Rantaniittyjen esiselvitys sekä liito-orava- ja liuskapielushavainnot Vassorinlahti 13.6. 14.07.2017 Hanna Backman, Marko Takala 18.7.2017
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Vassorinlahti... 2 3. Rantaniityt, liito-orava ja liuskapielus... 2 4. Menetelmät ja epävarmuustekijät... 3 5. Tulokset... 3 5.1. Rantaniityt... 4 5.2. liito-orava ja liuskapielushavainnot...29 6. Johtopäätökset ja suositukset... 29 Viitteet... 30 Liite 1. Selvitysalueet... 31 Liite 2. Inventointilomakkeet... 32 Liite 3. Liito-orava- ja liuskapielushavainnot... 33 1
1. Johdanto Tässä raportissa käydään läpi Vassorinlahdella 13.6. 14.7.2017 välisenä aikana tehdyn rantaniittyjen arvioinnin, sekä liito-orava- (Pteromys volans) ja liuskapielushavaintojen (Hypocreopsis lichenoides) tulokset. Tarkoituksena oli selvittää rantaniittyjen yleiskuvaa ja niiden mahdollista soveltuvuutta laidunkäyttöön. Ranta-niittyjen kasvilajistoa ja niiden peittoasteita ei ollut tarkoitus arvioida. Arvioiduilta alueilta etsittiin myös liuskapielusesiintymiä ja liito-oravahavaintoja. Liuskapielus ja liito-oravan havainnointia ei ollut tarkoitus tehdä systemaattisesti. Etsinnät toteutettiin rantaniittyjen arvioinnin rinnalla, ainoastaan alueiden potentiaalisista kohdista. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää jatkoselvityksissä alueella. 2. Vassorinlahti Vassorinlahti sijaitsee Mustasaaren ja Vöyrin kuntien alueella. Kyrönjoki laskee Vassorinlahden alaosalle muodostaen laajan suistoalueen. Joen mukanaan tuoman aineksen vuoksi vesialue on varsin matala lähes koko lahdella. Suistoalueen vedenkorkeuteen vaikuttaa merkittävästi meriveden korkeus. Kyröjoen edustan ekologinen tila on arvioitu olevan välttävä (2013). Kuva 1. Vassorinlahden sijainti. 3. Rantaniityt, liito-orava ja liuskapielus Joenvarsiniittyjen kasvillisuusvyöhykkeet ovat yleensä kapeita ja katkonaisia. ja jokivarsilla esiintyy vesirajassa esimerkiksi viiltosaraa sekä ruokohelpi-, kalmojuuri ja keltakurjenmiekkakasvustoja. Näiden yläpuolella kasvaa tavallisimmin mesiangervoa ja nurmilauhaa. Monimuotoisinta kasvillisuus on kuitenkin rannan yläpuolisilla niityillä. Tulvaniityt ovat jokivarsien luontaisia niittyjä, joita on usein laajennettu tulvametsiä ja pajuviitoja raivaamalla. Kasvillisuus on vyöhykkeistä ja sitä ravitsee tulvan kasaama liete. Tulvan ansiosta tulvaniityt eivät sammaloidu eikä niille muodostu turvetta. Nykyään tulvaniittyjen luonnollinen tulvarytmi on häiriintynyt jokien säännöstelyn ja ruoppausten vuoksi (Priha 2003). Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, jonka levähdys ja lisääntymisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla. Liito-orava on myös 2
rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi Suomessa. Liuskapielus on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Laji ei ole alueellisesti uhanalainen, lounaismaan ja Pohjanmaan rannikolla. 4. Menetelmät ja epävarmuustekijät Rantaniittyjen arviointi tehtiin 13.6, 14.6. 20.6., 26.6. ja 14.7. Kukin alue luokiteltiin kolmen eri kategorian mukaan. Käytetyt kategoriat olivat: I = Soveltuu hyvin laidunnukseen, II = soveltuu melko hyvin laidunnukseen, III = Soveltuu huonosti laidunnukseen. Arvioinnissa huomioitiin, laidunnuseläinten kuljetusmahdollisuus, lepoalueen mahdollisuus, maaperän laatu ja yleinen kasvillisuus. Rantaniittyjen arvioinnin epävarmuutta lisää vedenpinnan vaihtelun muutokset sekä inventoinnin sijoittuminen alkukesään jolloin suurimman osan lajeista kukinta ei ollut vielä käynnissä ja kasviyksilöt olivat usein pienikokoisia sekä vaikeasti havaittavia ja tunnistettavia. 5. Tulokset Kaikki arvioidut alueet olivat oletettuja rantaniittyjä/tulvaniittyjä joiden tavattu kasvilajisto oli hyvin samankaltaista. Kasveja ei määritelty systemaattisesti eikä niiden maanpeittoastetta arvioitu, joten tavattu lajisto antaa paremminkin yleiskuvan alueesta. Yleisesti tavattuja lajeja olivat: hietakastikka (Calamagrostis epigejos), isotalvikki (Pyrola rotundifolia), jokapaikansara (Carex nigra), jouhivihvilä (Juncus filiformis), järviruoko (Phragmites australis), järvikorte (Equisetum fluviatile), järvikaisla (Schoenoplectus lacustris), karhunputki (Angelica sylvestris), kurjenjalka (Comarum palustre), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), luhtakastikka (Calamagrostis stricta), luntamatara (Galium uliginosum), luhtasuoputki (Peucedanum palustre), mesiangervo (Filipendula ulmaria), mesimarja (Rubus arcticus), metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum), myrkkykeiso (Cicuta virosa), niittynurmikka (Poa pratensis), nurmilauha (Deschampsia cespitosa), rentukka (Caltha palustris), suo-orvokki (Viola palustris), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), vadelma (Rubus idaeus) ja viiltosara (Carex acuta). 3
5.1.Rantaniityt 13.6.2017 Inventoidut rantaniityt. Veden korkeus +1cm. Kohde 1 (Granvik) Pinta-ala: 1,7 ha Yleisarvosana: I Alueella on kovempi savimainen maaosuus, jota käytetään lampaiden laidunnukseen. Alueen alapuolella on soistuneempi saravaltainen osuus. Alue soveltuu hyvin laidunnukseen ja liikenne yhteyden ovat hyvät. Kahvilan läheisyys lisää laiduneläinten väärän ruokinnan riskiä, asiakkaiden toimesta. 4
Kohde 2 (Tjirosaviken) Pinta-ala: 4,5 ha Yleisarvosana: I Alueen ylempi koivuvaltainen lehtomainen osuus on ollut joskus aiemminkin laidunnettuna. Alapuoli on soistunutta tulvaniittyä, jonka vesirajassa runsaasti järviruokoa. Alue soveltuu hyvin laidunnukseen maaprofiilin ja melko hyvän tieyhteyden ja veneyhteyden vuoksi. 5
Kohde 3 (Hästholmen pohjoispuoli) Pinta-ala: 1,5 ha Yleisarvosana: II Soistunut alue, jonka keskellä on alueen jakava oja. Kokonaisuutena alue on pieni, jonka kuivan maan osuus on suuri. Runsaasti järviruokoa ja pajukkoa. Ei suoraa tieyhteyttä, mutta melko hyvä veneyhteys. 6
Kohde 4 (Långörsviken) Pinta-ala: 3,5 ha Yleisarvosana: III Mätäskasvustoa, sammalpohja ja märkä soistunut maa. Runsaasti pajukasvustoa sekä yksittäisiä koivuja. Runsaasti ruovikkoa rannan lähellä. Huono tieyhteys. 7
Kohde 5 (Kunisundet) Pinta-ala: 5,5 ha Yleisarvosana: I-II Märkä maaperä. maa kohoaa etelä-puolella ja siksi hieman kuivempaa. Eteläpuolella alue rajoittuu ruoppausväylään. Hyvä tieyhteys etelä- ja pohjoispuolella. Runsaasti sarakasvustoa ja pajukkoa erityisesti metsän reunassa. 8
