Käytännön ohjeita rakentajille

2018 2020 Käytännön ohjeita rakentajille SATAKUNNAN KUNNALLISRAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY

KÄYTÄNNÖN OHJEITA RAKENTAJILLE Julkaisija Satakunnan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry 15. uudistettu painos 2018 2020

LUKIJALLE Tämä Käytännön ohjeita rakentajille -kirja on tarkoitettu perusoppaaksi pienrakentajille, peruskorjaajille ja rakennushankkeiden suunnittelijoille. Kirjaan on koottu asiantuntijoiden uusimpia ohjeita ja lomakemalleja aina tontin hankinnasta uuden kodin lopputarkastukseen asti. Kirjaan on koottu myös painatushetkellä voimassaolevat keskeiset yhteystiedot joista lisätietoja ja ohjeistusta on saatavissa. Kirjaa jaetaan maksutta toteutuksessa olevien kuntien rakennus- ja teknisissä toimistoissa, kunnallisissa liikelaitoksissa sekä kuntien ja kunnallisten yhtiöiden palvelupisteissä. Kirja julkaistaan myös Porin kaupungin internetsivuilla. www.pori.fi. Kirjaa on julkaistu ja ajanmukaistettu kolmen vuoden välein jo 70-luvulta alkaen. Tämän, alkuvuodesta 2018 ilmestyneen kirjan ja sen maksuttoman jakelun ovat mahdollistaneet Porin kaupungin taloudellinen tuki, kirjaan kirjoittaneet asiantuntijat sekä kirjan mainostajat. Kiitokset kaikille mukana olleille tahoille, toivottavasti yhteistyömme jatkuu myös tulevina vuosina ja julkaisuperinne säilyy. Kysyntää rakentamisen ohjeistukselle on vuodesta toiseen. Porissa helmikuussa 2018 Heikki Tuominen Satakunnan KRI ry

Lapintie 606, Eurajoki Teijo Näppi 010 338 1930

SISÄLLYS TONTIN HANKINTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA...7 Yleistä...7 Tontin hankinta...8 Tonttikaupan tärkeät osoitteet...8 OMAKOTITONTTIEN LUOVUTTAMINEN PORIN KAUPUNKI... 9 Arvontamenettely ja jatkuva haku...9 Tontin vastaanottaminen...9 Rakentamisvelvoite ja tontin palauttaminen kaupungille...9 Kauppahinta, vuokra ja muut maksut...10 Tonttijohtomaksu...10 Ostetun tontin lainhuudattaminen...10 Vuokraoikeuden kirjaaminen...10 Yritystontit (teollisuus- ja liiketontit)...10 TONTTIJAKO, TONTIN LOHKOMINEN YM. RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT KAUPUNKI MITTAUKSEN TOIMENPITEET...11 PORIN KAUPUNGIN RAKENNUS TARKASTAJAN OHJEITA PIENRAKENTAJALLE...13 1.0 Yleistä...13 2.0 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus...13 3.0 Rakennussuunnitelmien laadinta...13 4.0 Rakennusvaurioiden ennaltaehkäisy...19 5.0 Rakennusluvan hakeminen...19 6.0 Vastaava työnjohtaja...22 7.0 Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen...26 8.0 Rakennustyöhön liittyvät sopimukset...27 9.0 Rakennustyönaikaiset katselmukset...27 POIKKEAMISET JA SUUNNITTELUTARVE RATKAISUT...33 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMINTA-ALUEEN OHJEITA RAKENTAJILLE...35 Öljylämmitys...36 Savupiiput...36 Kattilahuoneet...36 Tikkaat, kattosillat ja varatie...37 Autosuojat...37 Palovaroitin ja häkävaroitin...38 Energiatehokas rakentaminen...39 MAASEUTURAKENTAMISEN INVESTOINTITUET JA NIIDEN RAKENNUS SUUNNITELMAT...43 Investointituet...43 Rakennussuunnittelu ja asiakirjat...45 KATUTYÖLUPA JA SIJOITUSLUPA...46 OTE KATUSUUNNITELMASTA Katu- ja tonttirajakorkeudet Porissa...48 OHJEET KIINTEISTÖJEN LVI-JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUSTA, RAKENTAMISESTA JA TARKASTAMISESTA PORIN KAUPUNGIN ALUEELLA...49 Suunnitelmat...49 Rakentaminen ja tarkastaminen...50 MAALÄMPÖ PORISSA...53 Asian käsittely rakennusvalvonnassa...53 Luvan hinta...54 HAJA-ASUTUSALUEEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY...59 Yleistä...59 Miten edetä?...59 OHJEITA RAKENTAJALLE SÄHKÖVERKKOON LIITTYMISESTÄ...65 Esivalmistelut...65 Sähköliittymän tilaus ja liittymis sopimus...65 Liittymismaksu...65 Sähköurakointi...65 Rakennusaikainen sähkö...65 Liittymän maadoitukset...65 Liittämiskohta...66

Liittymisjohto...66 Kaapeleiden tarvitsemat putkitukset ja kaapeliojat...66 Kaapelinäyttö ja -reitin kartoitus...67 Liittymän kytkeminen...67 Sähkötöiden tarkastukset...67 Sähkölaitteiden käytönopastus ja käyttöohjeet...68 Rakentajan muistilista...68 RAKENNUSLUPIEN VIHERASIAT...70 ULVILAN VESILAITOS, KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRIJOHDOT...72 Tarkastustoiminta...72 YHTEYSTIETOJA...74 Asiantuntijapalvelut...75 LIITTEET / LOMAKEMALLIT: Rakennuslupahakemus (Pori)...76 Vastaava työnjohtaja...80 Vastaava rakennesuunnittelija...81 Vastaava lvi-suunnittelija...82 Pääsuunnittelijan suostumus ja tarkastuslista...83 Aloituskokous...86 Rakennusjäteilmoitus...89 IV-tyon tarkastusasiakirja...91 KVV-laitteistoselvitys...92 Rakennustyon tarkastusasiakirja...95 Rasitesopimus...99 Rakennushankeilmoitus RH1...100 Huoneistotiedot RH2...101 Rakennusvaiheilmoitus RH5...102 Ilmoitus rakennuksen poistumasta...103 Puh. 0400 775 058 www.kaappo.fi Gallen-Kallelankatu 23, 28100 Pori 6 Käytännön ohjeita rakentajille

TONTIN HANKINTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA Yleistä Tontin hankintaan kannattaa valmistautua huolellisesti, sillä tontti määrittää asukkaiden tulevan lähimmän elinympäristön ja luo mahdollisuuksia ja rajoituksia rakennusten ominaisuuksille. Tontin sijaintiin liittyvät seikat, kuten etäisyydet työpaikkaan, kouluun, päivä kotiin, kauppaan, bussipysäkille ja vastaavat asiat yleensä huomioidaan hyvin. Tärkeitä ovat myös tontin muut ominaisuudet, joita ovat mm. tontin koko, muoto, maaston korkeussuhteet, maaperä ja ilmansuunnat. Pihan käytettävyyteen eri tarkoituksissa vaikuttaa se onko tontti metsässä tai pellolla. Peltotonteille on helpompi perustaa puutarha, kun taas metsätontin voi jättää osin luonnontilaiseksi. Tonttia hankittaessa on välttämätöntä selvittää, onko tontti rakennuskelpoinen. Asemakaavat määrittävät rakennuksen kerrosluvun, usein myös katon muodon ja kaltevuuden, asuinhuoneistojen lukumäärän ja sen kuinka monta kerrosneliömetriä tontille saa rakentaa. Asemakaava-alueella tontin pitää olla myös rekisteröity ennen kuin sille voidaan myöntää rakennuslupa. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusoikeus ratkaistaan poikkeamispäätöksellä tai suunnittelutarveratkaisulla. Asemakaavoista ja tontin rekisteröinnistä sekä poikkeamispäätös- ja suunnittelutarveratkaisumenettelystä saa tietoja kuntien asianomaisista virastoista. Tärkeää on myös selvittää mikä on kunnallistekniikan valmiustila tontin kohdalla. Eli voidaanko rakennus liittää heti vesijohto- ja Yllättävän helppoa SATAKUNNANKATU Satakunnankatu 39, Pori, Puh. 02-631 3300, www.k-rauta.fi/pori Käytännön ohjeita rakentajille 7

viemäriverkkoihin ja onko kulkutie olemassa tai koska tie ja verkostot alueelle rakennetaan. Tontin hankinta Omakotirakentaja voi hankkia tontin suoraan maan-/tontinomistajalta, kiinteistönvälittäjien kautta tai kunnalta. Kunnat ovat omaksuneet aktiivisen maapolitiikan ja niillä on tarjolla vapaita tontteja. Mm. Porin kaupungilla on jatkuvasti tarjolla myytäväksi tai vuokrattavaksi omakotitontteja eri puolilta kaupunkia. Näistä tonteista saa tietoja ja esitteitä Teknisen toimialan palvelupiste Porinasta, os. Yrjönkatu 6 B katutaso, tai internetissä www.pori.fi/tontit. Kaikilla kaupungin luovuttamilla tonteilla on valmis kunnallistekniikka. Tonteille pääsee rakentamaan heti tai ilmoitetun määräajan kuluessa. Porin kaupungin luovuttamat tontit saa joko ostaa tai vuokrata. Vuokraus on osoittautunut ylivoimaisesti suositummaksi vaihtoehdoksi, koska tontin haltija maksaa tällöin tontin hankintakustannuksista vain koron. Vuosivuokra on 5 % tontin kauppahinnasta. Vuokra-ajaksi sovitaan 50 vuotta. Kauppakirjan ja vuokrasopimuksen on täytettävä määrämuodot. Maakaaressa on säädetty kauppakirjasta mm: Kauppakirja on tehtävä kirjallisesti Ostajan ja myyjän tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa. Kauppakirjasta on käytävä ilmi: luovutustarkoitus luovutettu kiinteistö myyjä ja ostaja kauppahinta tai muu vastike Kaupanvahvistaja toimii kaupan todistajana ja hän tarkistaa samalla kaupan osapuolten henkilöllisyyden ja kaupan muodollisen pätevyyden. Julkisia kaupanvahvistajia ovat Porissa mm. henkikirjoittajat, julkiset notaarit, maanmittaustoimiston ja kunnan virkamiehet, jotka voivat toimia toimitusinsinööreinä. Tonttikaupan tärkeät osoitteet: Porin kaupunki, Tekninen toimiala, palvelupiste Porina, Yrjönkatu 6 B Kaupungin tontit, tonttikartat, kiinteistörekisteriotteet, viralliset karttaotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset, katukorkeudet. Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat Pääsuunnittelijan tehtävät Vastaavan työnjohtajan tehtävät Korjaussuunnitelmat 040 7556654 www.knieminen.fi Porin kaupunki, Konsernihallinto, Kaupunkisuunnittelu, Yrjönkatu 6 B (Palvelupiste Porina) Tiedot rakennusoikeuksista, suunnittelutarveratkaisut, poikkeuslupaneuvonta. Maanmittauslaitos Pori, Isolinnankatu 18, toinen (2) kerros Kiinteistörekisteriotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset sekä karttaotteet kaava- alueiden ulkopuolelta. 8 Käytännön ohjeita rakentajille

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTTAMINEN PORIN KAUPUNKI Arvontamenettely ja jatkuva haku Porin kaupunki luovuttaa yleensä omakotitontteja kahdella tavalla. Uudet tontit luovutetaan arvontamenettelyssä vuosittain kesäelo kuussa. Kaupungille palautuneista rakentamattomista tonteista järjestetään arvontamenettely aina tarvittaessa. Hakuajat päättyvät erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Arvontamenettelyssä vapaiksi jääneitä tontteja luovutetaan jatkuvasti. Kummassakin luovutustavassa tontteja haetaan ensisijaisesti sähköisen tonttihaun kautta tai vaihtoehtoisesti paperisella lomakkeella. Arvontamenettelyssä hakijan tulee esittää tontit siinä järjestyksessä, missä hän niitä tavoittelee. Hakija voi esittää hakutoiveita niin monta kuin itse näkee tarpeelliseksi. Sähköisellä tontinhakulomakkeella voi esittää korkeintaan kymmenen hakutoivetta. Jos hakutoiveita on enemmän, hakijan on tulostettava hakemus itse ja tehtävä tonttitoivomukset paperille, jonka jälkeen hakija voi joko postittaa tai tuoda tonttihakemuksen Porinaan. Hakemuksen on oltava perillä ilmoitettuna hakuaikana. Arvontamenettelyssä etusijalla ovat ne yksityishenkilöt, jotka eivät ole viimeisen viiden vuoden aikana olleet arvonnan perusteella oikeutettuja saamaan omakotitonttia tai joille ei ole jatkuvassa haussa päätetty luovuttaa tonttia. Aviopareille, avopareille ja henkilöille, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa, arvotaan ainoastaan yksi numero myös siinä tapauksessa, että molemmat ovat hakeneet tonttia eri hakemuksella. Edellä mainitun puolison tai henkilön nimi on mainittava hakemuksessa. Vääriä tietoja antaneen henkilön hakemus voidaan hylätä. Arvontamenettelyssä kullekin hakijalle arvotaan järjestysnumero. Sen ja hakijan esittämän tonttien järjestyksen perusteella tehdään tekniselle lautakunnalle esitys tonttien luovutuksesta. Kullekin hakijalle luovutetaan enintään yksi tontti. Hakija voi valita, haluaako hän vuokrata vai ostaa tontin. Valinnalla ei ole vaikutusta arvontaan. Jatkuvassa haussa omakotitontit luovutetaan hakemisjärjestyksessä. Jos useampi hakee samaa tonttia samana päivänä, tontin saaja arvotaan. Tässäkin arvonnassa otetaan huomioon samat etusijat kuin varsinaisessa arvontamenettelyssä. Poikkeuksellisista luovutustavoista, esim. tarjouskilpailuista, tekninen lautakunta päättää aina erikseen. Tontin vastaanottaminen Viranhaltijan luovutuspäätös ja toimintaohjeet tontin vastaanottamiseksi postitetaan hakijoille. Tonttijohtomaksu tulee maksaa kuukauden kuluessa päätöspäivästä. Vuokrasopimus tai kauppakirja on allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa päätöspäivästä. Maksut on maksettava ennen allekirjoittamista. Jos maksuja ei makseta tai sopimusta ei allekirjoiteta määräajassa, luovutuspäätös (varaus) peruuntuu ja tontti palautuu uudelleen haettavaksi. Rakentamisvelvoite ja tontin palauttaminen kaupungille Tontin saaja sitoutuu rakentamaan asemakaavan mukaiset rakennukset käyttöön otettavaan kuntoon kolmen vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Ennen tonttihakemuksen jättämistä hakijan pitää tutustua asemakaavamääräyksiin ja mahdollisiin alueellisiin rakennustapaohjeisiin, joista selviää, millaisen rakennuksen tontille saa rakentaa. Jos kaupungille palautuu rakentamatta jäänyt tontti (vuokrasopimus puretaan tai myyty tontti ostetaan takaisin), palautuksesta pidätetään 500 euroa korvaukseksi aiheutuneista kuluista. Sen lisäksi palautettavasta tonttijohtomaksusta pidätetään ikävähennyksenä yksi prosentti (1 %) kultakin kalenterikuukaudelta, Käytännön ohjeita rakentajille 9

jonka tontti on ollut palauttajan hallinnassa. Vuokraa peritään sopimuksen päättymispäivään saakka. Ostettaessa tontti takaisin kauppahinta on sama, jolla tontti myytiin. Kauppahinta, vuokra ja muut maksut Omakotitonttien neliöhinnat eli myyntihinnat vahvistetaan alueittain. Vuokrasopimusta tehtäessä tontin perusvuokra on 5 prosenttia tontin myyntihinnasta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksin muutoksiin vuokrasopimuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla. Vuokra laskutetaan vuosittain yhdessä erässä niin, että eräpäivä on kesäkuun lopussa. Allekirjoitusvuoden vuokra laskutetaan tarvittaessa myöhemmin erikseen. Koska maanvuokria laskutetaan vuosittain noin 5000 kappaletta, maksuehdoista ei voida yksilöllisesti neuvotella. Vuokralainen voi halutessaan ostaa asumiseen tarkoitetun tontin omakseen kaupungilta. Tontin kauppahinta on kulloinkin voimassa oleva neliöhinta kerrottuna tontin neliöillä. Tonttijohtomaksu Pääsääntöisesti kaupunki rakentaa katutöiden yhteydessä omakotitonteille vesi- ja viemäriliittymät noin kaksi metriä runkolinjasta tontin puolelle. Tästä peritään ennen sopimuksen allekirjoitusta 2 480 euron tonttijohtomaksu (sisältää arvonlisäveron 24 prosenttia). Tonttijohtomaksu ei sisällä liittymämaksuja, jotka Porin Vesi (linkki Porin Veden sivuille) perii erikseen vesi- ja viemäriverkkoon liityttäessä. Myös sähköliittymä ja mahdollinen kaapeli-tv tai valokuituliittymä pitää tilata ja maksaa erikseen. Ostetun tontin lainhuudattaminen Tontin ostajan on haettava saannolleen lainhuuto 6 kk kuluessa kaupan teosta. Lainhuuto haetaan Maanmittauslaitokselta. Lainhuutohakemukseen on liitettävä kuitit varainsiirtoveron maksamisesta. Mikäli tonttikauppa tehdään ennen teknisen lautakunnan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, lainhuutohakemukseen on liitettävä myös lautakunnan pöytäkirjan ote, johon haetaan lainvoimaisuusleima kaupungin kirjaamosta, tai palvelupiste Porinasta. Ohje lainhuudon hakemisesta, http://www. maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/palvelut/rekisteroi-omistusoikeus Vuokraoikeuden kirjaaminen Tontin vuokra-aika alkaa sopimuksen allekirjoituspäivänä. Vuokralaisen on haettava vuokraoikeuden kirjausta maanmittauslaitokselta 6 kk kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta. Vuokraoikeuden kirjaus vastaa omistustontin lainhuutoa ja mahdollistaa velkakiinnitysten hakemisen. Vuokraoikeuden kirjaamishakemukseen on liitettävä teknisen lautakunnan pöytäkirjan lainvoimainen ote. Lainvoimaisuusleiman saa kaupungin kirjaamosta, palvelupiste Porinan kautta. Ohje vuokraoikeuden kirjaamisesta, http:// www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/palvelut/rekisteroi-vuokraoikeus Yritystontit (teollisuus- ja liiketontit) Porin kaupunki vuokraa teollisuus- ja liiketontteja tarveharkintaa käyttäen. Tontteja pyritään luovuttamaan kaikille tarvitsijoille ottamalla huomioon yrityksen luomat työpaikat, ympäristövaikutukset ja mahdollinen laajentumisvara. Yritystontit vuokrataan pitkäaikaisella 50 vuoden vuokrasopimuksella, jolla sovitaan, että vuokralainen rakentaa tontille kahden vuoden kuluessa määrätyn suuruisen rakennuksen. Yritys voi lunastaa tontin omakseen täytettyään sovitun rakentamisvelvollisuuden. Teollisuustontin rakentamisvelvollisuuden tultua täytetyksi yrittäjä voi saada elinkeinopoliittisia etuuksia (vuokravapaus enintään kolmeksi vuodeksi tai tontin omaksi ostaminen alennettuun hintaan). Porin kaupunki, Tekninen toimiala Infrajohtaminen/maapolitiikka 10 Käytännön ohjeita rakentajille

