VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU Leena Hiltunen Jyväskylän yliopisto OSA 2
Pedagoginen suunnittelu jatkuu Opintojakson rakenne Kohderyhmä Osaamistavoitteet Verkkokurssin perusidea Toimintastrategia Pedagoginen malli Oppimistehtävät Ohjaus Arviointi Sisällönsuunnittelu Jatkokehitys Toteutus ja testaus Pedagoginen suunnittelu Taustaanalyysi Tekninen suunnittelu Hiltunen (2005, 2010)
Suunnittelun tilanne Millaiset pedagogisen perusratkaisut omaan toteutukseenne valitsette?
Puheenaiheena tänään Millainen on hyvä oppimistehtävä? Mitä ja miten ohjataan? Mitä, kuka ja miten arvioidaan? Perusidea sisällönsuunnittelusta
Hyvä oppimistehtävä (1) Hyvä oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista, tiedon prosessointia, omaa havainnointia, tulkintaa ja jäsentämistä Edellyttää eri lähteistä löytyvän tiedon soveltamista, vastaus ei saa olla suora kopio lähteestä Edellyttää vastauksessa tiedon ja kokemuksen kriittistä arviointia eli oppijan omaa ajattelua ja näkemystä Aktivoi oppijaa pohtimaan ja soveltamaan tietoa toisessa kontekstissa Kattaa avainkäsitteet On mahdollisimman autenttinen Ohjaa arvioimaan oppijan omaa oppimista!
Hyvä oppimistehtävä (2) Oppimistehtävä ohjaa oppimistekoja Oppimistehtävä on keino saada oppija oppimaan uusia asioita. Oppija oppii tehtävää työstämällä, jolloin hänelle syntyy uutta merkityksellistä tietoa. Oppimistehtävällä ohjataan esimerkiksi oppijan havaintoa, tiedonprosessointia ja työskentelyä. Oppimistehtävän avulla voidaan edistää mm. metakognitiivisten ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Lähde: Koli & Silander (2002), Oppiminen ja opetus verkossa
Hyvä oppimistehtävä (3) Kun opettaja opettaa hän tekee opetustekoja, esimerkiksi selittää, näyttää, kysyy,... Se, mitä opettaja tekee, ei vielä sinällään takaa oppimista; taitavinkaan opettaja ei voi oppia asiaa oppijan puolesta. Tieto ei siirry opettajalta oppijalle suoraan vaan ainoastaan opiskelijan oppimistekojen kautta. Opetustekojen tulee siis saada aikaan oppimistekoja! Oppimistehtävän rooli on aktivoida oppimisteko korostuu verkkoopetuksessa, jossa opettaja ei ole koko ajan läsnä!
Hyvä oppimistehtävä (4) Opiskelumotivaatio puolittuu keskimäärin 16 vrk. Teoria/ Orientaatio 1 Kehittämiskohde/ Harjoittelu Vaiheistus Esittely/ Koe/ Näyttö 2 A B C 3 Tehtävänanto Itsenäistä tekemistä 6 vko Palaute Ohjaus tai muu vuorovaikutustapahtuma, esim. vertaisten kanssa
Erilaisia oppimistehtäviä Kirjoitustehtävät: esseet, oppimispäiväkirja, verkkokeskustelu, Monimediaisuus: äänitieostot, videot, valokuvat, sarjakuva, wikit, blogit, Erilaiset, vaihtelevat oppimistehtävät motivoivat paremmin kuin useat samankaltaiset tehtävät: Erilaiset työmuodot ja tehtävätyypit Yksilötehtävät ja yhteisöllinen työskentely Vaihtoehtoiset tavat tehdä sama tehtävä; yksi tehtävänanto, mutta tuotos voi olla erilainen Erilaiset oppimateriaalit: e-kirjat, videot, äänitiedostot, verkkotekstit, asiantuntijablogit, caset,
Tehtävänanto Tehtävänannon tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot. Oppimistehtävän perusrakenteessa tulee olla seuraavat asiat: Oppimisen tavoite ja tarkoitus; motivointi ja osaaminen Toiminta: vrt. tavoiteiden verbit; yksin, yhdessä vai ryhmässä; ajankäyttö Palautus: miten tehtävä palautetaan tai esitellään, mahdollisen vertaispalautteen ohjeistus Ohjaus: ohjaajan toiminta, oppijan toiminta (miten pyytää apua), ryhmän toiminta, aikataulutus Vuorovaikutus: mitä, missä, milloin; oppija-ohjaaja, oppiaryhmä, oppija-muut Oppimateriaali: tietolähteet ja materiaalit Arviointikriteerit Palautteenanto ja arviointi: aikataulutus, myöhästymiset Oppimisympäristö: missä opiskellaan, välineet
Ideoita ja esimerkkejä Orientaatiokysely / -testi herätellään ajatuksia uuteen aiheeseen tai testataan opittua reflektion väline! Palautetta sanapilvenä Ideapankki, toimintakortit, Vaihtoehtoiset tuotokset Keskiössä: Mitä on tarkoitus oppia? Miksi tehtävä tehdään?