Kohde 6 (Kilen) Pinta-ala: 5 ha Yleisarvosana: I-II Alue on ollut ennemmin laidunnuskäytössä. Aiemmin laidunnettuna ollut osa on korkeammalla ja kuivemmalla alueella, joka sijaitsee itäpuolella, tien vieressä. Rannan ja laidunalueen väliin jäävällä alueella on runsaasti nuorta koivikkoa. Maapohja on hyvin mättäinen ja märkä. Alueen eteläpuoli on kuivempaa. 9
14.6.2017 Inventoidut rantaniityt. Veden korkeus -1cm. Kohde 7 (Björnholmen pohjoisosa) Pinta-ala: 3,3 ha Yleisarvosana: II Alueella on noin 20-50m leveä niittyalue, jossa kasvaa jonkin verran pensaita ja puita, pääasiassa harmaaleppää ja kiiltopajua. Ylempänä kasvaa koivua ja kuusta. Maapohja on melko kova ja kuiva. Alue on sara- ja heinäpainotteinen. Ei tieyhteyttä, mutta veneyhteys mahdollinen. Koillisosassa on lehtipuuvaltainen saari, jonne maayhteys. 10
Kohde 8 (Björnholmen eteläosa) Pinta-ala: 1,4 ha Yleisarvosana: III Sara ja heinä painoteinen kasvillisuus. Maaperä melko kuivaa. Pieni ja kapea alue, josta maayhteys eteläpuolen saarelle. Ei tieyhteyttä, mutta vene yhteys mahdollinen. Pohjoispuolella lehtomainen metsä. 11
Kohde 9 (Strömgrundet) Pinta-ala: 2,5 ha Yleisarvosana: II Kuiva maapohja, tosin välillä mätästävää ja soistuvaa. Pääasiassa matalakasvuista sarapainotteista ruovikkoa, pitäen sisällään muutamia pensaita. Huono tieyhteys, tosin metsäautotie perille, veneyhteys huono. 12
Kohde 10 (Snickarsbacken) Pinta-ala: 0,8 ha Yleisarvosana: I Melko kuiva alue. Rantaviiva lähellä ja jyrkempi ja selkeä rajainen. Eteläosassa on enemmän järviruokoa. Melko pieni alue, mutta sopisi laidunnukseen. Hyvä tieyhteys, venelaituri vieressä. Mökki sijaitsee alueen vieressä. 13
Kohde 11 (Häraviken) Pinta-ala: 0,7 ha Yleisarvosana: III Melko kuiva ja kantava maapohja, Pohjoispuoli soistuneempi. Heinä- ja sarapainotteista kasvustoa. Länsipuolella lepikkoa. Paljon järviruokoa erityisesti rannan puolella. Lahti lähes umpeen kasvanut. Hyvä tieyhteys perille, ei veneyhteys mahdollisuutta. 14
Kohde 12 (Gubbholmen eteläosa) Pinta-ala: 4,5 ha Yleisarvosana: III Saaren itä- että länsipuoli melko hankalaa maastoa ja mahdollinen laidunnuspinta-ala on pieni. Maapohja on hyvin mätästävää. Vesiraja on kaukana. Maastoa hallitsee järviruokovaltainen ruovikko. Huono tie- ja veneyhteys. 15
20.6.2017 Inventoidut rantaniityt. Veden korkeus +22 cm. Kohde 13 (Skatasävjorna) Pinta-ala: 21 ha Yleisarvosana: I-II Kuiva ja kova savimaa. Heinä ja sarapainotteinen kasvillisuus. Alueella kasvaa harvakseltaan kiiltopajupensaita sekä muutamia koivuja ja harmaaleppiä. Kuivempi maa sijaitsee lähempänä jokea. Alueella on muutamia soistuvia lammikoita. Vain veneyhteys. 16
Kohde 14 (Skadholmen pohjoispuoli) Pinta-ala: 5,1 ha Yleisarvosana: II-III Rantaluhdan maapohja on soistuvaa ja mätästävää. Alueen eteläpuoli rajoittuu metsää, jossa kuivempaa. Ei tieyhteyttä, mutta hyvä veneyhteys. Runsaasti järviruokoa. 17