TONTTIJAKO, TONTIN LOHKOMINEN YM. RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT KAUPUNKI MITTAUKSEN TOIMENPITEET Asemakaavassa vahvistuvat asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat kuten: rakennuskorttelit, kadut, puistot ja vastaavat. Tonttien väliset rajat ja tonttien numerot vahvistuvat sitovassa tonttijaossa, jonka laatii kiinteistöinsinööri tai hänen määräyksestään virkasuhteessa oleva maanmittausalan insinööri tai teknikko. Tonttijaon hyväksyy kaupungingeodeetti. Tonttijako laaditaan yleensä kortteleittain. MRL 78 :n kirjatun pääsäännön mukaan tonttijako sisältyy asemakaavaan. Näin ei yleensä ole kuitenkaan käytännössä ja normaalisti tonttijako laaditaan erillisenä asiakirjana asemakaavan voimaantulon jälkeen. Tämä on luonnollista siksi, että useimmat rakennushankkeet aloitetaan vasta kaavan voimaantulon jälkeen, ennestään rakennetuilla alueilla joskus varsin pitkänkin ajan kuluttua. Tonttijakoja laaditaan, eli työtä tehdään, tarpeen niin vaateissa. Tonttijako voidaan myös jättää osoittamatta asemakaavassa. Tällöin voidaan kaavamääräyksellä edellyttää laadittavaksi erillinen tonttijako, joka on aina sitova. Erillinen tonttijako voidaan laatia ilman kaavamääräystäkin tarpeen niin vaatiessa. Tämä on tyypillistä Noormarkun alueella. Laissa ei ole säädetty tarpeen harkitsijasta. Porissa tarvetta tutkaillaan tontti- jaon laatijan ja rakennusvalvonnan yhteistuumin. Käytännössä Porin kaupungin asemakaavoitetuilla alueilla sitova tonttijako on edellytyksenä rakennusluvan saamiselle. Asemakaava-alueella tulee rakennusluvan saamiseksi tontin olla merkitty kiinteistörekisteriin nimenomaan tonttina. Tontin saamiseksi kiinteistörekisteriin on yleensä suoritettava tontin lohkominen, jonka toimittaa Ympäristöja lupapalveluiden kaupunkimittauksen toimitusinsinööri. Toimitusinsinööri voi toimia myös kaupanvahvistajana. Porin kaupungin ylläpitämiä rekistereitä on siis useita. Kiinteistörekisteriin muodostetaan uusia tontteja tonttijaon perusteella. Päällekkäisiä rekistereitä pidetään, että kiireelliset mutta yksinkertaiset toimitukset saadaan nopeasti valmiiksi. Jotta tontti voidaan muodostaa, täytyy kaikkien kyseisen tontin osien olla saman omistajan omistuksessa. Tontin lohkominen perustuu hyväksyttyyn tonttijakoon. Tontin lohkominen suoritetaan maanomistajan tai -haltijan hakemuksesta. Tontin lohkomista haetaan kirjallisesti kiinteistörekisterin pitäjältä, joka Porissa asemakaava-alueilla on kaupungingeodeetti. Jos on ostettu määräala, voi tontin lohkominen tulla Käytännön ohjeita rakentajille 11

vireille Maanmittauslaitokselta tulleen ilmoituksen perusteella. Tällöin toimitus tulee siis vireille, kun määräalalle on myönnetty lainhuuto. Toimitusta ei siis määräalan kaupassa aina tarvitse hakea itse. Tontin lohkomistoimituksessa laaditaan tonttikartta, jonka jäljennöstä tarvitaan siis rakennuslupaa haettaessa. Mikäli kysymyksessä on rakentaminen asemakaavan ulkopuolella, laaditaan käytössä olevaa kartastoa hyväksi käyttäen kartta rakennuspaikasta ja sen ympäristöstä rakennuslupaa varten. Rakennusluvan myöntämisen ja ns. aloitusleiman saamisen jälkeen on Tekniseltä toimialalta kirjallisesti pyydettävä rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen, ja hakemukseen on liitettävä hyväksytyt rakennuspiirustukset, joista selviää rakennuksen ulkomitat, sijainti ja korkeusasema. Kun rakennuksen perustustyöt ja jalustan tai sitä vastaavan rakentaminen on suoritettu, siitä on ilmoitettava tekniseen palvelukeskukseen rakennuksen sijainnin ja korkeusaseman tarkastamista varten. Sijaintikatselmuksessa tarkastetaan, ovatko rakennuksen paikka ja korkeusasema hyväksyttyjen piirustusten mukaiset. Tarvittaessa hakijalle annetaan todistus tai tarkastuskertomus. Teknisen toimialan palvelupisteessä PORI- NASSA (Yrjönkatu 6 B) on valmiita lomakkeita, joilla voi tilata em. toimenpiteitä. PORINASTA saa myös neuvoja ja lisätietoa tarvittaessa. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Kaupunkimittaus Maastotyöpäällikkö Olli-Pekka Ihalainen ja Mittausteknikko Mikko Myllynen PROJEKTI- RAKENTAJAT JK OY PROJEKTINJOHTO TYÖNJOHTO RAKENNUSTYÖT 12 Käytännön ohjeita rakentajille

PORIN KAUPUNGIN RAKENNUS TARKASTAJAN OHJEITA PIENRAKENTAJALLE 1.0 Yleistä Pientalon rakentaminen on hyvin monitahoinen ja -tasoinen työsuoritus, joka on rakentajalle samanaikaisesti suuri investointi. Rakentamisen suunnittelu ja töiden aloittaminen tuo usein mukanaan ongelmatilanteita ja epätietoisuutta. On epäselvää jopa se, missä järjestyksessä ja missä paikassa rakentamiseen liittyviä asioita hoidetaan. Tämän ohjeen tarkoituksen on osaltaan helpottaa luotsaamista karikoissa, lisätietoja saa suoraan Ympäristöja lupapalvelut toimialan rakennusvalvontayksiköstä tai kaupungin verkkosivuilta https:// www.pori.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/rakennusvalvonta Neuvontapalveluista ei peritä erillistä maksua, vaan ne sisältyvät normaaleihin lupa- ja palvelumaksuihin. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennusasetus (MRL ja MRA) tuli voimaan 1.1.2000. Lain keskeisimpänä tavoitteena oli rakentamisen laadun olennainen parantamisen. Uudistettuina menettelyinä oli mm. suunnittelijoiden pätevyyden korostaminen ja arvioiminen, rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuuvelvollisuuden korostaminen ja hänen palkkaamansa henkilöstön pätevyys, aloituskokouksen järjestämisvelvollisuus, rakentamisen aikaisen dokumentoinnin järjestäminen (tarkastusasiakirja ja tuotevalvonta-aineiston kokoaminen), käyttö- ja huoltoasiakirjan laatiminen sekä suhteellisen laajan tiedottamisen järjestämisestä sekä luvan hakuvaiheessa että myös rakennuspaikalla. Voimassa olevaa lainsäädäntöä on täsmennetty lukuisilla muutoksilla. Porin kaupungin rakennusjärjestys (KV vahvistanut viimeksi 26.10.2015) löytyy kaupungin verkkosivuilta. Rakennusjärjestyksellä annettaan paikallisista oloista johtuvia erityismääräyksiä, siten kuin kaupunginvaltuusto on asiassa päättänyt. Keskeisimpinä asioina rakenteellisten määräysten lisäksi ovat määräykset rakentamisen ja rakennetun ympäristön vaikutuksesta naapurin asemaan. Määräyksillä pyritään edistämään hyvän elämän perusedellytyksiä. 2.0 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö (MRL 119 17.1.2014/41). Säännöksestä annetaan toistaiseksi tarkempia määräyksiä rakentamismääräyskokoelmassa. Säännösten tarkoituksena on, että rakennushankkeeseen ryhtyvä palkkaa edellä esitetyissä asiakirjoissa edelletyt pätevyydet täyttävät henkilöt avukseen suunnittelua ja rakentamista varten ja että rakennushankkeeseen ryhtyvän erityisenä tehtävänä on huolehtia, että rakentamisen olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät. Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluvat muun ohessa rakennustyön valvonta sekä työn tarkastaminen ja todentaminen samoin kuin käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen (CE-merkintä). 3.0 Rakennussuunnitelmien laadinta 3.1 Rakennussuunnitelmat / lainsäädännön vaatimukset MRL= maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 120 (17.1.2014/41) Rakentamista koskeva suunnitelma Rakentamista koskevia suunnitelmia ovat rakennussuunnitelma sekä erityissuunnitelmat. Käytännön ohjeita rakentajille 13

Rakennussuunnitelma sisältää rakennuksen pääpiirustukset, joihin kuuluvat asemapiirros sekä pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset. Erityissuunnitelmat sisältävät tarpeelliset muut piirustukset, laskelmat ja selvitykset. Rakentamista koskevat suunnitelmat on laadittava siten, että ne täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakentamista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja esitystavasta. MRL 120 a (17.1.2014/41) Pääsuunnittelija Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääsuunnittelijan tehtävistä. MRL 120 b (17.1.2014/41) Rakennussuunnittelija Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä rakennussuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i :n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje rakennussuunnitelman sisällön osalta. MRL 120 c (17.1.2014/41) Erityissuunnittelija Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä erityissuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i :n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. MRL 120 d (17.1.2014/41) Suunnittelutehtävien vaativuusluokat Suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella. Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen. 14 Käytännön ohjeita rakentajille

Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä. MRL 120 e (17.1.2014/41) Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset Suunnittelijoiden on oltava luonnollisia henkilöitä. Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on: 1) vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkeaasteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä; 2) tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; 3) vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä. Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin kyseisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä. Hänellä on lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteensovittamista. Pääosa 2 ja 3 momentissa edellytetystä kokemuksesta on oltava kyseisen suunnittelualan suunnittelutehtävistä. Korjaus- tai muutostyön suunnittelijalla tulee olla kokemusta korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. MRL 120 f (17.1.2014/41) Suunnittelijan kelpoisuuden arviointi Rakennusvalvontaviranomaisen on arvioitava sille ilmoitetun suunnittelijan 120 d ja 120 e :n mukainen kelpoisuus kyseiseen tehtävään. Rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä pyydettäessä päätös suunnittelijan kelpoisuudesta toimia kyseisessä suunnittelutehtävässä. MRL 120 g (17.1.2014/41) Suunnittelijoiden ilmoittaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava viimeistään rakennuslupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle, kenet hän on valinnut pääsuunnittelijaksi ja rakennussuunnittelijaksi. Ilmoitukseen on sisällytettävä suunnittelijan suostumus tehtävään sekä kelpoisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot suunnittelijan koulutuksesta ja kokemuksesta. Erityissuunnittelijaa koskeva ilmoitus on tehtävä ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle. Ilmoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ilmoituksen sisällöstä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle myös suunnittelijan vaihtumisesta kesken rakennushankkeen. Ilmoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ilmoituksen sisällöstä. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä. Suunnittelijan tulee laatia rakentamista varten tarvittava vastuullaan oleva suunnitelma niin, Käytännön ohjeita rakentajille 15

että sillä voidaan osoittaa suunnittelulle ja rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Vastaava pohjarakennesuunnittelija huolehtii pohjarakennesuunnitelman laatimisesta. Pohjarakennesuunnittelutehtävät jaetaan yleensä geoteknisen suunnittelijan ja kantavien rakenteiden rakennesuunnittelijan kesken, jotta riittävä geotekniikan ja pohjarakenteiden asiantuntemus tulee varmistettua. Toinen näistä nimetään vastaavaksi pohjarakennesuunnittelijaksi pätevyyden ja työn vaativuuden perusteella. Rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus MRA 48 (12.3.2015 / 215) Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. Vaativuudeltaan vähäisenä pidettävässä suunnittelutehtävässä voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla voidaan katsoa olevan rakennuskohteen tai suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. Rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä (pääsuunnittelija) sekä erityisalan kokonaisuudesta vastaavalla suunnittelijalla tulee lisäksi olla hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta. MRA 49 49 on kumottu asetuksella 12.3.2015/215 Rakennussuunnittelu Rakennuslupahakemukseen liitettäviin pääpiirustuksiin kuuluvat asemapiirros sekä pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirrokset. Hakemukseen on liitettävä ote alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle rakennettaessa ote asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin ote ja tarvittaessa tonttikartta. Näitä asiakirjoja ei kuitenkaan tarvita siltä osin kuin ne ovat kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käytettävissä. Rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja tarvittaessa terveellisyydestä ja korkeusasemasta sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätään erityissuunnitelmien ja selvitysten toimittamisesta kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos on kysymys pienehköstä, rakenteiltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan yksinkertaisesta rakennuksesta. Rakennussuunnitelmista annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Pääsuunnittelijan tehtävät Mra:n 48 (12.3.2015/215) Pääsuunnittelijan on huolehdittava yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla: 1) hankkeen aikataulusta ja suunnitteluajan riittävyydestä; 2) suunnittelun lähtötietojen kattavuudesta ja ajantasaisuudesta sekä lähtötietojen toimittamisesta muille suunnittelijoille; 3) suunnitelmien riittävyydestä; 4) lupa-asiakirjojen ja erityissuunnitelmien ja selvitysten laatimisesta ja toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle; 16 Käytännön ohjeita rakentajille

5) lupapäätöksen jälkeen suunnitelmiin tehtävien muutosten suunnittelun yhteensovittamisesta ja muutosten edellyttämän hyväksynnän tai luvan hakemisesta; 6) suunnittelijoiden vastuunjaosta ja yhteistyöstä sekä suunnittelun yhteensovittamisen menettelyistä. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, pääsuunnittelijan tehtävänä on yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla selvittää ennen suunnittelun aloittamista rakennuksen rakennushistoria, rakennuksen ominaispiirteet ja kunto, aiemmin tehdyt korjaukset ja muutokset ja rakennustyön aikana rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutukset suunnitteluun. Rakennustarkastajan kommentti Edellä esitetty lainsäädäntö antaa asiassa määräykset, mutta erityisen tärkeää hyvään lopputulokseen pääsemiseksi on pätevän suunnittelijan mukanaolo hankkeen alusta alkaen. Suunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa. Myös erityissuunnittelijoiden (rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelijat) mukanaolo suunnittelun alusta alkaen on osoittautunut tarpeelliseksi ja rakentajan edun mukaiseksi. Jokaisessa omakotirakennushankkeessa pitää olla nimettynä hankkeen pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta. Tavallisimmin tämä henkilö on arkkitehti, joka on laatinut pääpiirustukset. Talopakettitoimitusten yhteydessä pääsuunnittelija on henkilö, joka on toiminut asiantuntijana jo rakennustyyppiä valittaessa ja joka on laatinut asemapiirustuksen, eli henkilö joka vastaa rakennuksen sijoituksesta tontilla ja on myöskin suunnitellut rakennuksen korkeusaseman sekä pihamaan järjestelyt kokonaisuudessaan. 3.2 Suunnittelun lähtökohdat Kartat, kaavat Omakotitalon suunnittelussa on heti alusta alkaen otettava huomioon rakennuttajan tarpeiden ohella myös käytettävissä olevan tontin tarjoamat mahdollisuudet / asettamat rajoitukset. Ennen suunnittelun aloittamista tulee hankkia tonttikartta, jossa on mukana asemakaavamääräykset ja josta selviävät mahdolliset rakentamisen rajoitukset. Suunnittelijan on välttämätöntä tutustua tonttiin paikalla käyden ennen suunnittelutyön aloittamista. Rakennuspaikan maaperäolosuhteet Rakennussuunnittelussa tarvittavista rakentamisalueen maaperäolosuhteista ja katukorkeuksista saa tietoa Teknisen toimialan palvelupiste Porinasta. Tonttikohtainen maaperätutkimus, jossa on mukana myös pintavaaitustiedot ja tiedot maaperän saastuneisuudesta; esim. vanhat saha-alueet, kaatopaikat huoltoasemat ja muut riskialueet, on teetettävä yksityisellä konsultilla ja se liitetään rakennuslupahakemukseen. Käytännössä näin on meneteltävä useimmissa tapauksissa. Perustamistapalausunnot p. 050 3074682 Pohjarakennesuunnittelu Betonielementtisuunnittelu www.insinooritoimistovillanen.fi Käytännön ohjeita rakentajille 17

3.3 Rakennuksen pitkäikäisyys ja monikäyttöisyys Rakennuttajan on syytä tiedostaa, että tehdessään rakennukseen liittyviä valintoja, hän samalla suurelta osin päättää rakennuksen kesto iästä ja monikäyttöisyydestä. Rakentamisessa pätee sääntö, että talon kestoikä ja huoltovapaus- / -välit voidaan suurelta osin valita ennakkoon materiaalivalintojen ja teknisten ratkaisujen avulla. Rakennus voidaan tehdä kestämään 20 vuotta tai 100 vuotta tai pitempään. Kestoikää lisättäessä myöskin kustannukset kasvavat, mutta pitkällä aikavälillä se tulee huomattavasti halvemmaksi. Suunnittelussa on otettava huomioon rakennuksen elinkaari ja kuinka moneen käyttöön rakennus tuona aikana soveltuu kivuttomasti. On otettava huomioon perheessä tapahtuvat muutokset ja mitä ne edellyttävät rakennukselta ja sen muunneltavuudelta. 3.4 Pääpiirustukset Pääpiirustukset rakennuslupaa varten tulee pätevän suunnittelijan laatia ja allekirjoittaa. 3.5 Erityissuunnitelmat ja selvitykset Seuraavien piirustusten ja suunnitelmien toimittaminen lupaviranomaiselle luvan myöntämisen jälkeen ennen rakennustyön aloittamista on tarpeen vain, mikäli rakennuslupapäätöksessä niin edellytetään. Useimmat piirustukset ovat kuitenkin tarpeen itse rakennustyön suorittamisessa, vaikka viranomaiset eivät niitä vaatisikaan. Työpiirustukset Työpiirustuksissa esitetään pohja- ja leikkauspiirrokset yksityiskohtaisesti mitoitettuna työn suorittamista varten. Ne ovat yleensä suuremmassa mittakaavassa kuin pääpiirustukset. Ellei rakennusluvan pohjapiirustuksia ole tarkennettu työpiirustustasolle, joutuu rakennustyön suorittaja päättämään monia asioita, esim. väliseinien ja -ovien tarkat paikat, rakennuspaikalla työtä tehdessään, eikä ole lainkaan varmaa sopivatko tämän jälkeen esim. kalusteet kuten oli aiottu. Rakennepiirustukset ja lujuuslaskelmat Rakennepiirustuksissa ja lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja mitat työn suoritusta varten. Niissä esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteudenja vesi eristykset. Rakennepiirustukset edellytetään yleensä laadittaviksi jo yksikerroksisesta omakotitalosta ja aina mikäli kerroksia on enemmän. Ilmanvaihto ja lämmityslaitepiirustukset Ilmanvaihtopiirustuksissa esitetään ilmanvaihdon järjestäminen ja toiminta, tavoitearvot, kanavointi ja niiden eristykset sekä laitteiden mitoitus. Lämmityslaitepiirustuksissa esitetään lämmityksen järjestäminen ja toiminta laitteineen, varusteineen sekä laitteiden mitoitus. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto piirustukset Piirustuksissa esitetään vesi- ja viemärijärjestelmät laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen. Ks. myös kohta 5.4. 3.6 Pihasuunnitelmat Pihan käyttöratkaisujen ja pintavesien poisjohtamisen pääkohdat tulee esittää rakennusluvan asemapiirustuksessa. Ennen rakennustöiden aloittamista laadittu tarkka pihan käyttösuunnitelma mahdollistaa pihan pohjatöiden oikean toteuttamisen. Oikein ajoitettu ja hyvin toteutettu pihan pohjustus tuo säästöä pihan rakennus- ja hoitokustannuksissa. Pihasuunnitelmassa esitettävät viherasiat määräytyvät kohdekohtaisesti. Huomioithan, että puiden kaataminen edellyttää erillistä lupaa. Teknisen toimialan infran kunnossapidon toimintayksikössä nämä lupa-asiat käsittelee Pirkka Kevätkylä p. 044 701 1749. 18 Käytännön ohjeita rakentajille

4.0 Rakennusvaurioiden ennaltaehkäisy Rakennusvaurioiden ehkäisemiseksi on suunnittelussa ja rakentamisessa muiden ratkaisujen ohessa kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin yksityiskohtiin: Rakennuspaikan ja lattiapinnan korkeusasemat sekä keskinäiset korkeussuhteet Pintavesien poisjohtaminen rakennuksen seinustoilta, ei kuitenkaan naapurin puolelle Lattian alle tehtävän kosteuden nousua estävän salaojasorakerroksen riittävä paksuus ja oikea rakeisuus Routasuojausmateriaali soveltuvuus käyttökohteeseen ja riittävä mitoitus erityisesti kylmien rakenteiden osalta Rakennuksen salaojat ja katon sade- ja sulamisvesiä varten tarvittava sadevesijärjestelmä pidettävä erillään toisistaan Lattiarakenteissa käytettävän lämmöneristeen soveltuvuus käyttökohteeseen, ja erityisesti sen puristuskestävyys pitkäaikaiskuormituksessa Ulkoseinän- ja yläpohjarakenteiden ulkokerroksen tuulettuminen Sisäpuolisen ilmanvaihdon tehokkuus koko asunnossa ja erityisesti kosteissa tiloissa sekä ilmanvaihdon toimivuus myös talviolosuhteissa Pesuhuoneen ja saunan maanvaraisen laatoitetun betonilattian vesieristys ja pintakallistus sekä suihkuseinän ja -nurkkauksen taustaseinän vesieristys on tehtävä myös kivirakenteisen laatoitetun seinän yhteydessä sekä erityisesti käytettävien vesieristysmateriaalien ja viemärilaitteiden materiaalien yhteensopivuuden tarkistaminen Edellä lueteltujen yksityiskohtien ratkaisut tulee esittää rakennuslupapiirustuksissa. Rakennusvalvonta kiinnittää niihin huomiota lupakäsittelyssä ja työmaalla katselmuksissa. 5.0 Rakennusluvan hakeminen 5.1 Lupamenettely Rakennuslupa on aina kirjallinen, ja sitä haetaan rakennusvalvontatoimistosta. Pientalojen rakennuslupapäätökset tekee rakennustarkastaja, joka toimii rakennusvalvontatoimiston päällikkönä. Lupapäätöksiä tehdään viikoittain. Luvan käsittely kestää 3 6 viikkoa lupahakemusten määrästä ja käsittelyyn tulleiden hakemusten valmiudesta riippuen. Lupahakemusasiakirjojen laatiminen ja tarvittavien kaavakkeiden täyttäminen kannattaa antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Näin suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat pääsuunnittelijan tietoon ja hän tehtävänsä mukaisesti huolehtii asiakirjojen täydentämisestä / korjaamisesta. Rakennuslupahakemuksen käsittely keskeytyy aina puutteiden tai virheiden ilmennytä. Käsittely jatkuu, kun suunnitelmaa on siltä osin täydennetty tai korjattu. Rakennusvalvonnan yhteystiedot ja puhelinajat kaupungin verkkosivuilta www.pori.fi KONSULTOINTI RAKENNE- JA RAKENNUSSUUNNITTELU 044 059 5654 info@instoharripeltonen.fi www.instoharripeltonen.fi Käytännön ohjeita rakentajille 19