Millaisia oppimistehtäviä ja miten vaiheistatte sekä ohjeistatte ne? Tiedonhaku, ongelmanratkaisu, ideointi ja suunnittelu Erilaiset mediatuotokset Erilaiset vuorovaikutustilanteet Käytännön harjoittelu Vertaistyöskentely
Ohjaus ja arviointi Mitä opettaja verkkokurssilla tekee? Mitä opiskelija verkkokurssilla tekee? Miten kurssisuoritusta arvioidaan? Miten oppimista ohjataan ja tuetaan? kuka opettaa ketä opetus- ja oppimistekoihin sopivat sekä niitä tukevat kognitiiviset ja kommunikointityökalut oppimista tukevat oppimistehtävät vuorovaikutuksen määrä opettajan, opiskelijoiden ja materiaalin välillä oletetaanko itseohjautuvuutta vai tehdäänkö ohjatusti? tiedon jakamista vai tiedon omaa konstruointia vaihtoehtoisia tapoja Miten oppimista arvioidaan? kuka arvioi ja ketä toiminta vai tuotos tiedon omaksuminen vai osallistuminen palautteen merkitys
Oppimisprosessin ohjaaminen Oppimisen ohjaamista voidaan tehdä mm. jäsentämällä opittava asia oppimisteoreettisesti toimivalla tavalla tekemällä oppimista edistäviä kysymyksiä opiskeluprosessin eri vaiheissa varmistamalla ymmärtäminen sopivin väliajoin ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä Tällaiset oppimista ohjaavat elementit voivat olla osa oppimateriaalia (kirja, itseopiskelumateriaali, hyperteksti) tai opettajan toimintaa (esitystapa ja -muoto, kysymykset)
Keskeisiä suunnittelua ohjaavia kysymyksiä Milloin ohjataan? Kuka ohjaa? Mihin ohjauksella pyritään? Millä työkaluilla ohjausta toteutetaan? Paljonko ohjausresurssia on käytettävissä?
Ohjauksen tehtävät Ohjauksen tehtäviä ovat mm. oppimisympäristön rakentaminen vuorovaikutussuhteen rakentaminen oppimisprosessia edistävän ohjausdialogi synnyttäminen oppimistapahtumaan vaikuttaminen palautteen anto ja arviointi
Ohjaajan tehtävät Auttaa oppijaa itse löytämään vastaukset kysymyksiinsä ja saavuttamaan ne tavoitteet, jotka hän on oppimiselleen asettanut Auttaa oppijaa löytämään myös omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa verkko-opiskelu vaatii itseohjautuvuutta ja oppijan omaa aktiivisuutta, mutta oppijat kaipaavat tukea ja palautetta omasta oppimisestaan
Salmonin verkko-ohjauksen ja -oppimisen malli Sosiaalistuminen Viestittäminen Tiedon rakentaminen Osallistuminen Tiedonvälitys Tiedon etsiminen, tehtäviä, materiaalia Saatavuus ja motivaatio Ympäristöön pääsy Tervetuloa Kehittyminen Yhteydet muualle Tutustuminen
Miten vaiheistat oman verkkototeutuksesi? Milloin ja miten ohjaat?
