Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017 Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto puh. 015 783 111, fax 015 7831 298 etunimi.sukunimi@vaalijala.fi Yhtymäkokous www.vaalijala.fi 6.6.2018
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sisällysluettelo Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 1 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2017... 1 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 1.2.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 6 1.2.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 6 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 7 1.2.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 8 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 16 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 18 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 19 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 19 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 20 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 22 1.6 Kokonaistulot ja -menot... 23 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 25 2.1.1 Vaalijalan tuloskortti, kuntayhtymätaso... 25 2.1.2 Yleishallinto ja sisäiset palvelut... 27 2.1.3 Osaamis- ja tukikeskus... 28 2.1.4 Kuntoutuksen asiantuntijapalvelut... 30 2.1.5 Avohuollon asumispalvelut... 31 2.1.6 Poliklinikkatoiminta ja liikkuvat kuntoutuspalvelut... 34 2.1.7 Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen... 35 2.1.8 Palvelutoiminnan yhteiset... 37 2.1.9 Opetus... 39 2.1.10 Rahoitus... 41 2.1.11 Investoinnit... 41 2.2 Määrärahojen toteutuminen... 42 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen tehtäväalueittain... 42 2.2.2 Tuloslaskelman toteutuminen (sekä ulkoiset että sisäiset)... 50 2.2.3 Investointien toteutuminen... 52 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 56 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 56 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 57 3.1 Tuloslaskelma (vain ulkoiset)... 57 3.2 Rahoituslaskelma... 59 3.3 Tase... 60 4 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 75
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset ovat Kuntalain 115 :ssä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Yhtymähallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2017 Valtakunnalliset suuntaukset Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu kiihtyi vuoden 2017 aikana ja maan hallituksen linjauksia julkistettiin laajalla rintamalla. Uudistuksen aikataulua pidennettiin siten, että toiminta käynnistyy 1.1.2020. Vaalijalan linjaus uudistuksessa on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut jatkavat yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa samoin Vaalijalan palvelutoiminta säilyy maakunnissa yhtenä kokonaisuutena. Sillä tavalla ne palvelevat parhaiten maakuntia ja erityisosaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan asiakkaiden parhaaksi. Aktiivisimmin Vaalijala on päässyt osallistumaan Etelä-Savon maakunnan esivalmisteluun. Pohjois-Savon esivalmisteluun on myös osallistuttu. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen eteni vuoden aikana ja se on kytketty sote-uudistukseen ja se toteutetaan 31.12.2019 mennessä. Kehitysvammalain muutoksella kesäkuussa 2016 on ollut suuri periaatteellinen merkitys. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen tarvittaessa laissa säädetyin keinoin on lisännyt asiakaskirjauksia merkittävästi. Lakimuutos tarkoitettiin väliaikaiseksi kunnes yleinen itsemääräämisoikeuslaki saadaan säädettyä. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea. Savossa tavoite saavutetaan vuotta aikaisemmin. Kaupallinen erityisasumisen rakentaminen on Itä-Suomessa vilkastunut ennakoiden tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Savon erityishuollon kehityksestä Savossa vammaispalvelujen saatavuus on säilynyt tyydyttävällä tasolla. Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Kuopion Sipulin palvelukodin käyttöönotto tapahtui vuoden aikana. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumista suunniteltaessa asiakkaan kaikki elämän tarpeet huomioidaan päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin val-
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 2 mistella. Kunta tai sote-kuntayhtymä on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asukas on kuitenkin keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelutarpeiden arvioinnissa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy ratkaisuissa, edellyttää huolellisuutta. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraavat asuntokohteet valmistuvat: Mikkeliin Siekkilän palvelukoti (2018) ja Jyväskylään Sääksvuoren palvelukoti (2018). Päiväaikaisen toiminnan (tekemisen) tuottamista on kehitetty kohti suurempaa yksilöllisyyttä. Palvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen vuoteen 2020 mennessä merkitsee sitä, että Pieksämäen yksiköissä keskitytään tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kuntoutukseen. Vaiheittainen uudistumisprosessi on kestänyt 10 vuotta ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen muuttuvaan kysyntään vastaten. Kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana keskimäärin 190 (202) asiakasta. Pitkäkestoisissa palveluissa oli 207 (217) eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 222 (243). Kuntoutusyksiköiden palveluja käytti 398 (443) asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1243 (1271). Suluissa on vuoden 2016 luvut. Kuntoutuksen kotikenttä on tuleva Itä-Suomen yhteistyöalue, jonka muodostavat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala, sinne myydään palveluista yli 90 %. Kaikkiin palveluja myyntiin 12 maakuntaan. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva alueellinen kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin neljäntenä vuotena peräkkäin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 8 % (38 %). Kuntoutuspalvelujen myynnistä lähes 30 % menee ulkokunnille. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja monipuolisuutta sekä tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia omistajakuntien alueelle. Kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Kuntoutuksessa mm. käyttäytymisanalyyttiset menetelmät sekä lapsilla ja nuorilla kiintymyssuhdeteoriaan perustuva DDP-menetelmä ja vihan hallintaan liittyvä ART-menetelmä ovat päivittäisessä käytössä. Kuntoutuksen kysyntä on toisinaan ylittänyt tarjonnan ja vasteaikojen kanssa on aika-ajoin kamppailtu erityisesti lasten palveluissa. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut, mutta ei riittävästi. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen tulee tapahtua jatkossa asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Siten voidaan vähentää tai ainakin lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Talouden näkökulmasta kysymys on pitkän aikavälin säästöistä. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on se, että asiakkaana voi olla kokonainen perhe. Perhekeskeisen työn osuus tulee kasvamaan ja varhaisen vaikuttamisen asema vahvistuu. Vaalijalan Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta, joka on tasaisessa kasvussa ja Ammattiopisto Spesia ja Diakoniaopisto tuottavat toisen opetusta yhteistyössä oppilaskotien kanssa. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Nenonpellon yksiköiden tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskorjauksella. Tilojen uudistaminen toteutetaan kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 3 Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Vaalijalan palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 1 174 työntekijää (v. 2016/1081). Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Erityistason kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin aikaisempi laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve säilyy eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen loppuminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Työvoiman saatavuus on kuitenkin heikkenemässä. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan myös muiden työnantajien työntekijöille. Rekrytoinnin haasteet kohdistuivat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tilanne parani alkuvuodesta 2017. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän sertifiointiin vuoden 2018 aikana. Työn toteutusvaihe aloitettiin 2013. Laatujärjestelmän viitekehys on IS0 9001:2015 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköiselle alustalle (VISO) ja se tulee kattamaan toiminnanohjauksen merkittävässä määrin. Vaalijalan tulos vuonna 2016 oli 212 300 euroa ylijäämäinen, joka lisäksi voitiin tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Vuoden 2017 tulos on 104 945 euroa, jonka lisäksi investointivarauksia tehtiin 357 341 euroa. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 2,7 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysyntä. Vaalijalan tulos ja palvelutoiminnan kasvu ovat pienentyneet selvästi edellisestä vuodesta. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 4 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Jäsenkuntien edustajat kokoontuivat yhtymäkokoukseen Vaalijalaan kolme kertaa, käsiteltyjä asioita oli 34. Puheenjohtajana ensimmäisessä kokouksessa toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Reijo Salli Varkaudesta. Toisessa kokouksessa puheenjohtajana toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Tarmo Heiskanen Lapinlahdelta. Kolmannessa kokouksessa puheenjohtajana toimi Jorma Kukkonen Rautalammilta ja varapuheenjohtajana Jaakko Jauhiainen Kuopiosta. Kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 tilinpäätös ja toimintakertomus, hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja kehyssuunnitelma 2018-2020. Hyväksyttiin myös uusi hallintosääntö ja johtajasopimus. Valittiin kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö vuosille 2017-2020. Merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomus v. 2016 sekä raportti kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta alkuvuoden 2017 osalta. Syyskuun kokouksessa yhtymäkokous valitsi hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi 2017-2021 sekä hyväksyi hallintosäännön täydentämisen. Marraskuun kokouksessa hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2020 sekä suoritteiden hinnoittelun perusteet vuodelle 2018. Merkittiin tiedoksi raportti Vaalijalan kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Yhtymäkokoukseen kuului 52 edustajaa 33 eri jäsenkunnasta (suluissa varaedustajat): Enonkoski Petri Purhonen (Heikki Kylliäinen) Hartola Matti Tanskanen (Mirkku Tammisto-Kiiski) Hirvensalmi Timo Marttinen (Jouni Kuitunen) Iisalmi Kaarina Korhonen (Elina Puustinen), Sanna Kauppinen (Pasi Raatikainen) Joroinen Rauni Janhunen (Pirkko Hämäläinen), Veijo Nevanpää (Hannu Viirimaa) Juva Mervi Heinonen (Tauno Holm) Kaavi Kaija Julkunen (Hilkka Tiilikainen) Kangasniemi Kari Luukkainen (Marjaana Sävilammi), Eija Partanen (Pia Halttunen) Keitele Pekka Vesterinen (Kari Häkkinen) Kiuruvesi Risto Juntunen (Eero Kyllönen), Tuija Kastari (Anna-Liisa Härkönen) Kuopio Sirpa Miettinen, Jaakko Jauhiainen Lapinlahti Tarmo Heiskanen (Jorma Rannio), Noora Knapp (Satu Kuutsa) Leppävirta Anne Aholainen (Lauri Roponen) Mikkeli Reijo Hämäläinen (Liisa Ahonen), Seija Kuikka (Jukka Saikkonen) Muurame Mirjam Rousu (Suvi-Jaana Aho), Simo Oksanen (Sami Niemi) Mäntyharju Ismo Partio (Raimo Leppäkumpu), Jaana Lopperi (Seppo Hujanen) Pertunmaa Aini Pöyry (Maria Sirén) Pieksämäki Yrjö Merikoski (Sinikka Riipinen), Alpo Salo (Anne Poikolainen) Pielavesi Timo Pennanen (Taika Kurki), Juha Pääkkönen (Eero Oravainen) Puumala Jorma Virta (Kaija Hannula) Rantasalmi Olli-Pekka Nykänen (Leena Suhonen) Rautalampi Tiina K Puranen (Timo Satuli), Jorma Kukkonen (Tytti Mård) Rautavaara Jorma Korhonen (Eero Kukkonen) Savonlinna Minna Immonen (Eila Pöyhönen), Miika Soini (Ari Kantanen) Siilinjärvi Raija Hassinen (Lauri Katainen) Sonkajärvi Seppo Kainulainen (Vesa Hynynen) Sulkava Hannamari Tiainen (Vesa Ahonen) Suonenjoki Mikko Suihkonen (Johannes Kälkäjä), Marja-Leena Väisänen (Seija Savukoski) Tervo Pirjo Hänninen (Maire Nissinen), Hannu Ylönen (Jarmo Tirkkonen)
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 5 Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Maija-Leena Räsänen (Ritva Puurunen), Tauno Lempinen (Kari Puodinketo) Anita Rikalainen (Katja Saraketo), Suna Sassa (Soile Varpunen-Aalto) Minna Back-Hytönen (Heikki Haatainen), Satu Hänninen (Hannu Haapamaa) Erkki Mehtonen (Kalevi Vidgren), Matti Karppinen (Seppo Toppinen) Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 151 asiaa. Hallitus valmisteli yhtymäkokouksen päätettäväksi v. 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman ja vuoden 2018 talousarvion sekä hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvisti joulukuussa suoritteiden yksikköhinnat vuodelle 2018. Hallitukseen kuului 13 jäsentä (suluissa varajäsenet): Anja Manninen, pj., Pieksämäki, KESK (Katariina Mutka, Mäntyharju) Veijo Koljonen vpj., Suonenjoki, SDP (Pirjo Hänninen, Tervo) Sirpa Alho-Törrönen, Kuopio, KOK (Hannu Ylönen, Tervo) Mervi Eskelinen, Pieksämäki, PS (Anne Korhola, Mikkeli) Tauno Holm, Juva, SDP (Tauno Nurmio, Enonkoski) Seppo Hujanen, Mäntyharju, KOK (Mari Blommendahl, Pieksämäki) Paavo Karvinen, Pieksämäki, SDP (Kaija Kollanus, Pieksämäki) Mirja Koski, Mikkeli, VIHR (Tiia Rautio, Mikkeli) Jaakko Leskinen, Kuopio, KESK (Heikki Haatainen, Vesanto) Henna Pitkänen, Leppävirta, VAS (Raija Hassinen, Siilinjärvi) Jorma Räsänen, Kaavi, KESK (Matti Ahonen, Rautavaara) Miika Soini, Savonlinna, KESK (Ari Kantanen, Savonlinna) Maarit Tarvainen, Tervo, KESK (Minna Back-Hytönen, Vesanto) Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 45 asiaa. Käsitellyistä asioista mainittakoon mm. seuraavat: laadittiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2016, tehtiin esitys vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksyttiin tarkastuslautakunnan toimintasuunnitelma keväälle 2018 sekä merkittiin tiedoksi tilintarkastajan laatima työohjelma vuodelle 2017. Tarkastuslautakuntaan kuului 4 jäsentä (suluissa varajäsenet): Pekka Seppä, pj., Pieksämäki, KOK (Helen Kontturi, Mikkeli) Anita Rikalainen, vpj., Varkaus, SDP (Reijo Hämäläinen, Mikkeli) Mervi Heinonen, Juva, KESK (Jari Jalkanen, Mikkeli) Heikki Ropponen, Leppävirta, KESK (Olli Koponen, Varkaus) Tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-tilintarkastaja Pentti Tanskanen. Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 125 :n mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Vuonna 2017 tilivelvollisia viranhaltijoita ovat olleet: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Talousjohtaja Jorma Kovalainen Avopalvelujen johtaja Kirsi Ruutala Kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko Johtava lääkäri Anu Hirvonen Tilivelvollisia ovat olleet myös hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 6 1.2.3 Yleinen taloudellinen kehitys Vauhdikkaan vuoden jälkeen Suomen talouden kasvu hidastuu kahden prosentin tuntumaan ennustejaksolla. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,1 %. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Vuonna 2018 talouskasvu hidastuu 2,4 prosenttiin. Vienti kasvaa kysynnän vetämänä ja Suomi ei enää menetä markkinaosuuksia. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla. Työllisyyden kasvu nopeutuu prosenttiin v. 2018. Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkökustannukset nousevat, muuta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen v. 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan 60 prosentin alapuolelle v. 2019. Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 %. (Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus talvi 2017) Itä-Suomen kaikissa neljässä maakunnassa väkiluku pieneni 2017 yhteensä 4372 hengellä (Tilastokeskuksen ennakkotieto). Eniten väkiluku laski Etelä-Savossa ja vähiten Keski- Suomessa. Heikkenevä väestökehitys yhdessä vanhusvoittoisen ikärakenteen kanssa on Itä- Suomen tulevan yhteistyöalueen suurimpia taloudellisia uhkia. 1.2.