5.2 Suunnitelmaluonnokset ja neuvonta Rakennushankkeen sujuva ja laadukas läpivienti edellyttää kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Osaava pääsuunnittelija osaa antaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle neuvoa kaavamääräyksistä, rakentamistapaohjeista ja muista rakennuspaikkaa koskevista rajoitteista. Kaikki tonttia koskevat määräykset on tärkeää ottaa huomioon ennen tontin lopullista hankintapäätöstä. Tarvittaessa pääsuunnittelija on yhteydessä rakennusvalvontaan tai kaupunkisuunnitteluun epäselvyyksien selvittämiseksi. Etukäteisneuvonta on maksutonta eikä myöskään luonnossuunnitelmien alustavasta tarkistamisesta peritä maksua. Pääsuunnittelijan tulee esittää rakennushanke lupakäsittelijälle ennen sen jättämistä varsinaiseen lupakäsittelyyn. 5.3 Lupahakemuksesta tiedottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan tulee rakennuslupahakemuksen vireille tulosta tiedottaa naapureille. Lain tarkoittamia naapureita ovat viereisen ja vastapäisen kiinteistöjen omistajat ja haltijat. Rakennusluvan hakijan kannattaa kustannusten välttämiseksi itse hoitaa lupahakemuksesta tiedottaminen. Rakennusvalvontatoimisto on laatinut luvanhakijalle ohjeen naapurustolle tiedottamisesta. Ohjeen mukaisesti naapurien kanta asiassa dokumentoidaan suunnitelmaasiakirjojen asemapiirustukseen eikä erillisellä lomakkeella. Tärkeintä asiassa on, että kuultava on todella nähnyt suunnitelmat kokonaisuudessaan, joita aiotaan toteuttaa. Mikäli tiedottaminen suoritetaan viranomaistyönä, se viivästyttää luvan käsittelyä vähintään kaksi viikkoa sekä aiheuttaa lisäkustannuksia luvanhakijalle. Lisäksi on rakennuttajan tiedotettava vireillä olevasta rakennushankkeesta rakennuspaikalla. Asiasta on annettu ohjeita rakennusjärjestyksessä (www.pori.fi). 5.4 Lupahakemus ja liiteasiakirjat / piirustukset Tavallisessa omakotitalon rakennuslupahakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat asiakirjat: Rakennuslupahakemus, 1 kappaleena Allekirjoittajana kaikki rakennuspaikan omistajat / haltijat Muulla allekirjoittajalla tulee olla valtakirja edellä mainituilta hakijoilta Nimetty pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija ja LVI-suunnittelija ja heidän yhteystietonsa Pääsuunnittelijan tarkastuslista 1. Pääpiirustukset 3 sarjana, seläkkein sidottuna, päivättynä ja allekirjoitettuna pinta-alatiedot (RT 12-11055, SFS 5139: 2011, YM, Opas / kerrosala) ja tilavuustiedot (RT 120.12, SFS 2460) ryhmiteltyinä uusiin, vanhoihin ja laajennustietoihin sekä niiden summiin asemapiirustus, mittakaava 1:200, asemapiirustuksessa esitetään rakennus ja sen sijoitus sekä ulkomitoin että sokkelimitoin että rakennuksen lattian ja pihan korkeussuhteet (korkolukemat, N2000- järjestelmässä) ja lisäksi periaatteellinen suunnitelma pintavesien poisjohtamiseksi. Pohjapiirustus 1:100 (pienissä kohteissa 1:50), pohjapiirustuksessa esitetään muun ohella vesi- ja viemärikalusteet, palo- osastot poistumis- ja varateineen, palovaroittimien järjestelyt, ilmanvaihdon yleisjärjestelyt Leikkauspiirustukset 1:100 (1:50) Julkisivupiirustukset 1:100 Rakenneleikkaus 1:20 materiaalimerkintöineen sisältäen tiedot yläpohjasta, ulkoseinästä, alapohjasta, sokkelista sekä kosteiden tilojen vesieristyksistä Hormipiirustus 1:20 liittyvine rakenteineen Tontin käyttö- ja istutussuunnitelma 1:200 Sähköiset pääpiirustukset pdf(a)-tiedostoina 20 Käytännön ohjeita rakentajille

2. Virallinen rakennuslupakartta Tonttikartta ja ote kiinteistörekisteristä (asemakaava-alueella) Mikäli tonttia ei vielä ole muodostettu tulee hakijan pyytää toimitusta maanmittausteknikolta tai kaupungin geodeetilta. Virallinen karttajäljennös (haja-asutusalueella) Kartat saavat olla enintään 3 kuukautta vanhoja; niillä on noin viikon toimitusaika Asemakaava-alueella tonttijako tulee olla tehty ja tontti merkitty kiinteistörekisteriin ennen luvan käsittelyä Mikäli asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva rakennuspaikka muodostuu useammasta kuin yhdestä kiinteistörekisteritilasta on tilojen yhdistäminen saatettava vireille ennen rakennusluvan käsittelyä (Maanmittauslaitos). 3. Rakennuspaikan hallinta Jäljennös myönnetystä lainhuudosta Jäljennös kauppakirjasta tai muusta luovutuskirjasta Rasitustodistus Todistus eritysoikeuden kirjaamisesta Jäljennös perunkirjasta (tarvittaessa) 4. Ennakkoluvat ja lausunnot Ympäristökeskuksen tai kaupunginhallituksen poikkeamispäätös lainvoimaisuustodistuksineen Kaupunginhallituksen suunnittelutarveratkaisu lainvoimaisuustodistuksineen Naapurien suostumukset poikkeusmenettelyssä Selvitys naapurien kuulemisesta Selvitys naapureille tiedottamisesta Ennakkotiedot rakennuksen vesi- ja viemärilaitteista tai Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen viemäriverkon ulkopuolella hyväksytyt vesi- ja viemärisuunnitelmat ja esiselvityslomake Energiaselvitys Muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys 5. Rakennushankeilmoitukset RH 1 rakennehankeilmoitus jokaisesta rakennuksesta erikseen esim. päärakennus, autotalli, erillinen autotalli jne. RH 2 asuinhuoneistoilmoitus, täytetään vain, mikäli hanke sisältää enemmän kuin yhden asunnon. RK 9 poistumalomake, täytetään poistuvasta, purettavasta rakennuksesta. Rakennuksen purkaminen erillisenä toimenpiteenä ilman uuden rakentamista edellyttää purkuluvan hakemista. 6. Työnjohtajat Hakemus vastaavan työnjohtajan hyväksymiseksi Hakemus kvv-työnjohtajaksi hyväksymiseksi Hakemus iv-työnjohtajan hyväksymiseksi 7. Muuta Selvitys rakennuksen suunnittelusta ja suunnittelijoista Kerrosalalaskelma Selvitys rakennusjätteen määrästä, lajittelusta ja laadusta Selvitys purettavasta rakennusmateriaalista ja hyväksikäytöstä Selvitys purettavan rakennuksen rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta 8. Töiden aloitus, luvan voimaisuus Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen. Rakennustarkastajan päätöksestä on 14 vuorokauden valitusaika ja vastaava aika lautakunnan päätöksestä on 30 vuorokautta. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaan, ilmoittaminen voidaan myös suorittaa suoraan aloituskokouksessa. Hakemuksesta voidaan rakennustyö aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta vakuutta vastaan. 5.5 Lupaehdot Rakennusluvan saajan on tarkoin tutustuttava rakennuslupapäätökseen ja täytettävä siinä Käytännön ohjeita rakentajille 21

asetetut ehdot vahvistettuja piirustuksia noudattaen. Aloituskokouksessa viimeistään selvennetään luvan saajalle mitä kukin erityisehto pitää sisällään ja annetaan toimintaohjeet asioiden sujuvaksi hoitamiseksi. Rakennuslupapäätös ja vahvistetut piirustukset on huolellisesti säilytettävä rakennustyömaalla ja rakennustyön valmistuttua rakennuksessa. Niitä ei saa luovuttaa mihinkään muuhun tarkoitukseen käytettäväksi kuin rakennustyön aikana suoritettavissa tarkastuksissa. Lupapiirustukset kuuluvat olennaisena osana rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Ks. kohta käyttö- ja huolto-ohje kohta 9.10 5.6 Luvan voimassaoloaika Uuden rakennuksen rakentamiseen oikeuttava lupa on voimassa työn aloittamiseen nähden kolme vuotta ja valmistumiseen nähden viisi vuotta, ellei sitä eri hakemuksesta ole pidennetty. Pidennystä on haettava luvan voimassaoloaikana. Muu rakennusasiassa (toimenpidelupa) annettu lupa on voimassa kolme vuotta, minkä kuluessa ko. toimenpide on tehtävä valmiiksi. 6.0 Vastaava työnjohtaja MRL 122 (17.1.2014/41) Vastaava työnjohtaja Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on oltava vastaava työnjohtaja vain silloin, kun se on kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä. Vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava, että rakennustyön aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja että rakennustyön tarkastusasiakirja pidetään rakennustyömaalla ajan tasalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävistä ja ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä. MRL 122 a (17.1.2014/41) Erityisalojen työnjohtajat Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on vastaavan työnjohtajan lisäksi oltava kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, jos se on laitteistojen rakentamisen vaativuuden vuoksi tarpeellista. Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia. Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että kyseisen erityisalan rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erityisalojen työnjohtajien työnjohtotehtävistä. MRL 122 b (17.1.2014/41) Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat Rakennustyön johtotehtävät jaetaan vaativuusluokkiin rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennussuojelun, rakennuksen koon, rakennusfysikaalisten ja terveydellisten ominaisuuksien, kuormitusten ja palokuormien, suunnittelumenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden, ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten sekä rakentamisolosuhteiden ja työnsuorituksessa käytettävien menetelmien perusteella. 22 Käytännön ohjeita rakentajille

Vaativuusluokat ovat vaativa työnjohtotehtävä, tavanomainen työnjohtotehtävä sekä vähäinen työnjohtotehtävä. Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, työnjohtotehtävän vaativuusluokka voi olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen. Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia työnjohtotehtäviä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työnjohtotehtävän vaativuusluokan määräytymisestä. MRL 122 c (17.1.2014/41) Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset Vastaavan työnjohtajan ja eritysalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on: 1) vaativassa työnjohtotehtävässä kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkeaasteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto; lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä; 2) tavanomaisessa työnjohtotehtävässä kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka muuten osoitetut vastaavat tiedot; lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus rakennusalalla; 3) vähäisessä työnjohtotehtävässä voi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai aiempi sitä vastaava tutkinto sekä lisäksi riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä. MRL 122 d (17.1.2014/41) Työnjohtajan hyväksymistä koskeva hakemus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava rakennusvalvontaviranomaiselta vastaavan työn johtajan hyväksymistä ennen rakennustyön aloittamista. Erityisalan työnjohtajan hyväksymistä rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava ennen kyseisen erityisalan rakennustöiden aloittamista. Hakemuksessa on selvitettävä työnjohtajan kelpoisuus kyseiseen työnjohtotehtävään. Vastaavaa työnjohtajaa koskevaan hakemukseen on liitettävä kirjallinen ilmoitus, jossa työnjohtaja sitoutuu vastuuvelvollisena johtamaan rakennustyötä. MRL 122 e (17.1.2014/41) Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan hyväksyminen Rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy vastaavan työnjohtajan tai erityisalan työnjohtajan, jos tämä täyttää 122 c :ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Rakennusvalvontaviranomaisen on peruutettava hyväksyminen, jos siihen on tehtävien olennaisen laiminlyömisen johdosta tai muusta vastaavasta syystä aihetta. Rakennusvalvontaviranomaisen on tarvittaessa kuultava työnjohtajaa. Jos rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt henkilön enintään viittä vuotta aikaisemmin vastaavaksi työnjohtajaksi tai erityis alan työnjohtajaksi vastaavanlaiseen rakentamishankkeeseen kunnassa, uutta hyväksyntää ei tarvitse hakea. Tällöin riittää, että rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitetaan Käytännön ohjeita rakentajille 23

vastaavana työnjohtajana tai erityisalan työnjohtajana toimimisesta sekä toimitetaan 122 d :n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus. MRL 122 f (17.1.2014/41) Työnjohtajan tehtävän alkaminen ja päättyminen Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty, ja päättyvät loppukatselmukseen. Työnjohtaja voi vapautua tehtävästä ennen loppukatselmusta vain pyytämällä kirjallisesti rakennus valvontaviranomaiselta vapautusta tai siten, että rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy toisen henkilön työnjohtajan tilalle MRA 70 70 72 on kumottu asetuksella 12.3.2015/215 Vastaavan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset Rakennustyön vastaavana työnjohtajana voi toimia henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan rakennusalan korkeakoulututkinnon tai rakennusasetuksen (266/1959), jäljempänä aikaisempi asetus, 68, 132 ja 137 :ssä työnjohtajalta edellytetyn tutkinnon. Lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus rakennusalalla. Pienehkön ja rakenteiltaan yksinkertaisen rakennuksen vastaavana työnjohtajana voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Edellä tarkoitetun työnjohtajan on hyväksyntää koskevassa hakemuksessa osoitettava kelpoisuutensa vastaavana työnjohtajana toimimiseen. Hakemukseen on liitettävä kirjallinen ilmoitus, jossa hakija sitoutuu vastuuvelvollisena johtamaan rakennustyötä. Jos joku on kunnassa enintään viittä vuotta aikaisemmin hyväksytty vastaavaksi työnjohtajaksi vastaavanlaiseen rakentamiseen, hyväksyntää kelpoisuuden toteamiseksi ei tarvita. Tällöin riittää ilmoitus vastaavana työnjohtajana toimimisesta sekä 3 momentissa tarkoitettu sitoumus. MRA 71 Erityisalan työnjohto Rakennustyössä tulee olla kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja sen mukaan kuin tehtävien vaativuus edellyttää. Rakennustyössä voi lisäksi olla rakennusluvassa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrättäviä muiden erityisalojen vastuullisia työnjohtajia. Erityisalan työnjohtajien hyväksyntää koskee soveltuvin osin, mitä vastaavasta työnjohtajasta säädetään. Rakennustyön erityisalan työnjohtajien kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Vähimmäiskelpoisuudesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. MRA 72 Rakennustyön aloittaminen Rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun ryhdytään rakennuksen perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentamiseen. Kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide voidaan suorittaa ennen rakennustyön aloittamista noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään. Rakennuksen perustuksen paalutustyö voidaan suorittaa ennen rakennustyön aloittamista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetun paalutussuunnitelman mukaisesti. Lupaa vaativassa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun ryhdytään rakenteiden tai rakennusosien purkamiseen tai rakentamiseen. 24 Käytännön ohjeita rakentajille

MRA 73 muutettu 12.3.2015 /215 Rakennustyön johto Vastaavan työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty. Näistä tehtävistä ja vastuusta voidaan vapautua vain pyytämällä kirjallisesti vapautus tehtävästä tai siten, että hyväksytään toinen henkilö vastaavan työnjohtajan tilalle. Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että: 1) rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle; 2) rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä; 3) rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; 4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa; 5) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat. Mitä vastaavasta työnjohtajasta säädetään, koskee soveltuvin osin erityisalan työnjohtajaa. Rakennushankkeeseen on hyväksytettävä vastaava työnjohtaja rakennuslupapäätöksen sitä edellyttäessä (aina uuden rakennuksen rakentamisen yhteydessä). Vastaavan työnjohtajan tulee johtaa rakennustyötä ja vastata sen suorittamisesta viranomaisiin päin. Vastaavan työnjohtajan tehtävien hoitamisesta antaa rakennusvalvonta erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen ja vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä. Pätevyys Omakotirakennuksen vastaavalla työnjohtajalla on oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä. Tehtävät Vastaavan työnjohtajan taidoilla ja aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys rakennustyön oikeaoppisen toteutuksen varmistamisessa. Hänen edellytetään osallistuvan tuntuvalla työpanoksella hankkeeseen. Rakennusvalvonta seuraa ja arvioi vastaavan työnjohtajan työskentelyä sekä tukee häntä tärkeässä tehtävässä. Vastaava työnjohtaja on syytä palkata välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Hän toimii rakennuttajan neuvojana rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä sekä vastaa viranomaisiin päin rakennushankkeen luvanmukaisuudesta. Vastaavan työnjohtajan tulee omalta osaltaan pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat on tehty (ks. pääsuunnittelija) ja että työ tehdään niiden ja myönnetyn luvan mukaan. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset tilataan ajallaan. Vastaava työnjohtaja suorittaa aloituskokouksessa tarkennetut tarkastukset työkohteessa ja huolehtii, että siitä myös tehdään merkintä työmaan tarkastusasiakirjaan (rakennusvalvonnasta saatava työmaapäiväkirja tai erillinen valvontajulkaisu), jota rakennusvalvonta jakaa ilmaiseksi pientalorakentajille. Mra:n 73 (12.3.2015/215) Vastaavan työnjohtajan tehtävät Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla, että; 1) viranomaiskatselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja tarkastukset ja toimenpiteet tehdään asianmukaisissa työvaiheissa; Käytännön ohjeita rakentajille 25

2) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt pääpiirustukset, tarvittavat erityissuunnitelmat, rakennustyön tarkastusasiakirja ja muut asiakirjat; 3) tarvittavat selvitykset rakennushankkeen riskillisistä vaiheista ja haitallisista vaikutuksista ovat tehdyt; 4) ennen rakennustyön aloittamista ja sen aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin rakennustyön riskien ja haittojen välttämiseksi; 5) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; 6) rakennustyössä on rakennustyön vaativuuden edellyttämä eritysalan työnjohtaja, joka hoitaa hänelle säädetyt tehtävänsä. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vastaavan työnjohtajan on korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla rakennustyön aikana huolehdittava rakenteita avattaessa ja purettaessa ilmi tulleiden seikkojen huomioon ottamisesta rakennustyössä. Mitä 1 momentin 1 5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään vastaavasta työnjohtajasta, sovelletaan myös erityisalan työnjohtajaan. Hakemus / ilmoitus Vastaavaksi työnjohtajaksi hyväksymistä haetaan rakennusvalvontayksikön lomakkeella, jossa tulee olla työnjohtajan sitoumus tehtävän suorittamiseen. 6.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden työnjohtaja (KVV-tj) ja ilmanvaihtolaitteiden työnjohtaja (IV-tj) Milloin rakennuslupapäätöksessä edellytetään, tulee vesi- ja viemärilaitteiden sekä ilmanvaihtolaitteiden rakennustyössä olla rakennusvalvontaviranomaisen erikseen hyväksymät henkilöt, joka vastaavat kyseisten laitteistojen asentamisesta. KVV-työnjohtajan ja IV-työnjohtajan hyväksymisen hoitaa LVI-tarkastusinsinööri. Kyseisten erityistyönjohtajien tulee omalta osaltaan huolehtia toimialaansa kuuluvien katselmusten tilaamisesta. Suoritetut tarkastukset työnjohtajat merkitsevät työmaan tarkastusasiakirjaan ja erilliseen kvv- ja iv-töiden tarkastusasiakirjaan. Pätevyys Kvv-työnjohtajalla on oltava vähintään tehtävään soveltuva teknikon tutkinto ja riittävä kokemus asennustöiden valvontaan perehdyttävissä tehtävissä. 7.0 Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen Rakennuksen paikan merkitsemisen tarkoituksena on ohjata rakentaja rakentamaan rakennusluvassa määriteltyyn paikkaan. Rakennuksen paikan merkitsemien on tilattava ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista Teknisen palvelukeskuksen kaupunkimittauksesta, osoitteesta Valtakatu 4 C. Merkintämittauksen ajankohta on syytä valita niin, että rakennusala on raivattu, pintamaa kuorittu ja mahdollinen sorapatja levitetty. Jos merkintämittaus tehdään ennen pintatöitä, merkit helposti häviävät. Sokkelikorkeuden tulee olla valmiina lupahakemuksen piirustuksissa ja sen on suunnitellut rakennuksen suunnittelija. Sokkelikorkeus voidaan tuoda rakennuspaikalle jo ennen rakennusluvan käsittelyä, mikäli sen oikeellisuudesta ei voida muutoin varmistua. Poikkeaminen rakennusluvassa vahvistetusta sokkelikorkeudesta, ilman että siitä on sovittu lupaviranomaisen kanssa, on ehdottomasti kielletty. Korkeuslukeman virhettä epäiltäessä on välittömästi otattava yhteyttä rakennusvalvontayksikköön. Pyrkimys rakentaa naapureita korkeammalle ei ole hyväksyttävä lähtökohta. Rakennusluvassa vahvistetun sokkelikorkeuden soveltuvuus ympäristöön ja naapurirakennuksiin on rakennuttajan, suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan varmistettava rakennuspaikalla maanrakennustöiden yhteydessä 26 Käytännön ohjeita rakentajille

ennen perustusten rakentamista. Vaatimus on ehdoton ja siitä on myös rakennuslupapäätöksessä erillinen määräys, jolla rakennustyö keskeytetään, jollei näin menetellä. Aloituskokouksessa rakennuttajalle annetaan asiassa vielä täsmentäviä menettelytapaohjeita. 8.0 Rakennustyöhön liittyvät sopimukset Rakennustyön aikaiset rakentamista koskevat yksityisoikeudelliset työnsuoritusta koskevat sopimukset eivät mitenkään kuulu rakennusvalvontaviranomaisen toimivallan piiriin. Rakennustarkastajana haluan kuitenkin antaa asiassa ohjeen, sillä on täysin mahdollista tehdä jotakin työsuoritusta koskinen myöskin suullinen sopimus. Menettely ei kuitenkaan ole mitenkään suositeltavaa ja aiheuttaa turhia murheita ainakin riitatilanteissa. Suositeltavaa on siis aina tehdä asiassa kirjallinen sopimus. Pyörää ei kuitenkaan jokaisen kannata näissä asioissa keksiä uudelleen vaan on suositeltavaa käyttää Rakennustietosäätiön julkaisemia sopimusasiakirjoja, joiden merkki on RYS-9 1998. RYS-9 2002 S / RT 16-10783 (2002) on rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus. RYS-9 / RT 16-10685 (1999) on rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot ja RT 10-10836 on Pientalohankkeen suunnittelusopimuksen laatiminen. Nämä asiakirjat on nimenomaan laadittu tilanteeseen, jossa rakennuttaja ei ole rakennusalaan perehtynyt kuluttaja ja urakoitsija on rakennusalan ammattilainen. Sopimusasiakirjat ovat kuluttajansuojaviranomaisen hyväksymiä ja antaa sitä kautta rakennuttajalle tuen riitatapauksissa. Sopimusasiakirjat ovat myöskin laadittu kuluttajan kannalta edullisimmiksi kuin normaalit käytössä olevat rakennustöiden yleiset sopimusehdot. 9.0 Rakennustyönaikaiset katselmukset Rakennushankkeessa edellytetyt katselmukset on merkitty rakennuslupapäätökseen. Vastaava työnjohtaja tilaa ne työn edistymisen mukaan tarkastajilta. Katselmusten sisällöstä ja luonteesta voi rakennusvalvonta antaa erillisiä ohjeita rakennuslupapäätöksen yhteydessä. Vastaavan työnjohtaja ja erityisalojen työnjohtajien tulee olla mukana katselmuksissa. Vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja yhdessä huolehtivat rakentamisen aikana tuotevalvonta-aineiston kokoamisesta käyttö- ja huoltokirjaa varten. 9.1 Aloituskokous MRL 121 (17.1.2014/41) Aloituskokous Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä rakennusluvassa rakennustyön aloituskokouksen pitämisestä. Aloituskokouksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus ja sen toteutta- ASTORA RAKENNUS OY Käytännön ohjeita rakentajille 27

jien asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Aloituskokous voidaan järjestää myös maisematyölupaa edellyttävissä hankkeissa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että aloituskokous pidetään ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa on oltava läsnä ainakin rakennusvalvontaviranomaisen edustaja, rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan rakennushankkeeseen ryhtyvää koskevat velvoitteet, suunnittelun ja rakennustyön keskeiset toimijat ja heidän tarkastustehtävänsä, viranomaiskatselmukset ja -tarkastukset sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa sovittuja menettelyitä on noudatettava rakennustyössä. MRA 74 74 79 on kumottu asetuksella 12.3.2015/215 Aloituskokous Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä Velvollisuudesta pitää aloituskokous määrätään rakennuslupapäätöksessä. Aloituskokouksessa käydään läpi tulevaa rakennushanketta ja varmistetaan vastuuhenkilöiden tehtävät. Samalla rakennusvalvonta haluaa varmistua, että eri osapuolet ovat asianmukaisesti varmistuneet hankkeeseen liittyvistä erityisvaatimuksista esim. rakennuksen ja pihatason korkeusasemat. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuksen korkeusasema on hyväksytty aloituskokouksessa. Aloituskokouksen pyytää rakennuttaja. Hänen lisäkseen siihen osallistuu pientalohankkeissa vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija (ks. pääsuunnittelija ed.). 9.2 Rakennustyön aloitusilmoitus Varsinaisten rakennustöiden aloittamisesta on ajallaan ilmoitettava rakennusvalvontaan, jolloin tarkistetaan, että lupapäätöksessä vaaditut suunnitelmat on toimitettu ja että kaikki edellytetyt työnjohtajia koskevat päätökset ovat kunnossa. Aloitusilmoitus voidaan myös tehdä aloituskokouksen yhteydessä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia rakennushankkeita. 9.3 Pohja- perustuskatselmus Milloin omakoti- tai vastaavilla pienrakennuksilla katsotaan pohjakatselmus tarpeelliseksi, on tämä katselmus pyydettävä rakennusvalvonnan tarkastajilta perustusten maankaivutöiden aikana tai niiden päätyttyä. Ennen perustusrakenteiden betonointia on vastaavan työnjohtajan ja perustusrakenteiden suunnittelijan aina tarkistettava maapohja-, laudoitus- ja raudoitustyöt sekä valvottava perustusten valutyöt. 28 Käytännön ohjeita rakentajille

Perustuskatselmus tilataan rakennusvalvonnan tarkastajilta ennen perustusten betonitöihin ryhtymistä. 9.4 Sijaintikatselmus ja rakennuksen korkeusaseman toteaminen Sijaintikatselmus tilataan, kun rakennuksen perustustyö ja jalustan tai sitä vastaavan rakennusvaiheen työ on suoritettu. Rakennustyötä ei saa jatkaa ennen kuin katselmus on suoritettu ja rakentaja on saanut siitä kaupungin geodeetin antaman todistuksen, että perustus, sen mitat ja korkeusasema ovat myönnetyn luvan mukaiset. 9.5 Rakennekatselmus Kun rakennuksen runko ja kantavat rakenteet on tehty ja rakenteet ovat näkyvissä, pyydetään rakennekatselmus rakennusvalvonnasta. Rakennekatselmus voidaan myös suorittaa useammassa vaiheessa, mikäli se on eduksi jo valmiiksi rakennetun rakenteen suojaamiseksi sääoloja vastaan. 9.6 Hormikatselmus Hormikatselmus pyydetään, kun savuhormit on tehty ja ennen kuin ne peitetään. Hormikatselmus pyydetään rakennusvalvonnan tarkastajilta. 9.7 Öljylämmityslaitteiston tarkastus Ennen loppukatselmusta on pelastusviranomaisen tarkastettava öljylämmityslaitos. 9.8 LVI-laitteiden tarkastus Tarkastus pyydetään LVI-tarkastusinsinööriltä, kun rakenteisiin jäävät kvv- ja ilmastointiasennukset ovat valmistumassa ja kun vesijohtoasennukset ovat otettavissa käyttöön. 9.9 Sähkötarkastukset Sähköurakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisten tarkastusten pitämisestä. Varmennustarkastukset ovat kaupallista toimintaa. Sen voi suorittaa turvatekniikankeskuksen valtuuttama tarkastaja. 9.10 Loppukatselmus Käyttöönottokatselmus Jos rakennus tai sen osa halutaan käyttöön ennen varsinaista loppukatselmusta, pyydetään käyttöönotettavalla osalle rakennusvalvonnalta käyttöönottokatselmus. Käyttöön otettavan osan tulee silloin täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Asuintiloissa tämä tarkoittaa, että lämmitys-, ilmanvaihto, vesi- ja viemärilaitteistot ovat valmiit ja tarkastetut Rakennusliike Risto Sinkkonen Käytännön ohjeita rakentajille 29

sähkölaitteista ei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle portaiden ja parvekkeiden kaiteet sekä rakennuksen turvajärjestely ovat kunnossa myös talotikkaiden ja vesikaton kulkuteiden tulee olla kunnossa asukkaiden käyttöön tarkoitetut piha-alueet on erotettu työmaa-alueista. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje pitää tässä vaiheessa olla pääosiltaan laadittuna ja luovutettavissa rakennuttajan käyttöön. Loppukatselmus Loppukatselmus pyydetään rakennusvalvonnalta, kun rakennus on piharakenteineen valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaolon päättymistä. Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on hyväksyntä kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa. Rakentamisen viranomaisvalvonta päättyy loppukatselmukseen. Rakennuksen käytönaikainen valvonta perustuu maankäyttö- ja rakennuslain erityissäännöksiin rakennetusta ympäristöstä huolehtimiseksi. Mikäli rakennushanketta halutaan jatkaa rakennusluvan raukeamisen jälkeen, on sille haettava uusi rakennuslupa, josta veloitetaan voimassaolevan taksan mukaan. Alkuperäinen teksti: Rakennustarkastaja Hannu Olenius DI 30.09.2014 Päivitetty: Lupainsinööri Sofia Hannukainen 20.04.2018 Rakennusvalvontapäällikkö Matti Karjanojan tiedote sähköisen asioinnin muutoksesta, huhtikuu 2018 Porin kaupungin rakennusvalvonta ottaa käyttöön Lupapiste-palvelun Rakennusvalvonta siirtyy paperittomaan lupakäsittelyyn toukokuussa. Lupapiste-palvelussa eri rakennushankkeet voidaan valmistella alusta loppuun sähköisesti yhdessä rakennusvalvonnan ja muiden rakennusalan ammattilaisten kanssa. Uudet rakennuslupahakemukset Hakemusten jättäminen Lupapiste-palveluun avataan toukokuussa (7.5.2018), kunhan tarvittavat tietojärjestelmien yhteensovittamiset on saatu valmiiksi. Lupapiste-palvelussa hakija voi seurata lupakäsittelyn etenemistä ja nähdä viranomaisen, suunnittelijoiden tai muiden hankkeen osapuolten tekemät kysymykset, vastaukset ja muutokset suunnitelmiin. Rakentamisen aikaiset kokoukset, katselmukset ja tarkastukset toteutetaan Lupapistepalvelun asioinnin avulla. Lupapiste-palvelun kautta tulevat sähköiset lupa-asiakirjat ja piirustukset siirretään suoraan sähköiseen arkistoon. Lupapiste-palvelun käyttöönotto tarkoittaa, että kaikki rakennushankkeeseen tarvittavat asiakirjat, piirustukset ja pöytäkirjat ovat jatkossa sähköisiä. Käsittelyssä olevat rakennuslupahakemukset Jo jätetyt rakennuslupahakemukset käsitellään kuten ennen Lupapisteen käyttöönottoa. Hakemuksia voi edelleen jättää, täydentää ja hakea muutoksia tehtyihin hakemuksiin. Käsittelyssä olevaa rakennuslupahakemusta ei tarvitse siirtää Lupapiste-palveluun. 30 Käytännön ohjeita rakentajille

Myönnetyt luvat ja työmaavalvonta Jo myönnetyt rakennusluvat ovat voimassa ja niitä käsitellään kuten ennenkin. Lupapisteeseen ei siirretä myönnettyjä lupia. Rakentamisen aikaisia tarkastuksia, katselmuksia, muutoksia tai muita valvonta-asioita ei käsitellä Lupapisteessä. epermit Nykyisessä sähköisessä rakennuslupien käsittelyssä (epermit) olevat lupa-asiat käsitellään loppuun samassa tietojärjestelmässä. Uusia rakennuslupahakemuksia ei oteta epermitiin 30.4.2018 jälkeen. Järjestelmästä luovutaan joulukuussa 2018. Rakennusvalvonta tiedottaa järjestelmässä loppuvuodesta olevien keskeneräisten rakennuslupien siirtämisestä, kun tarve tulee ajankohtaiseksi. Luvanhakijan ei tarvitse nyt tehdä mitään. Tavoite: rakennuslupa kahdessa viikossa Rakennuslupien käsittelyn ja rakentamisen aikaisen valvonnan sähköistäminen edistää viranomaistyön sujuvuutta ja sähköistä arkistointia. Lupapiste-palvelun käyttöönotto ja opettelu vaatii rakennusvalvonnan asiantuntijoilta, yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta kärsivällisyyttä. Rakennusvalvonta ja Lupapiste-palvelun asiantuntijat järjestävät tarvittaessa käyttäjäkoulutusta rakentajille, suunnittelijoille, viranomaisille ja alan ammattilaisille Porissa myöhemmin sovittavana ajankohtana. Lupapiste-palvelun verkkosivut www.lupapiste.fi Ympäristö- ja lupapalvelut toimiala Rakennusvalvontayksikkö Valtakatu 11, 28100 Pori Soittoaika ma ti ja to pe 10.00 12.00, asiointi ajanvarauksella Sähköposti: etunimi.sukunimi@pori.fi Rakennuslupaneuvontaa myös palvelupiste Porinassa ma ti kello 9 16:30 Yrjönkatu 6 B, Pori Insinööritoimisto L E V O L A OY - KUNTOTUTKIMUKSET - KORJAUSSUUNNITELU - VALVONTA Tomi Levola Rakennusterveysasiantuntija p. 0440 893 475 tomi.levola@inststolevola.com www.inststolevola.com Käytännön ohjeita rakentajille 31

Kaikki maalaustyöt ulos ja sisälle, katosta lattiaan! Soita: 044 521 1026 Metsäkotitie 9 B 7 28400 ULVILA www.laatumaalaus.fi 32 Käytännön ohjeita rakentajille

POIKKEAMISET JA SUUNNITTELUTARVE RATKAISUT Kunta voi tietyin edellytyksin myöntää poikkeamisen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeamishakemuksen tueksi on aina esitettävä erityinen syy. Vähäinen poikkeaminen voidaan käsitellä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Poikkeaminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Suunnittelutarveratkaisussa harkitaan edellytykset rakennusluvan myöntämiselle asemakaavan ulkopuolisilla alueilla, jotka asutuksen tiheyden tai yleiskaavassa olevan määräyksen vuoksi ovat suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarveratkaisumenettelyä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle eikä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentamisen on oltava sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Suunnittelutarveratkaisua ei tarvita, jos kyseessä on olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentaminen tai muun olemassa olevan rakennuksen korjaaminen tai asuinrakennuksen vähäinen laajentaminen. Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain 16, 137 ja 171 174 :iin. Neuvontaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisen tarpeesta ja hakemusmenettelystä antavat: Porin kaupunkisuunnittelu, käyntiosoite: Yrjönkatu 6 B (palvelupiste Porina), postiosoite: PL 95, 28101 Pori Porin rakennusvalvonta, käyntiosoite: Valtakatu 11, postiosoite: PL 121, 28101 Pori Porin kaupunki käsittelee suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset yleensä noin 1 3 kuukaudessa. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen voimassaoloaika on 2 vuotta, jonka aikana rakennuslupaa on haettava. ark KIRSTI.KANERVA ARKKITEHTITOIMISTO KIRSTI KANERVA Ky KIRSTI KANERVA, arkkitehti SAFA, ARK 710 mobile 050 5620 620 www.ark-kanerva.fi Käytännön ohjeita rakentajille 33

Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennushanketta suunnittelevan tulee huomioida ainakin seuraava: Alueen kaavoitustilanne (yleiskaava, maakuntakaava) ja hankkeen vaikutus maankäyttöön ja kaavaratkaisuihin ja -määräyksiin Hankkeen sijainti palveluihin ja kaupunkirakenteeseen nähden Alueen tiestö, yhteys rakennuspaikalle ja mahdollinen liittymä valtion teihin Rakennuspaikan soveltuvuus tarkoitukseen (pinta-ala, peitteisyys, korkeusasema jne.) Naapurien kannanotot rakentamisesta. Rakennusjärjestyksen määräykset ja ohjeet Poikkeamista tai suunnittelutarveratkaisua haetaan kirjallisella lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan: Selvitys omistus- ja hallinto-oikeudesta Naapurikiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kuuleminen Virallinen karttaote hakemuksen kohteena olevasta kiinteistöstä (palvelupiste Porinasta) Asemapiirros (mittakaava 1:500) Hakemuksen palautus Hakemus osoitetaan Porin kaupunkisuunnittelulle ja toimitetaan osoitteeseen: Porin kaupungin kirjaamo PL 121 (käyntiosoite Yrjönkatu 6B, 2.krs) 28100 Pori Hakemuksen käsittelyssä ollaan siirtymässä entistä enemmän sähköiseen käsittelyyn. Tiedustele mahdollisuutta lähettää asiakirjoja ja karttoja sähköisesti. Murskeet Hiekat Kivet 0400 322 278 / Esa Haavisto www.haavistonsora.fi 34 Käytännön ohjeita rakentajille

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMINTA- ALUEEN OHJEITA RAKENTAJILLE Pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksen yhtenä tavoitteena on vaikuttaminen omalta osaltaan turvalliseen rakentamiseen. Tämä tarkoittaa sekä tulipalojen syttymisen että kotitapaturmien ennalta ehkäisyä rakenteellisin keinoin. Parhaiten se onnistuu uudisrakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä. Pelastuslaitos on pienrakentajan käytettävissä turvallisuusasiantuntijana rakennushankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen ja vielä rakennuksen valmistuttuakin. On syytä korostaa, että pelastuslaitos näkee suorittamansa onnettomuuksien ehkäisytyön sekä kansantaloudellisten aineellisten vahinkojen vähentämiseen, että ennen kaikkea rakennuksen tulevien käyttäjien turvallisuuteen tähtäävänä toimintana. Pelastusviranomaisille on asetettu pelastuslainsäädännön perusteella velvollisuus toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa mm. tulipalojen ja osaltaan myös muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuuden sattuessa pelastustoiminnan toimintaedellytysten varmistamiseksi. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä pelastuslaitos antaa lausuntonsa pääpiirustuksissa esitettyihin rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja väestönsuojien rakentamiseen sekä pelastustoiminnan edellytyksiin liittyviin asioihin teknillisen asiantuntijan ominaisuudessa. Seuraavassa on luettelo voimassa olevista paloturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä ja ohjeista sekä pelastusviranomaisen osuudesta: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta 745/2017 E8 Muuratut tulisijat, ohjeet 1985 Pelastuslaitoksen valvonta-alueeseen kuuluvia muita säädöksiä ovat mm. seuraavat: Pelastuslaki 379/2011 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 Laki pelastustoimen laitteista 10/2007 SM asetus pelastustien merkitsemisestä 1384/2003 SM asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 SM asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta 805/ 2005 VN asetus väestönsuojista 408/2011 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista 314/85 VN asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313/ 85, luvut 5 ja 6 Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta 819/2015 Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta 539/ 2005 VN asetus palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista 291/ 2009 SM asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta 239/ 2009 Edellä mainittuihin liittyen pelastuslaitos neuvoo sekä suorittaa sen toimialaan kuuluvat tarkastukset. Näitä ovat mm: öljylämmityslaitteistojen tarkastus palavien nesteiden vähäisen käsittelyn ja varastoinnin tarkastus nestekaasun vähäisen käsittelyn ja varastoinnin tarkastus viljankuivaamojen ja öljykäyttöisten lämminilmakehittimien tarkastus väestönsuojan käyttöönottotarkastus alkusammuttimet Käytännön ohjeita rakentajille 35

poistumisopasteet ja poistumisreittien valaiseminen (merkki- ja turvavalaistus) tulisijat ja savupiiput talo- ja lapetikkaat nuohouksen valvonta osastoivat ovet (palo-ovet) palovaroittimet Öljylämmitys Sumutuspolttimella varustettu öljylämmityslaitteisto on tarkastettava asennustyön valmistuttua. Tarkastuksen suorittaa pelastusviranomainen (palotarkastaja) kolmen kuukauden kuluessa asennustyön valmistumisesta. Tarkastuksen edellytyksenä on öljylämmityslaitoksen asentaneen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymän, asennusliikkeen antama asennustodistus. Rakentajan on syytä varmistua urakkatarjouksia pyytäessään, että asennusliikkeellä on riittävät asennusoikeudet. Asennusliikkeen on toimitettava asennustodistus kiinteistön edustajalle sekä jäljennös pelastuslaitokselle välittömästi asennustyön valmistuttua. Pelastusviranomainen laatii tekemästään tarkastuksesta pöytäkirjan, josta veloitetaan Porin kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen tarkastusmaksu. Öljysäiliön sijoittamista maan alle tulee välttää ainakin tärkeillä pohjavesialueilla. Rakennusvalvonta-, ympäristö- ja pelastusviranomaiset suosittelevat säiliön sijoittamista rakennuksen sisälle kattilahuoneeseen tai erilliseen EI30-luokkaisesti palo-osastoituun polttoainevarastoon. Kattilahuoneeseen voi sijoittaa yhteistilavuudeltaan enintään 3000 litran säiliöt, tällöin säiliöiden etäisyyden lämmityskattilasta tulee olla vähintään yksi metri. Savupiiput Uusien savupiippujen ja tulisijojen tarkastuksesta sovitaan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Mikäli olemassa olevan rakennuksen savupiiput ja tulisijat ovat olleet yli kolme vuotta käyttämättöminä tai niiden käyttötarkoitus muuttuu, on nuohoojan tarkistettava ne ennen käyttöönottoa. Savupiippujen rakentamisessa ja asentamisessa noudatetaan ympäristöministeriön asetusta savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017). Esivalmistetuissa savupiipuissa on oltava CE -merkintä. Savupiipulta edellytettävään vesikatteen yläpuoliseen korkeuteen vaikuttaa piipun sijainti katon harjaan nähden ja katemateriaali. Huomioon on myös otettava katon tasalla tai yläpuolella olevat palavatarvikkeiset rakenteet ja ulkoilman sisäänottoaukot 8 metrin etäisyydelle asti. Erityisesti on huomioitava savupiipun ja tulisijan yhteensopivuus. Kiinteistön omistajan tai haltijan on pelastuslain mukaan huolehdittava, että savupiiput ja tulisijat tulevat nuohotuiksi. Satakunnassa on käytössä piirinuohousjärjestelmä (tilanne 2018). Piirinuohoojan velvollisuutena on tarjota omassa piirissään nuohouspalveluja kiinteistön omistajalle sopimuksensa mukaisesti. Kattilahuoneet Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen rakentamisessa noudatetaan Ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017. P3-luokkaisen rakennuksen, kuten omakotitalon, kattilahuone ja polttoainevarasto osastoidaan yleensä EI30 rakentein. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset: Kattilahuone ja nestemäisen polttoaineen varasto seinät ja katto B-s1, d0 lattia A2FL-s1 Kiinteän polttoaineen varasto seinät ja katto D-s2, d2 lattia Tiloihin johtavan osastoivan oven on oltava vähintään luokkaa EI15. Kattilahuoneen osastoivan oven on lisäksi oltava itsestään sulkeutuva ja salpautuva. 36 Käytännön ohjeita rakentajille