Oppimisen arviointi (1) Opiskelijan toiminta keskeistä oppimisprosessi, oppimistulokset, opiskelukäytännöt Kuinka oppiminen tapahtuu, mitä ja miten opiskelija oppii? Painopiste opetusprosessista oppimisprosessiin Minkä tasoiseen oppimiseen pyritään? riittääkö pelkkä ulkoa muistaminen? halutaanko myös ymmärrystä? halutaanko tiedon soveltamista? halutaanko tiedon linkittämistä aiempaan tietoon ja kontekstista toiseen?
Oppimisen arviointi (2) Oppimisprosessin arviointi ohjaa omalta osaltaan oppimisprosessia, joten arviointiperusteiden tulisi olla näkyvissä jo kurssin alussa perinteinen arviointi ei välttämättä enää toimi verkossa, vaikka verkkotenttejä (etätenttejä) järjestetäänkin tarvitaan vaihtoehtoisia arviointitapoja
Keskeisiä suunnittelua ohjaavia kysymyksiä Milloin arvioidaan? Kuka arvio? Mihin arvioinnilla pyritään? Millä työkaluilla arviointia toteutetaan? Mihin prosessi päätetään?
Vaihtoehtoisia tenttikäytänteitä (1) Ongelmakeskeinen tentti Pikaraportit Posteritentti Ideakortit Portfoliotentti Tulevaisuusverstas Tutkimusprojektit Päiväkirjatentti Draamatentti Avoimen, provosoivan ongelman tentti Simuloidut potilaat Kirjadialogitentti Luentodialogitentti Kotitentti Aineistotentti Tehtävät etukäteen Suullinen kuulustelu Luentotehtävät Ryhmätentti Monivalintatentit Lähde: Karjalainen (2001), Tentin teoria
Vaihtoehtoisia tenttikäytänteitä (2) Esseetyyppiset etätehtävät Tutkielmat Oppimispäiväkirja Tarinat Portfoliot Osaamisanalyysit miellekartta käsitekartta SWOT-analyysi Pätevyyden inventaario Verkkokeskustelut Itsearviointi Vertaisarviointi Harjoitustyöt Esitykset Lähde: Karjalainen (2001), Tentin teoria
Vaihtoehtoisia tenttikäytänteitä (3) Asennetestit Käsitetestit Itsearviointitestit Ristisanatehtävät Omin sanoin kertominen lyhyesti E-Portfolio Kirjalliset tehtävät mm. esseet, raportit, muistiot
Mitä ja miten arvioidaan?? Kuka arvioi ja ketä?
