta. Mitoitusperiaatteet Vastaanottaja.

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Pienvesistöjen rantaosayleiskaava, itäosa

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

emätilasta muodostetut rakennuspaikat tai

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

Laukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Sivistysjohtaja Juha Tolonen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

Liite 1 LUONNOS. KOHDE 1 Kortejärvi, kiinteistöt ja Voimassa oleva kaava Muutosluonnos

1. Yleistä. Poikkeamisen edellytykset (MRL mom.)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

KAAVOITTAJAN VASTINEET SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN KOSKIEN RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVAEHDOTUKSIA ( )

Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoitus Pvm Tela.. MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava, pohjoisosa

Poikkeamislupa 458 Muukkolan kylän tilalle Vanhaturkia RN:o 6:3 muodostettavalle määräalalle

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari

Huttukylän osayleiskaava. Keskustelutilaisuus

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit

LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SYSMÄN KUNTA K-hallitus PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1389/ /2014

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki ja Rantamäki

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:

KYMIJOEN LÄNSIHAAROJEN OSAYLEISKAAVA Ote kaavaselostuksesta

Transkriptio:

Rakentamisen periaatteet ranta-, kyläja haja-asutusalueilla Va l k o l a 6. 2. 2 0 1 8 Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja

Laukaan kylien kehittäminen Kuntastrategia 2020; Laukaa sydäntä ja elinvoimaa Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa Monipuolisen ja hyvän asumisen Laukaa Palvelujen Laukaa Taloudestaan huolehtiva Laukaa Uusi kuntastrategialuonnos 2021; Laukaa sydäntä ja elinvoimaa Kehitämme viihtyisän kaupunkimaisen ja maalaismaisen asumisen olosuhteita ja teemme ratkaisuja kestävän kehityksen periaatteella. Luonnos nähtävillä 2.3.2018 saakka osoitteessa https:///tiedote/vaikuta-uuteen-kuntastrategiaan Koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli 2040 Laukaa tavoittelee vahvaa kasvua Laukaan näköisesti ja maaseutumaisesti eli kehittämällä erilaisia taajamia ja sitä tukevaa kylien verkostoa. Rakennemallin kyläprofilointi; Kylät kiinnostavat asuinpaikkana ja kylien väkimäärä Laukaassa on ollut kasvussa Uutta asumista pyritään ohjaamaan kyläalueelle palvelujen kannalta edullisesti kyliin pyritään ohjaamaan asumista kyläaluille, jolloin asuminen tukee palveluja, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä-ja virkistysalueiden pirstoutumista. Rakennemalliaineisto: http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/laukaa/

Peurunka-Valkola kyläyleiskaava Vireille vuonna 2002 Tavoitteena oli osoittaa mitoitukseen perustuva rantarakennusoikeus sekä yksittäisiä, ei mitoitukseen perustuvia, rakennuspaikkoja kyläalueelle. Kaavaehdotus nähtävillä 2007 16 uutta rantarakennuspaikkaa, joista 4 vakituiseen asumiseen Työ pysähtyi PeurunganMasterPlan-suunnitelman laatimisen vuoksi. Jatkaminen edellyttäisi kattavasti uusien selvitysten laatimista panostus hyöty Peurunka-Valkola kyläyleiskaavan laatiminen on keskeytetty Valtuusto hyväksyi kaavoitusohjelman 13.11.2017 vuosille 2018-2012 Peurungan matkailualueen tarpeet ratkaistu asemakaavalla (2012) Myös osa kaavaehdotuksessa osoitetuista rantarakennuspaikoista ratkaistu poikkeamismenettelyllä Muutoin rakentamisen paine vähäinen, jolloin rakentaminen voidaan ratkaista suunnittelutarveratkaisuin Uudistuva rakennusjärjestys linjaa rakennusoikeuden mitoittamista turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun ohjaa yhdyskuntarakenteen sijoittumista infran ja palveluiden kannalta suotuisasti Vuonna 2007 nähtävillä ollut kaavaehdotus

Miten ranta-alueelleon mahdollista muodostaa uusi rakennuspaikka? Poikkeamislupamenettely maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi käytetään nk. emätilaperiaatetta ranta-alueella 1.7.1959 olemassa ollut tila rantarakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään rakennuspaikkojen lukumäärä / muunnettu rantakilometri. huomioidaan emätilan jo käyttämä rakennusoikeus Peurunkajärvenmitoitus tehty yleiskaavaprosessin aikana; 16 uutta rakennuspaikkaa, joista 4 vakituiseen asumiseen poikkeamismenettelyllä ei voida rantarakennusoikeutta täysimääräisesti osoittaa maanomistajalla on mahdollisuus ratkaista koko rakennusoikeus laatimalla alueelleen ranta-asemakaava. Toimivalta poikkeamisluvissa lupalautakunnalla Esimerkki: uusi uusi Ranta-alueen rakennuspaikkojen mitoittaminen muunnetun rantaviivan periaatteella: Kiinteistö ranta-alueelle, jossa mitoituslukuna on 5 rakennuspaikka / muunnettu rantaviivakilometri Emätilan muunnettu rantaviiva 1,2 km rakennuspaikkoja muodostuu (1,2x5=) 6 kiinteistöstä muodostettu 1.7.1959 jälkeen neljä rantarakennuspaikkaa jäljellä kaksi rakentamaton rantarakennuspaikka poikkeamislupamenettelyllä ei voida koko rakennuspaikkamäärää myöntää kaavallinen suunni:eluvara

Miten kuivalle maalle on mahdollista muodostaa uusi rakennuspaikka? Suunnittelutarvemenettely Uudistuvassa rakennusjärjestyksessä tullaan määrittelemään mitoitusperusteet rakennusoikeuden muodostumiselle. Rakennuspaikkojen lukumäärä perustuu kantatilan pinta-alaan. Kantatila 1.1.2000 ollut kiinteistö Mitoituksessa huomioidaan tämän jälkeen muodostetut rakennuspaikat Voidaan ratkaista koko kantatilan rakennusoikeus Toimivalta lupalautakunnalla Esimerkki: Kuivan maan rakennuspaikkojen mitoittaminen pinta-alaperusteisesti: Kiinteistö sijoittuu kyläkeskuksen alueelle, rakennusjärjestysluonnoksessa esitetylle mitoitusvyöhykkeelle II (Valkola) emätilan pinta-ala 32ha rakennuspaikkoja muodostuu 4 kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus, joka käyttää yhden rakennuspaikan kiinteistöstä muodostettu 1.1 2000 jälkeen kaksi rakennuspaikkaa jäljellä yksi rakentamaton rakennuspaikka uusi 5000 m² 32 ha

Rakentamisen mitoitusvyöhykkeet Ranta-alueet Peurunkajärvellä mitoituslukuna on 5 rakennuspaikka / muunnettu rantaviivakilometri Kyläkeskuksen alue Vyöhyke II; sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään edullinen kyläalue, joilla on ennestään melko runsaasti ympärivuotista asutusta ja mahdollisesti vesiosuuskunta Kyläkeskuksen ulkopuolinen alue Vyöhyke III; syrjäisemmät alueet sekä alueet, jotka ovat mahdollisia taajaman laajenemissuuntia. III III II II II III Rakennusjärjestysehdotuksessa esitetty mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä Mitoitusvyöhyke 1 paikkaa 2 paikkaa 3 paikkaa 4 paikkaa II 0,5 10 ha 10 20 ha 20-30 ha >30 ha III 4 ha 10-16 ha III Rakennusjärjestysehdotus on tulossa nähtäville kevään 2018 aikana 30 vrk ajaksi. Nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus antaa ehdotuksesta LAUKAAN KUNTA muistutus.

Huomioitavat asiat rakennuspaikkaa valittaessa I-luokan pohjavesialue Jätevesijärjestelmät; liityttävä järjestetyynvesihuoltoon / johdettava vedet pohjavesialueen ulkopuolelle / kerättävä jätevedet umpisäiliöön Maa- ja kalliolämpö; ei tule rakentaa pohjaveden muodostumisalueelle Öljysäiliöt; sijoitettava maan päälle ja varustaa hyväksytyin suojauksin. Peltomaisema Uusia rakennuspaikkoja ei saa sijoittaa avoimille peltoaukeille vaan pellon ja metsän rajalle, puustoiselle alueelle Avoimessa maisemassa rakennukset tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien viereen Rakennuspaikka tulee maisemoida kasvillisuudella. Tien melualue Valkolantiellä min. 40 m tien keskilinjasta Rakennuspaikan koko Vakituisen asuinrakennuspaikan koko min. 5000 m² Jos liitytään keskistettyyn vesiverkkoon min. 2000 m² Lomarakennuspaikka min. 3000m²