Tikkaat, kattosillat ja varatie Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuutta käsitellään Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017. Sieltä löytyvät määräykset mm. katon ja savupiipulle pääsyn turvajärjestelyistä. Mikäli rakennuksen toisessa kerroksessa on asuinhuoneita, on niistä järjestettävä varatie (hätäpoistumismahdollisuus) maan pinnalle. Yleensä tämä edellyttää helposti avattavaa kiintopainikkeellista ja riittävän isoa ikkunaa sekä kiinteiden tikkaiden asentamista ikkunaseinälle. Talotikasohjeita: johteiden välinen etäisyys on 400 mm, puolien välinen etäisyys on 300 mm tikkaiden sivujohteet taivutetaan ylimmän puolan yläreunan kohdalta 15 o noususuuntaan ja noin 1000 mm korkeudelta alaspäin kohti vesikattoa tikkaat kiinnitetään kattorakenteeseen tai kattotikkaisiin tikkaiden etäisyys seinästä, räystäästä, räystäskourusta tai muusta ulkonemasta on vähintään 200 mm alimman puolan korkeus maanpinnalta tai muulta lähtötasolta on suositeltavaa olla 1000 1200 mm, asuinrakennuksissa vähintään 1200mm. Talotikkailta pitää olla turvallinen kulkuyhteys savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille ja muille huoltokohteille. Yhteys järjestetään lappeen suuntaisilla lapetikkailla ja katon harjan suuntaisilla kattosilloilla, kun katon kaltevuus on suurempi kuin 1:8. Kattotikkaat ja kattosillat valmistetaan syöpymistä vastaan suojatusta teräksestä, muusta tarkoitukseen soveltuvasta metallista tai kestopuusta. Kattosillan kävelytason leveyden on oltava vähintään 350 mm. Erityisesti on huomioitava, että tikkaat ja muut kattoturvatuotteet kiinnitetään alustaansa tukevasti. Autosuojat Omakotitalon yhteydessä oleva autosuoja on palo-osastoitava, myös avoin autosuoja. Autosuoja palo-osastoidaan EI30 luokkaisesti. Sisäseinien ja -katon pintakerroksien pitää olla yleensä luokkaa B s1, d0 ja lattian A2FL-s1, poikkeuksena on alle 60 m 2 maanpäällinen suoja, jossa pintakerrosvaatimus on D-s2, d2. Lattian pitää olla vähintään luokkaa A2FL-s1. Autosuojasta voi olla yhteys muihin tiloihin osastoivan oven kautta siten, että myrkyllisten tai palavien kaasujen leviäminen on estetty. Autotallin kyseessä ollen on kulkuyhteys asuintiloihin tai tulisijalliseen tilaan järjestettävä kahden oven rajoittaman tilan kautta Kastelli-kodit toimitetaan joko elementteinä tai pre-cut -menetelmällä. Valitse kotisi suoraan markkinoiden laajimmasta mallistosta tai tuo meille omat suunnitelmasi! ja varaa aika oman kotisi suunnittelua varten! www.kastelli.fi Kastelli-kauppias Jyri Lähteenlahti p. 0400 791 133 jyri.lahteenlahti@kastelli.fi Kastelli-kauppias Tiina Lattu p. 050 468 9155 tiina.lattu@kastelli.fi Käytännön ohjeita rakentajille 37

niin, ettei molempia ovia tarvitse avata samanaikaisesti. Ovista toisen pitää olla osastoiva (palonkestoaika puolet seinän vaatimuksesta) ja suljinlaitteella varustettu. Erillisen autosuojan riittävä etäisyys toisesta rakennuksesta ilman erityistoimenpiteitä on vähintään kahdeksan metriä, enintään 60 m 2 suojan vähintään neljä metriä. Mikäli etäisyys on edellä mainittuja pienempi, rakennuksia tarkastellaan palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuksena. Palovaroitin ja häkävaroitin Pelastuslaki ja sisäministeriön asetus edellyttää, että asunnoissa on oltava riittävä määrä palovaroittimia. Asetuksessa 239/2009 säädetään, että palovaroittimia on oltava vähintään 1 kpl/60 m 2 ja asunnon jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi palovaroitin. Palovaroitin on uudisrakennuksissa kytkettävä sähköverkkoon ja siinä on oltava paristo- tai akkuvarmennus. Asuntoon, jossa on tulisija, on suositeltavaa hankkia häkävaroitin. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS palotarkastaja Mikko Lönnberg 044 701 1522 paloinsinööri Tapio Hannula 044 701 1523 päivystävä palomestari 044 701 1503 puhelinvaihde 02 621 1500 etunimi.sukunimi@satapelastus.fi www.satapelastus.fi www.pelastustoimi.fi www.ymparisto.fi 38 Käytännön ohjeita rakentajille

ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN Energian hinta nousee ja energiankäytön ilmastovaikutukset tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Erityisesti tämä tulee koskemaan rakentamista ja asumista, sillä rakennusten ja asumisen osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja päästöistä noin 30 prosenttia. Odotettavissa siis on, että päästövähennykset tulevat koskemaan jatkossa yhä enenevissä määrin meitä jokaista. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen lämpöä, lämmintä käyttövettä tai sähköä tuotettaessa lienevät turvallisimmat valinnat tulevaisuutta silmällä pitäen. Merkittävimmät energiansäästöön vaikuttavat tekijät ovat: rakennuksen vaipan lämmöneristävyys ja tiiviys sekä ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Energiakustannukset näyttelevät suurta osaa rakennuksen elinkaaren aikaisista kustannuksista. Kotitalouksien kuluttamasta energiasta rakennuksen lämmitykseen kuluu noin puolet, lämpimän veden lämmitykseen noin viidennes ja kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Energiansäästön kannalta tärkeintä on siis vähentää lämmitysenergian tarvetta. Mitä energiatehokkaammasta rakennuksesta on kyse, sitä suuremman osan käyttöveden lämmitys ja kotitaloussähkön osuus muodostavat kokonaisenergiankulutuksesta. Kohti nollaenergiarakentamista Vuoden 2018 alussa rakentamisen määräykset muuttuivat jälleen. Määräyksillä siirryttiin tavoittelemaan niin sanottuja lähes nollaenergiarakennuksia, millä tarkoitetaan rakennusta, jonka energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä muuttui mm. sähkön energiamuodonkerroin 1.7:stä 1.2:en, mikä tarkoittaa, että sähkölämmitteiselle pientalolle saa luvan aiempaa helpommin. Myös takan ja ilmalämpöpumpun tuottamaksi energiaksi voi laskelmissa ottaa huomioon aiempaa suuremman energia- määrän; 3 000 kwh. Myös tämä muutos helpottaa osaltaan lähes nollaenergiarakentamisen tason saavuttamista. Lämmönläpäisevyysarvot (u-arvot) vaipan eri osille pysyivät entisten määräysten tasossa. Energiatodistus Rakennusluvan yhteydessä on toimitettava energiatodistus ja laajempi energiaselvitys. Energiatodistuksessa tarkastellaan rakennuksen energiatehokkuutta, mikä on rakennuksen eikä asukkaiden ominaisuus. Asukkaiden erilaiset käyttötottumukset vaikuttavat merkittävästi toteutuneeseen energiankulutukseen, jolloin sen vertaileminen ei anna totuudenmukaista kuvaa. Rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen suunnittelu-, myynti-, ja vuokraustilanteessa energiatodistus on oiva työkalu. Rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan kokonaisuutena ja sille lasketaan E-luku. E-luvulla tarkoitetaan energiamuotojen kertoimilla painotettua rakennuksen vuotuista ostoenergian laskennallista kulutusta, joka on laskettu lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luku lasketaan rakennuksen käyttämä energiantuotantomuoto huomioiden. Eri energialähteille (sähkö, kaukolämpö, öljy, uusiutuvat jne.) on määritetty kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä. E-luku on siis: rakennukseen ostettu energia kertaa energianmuodon kerroin. Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja. Lämmityksen lisäksi energiankulutukseen lasketaan ilmanvaihdon, kuluttajalaitteiden, valaistuksen ja käyttöveden lämmittämisen viemät energiat ns. standardikäytöllä. Suunnittelu tärkeiden päätösten vaihe Lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten Käytännön ohjeita rakentajille 39

sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvän onkin syytä palkata avukseen osaavia ammattilaisia. Oman kodin rakentaminen on usein yksittäisen kuluttajan suurin ponnistus myös taloudellisessa mielessä. Siksi suunnitteluun ja tarpeiden kartoitukselle kannattaa uhrata reilusti aikaa ja avuksi palkata parhaat asiantuntijat. Suunnitteluvaiheessa lyödään lukkoon tärkeät ratkaisut, joiden vaikutukset ulottuvat kymmenien vuosien päähän. Suunnitteluvaiheessa päätettyjen ratkaisujen muuttaminen on jälkeenpäin, jollei mahdotonta, niin ainakin todella hankalaa ja kallista. Hyvän suunnittelijan palveluksista kannattaa maksaa, sillä säästyneet rakennuskustannukset ylittävät hyvän suunnittelijan palkkaamisesta aiheutuneet kulut. Hyvillä suunnitelmilla on myös helppo tehdä tarjouspyyntöjä urakoista, jolloin tarjousten vertailu helpottuu. Pääsuunnittelijalla on vastuu kokonaisuudesta ja myös suunnittelijoiden yhteistyöstä, mikä on onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi oleellista. Hyvällä suunnittelulla rakennetaan tarkoitukseen sopivan kokoinen talo, joka on muunneltavissa, kun asukkaiden elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia. Mahdollinen laajennuksen tarve tulisi ottaa huomioon keittiön, pesutilojen, säilytystilojen ja talotekniikan mitoituksessa. Pienen talon energiankulutus on luonnollisesti kohtuullisempaa kuin samalla tavalla toteutetun suuremman talon. Energiatehokas talo on muodoiltaan selkeä. Kulmat ja erkkerit lisäävät paitsi rakennuskustannuksia myös energiankulutusta, sillä nurkkien eristäminen ja ilmatiiviiksi saaminen on haastavampaa. Vinkkejä tilojen suunnitteluun löytyy Työtehoseuran Ekotoimivakoti-sivustolta: http:// www.ekotoimivakoti.fi/ Tontin valinta ja talon sijoittelu tontille Mikäli rakennuspaikka sen mahdollistaa, tulisi talo sijoittaa tontille suojaan pohjoisen kylmyydeltä ja aukeamaan eteläsuunnan aurinkoon. Mikäli maasto ei anna mahdollisuutta suojaisaan sijoitteluun, voi pohjoispuolelle istuttaa havupuita, jotka suojaavat talvellakin. Etelänpuolella taas lehtipuut suojaavat kesäiseltä auringonpaahteelta, mutta päästävät talviauringon säteet läpi. Myös tilojen sijoittelussa talossa kannattaa hyödyntää niin sanottua passiivista aurinkoenergiaa. Lämpimiä tiloja vaativat asumistoiminnot kannattaa sijoittaa talon keskelle ja etelään auringon puolelle. Makuuhuoneet, harrastus- ja säilytystilat vaativat vähemmän lämpöä ja ne kannattaa sijoittaa pohjoisen puolelle. Kesäaikaisen viilennyksen tarvetta voi minimoida estämällä liiallisen auringonpaisteen pääsyn sisätiloihin. Energiatehokkaissa rakennuksissa sisälämpötila voi ilman aurinkosuojausta nousta liian korkeaksi kesällä vähentäen asumismukavuutta. Aurinkosuojauksen voit toteuttaa tehokkaimmin ulkopuolisilla suojilla, kuten esim. rakennuksen lipalla / räystäsratkaisulla tai markiisilla. Myös ikkunoiden välissä sijaitsevat kaihtimet oikein käytettyinä suojaavat auringon liialliselta lämmöltä. Mikäli toimiva aurinkosuojaus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, voidaan välttyä energiaa kuluttavan jäähdytysjärjestelmän rakentamiselta ja säästetään näin myös kustannuksissa. Ammattilaisen tietotaidon hyödyntäminen myös viilennystarpeen minimoinnissa on järkevin vaihtoehto. Energialähteen valinta Parhaan energialähteen valintaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen koon lisäksi asukkaiden määrä ja heidän käyttötottumuksensa. Asukkaiden määrän suhde rakennuksen kokoon on syytä huomioida. Suuressa omakotitalossa voi aluksi asua vaikka vain kaksi henkilöä, mutta asukasmäärä voi nousta huomattavastikin. Muutokset on hyvä huomioida energiasuunnitelmissa, sillä muuntojoustavuus nostaa talon arvoa, parantaa elinkaaren aikaista käytettävyyttä ja saattaa vaikuttaa jälleenmyynti- 40 Käytännön ohjeita rakentajille

arvoon. Muuntojoustavuuteen kannattaa satsata suunnitteluvaiheessa, sillä tämän päivän edullisin energiantuottotapa ei välttämättä ole sitä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Koska tekniikka kehittyy koko ajan, on järkevää panostaa lämmitysjärjestelmän joustavuuteen, mitä voidaan parantaa esimerkiksi valitsemalla lämmönjakotapa, jota pystyy täydentämään tai huomioimalla energiavaraajan liitäntämahdollisuudet myös tulevaisuuden ratkaisuille. Mikäli rakennuksessa hyödynnetään useampia energialähteitä, tulee varmistua niiden yhteistoiminnasta soveltuvalla automaatioohjausjärjestelmällä, mikä hyödyntää aina edullisinta lämmönlähdettä. Tämä edellyttää ammattitaitoista suunnittelijaa, jolla on osaamista ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Lämmöneristys Talon lämmöneristys toimii ilman huoltoa ja lisäenergian tarvetta koko rakennuksen elinkaaren ajan, siksi siihen panostaminen on perusteltua. Hyvä lämmöneristys maksaa vain vähän enemmän kuin tavanomainen, mutta säästää lämmityskustannuksissa koko rakennuksen elinkaaren ajan. Rakennuksen vaippaan kuuluu ulkoseinien lisäksi myös ikkunat, ovet, sekä ylä- ja alapohja. Vaippaan jälkikäteen tehtävät parannukset ovat vaikeita ja kalliita, siksi kannattaa heti satsata kunnolla eristettyyn ulkopuolelta tuulenpitävään ja sisäpuolelta ilmanpitävään vaippaan. Vaipan jonkin osan huonoa eristävyyttä voi kompensoida parantamalla toisia osia, mutta esimerkiksi suuriksi ikkunoiksi kannattaa valita mahdollisimman energiatehokkaat, sillä laajat viileät pinnat saattavat aiheuttaa vedon tunnetta. Suuria, koko seinän korkuisia ikkunapintoja tulisi hyvään energiatehokkuuteen pyrittäessä välttää, sillä ikkuna, olkoonkin kuinka hyvää energialuokkaa tahansa, on eristävyydeltään vaipan heikoin lenkki. Alapohjan lisäeristäminen jälkeenpäin on lähes mahdoton tehtävä. Siksi alapohjan eristykseen, etenkin jos lämmönjakojärjestelmänä on lattialämmitys, kannattaa panostaa. Ilmatiiviys Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat sisäpuolelta ilmatiivit, sillä rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Vuotoilma saattaa tuoda mukanaan epäpuhtauksia ja samalla rakenteiden kosteusriskit kasvavat. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtokoneella. Ilmatiiveyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla eli q50-luvulla. Mitä pienempi ilmatiiveysluku on, sitä tiiviimpi ja energiatehokkaampi talo on. Nyrkkisäännön mukaan yhden pykälän parannus ilmatiiveysluvussa pienentää energiankulutusta noin 6 %. Ilmatiiviys toteutetaan yhtenäisellä ilmansululla, jonka saumakohtien pitävyys varmistetaan limittämällä ilmansulku reilusti ja käyttämällä teippauksessa tarkoitukseen valmistettua teippiä. Nurkkien ja rakennusosien, esimerkiksi ikkunoiden, ovien ja yläpohjan ja seinän välisiin liitoksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvin toteutetun, energiatehokkaan talon rakentaminen on viime kädessä asennekysymys, jossa työn huolellisuudella on ratkaiseva rooli. Ilmatiiviysmittaus on oiva keino paikallistaa vaipan ilmanvuotokohdat jo rakennusvaiheessa, jolloin ne ovat vielä korjattavissa. Mikäli tavoitellaan muovitonta ns. hengittävää eli kosteutta tasaavaa rakennetta, on tärkeää tuntea eri materiaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet, jotta rakenne toimii oikein. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto Energiatehokkaassa talossa ilma ei vaihdu hallitsemattomasti rakenteiden läpi, vaan ilmanvaihto hoituu tehokkaalla lämmöntalteenottojärjestelmällä varustetulla koneikolla. Tavoitteena on määräysten mukainen hyvä sisäilma. Poistoilmasta talteen kerätty lämpö lämmittää Käytännön ohjeita rakentajille 41

sisään tulevan raikkaan ilman. Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuudesta kertoo lämmöntalteenoton (LTO) vuosihyötysuhde, jonka on oltava rakennusmääräysten mukaan vähintään 55 prosenttia. Markkinoilla olevissa tehokkaimmissa järjestelmissä se on jopa yli 80 prosenttia. Tietoa energiatehokkaaseen rakentamiseen voi etsiä esimerkiksi Motivan ylläpitämästä sivustosta energiatehokkaista pientaloista www. energiatehokaskoti.fi Elinkaariajattelu Vaikka rakennushetkellä ei talon purkamista yleensä ajatella, on silläkin toimella merkitystä rakennuksen koko elinkaaren aikaista ilmastovaikutusta ajatellen. Tulevaisuudessa rakennuksen osien ja rakennusmateriaalien kierrätettävyydelle lasketaan yhä enemmän painoarvoa. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että talon osat voidaan hyödyntää muissa rakennuksissa tai polttaa energiaksi. Marjo Kekki, energiainsinööri Satahima kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke / Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut -toimiala PERUSTEELLISTA RAKENNUSPALVELUA 040 535 0784 www.wentjarvi.fi 42 Käytännön ohjeita rakentajille

MAASEUTU RAKENTAMISEN INVESTOINTI TUET JA NIIDEN RAKENNUS SUUNNITELMAT Investointituet Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Kukin EUmaa laatii oman maaseudun kehittämisohjelmansa, joko yhden tai useamman, vastaamaan omia tarpeitaan. Raamit varojen käytölle tulevat EU:sta, mutta ohjelmat tehdään palvelemaan omia tarpeita. Suomessa maaseuturahaston rahoitusta jaetaan kahden ohjelman kautta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (maaseutuohjelma) ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maaseutuohjelmissa EU-rahoitusta täydennetään kansallisella rahoituksella. Nykyinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on vuosille 2014 2020. Maaseutuohjelman toimeenpanosta ja toteutuksesta on tarkemmin säädetty kansallisella lainsäädännöllä. Tarkempaa tietoa lainsäädännöstä sekä ajan tasalla olevat lait ja asetukset, www.mmm.fi/kansallinen_lainsaadanto. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa maaseutuohjelman toimenpiteiden suunnittelusta sekä siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Maaseutuvirasto (Mavi) vastaa maaseutuohjelman toimeenpanosta ja toimii tukien maksajavirastona. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat maaseutuohjelman investointitukihakemusten käsittelystä, päätöksen teosta ja maksatuksesta. Leader-toi- INSINÖÖRITOIMISTO Rakennesuunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Teräsrakennesuunnittelu 3D-mallinnus Lujuuslaskenta Ruokojärvenkatu 7, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 573 690, (044) 573 6920 etunimi.sukunimi@tilatek.fi www.tilatek.fi Käytännön ohjeita rakentajille 43

mintaryhmät toimivat paikallisesti ja myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tukitasot ja rahoitusmuodot vaihtelevat hieman ELY-keskuksittain. Kun suunnittelet investointia, rakentamista tai muuta kehittämistoimintaa, ota yhteyttä alueen ELY-keskukseen. Maatalouden investointituet kohdistuvat pääasiassa maatilan kilpailukykyä, ympäristöystävällisyyttä, uusiutuvan energian käyttöä ja eläinten hyvinvointia parantaviin investointeihin. Tukikohteita nykyisellä rahoituskaudella ovat mm. lypsy- ja nautakarjatalouden, sikatalouden, lihasiipikarjatalouden, lammas- ja vuohitalouden, hevostalouden, mehiläistalouden, turkistalouden ja kasvihuonetuotannossa tarvittavat rakentamisinvestoinnit sekä kuivaamot, salaojitus, tuotanto- ja konevarastot, energiantuotanto, sadonkorjuukoneet yhteiskäyttöön, maataloustuotteiden myyntikunnostus ja työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit. Tukimuotoja ovat korkotuetut lainat sekä avustukset. Lisäksi osaan investointitukikohteista on mahdollista myöntää valtion takaus investointiin liittyvään lainaan. Maatalouden investointitukia voi hakea jatkuvasti. Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat 16.10. 15.1. 16.1. 15.3. 16.3. 15.8. 16.8. 15.10. Investointitukea voi hakea sähköisesti Hyrräpalvelussa, www.mavi.fi/hyrra. Maatilan investointitukea ei myönnetä sellaiseen toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu. Rakentaminen on kokonaisuudessaan toteutettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Rakennusaikaan on mahdollista myöntää pidennystä kaksi kertaa enintään vuodeksi kerrallaan. Tarkempaa tietoa tuen hakemisesta, tukitasoista sekä hakijaa ja maatilaa koskevista edellytyksistä saa oman alueen ELY-keskuksesta sekä verkossa, www.mmm.fi/maaseutu/maatalouden-kilpailukyky ja www.mavi.fi/maatilainvestoinnit. ELY-keskus asettaa kaikki perusehdot täyttävät hakemukset etusijajärjestykseen valintakriteerien perusteella. Valinnassa tärkeä merkitys on liiketoimintasuunnitelmalla, johon sisältyvät muun muassa maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat. Liiketoimintasuunnitelman ja valintakriteerien täyttymisen perusteella ELY-keskus arvioi maatilan menestymismahdollisuuksia. Maaseudun yritystukia ovat perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Tuettavan yrityksen tulee sijaita maaseudulla. Lisätietoa maaseutualueista: ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus ja yritystukialueen rajaukset alueittain. Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun muassa tuotantotilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja laajentamiseen. Tukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20 40 %. Tukea voi hakea vähintään 18-vuotias luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, pieni tai keskisuuri yritys tai maatila. Yritystukia voi hakea sähköisesti Hyrrä-palvelussa, www.mavi.fi/hyrra. Tarkempaa tietoa yritystuista, tuen ehdoista sekä hakijaa koskevista edellytyksistä saa oman alueen ELY-keskukselta tai leader-ryhmältä sekä verkossa, www.mmm.fi/yrittajyys ja www. mavi.fi/yritystuet. Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen sekä yrityshankkeeseen. Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20 90 % kuluista. Leader-rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Rahoitettavien hankkeiden tulee vastata paikallisen Leaderryhmän kehittämisstrategian tavoitteita. Rahoituksen yksityiskohdista ja tukiprosenteista saa 44 Käytännön ohjeita rakentajille

tietoa oman alueen Leader-ryhmältä, www. leadersuomi.fi/leader-ryhmat. Rakennussuunnittelu ja asiakirjat Tuetut rakentamiskohteet ovat esimerkkejä julkisin varoin toteuttavasta rakentamisesta. Rakentamiskohteiden tulee olla hyvänä esimerkkinä laadusta, toimivuudesta ja kustannustehokkuudesta. Kohteet suunnitellaan ja rakennetaan niin, että ne täyttävät kansallista rakentamista, eläinten suojelua, työskentelyoloja ja ympäristöä koskevat säädökset. Kansallisia säädöksiä ovat esim. maankäyttö- ja rakennuslaki, eläinsuojelulaki, työturvallisuuslaki ja ympäristönsuojelulaki sekä näitä koskevat asetukset ja määräykset, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelma. Tuettua maaseuturakentamista koskevat lisäksi erityissäädökset, joita maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt. Ministeriön antamat asetukset koskevat rakentamisen teknisiä, taloudellisia, toiminnallisia sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä asioita, www.mmm.fi/ rakentamismaaraykset. Pätevän suunnittelijan kohtuullisiin suunnittelukustannuksiin voidaan myöntää tukea. Suunnittelijan pätevyydet määräytyvät rakennuksen tyypin ja koon mukaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMK) A2 mukaisesti. Rakentamista koskevaan investointitukihakemukseen on aina liitettävä seuraavat suunnitelmat: 1. pääpiirustukset 2. rakennusselostus 3. rakennusselostukseen perustuva eritelty kustannusarvio tai -laskelma 4. viranomaisluvat. Tukihakemuksen liitteenä olevia pääpiirustuksia tulee täydentää niillä tiedoilla, jotka tarvitaan tuen myöntämisen ja maksamisen perusteeksi, mm. kotieläintuotantorakennusten eläinmäärät. Kustannusarvio ja rakennusselostus laaditaan kohteen mukaan niin, että koko tukiketju myönnöstä maksatukseen ja valvontaan pystyy riittävällä tarkkuudella toteamaan mitä tehdään ja millaiseen kohteeseen tuki maksetaan. Kustannusarvio tai -laskelma on laadittava rakennusosakohtaisesti rakentamisessa yleisesti käytettävän Talo 2000 -nimikkeistön tai vastaavan mukaisesti. Maatalousrakentamisen tuotantorakennusten suunnitelmassa on esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista, sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä. Rakentamista koskevat asiakirjat sekä muut tarvittavat liitteet tulee ensisijaisesti toimittaa sähköisesti Hyrrä-palvelussa, pdf -tiedostoina. Lisätietoja: www.mmm.fi www.mavi.fi www.ely-keskus.fi www.leadersuomi.fi www.maaseutu.fi Satakunnan ELY-keskus, 0295 022 000 Valtakatu 12, 28100 Pori Hakemuksessa on lisäksi oltava rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, jos niitä tarvitaan arvioitaessa rakennuksen toimivuutta ja hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia. Tuen myöntävä ELY-keskus määrittää erikoissuunnitelmien tarpeen. Käytännön ohjeita rakentajille 45