Sisällönsuunnittelu
Sisällönsuunnittelu Sisällön valinta ja mitoitus Sisällönsuunnittelun dokumentointi Valmis vai oma materiaali Vaihtoehtoisia sisältöelementtejä Sisällönsuunnittelu Jatkokehitys Pedagoginen suunnittelu Toteutus ja testaus Taustaanalyysi Tekninen suunnittelu Hiltunen (2005, 2010)
Opetussisältöjen valinta ja mitoitus
Opetussisältöjen valinta 1 Opetussisällön valinnassa, rajauksessa ja jäsentämisessä on monia huomioonotettavia seikkoja. Oppiaineksen mielekkyys tavoitteiden kannalta Oppiaineksen sopivan määrän ja vaikeustason määrittäminen Havainnollisuus, aktivoivuus ja haasteellisuus; edellyttävät kohderyhmän tuntemusta
Opetussisältöjen valinta 2 Oppiaineksen jäsentäminen mielekkääksi, oleellisen esiintuovaksi ja loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi, esimerkiksi: kronologinen eteneminen, esim. toimenpiteen opettaminen vaiheittain eteneminen yksinkertaisesta tai tutusta aineksesta uuteen ja monimutkaiseen eteneminen perustiedosta sovelluksiin ja muunnoksiin
Ydinainesanalyysi Ydinainesanalyysin aiheluokittelu on käyttökelpoinen apuväline osaamistavoitteiden kirjaamisessa: Ydinaines (Must know), jonka hallitseminen on välttämätöntä jatkon kannalta ja jonka ymmärtäminen mahdollistaa syventävän / laajentavan tiedon hankkimisen. Ydinaines on se, joka jokaisen tulee vähintään omaksua. Täydentävä tietous (Should know), joka lisää teoreettisia yksityiskohtia ja selventää harvinaisempia sovelluksia. Erityistietämys (Nice to now), joka syventää jonkin alueen syvällisempää hallintaa Lähde: Jaakkola & Karjalainen (1999)
Sisällön mitoittaminen ydinaines: ammatillisen osaamisen kannalta oleellinen tietämys aiheesta opiskelijan työ: 60 op = 1600 h 1 op = 26,67 h opetusmuotojen mitoitus
Kirjallisuuteen perehtyminen Kirjallisuus oheislukemistona ei lasketa erillistä kuormittavuutta (vrt. esittävä opetus) kirjatentti, 100 sivua 20 h / 30 h huom! Ei koske kaunokirjallisuuden mitoittamista esim. 3 osp (80 h) luetaan 400 sivua kotimaista tenttikirjallisuutta tai 266 sivua vieraskielistä kirjallisuudesta vaaditaan referaatin, kotiesseen, oppimispäiväkirjan tai vastaavan erillisen suoritteen tekemistä kirjallisuutta käytetään tutkimuksellisessa työssä hakuteoksen tapaan
Kirjallisten tehtävien mitoitus Kontaktiopetusta ei lainkaan, tai se on hyvin vähäistä ja tilanteenmukaista mitoitusperustana tuotos kirjallinen tuotos, (sanamäärä) autenttinen tehtävä, (tunnit) Työmäärä laskennallinen sanamääräisenä opiskelija tuottaa 100 sanaa tunnissa normaalia tekstiä ja 50 sanaa vaikeaa tekstiä esim. 3 osp essee tarkoittaa 80 tunnin työtä kirjastotyöskentelyä 2 h kirjallisuuteen perehtymistä 20 h eli 500 sivua kirjoittamista 58 h eli 23 sivua
Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen Arviointimenetelmiä Perinteinen tentti muunnoksineen: jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa Tehtäväksi annot: jos kirjallinen tuotos siihen varattava aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa. Jatkuva arviointi: opiskelijalle ei tarvitse varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti
Sisällönsuunnittelun dokumentointi
Sisällönsuunnittelun dokumentointi (1) luodaan perussisällöt määrittäen opiskeltavat asiat esitietovaatimukset toivottu oppiminen sekä käytettävät materiaalit ja lähteet valitaan, muokataan ja mahdollisesti yhdistetään sisältöelementtejä muodostaen aihepiireiltään toisiaan täydentävä kuvaus sisällöstä, sisältökartta etsitään mahdolliset yhteydet ja looginen rakenne erillisten sisältöelementtien välille
Sisällönsuunnittelun dokumentointi (2) Kuvaa opintojakson perussisällön Selkeä tapa valita ensin (ajan ja resurssien puitteissa) toteutettavat sisältöelementit jäljelle jäävät, sisältöä täydentävät, sisältöelementit voidaan toteuttaa myöhemmillä iteraatiokerroilla (toteutuksen toistokerroilla) tai ne voidaan antaa esimerkiksi opiskelijoiden harjoitustöiden tai seminaaripapereiden aiheiksi
TIES463-kurssin sisältökartta (10 op)
Sisällönsuunnittelu Laadi sisältökartta opintojaksolle tai tutkinnon osalle!
There is no elevator to success. You have to take the stairs. - Zig Ziglar - Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi.