Soili Poijula. psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Surukonferenssi, Tampere

Samankaltaiset tiedostot
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Psyykkinen toimintakyky

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Mielekästä ikääntymistä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mielenterveys voimavarana

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

SURUN AMMATTILAISENA PAPISTON PÄIVÄT JUHA ITKONEN

T U I J A H E L L S T E N

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

University of Tampere University of Jyväskylä

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS Petra Vallo Kätilö-th

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Mielenterveys voimavarana

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Mielenterveyden häiriöt

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Hautajaiset osana suruprosessia

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Transkriptio:

Soili Poijula psykologi, kouluttajapsykoterapeutti 19.4.2018 Surukonferenssi, Tampere

Joustavuus ja kyky vastustaa tai palautua voimakkaan tai pitkän puute- tai stressijakson jälkeen (Masten) Muuten normaaleissa oloissa aikuisten, jotka ovat altistuneet erilliselle ja potentiaalisesti voimakkaasti häiritsevälle tapahtumalle, kuten läheisen kuolemalle tai väkivaltaiselle tai henkeä uhkaavalle tilanteelle, kyky säilyttää suhteellisen vakaa psykologisen ja fyysisen toiminnan taso. (Bonnano) Kaksi puolta: toipuminen ja kestävyys (ml. henkinen kasvu) Vastoinkäymisen kohdatessa mielesi ja tapasi luovat joko esteitä tai siltoja paremmalle tulevaisuudelle @ S POIJULA 2

YKSILÖ kognitiiviset taidot ja persoonallisuuserot (ekstroversio), jotka liittyvät tehokkaaseen ongelmanratkaisuun, itsesäätelyyn ja stressiin sopeutumiskykyyn minäpystyvyys, itsetunto, ongelmanratkaisu, myönteiset ihmissuhteet, usko tai hengellisyys ja huumori YMPÄRISTÖ - myönteinen, tukea antava - vähintään yksi välittävä aikuinen @ S POIJULA 3

Sykevaihtelevuus Säännöllinen kuntoilu Stressiresilienssiin liittyvät geneettiset tekijät Immuuniresponssiivisuus ja säätely Positiiviset emotionaaliset voimavarat Toivo/ optimismi/ toimijuus Korkea kognitiivinen toiminta, oppiminen/muisti ja eksekutiivinen toiminta @ S POIJULA 4

Interpersoonallinen/ perhe Turvalliset sukulaisuussuhteet Läheiset sosiaaliset siteet Vihreä tila ja yhteys luonnon ympäristöön yhteisön puutarhanhoidon välityksellä Vapaaehtoisuus Tyydytystä tuova työelämä @ S POIJULA 5

AKTIIVISUUS, optimismi ja rohkeus kohdata vaikeudet tosiasioina kärsivällisyys välttely ja annostelu sosiaalisen tuen etsiminen positiivinen uudelleenmäärittely myönteinen käsitys itsestä Riskitekijöitä tunteiden säätelyyn keskittyvä selviytyminen sosiaalinen vetäytyvyys itsesyytökset Murehtiminen (rumination) on kielteiseen mielialaan liittyvä selviytymiskeino, johon kuuluu huomion keskittäminen itseen; itsereflektio ja toistuva ja passiivinen keskittyminen omiin kielteisiin tunteisiin (Lyubomirsky & Nolen-Hoeksema, 1993) Stroebe ym.: surussa välttelyn keino, joka vaikeuttaa sopeutumista menetykseen @ S POIJULA 6

Stressitilanteiden selviytymisstrategioista - Valent, 1995 Sopeutuminen selviytymisstrategiana käynnistyy ja psykologista uudelleenarviointia tehdään luopumalla, suremalla menetettyä, hyväksymällä menetys, suuntautumalla toiveikkuuteen ja tulevaisuuteen Sopeutuminen ei onnistu: ihminen kokee itsensä nujerretuksi ja arvottomaksi, vetäytyy masennukseen ja antautuu epätoivolle @ S POIJULA 7

Selviytyminen Pyrkimys tehdä jotakin tilanteesta selviytymiseksi Toiminnan valitseminen @ S POIJULA 8

Kykyä a) jatkaa tehtäväorientoitunutta toimintaa b) säädellä tunteita c) ylläpitää myönteistä oman arvon tunnetta d) ylläpitää ja nauttia palkitsevista ihmissuhteista ja kontakteista @ S POIJULA 9