KATUTYÖLUPA JA SIJOITUSLUPA Katutyölupa Porin kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla tehtäviin töihin on haettava ennakkoon katutyölupa. Luvan hakee työstä vastaava taho. Esimerkiksi nämä työt ovat luvanvaraisia: kaivutyöt kiinteistöjen rakentamis- ja korjaustyöt tarvittaessa katu- tai muuta yleistä aluetta työmaan käyttöön rakennustelineet kadulta tapahtuvat nostot ja kuormaukset kuormalavojen ja työmaakoppien säilytys katualueella tonttiliittymän rakentaminen lumenpudotukset Katutyölupa haetaan Porinasta saatavalla lomakkeella, jonka voi täyttää ja tulostaa myös internetistä. Hakemukset käsitellään maanantaisin. Hätätöistä on tehtävä ilmoitus jälkikäteen katuvalvojalle. Hakemukseen tarvitaan seuraava liitteet: suunnitelmakartta, josta näkyy mitä tehdään ja missä tehdään liikennesuunnitelma kaapelikartat jos on kyse kaivutyöstä (saa Palvelupiste Porinasta) Sijoituslupa Sijoitettaessa katualueelle ylä- tai alapuolisia johtoja, putkia sekä rakenteita, tarvitaan siihen maanomistajan hyväksyntä eli sijoituslupa. Sijoituslupaa ei tarvita korjattaessa tai uusittaessa jo olevia putkia, johtoja, rakenteita tai laitteita. Sijoituslupa haetaan Porinasta saatavalla lomakkeella, jonka voi täyttää ja tulostaa myös internetistä. Valvonta ja takuuaika Työn alkamisesta ja päättymisestä on ilmoitettava katuvalvojalle 044 701 9722/044 701 8939. Katuvalvoja suorittaa kohteessa alku- ja loppukatselmuksen. Takuuaika, jonka ajan luvan hakija on vastuussa työalueesta, on kaksi vuotta. Valvoja suorittaa katselmuksen kohteessa takuuajan päättyessä. Mahdolliset vauriot ja puutteet on luvan hakijan korjattava viipymättä. Perittävät maksut Katutyöluvasta peritään maksu työn laadun, laajuuden ja keston mukaan. Sijoituslupa on maksuton. 46 Käytännön ohjeita rakentajille

PORIN KAUPUNKI Pori Hakija (työstä vastaava) Työmaasta vastaava (urakoitsija) HAKEMUS KADUILLA JA YLEISILLÄ ALUEILLA TEHTÄVÄT TYÖT Katutyölupa Sijoituslupa Kiinteistön omistaja/yritys Osoite Vastuuhenkilö Yritys Nimi Osoite Hakemuspäivä: Hakemuksen vastaanottaja: Katutyöluvan voimassaoloaika: Päätöspäivämäärästä 1 vuosi Puh. Puh. Laskutustiedot Kiinteistön omistaja/yritys Puh. Laskutusosoite y-tunnus/hetu Kohteen tiedot Tehtävä työ Kaupunginosa Kortteli Tontti Osoite Työaika Alkaa Päättyy Lupaehdot Työn alkamisesta ja päättymisestä on ilmoitettava katuvalvojalle 044 701 9722 / 044 701 8939. Katuvalvoja suorittaa kohteessa alku- ja loppukatselmuksen. Takuuaika, jonka ajan luvan hakija on vastuussa työalueesta, on kaksi vuotta. Katuvalvoja suorittaa katselmuksen kohteessa takuuajan päättyessä. Mahdolliset vauriot/puutteet on luvan hakijan korjattava viipymättä. Kaivanto täytetään ja tiivistetään rakennekerroksia sekoittamatta. Mikäli asfaltoidulla kadulla ei ole asianmukaisia rakennekerroksia, katu tulee jättää sellaiseen kuntoon, että sen uudelleen asfaltointi pystytään toteuttamaan. Paikka ja päivämäärä Porissa Työn yhteydessä ei rajamerkkejä ja kiintopisteitä saa hävittää, vahingoittaa eikä siirtää. Hakijan tai hänen edustajansa allekirjoitus Nimen selvennys PÄÄTÖS Lupa myönnetty Porissa Päätöksen tekijä Allekirjoitus Nimen selvennys Lupaehdot Lisätiedot Porin kaupunki Tekninen toimiala PL 95, Palvelupiste Porina Katuvalvojat 044 701 9722 / 044 701 8939 28101 PORI (ma klo:9.00-16.30, Porina 02 623 4100 www.pori.fi/tpk ti-pe 8.00-16.30) Faksi 02 634 9465 porina@pori.fi Käytännön ohjeita rakentajille 47

OTE KATU SUUNNITELMASTA Katu- ja tonttirajakorkeudet Porissa Porissa, asemakaava-alueella rakennuslupahakemuksen liitteenä ja pihan / rakennustyön ja kuivatusten suunnittelussa tarvittavan Ote katusuunnitelmasta asiakirjan voi tilata ja/tai noutaa Teknisen toimialan palvelupiste PORI- NAsta osoitteesta Yrjönkatu 6 B. Ote toimitetaan postitse, sähköpostilla tai sen voi noutaa. Yleensä otteen saa odottaessa. Puhelimitse katukorkeustietoja ei voida antaa, koska korkeuspisteiden sijainti esitetään aina karttapohjalla. Yleisesti karttaote noudetaan samalla, kun haetaan virallista tonttikarttaa tai muita Teknisen toimialan ylläpitämiä karttoja tai aineistoja (esim. pohjatutkimukset). Ote katusuunnitelmasta on ote vahvistetusta katusuunnitelmasta ko. tontin tai kiinteistön kohdalta. Mikäli kohteesta ei ole katusuunnitelmaa, antaa Teknisen toimialan Infrayksikkö tarvittaessa ohjeelliset tonttirajakorkeudet. Myös ohjeelliset korkeudet tilataan ja noudetaan palvelupiste PORINAsta. Suunnitelmaotteessa selvitetään mm. suunniteltu, valmiin kadun korkeusasema ja kadun pintavesien poisto. Tontin hulevesiä ei saa johtaa kadulle. Vanhemmat katusuunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti N 60 korkeusjärjestelmään, jolloin nykyisen korkeusjärjestelmän N 2000 voimaantultua 8.11.2010 on suunnitelmien korkeuslukuihin Porissa lisättävä +37cm. Korkeusjärjestelmän tunnus (N 60 tai N 2000) on merkitty suunnitelmaotteisiin. Neuvonta ja suunnitelmaote ovat asiakkaille maksutonta. Ennen 8.11.2010 annetut/päivätyt suunnitelmaotteet eivät enää ole voimassa korkeusjärjestelmämuutoksen johdosta. Lisätietoja antavat: palvelupäällikkö Heikki Tuominen, p. 044 701 1687 palvelupiste Porina, p. (02) 623 4100 48 Käytännön ohjeita rakentajille

OHJEET KIINTEISTÖJEN LVI-JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUSTA, RAKENTAMISESTA JA TARKASTAMISESTA PORIN KAUPUNGIN ALUEELLA Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä määritellään KVV- ja IV-suunnitelmien toimittamisesta Porin kaupungin Ympäristöja lupapalvelut toimialan rakennusvalvontaan (jäljempänä rakennusvalvonta), KVV- ja IV-työnjohtajien hakemisesta sekä suoritettavista katselmuksista. Kyseiset suunnitelmat on toimitettava ja työnjohtohyväksynnät on haettava rakennusvalvonnasta ennen ao. töiden aloittamista työmaalla. Kiinteistön liittämiseksi yleiseen vesijohtoon ja viemäriin tulee olla yhteydessä Porin Veteen lomakkeen Vesi- ja viemärijohtoliittymän ennakkotiedot ja liittymishakemus täyttämiseksi ja liitostietojen saamiseksi. Ohjeet kiinteistöjen liittämiseksi vesi- ja viemäriverkostoon Porin kaupungin alueella on tämän kirjan Porin Veden osuudessa. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuunnitelma, mikäli kohdetta ei voida liittää yleiseen viemäriverkostoon, on toimitettava rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Tältä osin on erikseen omat ohjeensa kiinteistöjen jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella. Kaiken yhteydenpidon helpottamiseksi rakennusvalvonnan kanssa, tulee olla tiedossa joko rakennusluvan numero, rakennuspaikkatieto (kaupunginosa-kortteli-tontti) tai kohteen tarkka osoite. Suunnitelmat Suunnittelijoina on käytettävä päteviä suunnittelijoita, joiden pätevyys muodostuu koulutuksesta ja kokemuksesta, jotka on osoitettava rakennusvalvonnalle todistusjäljennöksin. LVI-suunnitelmat tulee laatia Ympäristöministeriön asetusten ja ohjeiden (mm.: YMa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017), YMa rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), YMa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017), YMa rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017), YMa uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017) mukaisesti. Suunnitelmat ja niihin liittyvät piirustukset sekä muut asiakirjat tulee varustaa nimiöllä, josta selviää rakennuskohteen rakennuspaikka, rakennustoimenpide, nimi ja osoite, suunnittelijan nimi yhteystiedot ja koulutus, kyseistä piirustusta koskevat tiedot, mittakaava ja päiväys. Suunnitelmien tekstin tulee olla riittävän suurella kirjasimella ja taustasta erottuvana. Suunnitelmat toimitetaan seläkkeellisinä A4- kokoon taitettuina nimiön sijaitessa päällimmäisellä sivulla. Vastaava työnjohtaja noutaa leimatut KVVja IV-suunnitelmat ilmoituksen perusteella rakennusvalvonnasta ja ilmoittaa suunnitelmien huomautukset LVI-suunnittelijalle. LVI-suunnittelija tekee suunnitelmissa esitetyt huomautukset alkuperäisiin piirustuksiin, jotka hän toimittaa leimattujen suunnitelmien mukana edelleen työmaalle KVV- ja IV-työnjohtajien käyttöön. Ennen vastaavien töiden aloittamista on rakennusvalvontaan toimitettava seuraavat piirustukset ja selvitykset seläkkein varustettuna: Vesi- ja viemärilaitteet KVV-laitteistoselvitys Kopio Porin Veden antamasta liitosilmoituksesta 2 kpl Ulkopuoliset vesi- ja viemärisuunnitelmat (=asemapiirustus) 3 sarjaa Kaivopiirustukset 2 sarjaa Sisäpuoliset vesi- ja viemärisuunnitelmat 2 sarjaa Mahdollisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän rakenne 2 sarjaa Mahdolliset työselitykset 2 sarjaa Käytännön ohjeita rakentajille 49

Ilmanvaihtolaitteet (2 sarjaa jokaisesta) Ilmanvaihtosuunnitelmat (pohjat, leikkaukset, jne.) Toiminta-, säätö- ja kytkentäkaaviot Laite- ja kojeluettelot sekä mahdolliset työselitykset Vesi- ja viemärilaitteistojen pohjapiirustuksissa esitetään vesi- ja viemärijohdot, vesi- ja viemäripisteet, muut vettä ja viemäriä tarvitsevat laitteet ja varusteet, pumppaamot sekä erottimet. Myös vuotojen havaittavuus, eristykset ja lämmityskaapelit on esitettävä suunnitelmissa. Ilmanvaihdon pohjapiirroksissa esitetään kanavien ja laitteiden sijoitus, eristys, mitoitus, tiiviys, puhdistettavuus sekä paloturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, kuten mm. tarvittavat palopellit. Toiminta- ja säätökaavioissa esitetään ja selostetaan ilmanvaihtojärjestelmään liittyvät toiminnot eri vuorokauden aikoina, vaihtelevissa kuormitustilanteissa (esim. kesä/ talvi), tarpeenmukaisuuden huomioiminen, hälytys- ja varotoiminnot. Lämmityslaitesuunnitelmia ei rakennusluvan ehdoissa edellytetä, mutta ne on kuitenkin syytä laatia pätevän LVI-suunnittelijan toimesta. Lämmityslaitesuunnitelmissa esitetään yleensä lämmityksen järjestäminen ja toiminta laitteineen, varusteineen, mitoituksineen, sijoituksineen sekä toiminta eri sää- ja kuormitustilanteissa. Rakentaminen ja tarkastaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava rakennusvalvontaviranomaiselta LVI-järjestelmien työnjohtajien (KVV ja IV) hyväksymistä ennen LVI-järjestelmiin liittyvien töiden aloittamista. Mikäli työnjohtaja ei ole aikaisemmin toiminut vastaavassa tehtävässä Porin kaupungin alueella, on hänen esitettävä pätevyytensä koulu- ja työtodistuksin. Pätevyys määräytyy kohteen vaativuuden mukaan. Työnjohtajan hakemuskaavakkeita on saatavissa rakennusvalvonnasta tai sen kotisivuilta. LVI-putkien ja -laitteiden rakentamisessa on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa. Laadittuja LVI-suunnitelmia on ehdottomasti noudatettava KVV- ja IV-työnjohtajien johdolla (sijainnit, korkeusasemat, materiaalit, kannakoinnit, eristykset jne.). Rakennuskohteessa KVV- ja IV-työnjohtajat täyttävät tarkastusasiakirjoja töiden edistymisen mukaan. Tarkastusasiakirjakaavakkeita löytyy rakennusvalvonnasta tai sen kotisivuilta. Mitään putkia, kanavia tai laitteita ei saa peittää ennen kuin KVV- tai IV-työnjohtaja on ne tarkastanut. Samoin kaikki paine- ja tiiviyskokeet suoritetaan kyseisten erityisalojen työnjohtajien valvonnassa ja ohjauksessa. KVV- ja IV-työnjohtajien tehtäviin kuuluu tutustua lupaehtoihin ja varmistaa, että työmaalla on käytössä rakennusvalvonnassa leimatut suunnitelmat. Lisäksi heidän on henkilökohtaisesti sovittava ja tilattava kaikki tarvittavat viranomaiskatselmukset. Ennen käyttöönottokatselmusta kohteessa tulee olla tehtynä LVI-töiden käyttöönotto-/ loppukatselmus. LVI-töiden loppukatselmuksessa, on LVI-tarkastusinsinöörille jätettävä kaikki täytetyt LVI-töiden tarkastusasiakirjat, lopulliset ilmamäärien mittauspöytäkirjat sekä muutoksilla varustetut kohteen lopulliset KVVja IV-suunnitelmat. KVV- ja IV-työnjohtajien tulee olla henkilökohtaisesti läsnä LVI-töiden loppukatselmuksessa. Porin kaupunki, Ympäristö- ja lupapalvelut / rakennusvalvonta LVI-tarkastusinsinööri Erno Jantunen puh. 044 701 1354, sähköposti etunimi.sukunimi@pori.fi 50 Käytännön ohjeita rakentajille

KUN REMONTOIT TAI RAKENNAT, Aloita tapaamalla STARK Vastuumyyjä. Hän tekee kanssasi suunnitelman, neuvoo oikeat tarvikkeet ja auttaa kaikissa kysymyksissä. Varaa aika ja projektisi on jo puoliksi tehty. VASTUUMYYJÄ Varaa palveluaika Vastuumyyjälle kätevästi verkossa 24/7 tai soita myymälään. KOHDEKÄYNTI Vastuumyyjä tulee halutessasi projektikohteeseen keskustelemaan ratkaisuista ja materiaalitarpeista. AMMATTILAISVERKOSTO Remontoinnin ja rakentamisen ammattilaisten yhteystiedot. PERÄKÄRRYNLAINAUS Peräkärry veloituksetta käyttöön kahden tunnin ajaksi ostosten yhteydessä. Sovi aika etukäteen! SAHAUS/KATKAISUPALVELU Puu- ja levytavaroiden katkaisu noutopihallamme kuljetusmittaan. Myös metallien sahaus. OTA YHTEYTTÄ! Porin STARKilla ammattilaisten arvostamien merkkien vahvuudet täydentävät toisiaan. Meiltä saat kaiken rakentamiseen ja remontointiin, sekä ammattilaisen palvelun. PORI Murskatie 4 Avoinna klo 7-19 (9-15) Puh. 093 541 4200. www.stark-suomi.fi Käytännön ohjeita rakentajille 51

KAIVAA URAKOI KULJETTAA PAALUTTAA PONTTAA PORAA Urakointi: Mykrä Jorma p. 0440 379151 Kaivuut & kuljetukset: Mykrä Juha p. 0440 379152 Paalutukset: Riihiluoma Ville p. 0440 379156 Vuokraus: Lammela Juha p. 0440 379159 Maanrakennus Mykrä Oy Päivöläntie 1, 28400 Ulvila p. 02 5379150 www.mm-mykra.fi 52 Käytännön ohjeita rakentajille

MAALÄMPÖ PORISSA Maalämmön lämmönkeruujärjestelmä tarvitsee rakennusvalvontaviranomaisen luvan 1.5.2011 alkaen sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmän vaihdoksessa. Uudiskohteen ollessa kyseessä maalämmön käyttöä koskeva lupa sisältyy uudiskohteen rakennuslupaan. Pohjavesialueella rakentamiselle saatetaan asettaa rajoituksia. Lämpökaivoa suunnittelevan kehotetaan tutustumaan ympäristöoppaaseen: Lämpökaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Sen voi ladata internetistä osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/download. asp?contentid=108367&lan=fi Maalämmön keruujärjestelmät ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Lämpökaivon rakentamisessa huomioitavaa: Lämpökaivon etäisyyden on oltava vähintään 7,5 m tontin rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä naapurin kirjallisella suostumuksella. Suositeltavat muut minimietäisyydet ovat: porakaivo 40 m, rengaskaivo 20 m, rakennus 3 m (routasuojaus), viemäri tai vesijohto 5 m. Porissa on yleensä rakennettu pehmeikölle, joten edellä esitettyä 3 metrin etäisyyttä rakennuksesta on syytä kasvattaa. Erityisesti paaluperusteisten rakennusten läheisyydessä on syytä hankkia asiantuntijan lausunto vähimmäisetäisyydestä perustusrakenteisiin. Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, edellytetään suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Kiinteistörasitteen perustaminen Porin kaupungin alueella, kts. http://www.pori.fi/tpk/tontit/rasitetoimitus.html Selvitettävä, onko kyseessä pohjavesialue. Mikäli kyseessä on pohjavesialue, pyydettävä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ennen lupahakemuksen toimittamista. Esiselvityslomakkeessa mainittava keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumus sekä määrä. Mikäli työn aikana kuljetuskalusto tai muut työkoneet tulevat sijaitsemaan Porin kaupungin katu- tai muilla yleisillä alueilla (ajoradat, pyörätiet, puistot), on työn tilaajan haettava ennakkoon katutyölupa. Lupa haetaan Palvelupiste Porinasta, Yrjönkatu 6b. Asian käsittely rakennusvalvonnassa Luvan/ ilmoituksen hakemisessa tarvittavat asiakirjat: hakemuslomake rakennuspaikan hallintaoikeusselvitys esiselvityslomake naapurien suostumukset kirjallisesti, mikäli lämpökaivon etäisyys on alle 7,5 m tontin rajasta tai tai vaakaputkiston reunimmaisen putken etäisyys naapurin rajoista on vähemmän kuin yksi metri. Vesialueen omistajan kirjallinen suostumus sijoitettaessa keruuputkisto vesistöön sekä jäljennös ELY-keskukselle tehdystä vesirakennusilmoituksesta. mahdolliset lausunnot»» Pohjavesialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto.»» muut mahdolliset lausunnot / suostumukset (esimerkiksi rakennettaessa lähemmäs katualuetta kuin kaksi metriä) johtokartta asemakaava-alueella tarvittaessa:»» Tekninen palvelukeskus/ palvelukeskus Porina asemapiirustus (3 kpl), johon on merkitty;»» lämpökaivon etäisyys tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä.»» Lisäksi on merkittävä porauskulma asteina ja ilmansuunnalla, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta.»» Porattavan reiän syvyys. Mikäli kallion pinta maan pinnasta on tiedossa on se myös syytä merkitä. Käytännön ohjeita rakentajille 53