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Ulkoisia toimintatuottoja kertyi viime vuonna yhteensä 56,1 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Suurin osa tuotoista muodostuu kunnilta saatavista palvelujen myyntituotoista, joita kertyi yhteensä 51,7 miljoonaa euroa. Tässä oli kasvua edellisvuoteen vuoteen 1,6 miljoonaa euroa. Kasvu johtui siitä, että palvelujen kysyntä pysyi korkeana erityisesti kuntayhtymän ulkopuolisilla kunnilla. Jäsenkuntien laskutus kasvoi edellisestä vuodesta noin 0,8 miljoonaa ja oli kokonaisuudessaan 38,9 miljoonaa euroa. Budjetoidusta määrästä jäätiin jäsenkuntalaskutuksessa 3,4 miljoonaa euroa. Sen sijaan ulkokuntalaskutus kasvoi edellisestä vuodesta 0,7 miljoonaa ja budjettiin verrattuna ulkokuntalaskutus ylittyi 1,7 miljoonalla eurolla. Asiakkailta kertyi ylläpitomaksuja vuonna 2017 yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa, joka pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintakulut olivat viime vuonna yhteensä 54,2 miljoonaa euroa, jotka kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,5 miljoonaa euroa. Suurimman osan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 42,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,4 miljoonaa euroa. Palkkojen osuus henkilöstökuluista oli 34 miljoonaa. Maksetut palkat kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,9 miljoonaa euroa. Palkkamenojen kasvu johtuu henkilöstömäärän kasvusta mm. uusien palvelukotien perustamisen vuoksi.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 7 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalijalan kuntayhtymä jatkaa itsenäisenä toimijana valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen asti, sen jälkeen Vaalijala todennäköisesti muodostaa oman liikelaitoksen Etelä-Savon maakunnassa ja on osa Itä-Suomen osaamis- ja tukikeskusverkostoa. Vaalijalan palvelutoiminta: kuntoutus, asiantuntijapalvelut ja avopalvelut jatkavat kaikissa maakunnissa yhtenä kokonaisuutena. Vuonna 2017 Nenonpellon ja Pieksämäen yksiköissä on noin 190 asiakaspaikkaa ja vuoden 2019 lopussa paikkoja on noin 160 määräaikaisen kuntoutuksen käytössä. Kuntayhtymän talous on ollut pitkällä aikavälillä tasapainossa ja investoinnit on voitu rahoittaa poistoilla ja kassavaroilla lukuun ottamatta palvelukoteja, jotka on rahoitettu kokonaisuudessaan ARAn tukemilla korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Peruskorjauksen hinta on noin 1,8 milj. euroa per kuntoutusyksikkö. Yhden uuden palvelukodin rakentaminen maksaa noin 2,6 milj. euroa, johon on mahdollista saada korkeintaan 50 % ARAn investointiavustusta ja loppuosalle pitkäaikaista korkotukilainaa. Rakennusten peruskorjauksiin ja korjauksiin käytetään vuositasolla 3,5-4 milj. euroa. Tämä johtaa edelleen velkamäärän kasvuun vuoden 2019 loppuun mennessä, koska jäsenkunnilta ei peritä erikseen maksuosuuksia investointeihin. Vuonna 2017 kuntayhtymän korkotukivelkamäärä on noin 14,2 miljoonaa euroa. Poistojen määrä kasvaa lähivuosina investointitason pysyessä korkeana. Rakennusinvestointien rahoituksessa käytetään jatkossa myös kiinteistöleasingia, joka ei lisää vierasta pääomaa. Vuosien 2018 ja 2019 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat vaativampia kuin edellisen vuoden. Niiden toteuttaminen edellyttää tulojen lisäämistä ja/tai kulusäästöä edelliseen vuoteen nähden, koska kuntoutuksen yleinen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä neljättä vuotta peräkkäin ja kilpailukykysopimuksen perusteella hintoja alennettiin keskimäärin 1,5 % vuonna 2017. Vuoden 2019 taloutta tulee rasittamaan erityisesti työehtosopimuksen mukaiset palkkaerät.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 8 1.2.6 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli v. 2017 yht. 793 (2016/ 731), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 71 (2016/ 68). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 2017 oli 45,59 vuotta (v. 2016/ 46,02 vuotta). Pääosa (yli 80 %) henkilöstöstä työskentelee osaamis- ja tukikeskuksen alueella Nenonpellossa. Vakanssit ammattiryhmittäin 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Hallintohenkilöstö 26 24 25 28 Lähityöntekijät 530 539 594 648 Asiantuntijat 42 57 58 61 Muu henkilöstö 53 53 54 56 Yhteensä 651 673 731 793 joista osa-aikaisia - - - Palvelussuhteen luonne (vakituiset ja tilapäiset) 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Viranhaltijat, vakinaiset 61 60 68 71 Työsopimussuhteet, vakinaiset 517 576 615 668 Määräaikaiset 276 305 332 402 Työllistetyt 13 4 3 3 Oppisopimussuhteiset - - - - Päätoimisuus (koko henkilöstö, vakinaiset ja sijaiset) 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Kokoaikatyössä olevat 832 923 986 1110 Osa-aikatyössä olevat 35 22 32 34 Yhteensä 867 945 1018 1144 Opiskelijat ja harjoittelijat Työssäoppimisen jaksoille otetaan opiskelijoita koulutuksen järjestäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Sopimuksia on 3 oppilaitoksen kanssa. Oppilaitos Opiskelijoita Opiskelijoita Opiskelijoita Opiskelijoita v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu 6 5 3 7 Etelä-Savon ammattiopisto - - 26 22 Seurakuntaopisto, Kirkkopalvelut 38 35 18 9 Muut oppilaitokset 6 14 8 8
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 9 Ikätaulukko (vakituiset) 31.12.2014 %- osuus 31.12.2015 %- osuus 31.12.2016 %- osuus 31.12.2017 %- osuus 20-29-vuotiaat 36 6,3 53 8,33 69 10,10 93 12,58 30-39-vuotiaat 124 21,5 125 19,65 234 34,26 153 20,70 40-49-vuotiaat 136 23,5 158 24,84 179 26,21 201 27,20 50-59-vuotiaat 222 38,4 235 36,95 139 20,35 240 32,48 60-60 10,4 65 10,22 62 9,08 52 7,04 Yhteensä 573 636 603 793 Eläkkeelle siirtyminen vuosina 2017-2025 Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % 2017 20 6 26 4,1 2018 11 6 17 2,7 2019 16 6 22 3,5 2020 13 6 19 2,9 2021 17 5 22 3,5 2022 9 5 15 2,3 2023 12 5 17 2,6 2024 16 5 21 3,3 2025 10 4 14 2,2 Henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Uusia palkattu vak. virka- tai 43 77 88 100 työsuhteeseen Vakituisia erosi 15 10 18 27 Eläkkeelle jäi - vanhuuseläke 12 19 18 14 - työkyvyttömyyseläke 1 3 7 3 - osatyökyvyttömyyseläke 7 2-6 - osa-aikaeläke - 3 3 - - työttömyyseläke - - - - - aik. ky:n palveluksessa olleet - - - - Lomautetut - - - - Irtisanotut 1 - - - Työsopimus purettu 3 1-2 Kuollut 1 - - 2
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 10 Rekrytointi Käytetyt rekrytointikanavat ovat sanomalehdet, ammattilehdet, työ- ja elinkeinotoimisto, Vaalijalan kotisivut ja sähköposti, Verneri-verkkosivut, Kuntarekry ja ilmoitustaulu. Avoimet paikat Hakemukset Rekrytoidut Miehet Naiset Miehet rekrytoitu Naiset rekrytoitu Arkistonhoitaja 24 1 9 15 1 0 Avohoidon erikoislääkäri 2 1 0 2 0 1 Erityisluokanopettaja (2) 15 2 2 13 0 2 Fysioterapeutti 15 1 5 10 0 1 Henkilöstöpäällikkö 26 1 6 20 0 1 Hoitaja 22 5 7 15 1 4 Hoitaja 20 8 3 17 2 6 Hoitaja 14 4 2 12 0 4 Hoitaja (10) 34 10 10 24 3 7 Hoitaja (14) 55 14 11 44 3 11 Hoitaja (2) 15 2 2 13 0 2 Hoitaja (2) 19 2 5 14 0 2 Hoitaja (3) 16 3 7 9 2 1 Kiinteistöpäällikkö 2 1 2 0 1 0 Kuntoutuskoordinaattori 9 1 0 9 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 2 1 0 2 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 19 1 2 17 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 1 1 0 1 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 2 1 0 2 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 8 1 0 8 0 1 Kuntoutuskoordinaattori 4 1 0 4 0 1 Kuntoutusohjaaja 29 2 3 26 1 1 Kuntoutusyksikön johtaja 10 0 3 7 0 0 Kuntoutusyksikön johtaja 11 0 5 6 0 0 Kuntoutusyksikön johtaja 6 0 2 4 0 0 Lähiavustaja 18 1 1 17 0 1 Lähiavustaja 40 1 1 39 0 1 Lähiavustaja 24 1 5 19 0 1 Lähiavustaja 47 1 1 46 0 1 Ohjaaja 12 1 3 9 0 1 Ohjaaja 20 1 2 18 0 1 Ohjaaja 5 1 0 5 0 1 Ohjaaja 10 1 5 5 0 1 Ohjaaja 12 3 0 12 0 3 Ohjaaja 4 2 0 4 0 2 Ohjaaja 23 1 5 18 0 1 Ohjaaja 21 1 5 16 0 1 Ohjaaja 10 1 3 7 0 1 Ohjaaja 21 1 8 13 1 0