2 sosiaalista selviytymistaitoa: kyky ottaa vastaan tukea ilman että tuntee tulevansa nöyryytetyksi tai riippuvaiseksi taito antaa tukea olematta ylisuojeleva Sosiaalisen tuen muotoja: tunnetuki välineellinen tuki vahvistava tuki tietoa antava tuki läsnä oleva tuki suhdetuki sosiaalisiin toimintoihin liittyvä tuki @ S POIJULA 10

1. Ketkä ovat tärkeimmät sosiaaliset kontaktini tällä hetkellä? 2. Mitä minä haluan? 3. Keneltä minun pitäisi kysyä? 4. Suunnittele: Milloin on oikea aika, paikka? 5. Käytä minä -viestiä 6. Kiitä toista @ S POIJULA 11

Ovat tietoisia siitä, että kukaan ei ole immuuni kärsimykselle, vastoinkäymisille Kaksi vaihtoehtoa vastoinkäymisen kohdatessa: antaa periksi tai selviytyä voittajana kaikkia hallussa olevia strategiota käyttäen Elämän vaikeuksien kohtaaminen kasvotusten vs. elämän pelkääminen @ S POIJULA 12

Henkilökohtaistaminen Kattavuus Pysyvyys @ S POIJULA 13

Optimismi Pessimismi @ S POIJULA 14

Älä koskaan salli omien tunteidesi painaa sinua alas aivan kuin ne olisivat kahleita, jotka lamauttavat sinut. Kuvittele sisäinen emotionaalinen kompassi, joka auttaa sinua pitämään mielesi hallinnassa saavuttaaksesi lisää tarkkaavaisuutta ja tehokkuutta. @ S POIJULA 15

Ole oma itsesi, älä hae muiden hyväksyntää tai koeta miellyttää kaikkia. Kaikki tämä puskee sinua kauemmaksi omista mielenkiinnon kohteistasi, omasta tasapainostasi. Älä salli itsesi tempautua fatalismin pyörteisiin, äläkä lankea epärealistiseen positiivisuuteen. Kyse on asioiden näkemisestä objektiivisesti ymmärtäen samalla, että vastoinkäymiset ovat osa elämää. @ S POIJULA 16

Keskity tähän ja nyt, vain nykyhetkellä on merkitystä. Älä odota asioita, joita ei ole tapahtunut, äläkä tunne sääliä itseäsi kohtaan sellaisten asioiden tähden, jotka ovat jo tapahtuneet. Auta muita ja anna muiden auttaa sinua. Pidä huolta sosiaalisista suhteistasi ja muodosta myönteisiä siteitä. Voit löytää täältä tukea ja kasvaa ihmisenä, vapaasti ja suoraselkäisesti. @ S POIJULA 17

Vahva resilienssi on tasavahvojen ominaisuuksien summa 1. Optimismi 2. Vahva itsetunto 3. Joustava ajattelu 3. Vahva fokusointi 5. Sosiaalinen joustavuus 6. Järjestelmällisyys 7. Riskinottokyky @ S POIJULA 18

@ S POIJULA 19

@ S POIJULA 20

Emotionaaliset muutokset, neurofysiologia + hormonit Aktiviteetti lisääntyy empatiaa, ahdistuneisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavilla aivojen alueilla = Tunteiden säätely, empatiaan liittyvät ja äidillinen motivaatio aivojen alueet Auttaa äitiä kiintymään vauvaansa (valtavan rakkauden, pakonomaisen suojelevuuden ja jatkuvan huolehtimisen reaktiot) Osalla: synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistuneisuus (OCD) @ S POIJULA 21

Aktiivisuus lisääntyy synnytyksen jälkeisinä viikkoina yhteys äidin käyttäytymiseen - ylisensitiivisyys vauvan tarpeille hormonien vaikutus (oksitosiini) myönteinen palautesilmukka, joka motivoi äitiyskäyttäytymistä Mitä enemmän äiti osallistuu vauvan hoitoon sitä suurempi on oksitosiinin lisääntyminen (vuorovaikutus vauvan kanssa) @ S POIJULA 22

Oman vauvan katsominen aktivoi aivojen palkkiojärjestelmät Voimakkaampi amygdalan responssi oman vauvan kuvan katsomiseen - maternaalisen responssiivisuuden, tunteiden ja kokemusten suurempi myönteisyys ja prososiaaliset aspektit Vähäisempi amygdalan responsiivisuus voimakkaampi ahdistuneisuus ja alhaisempi mieliala - stressaantuneemmat ja kielteisemmät vanhemmuusasenteet ja kokemukset @ S POIJULA 23