»» Rakennukset, viemärit ja vesijohdot vähintään riittävän etäältä tontin rajoista. (yleensä vähintään 10 metrin etäisyydellä lämmönkeruujärjestelmästä)»» Vaakaputkiston sijaintialue ja reunimmaisten putkien etäisyys tontin rajoista.»» keruuputkiston sijainti vesistöön asennettaessa. asemapiirustus laaditaan esimerkiksi pohjakartan kopiolle. Hyväksytyn lupapäätöksen jälkeinen toiminta: Lupapäätöksessä asetetaan ehtoja, jotka tulee huomioida työn suorittamisessa. Työn suorittamisen jälkeen: Lämpökaivon osalta toimitettava rakennusvalvontaan kopio porausraportista (kts. ympäristöopas) Maapiirin ja vesistön kyseessä ollessa ilmoitus rakennusvalvontaan työn valmistumisesta. Rakennus Kari Hannuksela Oy Korjaus- ja uudisrakentaminen Vastaavan mestarin palvelut 050 5633153 Lisäksi huomioitavaa: Vaihdettaessa lämmönsiirtoaine, on vanhaa lämmönsiirtoainetta käsiteltävä ongelmajätteenä Poistettaessa öljysäiliö, tulee huomioida pelastuslaitoksen ohjeet ja Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (säiliö tulee tyhjentää, puhdistaa ja poistaa paikalta sekä varmistaa maaperän puhtaus). Poikkeustapauksessa jätettäessä öljysäiliö maahan on toimenpiteelle haettava lupa Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut toimialalta. Pohjavesialueella Glykolin tai muun myrkylliseksi luokitellun nesteen käyttö lämmönkeruunesteenä on kielletty. Lisäksi pohjavesialueella on esitettävä selvitys kaivon tiiveydestä, jolla estetään pintavesien pääsy kaivoon. Lämpökaivon porauksessa syntyvä karkea kiviaines sekä veden ja kiintoaineen muodostama liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta tai lietettä ei saa johtaa sellaisenaan suoraan vesistöön (puro, lampi, meri) tai yleisiin viemäreihin. Mikäli lietettä johdetaan porattavan tontin maaperään imeytettäväksi tai lähiojiin, tulee se tehdä niin, ettei siitä aiheudu naapuritontin vettymistä tai ojien tukkeutumista. Kiviaines tulee varastoida työn aikana siten, ettei se pölyä tuulen mukana tai leviä sateen mukana lietteenä hallitsemattomasti ympäristöön. Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta tulee lisäksi tehdä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY antaa lausunnon, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston lupaa. Luvan hinta voimassa olevan taksan mukaisesti https:// www.pori.fi/taksa Lisäksi karttaotteista aiheutuvat maksut ko. tahojen hinnaston mukaisesti. 54 Käytännön ohjeita rakentajille

Ympäristö- ja lupapalvelut 3.8.2017 Rakennusvalvonta Esiselvityslomake Maalämmön lämmönkeruujärjestelmän rakentamista varten Asiakkaan tiedot/ kiinteistön perustiedot Nimi: Kaupunginosa/kylä: Katuosoite: Kortteli / tontti tai RN:0 Postinumero ja postitoimipaikka: Puhelin ja sähköposti Esitiedot Uudisrakennus Saneeraus Asuinrakennus Vapaa-ajan asunto Muu Tontin pinta-ala (m²) Kaavoitustilanne Keruujärjestelmä Lämpökaivo Maapiiri Vesistö Sijaitseeko pohjavesialueella Kyllä Ei Hankkeeseen ryhtyvän varmistettava asia ympäristöviraston ympäristönsuojelusta. Mikäli kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai sen lähistöllä on asiasta pyydettävä ympäristöviraston ympäristönsuojelusta lausunto hakemuksen liitteeksi. Lämpökaivon tiedot Kaivojen lukumäärä Kaivon/ kaivojen reiän koko ja arvioitu syvyys Arvioitu maaporauksen syvyys Käytettävä lämmönkeruuneste ja määrä (litraa) Onko pintavesieristyksen kelpoisuus/ toteuttamistapa selvitetty urakoitsijan kanssa Kyllä Ei Onko kyseessä vinoporaus Kyllä Ei (merkittävä asemapiirrokseen porauskulma asteina ja ilmansuunnalla) Liete/ karkea kiviaines Kerätään pois kuljetettavaksi Kyllä Ei (erillinen selvitys) Lämpökaivon etäisyydet 1. Etäisyys naapurin rajaan (>7.5m tai suostumus) Vähimmäisetäisyys lähimpään porakaivoon > 40m Kyllä Ei 2. Vähimmäistäisyys lähimpään rengaskaivoon >20m 3. Etäisyys lähimpään rakennukseen (>3m) Kyllä Ei 4. Etäisyydet viemäreihin ja vesijohtoihin > 5m 5. Mahdollinen rasitetoimitus Kyllä Ei Ei tarvetta Perustettu pvm. 6. Etäisyys kiinteistökohtaiseen jätevedenpuhdistamoon >30m (harmaat vedet >20m) Kyllä Ei Porin kaupunki Ympäristö- ja lupapalvelut Valtakatu 11, 28100 Pori, PL 121, 28101 Pori www.pori.fi Y-tunnus 0137323-9 etunimi.sukunimi@pori.fi Käytännön ohjeita rakentajille 55

Maapiirin tiedot 1. Pienin etäisyys naapurin rajaan (>1.0 m tai suostumus) 2. Maapiirien määrä ja yhteispituus (m) 3. Asennussyvyys ja asennusväli (m) 4. Käytettävä lämmönkeruuneste ja määrä (litraa) 5. Etäisyydet viemäreihin ja vesijohtoihin riittävät Kyllä Ei (eristetään) 6. Etäisyydet rakennuksiin riittävät Kyllä Ei (eristetään) Lisätietoja Vesistö 1. Lämmönkeruuputkiston pituus ja upotussyvyys (m) 2. Käytettävä lämmönkeruuneste ja määrä (litraa) 3. Ankkurointitapa 4. Vesirakennusilmoitus ELY-keskukselle tehty Kyllä (jäljennös luvan liitteeksi) 5. Vesialueen omistajan kirjallinen suostumus saatu 6. Ankkuroinnin kieltävät varoituskyltit asennetaan Kyllä (liitetään lupahakemukseen) rannalle Kyllä Ei Lisätietoja Lämmitysjärjestelmä Pääasiallinen lämmitysjärjestelmä muutoksen jälkeen: Maalämpö/ vesikeskuslämmitys Kyllä Ei muu mikä? Muutoksia teknisessä tilassa? Ei Kyllä (esitettävä pohjapiirros) Lisätietoja Yleistä Selvityksen tekijää/ rakennuttajaa kehotetaan tutustumaan Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin ja maalämpökaivon ympäristöoppaaseen. Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (sisältää kartat pohjavesialueista): https://www.pori.fi/ymparistovirasto/ymparistonvalvonta/pohjavedet.html Lämpökaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/julkaisut/yo_2013_energiakaivo%2824946% 56 Käytännön ohjeita rakentajille

Lisätietoja SELVITYKSEN TEKIJÄ Aika / 20 Allekirjoitus Nimen selvennys Puhelin ja sähköposti: ESISELVITYSLOMAKE LIITETÄÄN LUVAN LIITTEEKSI TÄYTETTYNÄ JA ALLEKIRJOITETTUNA. Käytännön ohjeita rakentajille 57

Kustannustehokasta LVI-suunnittelua -lvi-suunnitelmat kaiken kokoisiin uudis- ja saneerauskohteisiin -KVV ja IV-työnjohto sekä LVI-valvonta - LVI-tekniset mittaukset, ilmastointi, lämmitys, energiankulutus -Energiatodistukset (ylemmän tason pätevyys) -Muut LVI alan rakennuttamis-, hankinta-, ja konsultointipalvelut YLI 20 VUODEN JA LUKUISTEN KOHTEIDEN KOKEMUKSELLA Gallen-Kallelankatu 23 PORI, 044 970 6433 lisätietoja: www.rslvi.fi 58 Käytännön ohjeita rakentajille

HAJA-ASUTUSALUEEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Yleistä Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä koskevassa lainsäädännössä määrätään, kuinka puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä, ennen kuin ne johdetaan ympäristöön. Lisäksi alueen kaavamääräyksissä, kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä saattaa olla erillisiä haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Miten edetä? 1. Tarkasta kunnan vesihuoltolaitokselta, sijaitseeko rakennuskohteesi laitoksen toimintaalueella eli sijaitseeko kunnan jätevesiviemäri lähellä rakennuskohdettasi tai laajennetaanko mahdollisesti viemäriä lähivuosina alueelle, jossa rakennuskohteesi sijaitsee. Selvitä myös, onko alueella mahdollisesti jo olemassa tai suunnitteilla viemäriosuuskunta, johon myös sinun kiinteistösi voi liittyä. 2. Tutustu alla lueteltuihin tekijöihin, jotka vaikuttavat jätevesien käsittelyjärjestelmän valintaan. 2.1 Asuinkiinteistö vai kesämökki? Asuinkiinteistö ja ympärivuotinen loma-asunto Järjestelmä mitoitetaan kiinteistökohtaisesti ottaen huomioon asuinrakennuksen pinta-ala, asukasluku sekä syntyvä jätevesimäärä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on käytössä ympäri vuoden, joten suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös talvikausi. Kesämökki Mökillä syntyvien vähäisten pesuvesien ns. harmaiden jätevesien käsittelylle riittää kevyempi puhdistusjärjestelmä kuin ympäri- vuoden käytettävälle loma- tai asuinkiinteistölle. Loma-asunnoissa kannattaa suosia vedettömiä käymäläratkaisuja, jolloin jätevesien käsittely helpottuu ja puhdasta vettä säästyy. Määräykset eivät koske kiinteistöjä, joissa veden käyttö on vähäistä, esim. kuivakäymälä + kantovesi mökillä (näitäkään vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön). 2.2 Rakennuskohteen ympäristöolosuhteet Pohjavesi- ja ranta-alueella sijaitsevan kiinteistön jätevesien käsittelylle on useissa kunnissa annettu erillismääräyksiä. Tarkasta alueen kaavamääräykset, kunnan mahdolliset ympäristönsuojelumääräykset sekä rakennusjärjestys. Kiinteistön maaperän laatu (kallio, savi, moreeni, hiekka jne.) ja korkeussuhteet, pohjavesiolosuhteet, rakennuspaikan pintaala sekä tontilla ja sen läheisyydessä olevien mahdollisten ojien ja talousvesikaivojen sijainti vaikuttavat ratkaisevasti kiinteistön jätevesijärjestelmän valintaan. HUOM. Maaperäkäsittely Suunnittelijan on selvitettävä maaperäkäsittelyn soveltuvuus kiinteistölle, esim. imeytyskokeen avulla, mikäli kiinteistölle suunnitellaan maaperäimeyttämöä. (Porissa: Esiselvitysmuistio suunnittelijalle -lomake). 2.3 Jätevesien käsittely yhdessä vai erikseen? Kiinteistön jätevedet on mahdollista johtaa kaikki samaan jätevesien käsittelyjärjestelmään tai wc-vedet ja pesuvedet voidaan johtaa eri järjestelmiin. Valintaan vaikuttavat rakennuksen sisäpuolinen viemäröinti, maasto-olosuhteet, mahdolliset kaava- ja ympäristönsuojelumääräykset sekä rakennusjärjestys. Käytännön ohjeita rakentajille 59

3. Muista, että jätevesien käsittelyjärjestelmästä puhdistettu jätevesi johdetaan maaperään tai ojaan, ei koskaan suoraan vesistöön. Jos puhdistetut jätevedet johdetaan toisen maalla olevaan ojaan tai rajaojaan, on siihen haettava maanomistajan kirjallinen suostumus. 4. Ota yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan, joka suunnittelee lain vaatimukset täyttävän ja juuri sinun tontillesi sopivan jätevesien käsittelyjärjestelmän. Suunnittelijoiden yhteystietoja saat mm. Suomen LVI-liiton www-sivuilta. 5. Jätevesijärjestelmän asianmukaiset suunnitelmat sekä esiselvitysmuistio (Porissa) toimitetaan rakennuslupahakemuksen liitteenä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, joka hyväksyy ne lupakäsittelyn yhteydessä. Myös pelkkä jätevesijärjestelmän saneeraaminen edellyttää toimenpidelupaa tai -ilmoitusta kunnan rakennusjärjestyksestä riippuen. Toisin sanoen suunnitelma ja lupa/ilmoitus tarvitaan aina, kun jätevesijärjestelmää rakennetaan tai saneerataan. 6. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Järjestelmän oikea käyttö ja säännöllinen huolto takaavat, että järjestelmä toimii moitteettomasti mahdollisimman pitkään. Kiinteistökaupassa ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet luovutetaan uudelle kiinteistön omistajalle. TÄRKEÄÄ! Jätevesiasioissa kannattaa aina kysyä neuvoa omasta kunnasta. Lisäksi jätevesijärjestelmän suunnittelussa, asentamisessa ja huoltamisessa tulee käyttää alan ammattilaisia. (Kts. myös liitteet) Lisätietoja asiasta: Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut Valtakatu 11 28100 Pori Ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski, 044 701 1214, (neuvonta) LVI-tarkastaja Erno Jantunen, 044 701 1354 (suunnitelmien hyväksynnät) Porin Vesi Ulasoorintie 7 28600 Pori Suunnitteluinsinööri Pertti Mäkinen, 044 701 2513 (osuuskunnat, verkostojen toiminta-alueet) sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@pori.fi PUTKIASENNUKSET ÖLJYPOLTINHUOLTO puh. 020 755 8010 60 Käytännön ohjeita rakentajille

Ympäristö- ja lupapalvelut Rakennusvalvonta saapumispäivä / vastaanotti pvm Asiakkaan tiedot Nimi: Katuosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Kiinteistön perustiedot Kaupunginosa/kylä: RN:o: Kiinteistön nimi: Puhelin: Sähköposti: ESISELVITYS JÄTEVEDENKÄSITTELYMENETELMÄN VALINTAAN ESITIEDOT Uudisrakennus Vapaa-ajan asunto Saneeraus Muu Tontin pinta-ala m² Kaavoitustilanne Kaavoitusmääräykset jätevesien käsittelymenetelmälle: Sijaitseeko pohjavesialueella Ei Kyllä Kiinteistön asukasmäärä henkeä Käsiteltävien jätevesien laatu Käsiteltävien jätevesien määrä Onko vanhat saostuskaivot Ei On VANHOJEN SAOSTUSKAIVOJEN KUNTO Kaivot rakennettu vuonna Onko lohkeillut palasia Ei On Onko kaivojen tiivisteet kunnossa Ei On Onko kaivojen betonirenkaat kunnossa Ei On Kaivojen kunnostustoimenpiteet Aikaisempi huolto vuonna Keskimääräinen seinämävahvuus mm Onko kaivojen pohjat kunnossa Ei On Onko saostuskaivoissa T-haarat Ei On ETÄISYYDET 1. Etäisyys omaan vedenottamoon (talousvesikaivoon) m Kaivon sijainti imeytyskohtaan nähden Ylempänä Alempana 2. Etäisyys vesistöön m 3. Etäisyys tiehen m Etäisyys kiinteistön rajaan m Porin kaupunki Ympäristö- ja lupapalvelut Valtakatu 11, 28100 Pori, PL 121, 28101 Pori www.pori.fi Y-tunnus 0137323-9 etunimi.sukunimi@pori.fi Käytännön ohjeita rakentajille 61

2 (3) 4. Etäisyydet ojiin m, m, m, m Maa-aines Hieno Karkea Moreeni 5. Suunnat ja etäisyydet kauempana sijaitseviin vedenottamoihin (talousvesikaivoihin) 1. suunta º etäisyys m 2. suunta º etäisyys m 3. suunta º etäisyys m 4. suunta º etäisyys m 5. suunta º etäisyys m 6. suunta º etäisyys m 6. Tuleva tyhjennysetäisyys m Onko tyhjennystä haittaavia esteitä Ei On 7. Etäisyys peruskallioon m KORKEUDET Tiedot vertailu- eli sidospisteestä Pisteen nimi Mitattu korkeus Laskettu korkeus Vertailu- eli sidospiste + + 10.00 (määrätty) Viemärin lähtökorkeus Maanpinta pisteessä 1 Maanpinta pisteessä 2 Maanpinta pisteessä 3 Maanpinta pisteessä 4 Purkuojan vedenpinta POHJAVEDEN YLIN PINNANKORKEUS Määritystapa Pohjaveden ylin pinnankorkeus imeytyskentän alueella maanpinnasta m Pohjaveden pinnankorkeudet talousvesikaivoissa maanpinnasta Kaivo 1. m Kaivo 2. m Kaivo 3 m Kaivo 4. m Kaivo 5. m Kaivo 6 m IMEYTYSKUOPPA Kuopan syvyys m Kuopan halkaisija m Imeytymisnopeus mm/30 min SOVELTUVUUS MAAPERÄIMEYTYKSEEN Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin rajoituksin Ei sovellu maaperäimeytykseen SOVELTUVUUS SUODATINKENTÄN RAKENTAMISEEN Korkeusero alimman viemäröidyn lattiapinnan ja purkuojan välillä m m Korkeusero purkuojaan taloviemärin ulostulosta m m Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin rajoituksin Ei sovellu suodatinkentän rakentamiseen 62 Käytännön ohjeita rakentajille

3 (3) VALITTU KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ Maaperäimeytys Matalaan perustettu imeytyskenttä Maasuodatin Matalaan perustettu maasuodatin Muu ratkaisu ja lisätiedot SELVITYKSEN TEKIJÄ Aika / 20 Allekirjoitus Nimen selvennys Osoite: Puhelin ja sähköposti: Käytännön ohjeita rakentajille 63

LÄMPÖÄ, VALOA JA ENERGIAA. PUHTAASTI SAMAAN HINTAAN. Pori Energia toimittaa kaikille kotitalouksille vain puhdasta 100 % hiilidioksidivapaata sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä tuulella, vedellä ja puulla. porienergia.fi 64 Käytännön ohjeita rakentajille