Kohde 15 (Bodstraden länsipuoli) Pinta-ala: 16,5 ha Yleisarvosana: III Maaperä mätästävää, mutta melko kuivaa ja kovaa savimaata. Kasvillisuus on pääasiassa järviruokovaltaista ruovikkoa sekä joitakin kiiltopajupensaita. Kuivempi maa on lähellä jokea. Alueella on myös muutamia soistuvia ja pieniä lampia. Alueella sijaitsee suuri lokkiyhdyskunta. 18
Kohde 16 (Tiondholmenin Itäpuoli) Pinta-ala: 4,5 ha Yleisarvosana: III Alue on pääosin pitkää ruovikkoa. Maapohja on pääasissa hyvin märkää, kuivempi maa sijaitsee lähellä metsäreunaa. Alueella on vain muutamia kiiltopajupensaita ja joitakin soistuvia lammikoita. Ei tieyhteyttä, hyvä veneyhteys. 19
Kohde 17 (Tiondholmenin pohjoispuoli) Pinta-ala: 4,5 ha Yleisarvosana: III Metsittynyt alue, jota hallitsee nuoret koivut ja pajupensaat. Maaperä kuivaa. Alueelle on huono tieja veneyhteys. Vesiraja sijaitsee hyvin kaukana. 20
26.6.2017 Inventoidut rantaniityt. Veden korkeus +27cm. Kohde 18 (Långskatan) Pinta-ala: 1,1 ha Yleisarvosana: III Pieni pinta-alainen alue, jossa kasvaa pääasiassa nuorta lepikkoa ja pajupensaita. Ei niittyä. Melko märkä maa. Ei tieyhteyttä, mutta veneyhteys mahdollinen. 21
Kohde 19 (Lillgrisen) Pinta-ala: 2,0 ha Yleisarvosana: III Alueella on nuorta lepikkoa ja pajupensaita. Maaperä soistunutta. Rannasta alue on ruovikoitunut, jossa runsaasti sara ja järviruokokasvustoja. Ei tieyhteyttä ja melko huono veneyhteys. 22
Kohde 20 (Klockargrundet) Pinta-ala: 1,3 ha Yleisarvosana: II Vetinen maapohja. Rantaluhdassa kasvaa pääasiassa sara ja heinäkasvusto, pääosin järviruokoa. Alueella myös runsaasti pajupensaita ja keltakurjenpolvea. Metsärajasta on pitkä etäisyys vesirajaan. Hyvä veneyhteys, ei tieyhteyttä. 23
Kohde 21 (Klockargrundet länsipuoli) Pinta-ala: 0,8 ha Yleisarvosana: III Alueella on vetinen maapohja ja se rajoittuu länsipuolella mantereen erottavaan vesiuomaan. Lyhyellä rantakaistaleella on järviruokovaltaista ruovikkoa. Alueelle on huono veneyhteys ja eikä tieyhteyttä. 24
Kohde 22 (Orrholm eteläpuoli) Pinta-ala: 1,0 ha Yleisarvosana: II Rantaluhdan maapohja on vetinen. Sara ja heinäpainotteinen alue. Kuivempi maapohja sijaitsee pohjoispuolella. Alueelta on maayhteys läheisen saareen. Alueelle on huono tieyhteys, mutta melko hyvä veneyhteys. 25
Kohde 23 (Orrholm Itäpuoli) Pinta-ala: 2,5 ha Yleisarvosana: II Alueen rajoittuu pohjoispuolelta metsää ja halkoo halkoo oja. Maapohja on soistunut ja sammaleinen. Sara ja heinäkasvusto ovat melko harvakasvuinen. Vain vähän puustoa ja pensaikkoa. Melko huono tie- ja veneyhteys. 26
14.7.2017 Inventoidut rantaniityt. Veden korkeus +23 cm. Kohde 24 (Klemetsbacken) Pinta-ala: 6,5 ha Yleisarvosana: I Rantaluhdalla kasvaa runsaasti järviruokoa ja yksittäisiä pajupensaita, Alueen rannanpuolella kasvaa lepikkoa. Mahdollinen laidunalue on noin 10-30 m leveä. Alueelle on yksityinen tie rantaan asti. 27
Kohde 25 (Skånkholmsviken) Pinta-ala: 6,5 ha Yleisarvosana: II Alueen ylempi osa on leppä- ja koivuvaltaista rantalehtoa. Kenttäkerroksessa vallitsee korkeat heinät ja ruohot. Alempi, leveä osa on soistunutta rantaluhtaa, jossa kasvoi yksittäisiä pajuja. Rannan uloimpia osia ei päästy märkyyden takia katsomaan. Alueella kasvoi myös luhtatähtimöä ja rantayrttiä. Pohjakerroksessa kasvoi yleisesti rahka- ja karhunsammalta. Alueella oli yksi isompi metsäsaareke ja muutama pienempi. Niitto olisi mahdollisesti laiduntamista parempi vaihtoehto, jos tavoitteena on yhtenäinen matalakasvuinen alue vesirajaan asti. 28