@ S POIJULA 24

Naisilla aivot hormonit - käyttäytyminen - yhdistelmä, joka automaattisesti valmistaa äitiyteen (olemassa ennen kuin nainen tulee äidiksi) Miehillä myöhemmin kehittyvä sosio-kognitiivinen verkosto hoivan antamisen välityksellä Naiset ovat miehiä vähemmän resilienttejä surussa, varsinkin lapsensa menettäneet äidit @ S POIJULA 25

Freud (1917/1957): surun läpityöskentely Lindeman: normaaleilta näyttävät tukahduttamisen uhreja Kubler-Ross: vaihemalli @ S POIJULA 26

Surevan on kohdattava surun tuska, opittava hyväksymään kuolema tosiasiana ja sopeuduttava elämään ilman kuollutta läheistään ja rakennettava kestävä mielen yhteys kuolleeseen elämän keskellä. @ S POIJULA 27

RESPONSSIN KEHITTYMINEN Vastustus Resilienssi Toipuminen Uusiutuvat ja/tai toistuvat ongelmat Viivästynyt toiminnan häiriintyminen Krooninen dysfunktio Kehityksen luonne Vakaa tai ylläpysyvä stressin kokemisen lievä tai stressittömyyden malli Aluksi, kohtalaisesta vakavaan stressin kokemukset, joita seuraa jyrkkä väheneminen asteittainen väheneminen Aluksi, kohtalaisista vakaviin stressin kokemuksiin, joita seuraavat mallit eivät ole vakaita ajan kuluessa Ei ollenkaan, lievät tai kohtalaiset stressikokemukset, joita ei seuraa toiminnan häiriintyminen aluksi vaan se myöhemmin Keskitason ja pitkäaikaiset kohtalaisesta vakavaan stressiin kokemukset, joita seuraa dysfunktio tai häirö(t), @ jotka S POIJULA ovat vakaita ajan 28

Resilienssi: vähäinen tai puuttuva alkureaktio eikä todellista muutosta psykologisessa terveydessä tai toiminnassa Toipuminen: varhaisvaiheessa kohtalaisia tai vakavia psyykkisiä oireita ja merkittävää häiriötä päivittäisessä toiminnassa, jotka vähenevät asteittain useiden kuukausien aikana ennen paluuta traumaa edeltävälle perustasolle @ S POIJULA 29

Suru on inhimillinen kokemus ja sellaisena jotakin johon meidät on varustettu Suru ei ole tarkoitettu murtamaan meitä @ S POIJULA 30

Menetyksen sopeutuminen tärkeä osa onnistunutta aikuisiän kehitystä Resilienssi yleisempi reagointi menetykseen kuin aikaisemmin luultiin Surureaktiomallit: yksilöllisyys: ylivoimaisesta menetyksen tunteista lievempiin surullisuuden tunteisiin @ S POIJULA 31

Ikä Sukupuoli Koulutus Terveys Temperamentti Persoonallisuus Selviytymisstrategiat Suhtautuminen vanhenemiseen @ S POIJULA 32

Surevan ominaisuudet Kyky nähdä kuolemasta seuraavan jotakin myönteistä Hengellisyys Spontaanit hyvät muistot kuolleesta Myönteisten tunteiden ilmaiseminen menetyksestään puhuessaan Paremmin sopeutuneita ennen menetystä ja sen jälkeen Sosiaalinen tuki ennen ja jälkeen menetystä Repressiivinen coping l. huomion kääntäminen pois kielteisestä tunnekokemuksesta Kyky joustavaan tunteiden säätelyyn Pragmaattinen selviytyminen Muita surevia vähäisempi kielteisten tunteiden ilmaiseminen @ S POIJULA 33

Asema huoltajana (aikuinen) tai huollettavana (lapsi) Suhteen tyyppi ja laatu @ S POIJULA 34

Surullisuus - huomio kääntyy sisäänpäin ja yksityiskohtiin - Tiedon käsittely hidastuu - Surun mukana tulee tarkkuus, syvällisempi ja tehokkaampi reflektio @ S POIJULA 35

Kuolleen ajattelemista ja hänestä puhumista Muistojen vaalimista Merkityksen etsimistä Alkuvaiheen surun prosessointi ennustaa myöhempää prosessointia Sekä surun prosessointi että tarkoituksellinen välttely ennustavat huonompaa pitkän aikavälin selviytymistä Resilienteillä on vähän surun prosessointia ja vähän välttelyä mutta paljon myönteisiä muistoja @ S POIJULA 36

Resilientillä on tunne, että hän voi selviytyä mistä tahansa vastoinkäymisestä Luottamus omaan selviytymiskykyyn (hardiness, optimistisuus) Sisäinen mukautuminen: omien tavoitteiden tai preferenssien muuttamista, omien standardien laskemista tai stressaavien tilanteiden myönteisiä uudelleenarviointeja Mukauttamisprosessit johtavat itseä, tavoitteita ja elämäntilannetta koskevien käsitysten muuttamiseen (eri asia kuin defenssiiviset välttämiskeinot) @ S POIJULA 37

Menetysten kasautuminen enemmän surureaktioita, vähemmän resilienssiä - resilienssin rajat @ S POIJULA 38

Osalle suru on pelottavan voimakas, osalle vain hillitty. Lukuun ottamatta alkuvaiheen reagointia resilienteillä on matala häiriön taso ja toimintakyky lähellä omaa normaalia Resilienssi on enemmän kuin vain oireiden puuttumista @ S POIJULA 39

Puolet surevista on resilienttejä Minimaalinen suru puolison menettämisen jälkeen 46 78%:lla leskistä Minimaalinen suru 26%:lla vanhemmista lapsen menettämisen jälkeen - mm. Wortman ja Silver @ S POIJULA 40

Terveys Sopeutuvuus @ S POIJULA 41

Resilientit surevat pyrkivät ilmaisemaan vähemmän kielteisiä tunteita kuin muut surevat (Bonanno & Keltner, 1997) Sopeutuva joustavuus Ugly coping, pragmaattinen selviytyminen (Bonanno, 2005) @ S POIJULA 42

Valinnan tekeminen Vastuun ottaminen itsestä Itsensä motivoiminen Positiivinen ajattelu @ S POIJULA 43

Man s Search for Meaning Kärsimys lakkaa olemasta kärsimystä jollakin tavalla, kun se löytää merkityksen, kuten uhrautumisen merkityksen Millainen ihminen vangitusta tulee oli sisäisen päätöksen seuraus, eikä pelkästään keskitysleirin vaikutusten seurauksesta. Pohjimmiltaan, jokainen, jopa sellaisissa olosuhteissa, voi päättää mikä hänestä tulee mentaalisesti ja hengellisesti @ S POIJULA 44

Spirituaalista vapautta ja valintojen tekemisen vapautta ei voida ottaa pois brutaaleimmissakaan olosuhteissa Tämä tuo elämälle merkityksen, merkityksen ja tarkoituksen löytäminen, sen tietäminen, että voimme tehdä valinnan nykyhetkessä ja muuttaa asenteemme kriittistä elämäntapahtumaa kohtaan @ S POIJULA 45

Vaikka maailma on täynnä surua, se on myös täynnä siitä selviytymistä. - Helen Keller Luonnollisissa ja luonnonmukaisissa kuolemissa suuri osa surevista on resilienttejä; oppii elämään ilman menetettyä läheistään ilman suuria, voimakkaita ja pitkäkestoisia vaikeuksia. Tämä käsitys surusta ja surevista sivuuttaa menetykset, joiden jälkeen pienempi osa surevista on resilienttejä. Kuolemantapa (äkillinen traumaattinen kuolema), kiintymyssuhteen läheisyys (erityisesti lapsi vanhempi tai vanhempi lapsi), sureva ja hänen perheeltään ja ympäristöltään saamansa tuki tai sen puute ovat tärkeitä suruun ja menetyksen kanssa elämään oppimiseen vaikuttajia. Resilienssi surussa on voimavara, jota surevissa voidaan vahvistaa, kuten esimerkiksi Sheryl Sandbergin ja Adam Grantin teos Option B kuvaa. Resilienssi surussa ei saa estää näkemästä niiden surevien avun tarvetta, joiden menetys tai menetykset ovat kohtuuttoman raskaita ja menetyksen sopeutuminen haastavaa, jopa surusta sairastumiseen johtavaa ja joiden avun ja tuen tarve on kiistämätön. @ S POIJULA 46

Toimitusjohtaja, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja Hänen surun ja traumaattisen surun tutkimuksen ja hoidon asiantuntijuutensa perustuu kokemukseen niin surevien auttamisesta ja hoidosta kuin hänen traumaattisesta surusta ja selviytymisestä tekemiinsä tutkimuksiin Lisätietoa: www.soilipoijula.fi @ S POIJULA 47