OHJEITA RAKENTAJALLE SÄHKÖVERKKOON LIITTYMISESTÄ Sähköverkkoon liittymisessä on monia asioita, jotka rakentajan tulee hoitaa oman sähköurakoitsijansa ja verkkoyhtiön kanssa, jotta sähköverkkoon liittyminen onnistuisi vaivattomasti ja virheiltä vältyttäisiin. Tässä on tietopaketti siitä, miten sähköverkkoon liittyminen onnistuu parhaiten. Esivalmistelut Huolellinen suunnittelu on laadukkaan lopputuloksen tae. Kun otat yhteyttä sähkösuunnittelijaan, mieti jo etukäteen mahdollisimman tarkasti sähköntarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi, ulkoalueiden sähköistystä unohtamatta. Suunnitelma kannatta teettää jo ennen tontilla suoritettavia kaivutöitä, jotta kaikki tarvittavat maakaapelit, maadoituselektronit sekä perustusten läpi tulevat suojaputket tulee asennettua oikein. Varsinkin asemakaava-alueiden ulkopuolella ja kesäasuntokohteissa kannattaa ottaa yhteyttä Pori Energia Sähköverkot Oy:n liittymäpalveluun hyvissä ajoin jo tontin hankinta vaiheessa. Tällöin voidaan varmistaa sähköliittymän toteutus sekä rakentamisenaikaisen sähkön saanti. Sähköliittymän tilaus ja liittymis sopimus Sähköntoimituksen edellytyksenä on kirjallisen liittymissopimuksen tekeminen asiakkaan ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n kanssa. Sähköliittymä tilataan verkkosivujen www.porienergia.fi/sahkoliittyma kautta. Liittymismaksu Sähköliittymän hinta määräytyy sähköliittymän pääsulakekoon ja sijainnin perusteella. Kulloinkin voimassa olevat hinnastot löytyvät verkkosivuilta www.porienergia.fi/siirtohinnat. Sähköurakointi Sähkösuunnitelma helpottaa sähköurakoitsijoiden vertailussa. Tarjoukset kannattaa pyytää aina kirjallisesti muutamalta urakoitsijalta. Valitse sähköurakoitsija ja tee urakkasopimus kirjallisena. Turvatekniikan keskuksesta kannatta varmistaa, että urakoitsijasi on rekisterissä (www.tukes.fi). Rakennusaikainen sähkö Sähköt on mahdollisuus saada työmaalle joko väliaikaisesti tai lopullisesti. Työmaata varten tarvitaan ulkokäyttöön tarkoitettu mittaripaikalla varustettu sähkökeskus. Suositeltavin vaihtoehto on asentaa ulkomittauskeskus työmaakäyttöön, joka säästää rakentamisaikaisen sähköistyksen hankintakustannuksia. Rakennuksen valmistuttua keskus voidaan siirtää lopulliselle paikalle. Jotta sähkölaitteistoa voidaan turvallisesti käyttää työmaa-aikana, pitää sen rakentamisessa huomioida mm. seuraavat asiat. Keskus kiinnitetään kiinteään alustaan esim. työmaakopin seinään tai keskusta varten tehdään erillinen teline. Liittymiskaapeli ei saa olla maan pinnalla vaan se pitää olla maan alla vähintään 0,7 m syvyydessä. Liittymisjohto on suojattava mekaaniselta vahingoittumiselta maasta keskukseen asti esim. vahvaseinäisellä muoviputkella. Liittymisjohtoa ja keskusta ei saa siirtää jännitteisenä, vaan on tilattava Pori Energia Sähköverkoilta työkatko ulkokeskuksen siirtämisen ajaksi. Liittymän maadoitukset Kaikkiin sähköliittymiin tulee asentaa maadoituselektrodi. Vaatimukset edellyttävät, että rakennusten perustusten alle tai perustuksiin Käytännön ohjeita rakentajille 65

asennetaan renkaanmuotoinen maadoituselektrodi. Perustusten alle sijoittava elektrodi muodostuu yleensä kupariköydestä. Maadoituselektrodilla on tärkeä rooli sähköasennuksen suojauksessa ja toiminnassa. Perustusmaadoituselektrodi mahdollistaa myös paremman ukkossuojauksen toteutuksen. Perustusmaadoituselektroni asennetaan jokaiseen sähköliittymän rakennukseen, jossa on kiinteitä sähköasennuksia. Mikäli mahdollista, maadoituselektroni yhdistetään myös perustusten betoniraudoituksiin rakennuksen jokaiselta sivulta. Perustusten alle tai sen ympärille rakennettava maadoituselektrodi asennetaan lähelle perustusten reunaa ja riittävän syvälle, ettei se vaurioidu helposti. Maadoituselektrodina tulee käyttää vähintään 16 mm 2 poikkipinnaltaan olevaa paljasta kuparia. Liittämiskohta Liittymisjohto Rakennuksen liittymisjohto toteutetaan maakaapelilla. Liittyjä voi valita oman liittymisjohto-osuutensa urakoitsijan vapaasti. Kaavoitetuilla uudisalueilla liittymisjohto tuodaan kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä tontin rajalle. Kaapeleiden tarvitsemat putkitukset ja kaapeliojat Sokkelia ja laattaa valettaessa on tehtävä sähkö-, puhelin- ja antennikaapeleita varten putkireitit sisäänvientejä varten. Esimerkki pientalon kaapeleiden tarvitsemista putkituksista on esitetty kuvassa 1. Kaapeliojan syvyys sekä täyttötiedot on esitetty kuvassa 2. Kaapelioja kaivetaan mittauskeskukselta tontinrajalle. Kaapeli suositellaan yleensä aina asennettavaksi vähintään 0,7 m syvyyteen. Kun kaapeli on asennettu maahan, oja peitetään aluksi siten, että kiinteistön seinältä tai pylväältä jätetään n. 1,5 m Liittämiskohta on sähköverkossa se kohta, jossa liittyjän ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n verkon omistus muuttuu. Pääsääntöisesti liittämiskohta on tontin rajalla, jonne Pori Energia Sähköverkot rakentaa kustannuksellaan liittymisjohdon. Liittämiskohdan jälkeinen johto on liittyjän omaisuutta. Kuva 1. Esimerkki pientalon kaapeleiden tarvitsemista putkituksista 66 Käytännön ohjeita rakentajille

Kuva 2. Kaapeliojan syvyys ja täyttö peittämättä, jotta kaapelin suojaus voidaan toteuttaa kunnolla. 1. Liittymiskaapelin suojaputki JM50, suojaputki ulottuu routasuojauksen ulkopuolelle 2. Kaari JMK50 3. Betoniraudoituksen yhdistys maadoituskiskoon 4. Maadoitusjohtimen suojaputki JM20 5. Maadoituselektrodi Cu 16 lenkkinä rakennuksen perustusten alla ja vähintään 20 m liittymiskaapeliojassa 6. Puhelin- ja antenniputkitus JM50 7. Putkenpään merkkikeppi Kaapelinäyttö ja -reitin kartoitus Ennen kuin tontilla tai siihen liittyvällä alueella ryhdytään kaivutöihin, on selvitettävä alueella mahdollisesti olevien kaapelien sijainti. Palvelupiste Porinasta saa aluekohtaiset kaapelikartat. Tilauksesta kaapelit merkitään myös maastoon. Pori Energia Sähköverkkojen kaapelit kartoitetaan Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen toimesta. Myös liittymisjohdot kartoitetaan tontinrajalle asti. Halutessaan liittyjän on itse huolehdittava kaapelin kartoituksesta omalla tonttiosuudellaan. Liittyjän ilmoittamat kaapelin sijaintitiedot viedään verkkoyhtiön verkkotietojärjestelmään maksutta. Liittymän kytkeminen Kun sähköurakoitsija on asentanut liittymisjohdon ja mittauskeskuksen, hän tekee mittarointi- ja kytkentätilauksen Pori Energia Sähköverkoille sähköurakoitsijan asiointipalvelun kautta. Liittämispäivä sovitaan verkkoyhtiön urakoitsijan kanssa. Urakoitsijamme asentajat käyvät yhdistämässä sähkön liittymään ja asentavat mittalaitteet asiakkaan keskukseen sovittuna ajankohtana. Sähkötöiden tarkastukset Sähköurakoitsijan on tarkistettava asennusten määräysten mukainen kunto ennen asennusten luovuttamista tilaajalle käyttöönottotarkastuksessa, joka on lakisääteinen. Näistä tarkastuksista on tehtävä käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Tarkastuspöytäkirja sekä lopulliset sähköpiirustukset ja käyttöohjeet täytyy luovuttaa kiinteistön haltijalle. Omakoti- tai paritalon ja kesäasunnon sähkölaitteistoja ei tarvitse tarkastuttaa kolmannella osapuolella, ellei rakennuksen haltija sitä erikseen vaadi. Suuremmissa kohteissa kolmannen osapuolen tarkastus on lakisääteinen. Tarkastusta kutsutaan varmennustarkastukseksi, jonka tilaamisesta huolehtii sähköurakoisija. Suuremmille kohteille on tehtävä myös säännöllinen määräaikaistarkastus tietyin väliajoin. Käytännön ohjeita rakentajille 67

Sähkölaitteiden käytönopastus ja käyttöohjeet Sähköurakkaan sisältyy myös sähkölaitteiden käytönopastus ja neuvonta. Sähkölaitteiden käyttöohjeiden luovutus asiakkaille edellytetään myös sähköturvallisuusmääräyksissä. Säilytä saamasi asennus- ja käyttöohjeet sekä sähköpiirustukset huolellisesti. Rakentajan muistilista Teetä sähkösuunnitelma Tee sähköliittymähakemus www.porienergia.fi/sahkoliittyma Valitse sähköurakoisija ja tee urakkasopimus kirjallisena Urakoitsijasi asentaa liittymisjohdon ja mittauskeskuksen Tee sähkön myyntisopimus haluamasi sähkönmyyntiyhtiön kanssa Sähköurakoitsijasi toimittaa mittarointi- ja kytkentätilauksen Pyydä sähköurakoitsijaltasi tarkastuspöytäkirjat, loppupiirustukset sekä käyttöopastus Asiakaspalvelumme auttaa ja palvelee kaikissa energiaan liittyvissä asioissa Meihin voit ottaa yhteyttä Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@porienergia.fi puh. (02) 621 2050 www.porienergia.fi Radanvarsi 2, 28100 Pori Liittymäpalvelut sahkoliittymat@porienergia.fi puh. 044 701 2158 tai 044 701 2161 www.porienergia.fi/sahkoliittyma Liittymien rakentaminen puh. 044 701 2021 Kaapelikartat ja -näytöt Palvelukeskus Porina porina@pori.fi puh. (02) 623 4100 www.pori.fi LÄHELLE, KAUAS VAI KORKEALLE? Kuljetamme lähetyksesi luotettavasti minne haluat. Kauttamme hoituvat maa-ainekset, muuttokuormat ja kaikki tavarakuljetukset. Kysy tarjous! Satakunnankatu 43, Pori 040 860 7800 myynti@porintilausajo.fi porintilausajo.fi 68 Käytännön ohjeita rakentajille

UUDISRAKENNUS / SANEERAUS HUHTAMÄKI OY 040 5122953 www.saneeraushuhtamäki.fi www.lm-suomiset.fi Asennus ja Saneeraus Oy Teemme monipuolisesti erillaisia uudisrakennus-ja saneeraustöitä www.sa-asennusjasaneeraus.fi MAANRAKENNUS KAIVUUTYÖT PERUSTUKSET JA POHJATYÖT www.maanrakennusviljanen.com Käytännön ohjeita rakentajille 69

RAKENNUSLUPIEN VIHERASIAT Yhtenä tärkeänä lähtökohtana tontin suunnittelussa on ymmärtää, että kukin piha on osa suurempaa kokonaisuutta. Istutusmääräyksillä pyritään ohjaamaan istuttamista niin, että vihertämisen keinoin saadaan syntymään tasapainoisia, viihtyisiä rakennusalueita ja maisemakokonaisuuksia. Käyttökelpoisen ja hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi tulisi pihan suunnittelun alusta alkaen kulkea rintarinnan rakennussuunnittelun kanssa. Samanaikaisella rakennus- ja pihasuunnittelulla voidaan tontin antamat mahdollisuudet käyttää parhaiten hyväksi. Tarkoituksenmukainen lopputulos saavutetaan varmimmin, jos pihan suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään viheralan koulutuksen saanutta ammattikuntaa. Asemapiirroksessa 1:100 kuvataan tontti tai rakennuspaikka ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen sekä lähiympäristö. Piha-alueesta asemapiirroksessa esitetään mm. 1. Korkeusluvuin ja korkeuskäyrin tontin tai rakennuspaikan kulmapisteiden, rajojen, rakennusten nurkkapisteiden sekä pihamaan eri kohtien suunnitellut ja sen mukaan kuin tiedot ovat käytettävissä, myös viralliset ja/tai vaaitut korkeusasemat ja korkeussuhteet. 2. Pääsy pihamaalle, aidat, portit, jalankulkuja ajoväylät, huoltoajoväylät, autopaikat, luiskat, portaat ja tukimuurit. 3. Leikkipaikat ja oleskelualueet, säilytettävät istutukset ja puusto sekä istutettavat alueet. Suunnittelussa huomioitavaa Tontin käyttötarkoitus tulisi selvittää jo ennen tontin valintaa ja suorittaa valinta sen mukaan. Tontilla mahdollisesti oleva kasvillisuus. Tontin tilajako: tiet ja käytävät, etupiha, talous- ja keittiöpiha, leikkipiha ja oleskelualueet. Istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon kasvien alueellinen kestävyys ja paikalliset olosuhteet, pohjamaan laatu, pohjaveden korkeus, tuuli- ja valoolosuhteet jne. Pihamaan hoidon tarve, asukkaiden kiinnostus puutarhatöihin. Toteutuksessa huomioitavaa Tontilla olevan puuston ja muun kasvillisuuden suojaaminen rakennusvaiheiden ajaksi. Ruokamullan tarkka talteenotto ja sen järkevä varastointi Talon valmistuttua tontin puhdistus rakennusjätteistä, pohjamaahan upotetut rakennusjätteet aiheuttavat maatuessaan painumia pihamaahan. Tontin mitoitus ja vaaitus suunnitelman mukaan Pohjamaan tasauksessa on otettava huomioon teiden ja muiden rakennettavien alojen rakennekerrokset sekä ruokamultakerroksen vahvuus nurmikoitavilla istutusten kasvualustoiksi tulevilla tontin osilla. Maanparannus, kalkitus ja lannoitus ruokamullan levityksen jälkeen, mieluimmin maa-analyysiin perustuen. Maanmuokkauksen jälkeen suoritettavalla oikealla tiivistämisellä ja pinnan muotoilulla estetään vesien makaaminen tulevilla nurmikkopinnoilla. Nurmisiemen valitaan nurmikon käytön mukaan, siemenseoksella ja -määrällä sekä oikealla kylvöajalla on merkitystä nurmen onnistumisen kannalta, tarvittaessa on syytä varautua kasteluun. Istutustöiden onnistumisen edellytyksenä on oikea istutusaika, hyvät taimet, asianmukainen istutusleikkaus sekä tarvittava jälkihoito: tukeminen, kastelu, varjostus jne. 70 Käytännön ohjeita rakentajille

Istutussuunnitelma Porissa asemakaava-alueella rakennettaessa tulee lupapapereihin sisällyttää tontin istutussuunnitelma. Sen voi tehdä asemapiirustukseen tai esittää erillisenä suunnitelmana. Suunnitelmaa tehtäessä on hyvä varmistaa Pirjetta Sipiläinen-Salolta, onko Porin kaupunki antanut luovuttamilleen tonteille em. seikkojen lisäksi tonttikohtaisia suunnittelu- ja rakentamisohjeita ja -määräyksiä. Omakoti- ja paritalotonteille rakennuslupaa haettaessa tarvitaan vähintään maisemallinen puustosuunnitelma: puita täytyy olla minimissään 1 kpl/tontin aari, joista vähintään puolet havupuita. Puut on nimettävä suunnitelmassa. https://www.pori.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/rakennusvalvonta/rakennuslupa/istutussuunnitelma Kaikilla muilla tonteilla on esitettävä tontin istutussuunnitelma, josta käy ilmi istutettavan puuston (puu / aari jne.) ja kaiken muun kasvillisuuden, kuten pensaiden ja perennojen lukumäärä, istutuspaikat ja kasvillisuuden lajit ja lajikkeet. Rakennuslupiin liittyvät viherasiat: Porin kaupunki Tekninen toimiala/infrajohtaminen Pirjetta Sipiläinen-Salo 044 701 1755, pirjetta.sipilainen@pori.fi Muussa kuin tontin rakennuslupaan liittyvässä vihertämisessä saat neuvoja Satakunnan Vihertietokeskuksesta. Satakunnan Vihertietokeskus on puutarha-alan neuvontakeskus, joka mm. neuvoo ja opastaa. Satakunnan Vihertietokeskus sijaitsee Porissa Hanhiluodolla, Kirjurinluodontie 6. Puhelin: Satakunnan Vihertietokeskus 02 641 1333 tai 044 701 4308 Sähköposti: vihertieto@pori.fi https://www.pori.fi/vihertietokeskus A R K K I T E H T I M O O Y Timo Lähteenmäki timo@arkkitehtimo.fi p. 050 569 3797 www.arkkitehtimo.fi A R K K I T E H T I M O O Y Käytännön ohjeita rakentajille 71

ULVILAN VESILAITOS, KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRIJOHDOT Vesi- ja viemärijohdon saamiseksi kiinteistöön tulee kiinteistön omistajan toimittaa rakennustarkastustoimistoon seuraavat asiakirjat, JOTKA ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA TULEE OLLA HYVÄKSYTTYJÄ: KVV-työnjohtajan hakemus kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston asennuksen valvojaksi. (lomakkeen no 6658 saa rakennustarkastustoimistosta) 2 sarjaa ulkopuolisia vesi- ja viemäripiirustuksia, mittakaavassa 1:500 tai 1:200 (piirustuksien tekemistä varten tarvittavat tiedot vesijohdon ja viemärien sijaintipaikoista ja korkeuksista saa teknisten palvelujen suunnittelusta) 2 sarjaa rakennuksen sisäpuolisia vesi- ja viemäripiirustuksia, mittakaavassa 1:50 hakemus vesihuoltolaitokseen liittämisestä ja sen käytöstä, varsinkin haja-asutusalueella. (lomakkeen no 6650 saa rakennustarkastustoimistosta) Nämä edellä mainitut asiapaperit toimitetaan rakennusvalvontatoimistoon. Liittyjälle toimitetaan hyväksyttynä yksi sarja ko. asiapapereita takaisin. Vesi- ja viemäriliittymissopimus lähetetään liittyjälle suunnitelmien hyväksymisen jälkeen kahtena kappaleena, joista toinen palautetaan allekirjoitettuna vesilaitoksen laskutukseen. puhelimitse numerosta 0400 13 4625 / Vesihuoltoinsinööri, jolloin sovitaan asentamisaika. Vesijohtoliitoksen suorittaa aina vesilaitoksen asentaja. Tilaaja merkitsee rakennuspaikalle tulevan vesimittarin paikan ja korkeusaseman. Johtotyöt tontilla voi teettää yksityisellä urakoit-sijalla, tehdä itse tai tilata vesilaitokselta korvausta vastaan. Tarkastustoiminta KVV-työnjohtaja huolehtii ja vastaa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden tarkastuksesta, tekee tarkastuspöytäkirjat ja painekokeet. Suoritetuista tarkastuksista ja painekokeista toimitetaan kopiot vesilaitoksen laskutukseen. Kaupungin toimesta ei kyseisiä tarkastuksia tehdä vaan KVV-työnjohtaja vastaa ja valvoo, että työt tehdään asetusten vaatimalla tavalla. Lisätietoja kaupungintalolta / tekniset palvelut ja internetistä www.ulvila.fi, josta teknisten palvelujen kautta vesilaitoksen sivuille. Ulvilan Vesilaitos PL 77, 28401 Ulvila Vesihuoltoinsinööri 0400 13 4625 Vesi- ja viemäriliittymismaksut määräytyvät tontille rakennettavien tai sillä ennestään sijaitsevien rakennusten kerrosalojen perusteella vahvistetun taksajärjestelmän mukaisesti. (Jos kiinteistön liittymismaksun perusteena oleva kerrosala myöhemmin lisääntyy, liittyjä maksaa lisäliittymismaksua muutosta vastaavan määrän voimassa olevien taksaperusteiden mukaisesti). Talojohdon liittämiseksi, KUN SUUNNITEL- MAT ON HYVÄKSYTTY, tulee tehdä tilaus 72 Käytännön ohjeita rakentajille

KATTAVAT MAANRAKENNUSTYÖT www.maanrakennuskarkkainen.fi kokonaisvaltainen kiviasennusliike www.asennuskivi.fi VTT:n sertifioimat asbesti- ja haitta-ainekartoitukset Timanttityöt Purkutyöt ww.purkukolmio.fi Käytännön ohjeita rakentajille 73

YHTEYSTIETOJA PORIN KAUPUNKI (02) 621 1100* etunimi.sukunimi@pori.fi kaikki yhteystiedot: https://www.pori.fi/puhelinluettelo Tekninen toimiala (02) 621 1600* Yrjönkatu 6, PL 121, 28101 Pori Palvelupiste Porina (02) 623 4100* Yrjönkatu 6 B, katutaso, avoinna ma 9 16:30, ti pe 8 16:30 porina@pori.fi Satakunnan Vihertietokeskus (02) 641 1333 Kirjurinluodontie 6, 28100 Pori Ympäristö- ja lupapalvelut (02) 621 1100* Valtakatu 11, 28100 Pori ymparistojalupapalvelut@pori.fi Rakennusvalvonta (02) 621 1100* Valtakatu 11, 28100 Pori rakennusvalvontayksikko@pori.fi Pori Energia Oy Radanvarsi 2, PL 9 28101 PORI Asiakaspalvelu avoinna ma pe 8 16:15 (02) 621 2050 vikailmoitukset, sähkönjakelu (02) 633 1161 vikailmoitukset, kaukolämpö (02) 621 2371 asiakaspalvelu@porienergia.fi Porin Vesi (02) 621 2111 Ulasoorintie 7, PL 5, 28101 PORI Asiakaspalvelu avoinna 8 16:00 asiakaspalvelu.porinvesi@pori.fi vikailmoitukset (02) 641 2155 Satakunnan pelastuslaitos (02) 621 1500 Satakunnankatu 3, 28100 Pori info@satapelastus.fi etunimi.sukunimi@satapelastus.fi ULVILAN KAUPUNKI (02) 677 4511* Loukkurantie 1, 28450 Vanha-Ulvila PL 77, 28401 ULVILA etunimi.sukunimi@ulvila.fi Kaupunkisuunnittelu (02) 621 1100* Valtakatu 4 (7.krs), 28100 Pori PL 121, 28101 PORI kaupunkisuunnittelu@pori.fi Porin Lvi-Palvelu LVIA-talotekniikan suunnitelmat Jätevesisuunnitelmat Linjasaneeraukset www.porinlvipalvelu.fi 74 Käytännön ohjeita rakentajille

Asiantuntijapalvelut PORIN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT RY:N SUOSITTELEMAT PIENTALON VASTAAVAT TYÖNJOHTAJAT 2018 Kari Hannuksela Iltasentie 3 b,28360 PORI, p.050 563 3153 kari.hannuksela@luukku.com Kaappo Laine Gallenkallelankatu 23, 28100 PORI, p. 0400 775 058 kaappo.laine@kaappo.fi Raimo Lavapuro Vasarapolku 8, 29600 NOORMARKKU, P. 040 831 9893 raimo.lavapuro@gmail.com Jarmo Rantamäki Laituritie 14 B, 28240 Pori 0400 645314 posti@jarmorantamaki.fi Heikki Santala Mikonkatu 3 a 25, 28100 Pori 0400 889546 heikki.santala@gmail.com Tiina E.Toivonen p. 0400 533 573 tiina.toivonen@tetconsulting.fi Marko Vihlman Kimmontie 7, 28360 PORI, p. 040 822 4804 vilma@rakennusliikepori.fi Pohjoisranta 11, 28100 PORI, puh. 0400 533 573 Sähköposti: tiina.toivonen@tetconsulting.fi Käytännön ohjeita rakentajille 75

76 Käytännön ohjeita rakentajille

Käytännön ohjeita rakentajille 77

78 Käytännön ohjeita rakentajille

Käytännön ohjeita rakentajille 79