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 11 Avoimet paikat Hakemukset Rekrytoidut Miehet Naiset Miehet rekrytoitu Naiset rekrytoitu Ohjaaja 45 7 14 31 3 4 Ohjaaja 45 1 6 39 0 1 Ohjaaja 20 1 4 16 0 1 Ohjaaja 51 1 5 46 0 1 Ohjaaja 199 27 38 161 10 17 Ohjaaja 24 1 1 23 0 1 Ohjaaja 21 1 2 19 0 1 Ohjaaja 25 1 3 22 0 1 Ohjaaja (2) 27 2 8 19 0 2 Ohjaaja (2) 29 1 3 26 0 1 Ohjaaja (2) 88 2 6 82 0 2 Ohjaaja (33) 107 22 15 92 7 15 Ohjaajan tehtävä 33 1 3 30 0 1 Palvelukodin johtaja 8 1 1 7 0 1 Projektikoordinaattori 13 1 1 12 1 0 Projektityöntekijä 30 2 8 22 0 2 Psykologi 3 0 0 3 0 0 Psykologi 6 1 0 6 0 1 Psykologi 3 1 0 3 0 1 Psykologi 1 0 0 1 0 0 Psykologi 6 0 1 5 0 0 Psykologi 3 1 0 3 0 1 Rehtori 11 1 6 5 0 1 Sairaanhoitaja 6 1 0 6 0 1 Sairaanhoitaja 6 1 0 6 0 1 Sairaanhoitaja 8 1 0 8 0 1 Sairaanhoitaja (2) 8 2 1 7 0 2 Sairaanhoitaja (2) 5 0 0 5 0 0 Sairaanhoitaja (3) 7 3 1 6 0 3 Sairaanhoitaja (4) 11 4 2 9 2 2 Sairaanhoitaja 1 0 0 1 0 0 Sosiaalityöntekijä 1 1 0 1 0 1 Suuhygienisti 4 1 0 4 0 1 Toimintaterapeutti 1 1 0 1 0 1 Toimintaterapeutti 2 1 0 2 0 1 Toimintaterapeutti 4 1 0 4 0 1 Toimintaterapeutti 5 1 0 5 0 1 Työvalmentaja 5 0 0 5 0 0 Vastaava ohjaaja 25 1 3 22 0 1 Vastaava ohjaaja 40 0 4 36 0 0 Vastaava ohjaaja 12 0 4 8 0 0 Yhteensä v. 2017 1778 189 292 1486 39 150 Yhteensä v. 2016 1276 96 252 1024 20 76
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 12 Työaika ja työpanos Työaikoja seurataan yleisimmin työvuorosuunnitteluohjelmalla, toimistorakennuksessa työskentelevien osalta kellokortilla. Keskimääräinen työpanos Poissaoloseurannassa käytetään laskennan pohjana 240 työpäivää/vuosi. Kun poissaoloja (vuosilomat pois lukien) oli v. 2017 vakanssia kohti 58 päivää (v. 2016/ 57 pv), jää työssäolopäiviksi/vakanssi 182 päivää (v. 2016/ 183 pv). Vuonna 2017 oli sairauspoissaoloja keskimäärin 15 päivää/työntekijä. Vuonna 2016 vastaava luku oli 14 päivää. Henkilöstötilaston mukaan v. 2017 aikana oli eri palkansaajia yhteensä 1 860 henkilöä (v. 2016/ 1 377), joiden kaikki poissaolot olivat yhteensä 100 330 päivää (v. 2016/ 92 028 pv) eli 53,9 päivää henkilöä kohti (v. 2016/ 66,8 pv). Keskimärin palkansaajia oli kuukaudessa 1174 henkilöä. Edellisvuonna vastaava luku oli 1 081. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin (palkalliset ja palkattomat) olivat tautiluokittain: 2014 2015 2016 2017 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 33 % 33 % 32 % 31 % Mielenterveyshäiriöt 9 % 9 % 11 % 13 % Hengityselinsairaudet 15 % 16 % 14 % 13 % Ruoansulatuselinten sairaudet 3 % 4 % 2 % 2 % Verenkiertoelinten sairaudet 1 % 1 % 1 % 3 % Vamma, myrkytykset, eräät muut 16 % 14 % Osaaminen ja sen kehittäminen Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin alkuvuoden aikana. Keskustelun pohjana on HRtyöpöydällä oleva sähköinen lomake, hyväksyttäjä yksilökehityskeskustelulomakkeita tallentui 365 kappaletta, ryhmäkeskusteluja pidettiin kymmenessä yksikössä. Henkilöstön koulutustarpeen arviointi tapahtui kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/ työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 3 679 koulutuspäivää eli 3,1 pv/työntekijä (v. 2016/ 2 919 / 2,7 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 58,6 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Vaalijalan kuntayhtymässä koulutukseen käytettiin 1,5 % palkkasummasta. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koulutuspäivät yhteensä 2298 2149 2246 2395 3219 3679 Koulutuspäivät /vakanssi) 3,8 3,4 3,4 3,5 4,4 4,6 Myötätuulen koulutuskeskuksessa järjestettiin eniten koulutusta AVEKKI- toimintatapamallista. Peruskoulutuksen jälkeen henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ylläpitokoulutuksiin. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI- koulutuksia järjestettiin 3 kappaletta.