5.2.liito-orava ja liuskapielushavainnot Tutkimusalueilta löydettiin liuskapielusta ja liito-oravan reviirihavaintoja. Alueelta havaittiin yhteensä 14 erillistä liito-oravapapana havaintoa. Runsaimmat havainnot löytyivät Klockargrundetista ja Hästholmenista. Liuskapielushavaintoja alueelta tehtiin eri 15 kohteesta, yhteensä 46 havaintoa. Runsaimmat havainnot löytyivät Tiondholmenin etelä-puolelta. Kuvassa 2 on alueelta löytynyt liuskapielus. Molempien lajien havainnot ovat esitettynä liitteessä 1. Kuva 2. Alueelta löytynyt liuskapielus. 6. Johtopäätökset ja suositukset Alueelta löytyi runsaasti laidunnukseen soveltuvia kohteita. Vassorinlahdella vedenpinnan tason muutokset ovat suuria, joka täytyy huomioida laiduneläinten lepopaikkaa suunniteltaessa. Lisäksi laidunalueilla on hyvä huomioida mahdolliset myrkylliset kasvit, kuten suokorte (Equisetum palustre) ja myrkkykeiso (Cicuta virosa). Erityisesti myrkkykeiso voi tappaa pieninäkin määrinä. Myrkkykeisoa löytyi Vassorinlahden rantaniittyalueilta. Alueelta löytyi myös liito-oravan reviirejä. Laji kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, jonka levähdys ja lisääntymisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat pesintään, päivän viettoon, levähtämiseen, suojautumiseen tai ravinnon varastointiin käytettävät puut, pöntöt tai rakennusten osat (Nieminen 2007). 29
Viitteet Nieminen M. 2017: Liito-orava (Pteromys volans (Linnaeus, 1758) Julkaisussa: Nieminen M. & Ahola A. (toim.), Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt, s. 48 55. Suomen ympäristö 1/2017. Priha M. 2003. Perinnebiotooppien hoitokortti 9 - Järven- ja joenrantaniityt, jokivarsien tulvaniityt. Suomen ympäristökeskus. 30
Liite 1. Selvitysalueet 31
Liite 2. Inventointilomakkeet Paikka: Kartoittaja: Laji: Vassorinlahti Marko Takala, Hanna Backman Liuskapielus Päivämäärä GPS ID Yksilömäärän arvio Muuta huomioitavaa 13.6.2017 LP01 2 Kiiltopaju 14.6.2017 LP03 1 Kiiltopaju 14.6.2017 LP04 2 Kiiltopaju 20.6.2017 LP20 5 Kiiltopaju 20.6.2017 LP21 4 Kiiltopaju 20.6.2017 LP22 8 Kiiltopaju 20.6.2017 LP32 6 Kiiltopaju 26.6.2017 LP40 2 Kiiltopaju 26.6.2017 LP41 1 Kiiltopaju 26.6.2017 LP42 1 Kiiltopaju 26.6.2017 LP44 1 Kiiltopaju 14.7.2017 LP101 4 Kiiltopaju 14.7.2017 LP102 7 Kiiltopaju 14.7.2017 LP103 1 Kiiltopaju 14.7.2017 LP104 1 Kiiltopaju Yhteensä: 46 Paikka: Kartoittaja: Laji: Vassorinlahti Marko Takala, Hanna Backman Liito-orava Päivämäärä GPS ID Papanamäärä Muuta huomioitavaa 13.6.2017 L01 >100 Kuusi 13.6.2017 L02 n. 30 Kuusi 13.6.2017 L03 n. 30 Kuusi 13.6.2017 L04 n. 20 Kuusi 13.6.2017 L05 <5 Kuusi 14.6.2017 L06 n. 10 Kuusi 20.6.2017 L21 n. 20 Kuusi 20.6.2017 L22 n. 50 Kuusi 20.6.2017 L23 <5 Leppä 26.6.2017 L30 >100 Kuusi 26.6.2017 L31 n. 20 Kuusi 26.6.2017 L32 <5 Kuusi 26.6.2017 L33 n. 10 Kuusi 26.6.2017 L34 satoja Kuusi Yhteensä: 32
Liite 3. Liito-orava- ja liuskapielushavainnot 33