Yleiskaava kyläselvitys HUOMIOITA KYLÄYLEISKAAVASTA - Rakennusoikeus (=rakennuspaikkojen määrä) mitoitetaan maanomistajia tasapuolisesti kohdellen - Rakennuspaikkojen sijainti lyödään lukkoon - Käsitellään ja hyväksytään luottamuselimissä - Oikeusvaikutteinen yleiskaava suorat rakennusluvat tai suunnittelutarveratkaisujen perusteena - Kaavaprosessin kesto 2 5 vuotta - Vähän joustonvaraa - Vaikutuksia mm. verotukseen HUOMIOITA KYLÄSELVITYKSESTÄ - Kyläselvitys käytössä valmistumisen jälkeen saman tien - Apuna suunnittelutarveharkinnassa - Suunnittelutarveharkinnantaustalla rakennusoikeuden mitoittaminen (=rakennuspaikkojen määrä) maanomistajia tasapuolisesti kohdellen - Ei käsitellä luottamuselimissä - Ei oikeusvaikutuksia - Rakentamisen mahdollisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti täysi varmuus rakennuspaikasta vasta suunnittelutarveratkaisun lainvoimistuttua.

Kyläkaavan suhde verotukseen Mitä rakennuksen käyttötarkoitus ja mihin se vaikuttaa? Kiinteistöveroprosentti rakennuksen todellisen käytön perusteella Erillinen talous- ja autotallirakennus päärakennuksen veroprosentin mukaan Kiinteistön veroarvo Kiinteistön verotusarvo vahvistetaan pääasiassa kaavamaisesti Maapohja + rakennukset = kiinteistön verotusarvo Arvostamislain mukaan vahvistetaan rakennusmaan verotusarvot Haja-asutusalueella käytetään rakennusmaan arvostuksessa kuntakohtaisia perushintoja neliömetriä kohti. Lisäksi arviointiohjeessa on selvitetty erikseen ne kunnan rakennuspaikkojen perushinnat, jotka ovat muiden rakennuspaikkojen hintoja korkeammat kuten esim. loma- ja rantarakennuspaikat Maatilaan kuuluva muu kuin asemakaava-alueella oleva rakennusmaa (esim. ranta-asema-tai yleiskaavassa rakennusmaaksi varattu alue) katsotaan arvostamislain 29 :n 2 momentin mukaan rakennusmaaksi vasta siitä lähtein, kun verovelvollinen aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. Jos rakennuspaikkavaranto luovutetaan tilakokonaisuuden yhteydessä maa-tai metsätalousmaana, rakennusmaaksi varattu alue tulee kiinteistöveron piiriin vasta siitä lähtien, kun uusi omistaja aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. Edellisen omistajan myynneillä ei tarkastelussa ole merkitystä. Eli jos samasta rakennuspaikkaryhmästä myydään, tulevat kaikki rakentamispaikat verotuksen piiriin Vastaava käytäntö vakiintunee myös kyläyleiskaavojen alueella Verottaja lähettää vuosittain selvityksen kiinteistöverotuksen piirissä olevista kiinteistötiedoista. Verovelvollinen tarkistaa ja korjauttaa tiedot jos korjattavaa Lähde: www.vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/kiinteistoverotus

Maankäytön yhteystiedot Mari Holmstedt Outi Toikkanen Kaavoitusjohtaja kaavasuunnittelija p. 0400317759 p. 0505687206 mari.holmstedt@laukaa.fi outi.toikkanen@laukaa.fi Käyntiosoite: Laukaantie 14, Laukaa (3 krs.)

Pinta-ala: Kiitos Laukaa on maaseutumainen ja elinvoimainen n. 19 000 asukkaan kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivatpalvelut, korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä. 825,45 km 2 Rantaviivaa: 0400 317759 @LaukaanKunta 680 km mari.holmstedt@laukaa.fi facebook.com/laukaankunta laukaa.fi Laukaan kunta Asukasluku: Laukaan kunta, Laukaantie 14, PL 6, 41341 Laukaa 18 970 31.12.2016