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 13 Koulutusten muita aihealueita olivat mm. itsemääräämisoikeuden tukeminen, ensiapu, vuorovaikutus ja kommunikaatio, autismi ja psykososiaalinen kuntoutus. Vuosittain koulutusohjelmassa on mm. asiakastietojärjestelmään ja eri ohjelmien käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin perehdytyskoulutusta autismista, asiakkaiden omatoimisuuden tukemisesta, AVEKKI-toimintatapamallista, kirjaamisesta ja henkilöstöasioista. Ulkopuolisia tilauskoulutuksia järjestettiin 12 kappaletta (Pohjois-Savo 2, Keski-Suomi 4, Etelä- Savo 4, Pirkanmaa 1 ja Kanta-Häme 1). Myötätuulessa järjestettäviin koulutuksiin osallistui 89 ulkopuolista henkilöä. Työterveyshuolto Työterveyshuolto on ensisijaisesti lakisääteistä, ehkäisevää työterveyshuoltoa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltoon kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito, jonka laajuudesta on sovittu erikseen. Sairauksien tutkiminen ja hoito suunnataan ammattitauteihin ja työperäisiin sekä niiksi epäiltäviin sairauksiin sekä työkykyä rajoittaviin ja uhkaaviin sairauksiin. Työterveyspalvelut ostettiin Pihlajalinna Oyj:ltä. Sivutoimipisteissä paikalliset toimijat ovat olleet Pihlajalinnan alihankkijoina. Työkyvyn tukemisen periaatteet päivitettiin 2017. Siinä esitetään prosessi, jonka mukaan Vaalijalassa työkykyyn liittyviä asioita edistetään ja hoidetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuolto tekee myös työpaikkakäyntejä. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä säännöllisin väliajoin eri työpisteissä. Käynnistä laadittu selvitys käsitellään aina työsuojelutoimikunnassa, joka tekee selvityksen johdosta tarpeelliset toimenpide-ehdotukset sekä ao. työpisteelle että johdolle. Tyhy-toiminta Tyhy-ryhmän toiminnan painopiste oli vuonna 2017 edelleen henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin tukemisessa unohtamatta fyysisen kunnon ylläpitämiseen tarkoitettua liikuntaa. Tyhyryhmän jäsenet kuluvalla toimintakaudella olivat Riitta Heikkinen, Lea Holopainen, Aija Uimonen, Ari-Pekka Wilska, Jouni Vironen, Eveliina Vauhkonen ja Anu Hyvönen. Työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää 5 euron hintaisia Smartum-seteleitä (omavastuu 2 e/ seteli) 30 kpl/työntekijä. Smartum-seteleitä käytti yhteensä 343 henkilöä. Smartum-setelit ovat selvästi lisänneet henkilöstön innostusta liikuntaan ja kulttuuriin. Yhteisöllisyyden lisäämisen mahdollisti työnantajan antama mahdollisuus käyttää neljä tuntia työaikaa työyhteisön yhteisöllisen toiminnan tukemiseksi. Tätä hyödynnettiin harrastamalla työaikana mm. lenkkeilyä, keilausta, joogaa ym. Työsuojeluvaltuutettu Jouni Vironen on käynyt useassa yksikössä kertomassa tyhy-asioista.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 14 Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan jäseniä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet (5 henkilöä) työsuojeluvaltuutetut (4 henkilöä) ja työnantajan edustajat (5 henkilöä). Toimikunta antaa lausuntoja henkilöstön asemaan vaikuttavista suunnitelmista ja esityksistä kuten kuntayhtymän taloussuunnitelmasta ja talousarviosta. Toimikunta merkitsi tiedoksi mm. erilaisia henkilöstöä koskevia tilastoja v. 2017. Toimikunta esitti hallituksen käsiteltäväksi hallintosäännön ja aloitetoiminnan säännön. Vuonna 2017 toimikunta kokoontui kaksi kertaa, käsiteltäviä asioita oli 28. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyötoimikunnan jaostona. Työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä) sekä muut toimikunnan jäsenet (3 henkilöä) valitaan vaaleilla, joka yleensä on ollut ns. sopuvaali. Työnantaja nimeää toimikuntaan kaksi edustajaansa. Vuonna 2017 toimikunta kokoontui 3 kertaa. Toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohjelma, joka on vahvistettu 4.11.2015. Toimikunta käsittelee ja antaa lausuntoja mm. työpaikkaselvityksistä, talousarvioehdotuksesta, rakennusten vuosikorjauksista, suojainten ja kaluston hankinnasta, työterveyshuollon toiminnasta ja rakennusten korjaussuunnitelmista. Vaarojenarviointi suoritetaan samanaikaisesti työpaikkaselvitysten kanssa. Tilaisuuksissa ovat mukana työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö, ao. sektorijohtaja, henkilöstöä ja työterveyshuollon edustaja. Vaalijalan kuntayhtymän eri toimintapisteissä (avopalvelujen toimipisteet) toimii 8 työsuojeluasiamiestä. Aloitetoiminta Aloitetoimintaa on harrastettu vuodesta 1982 lähtien, jolloin ensimmäinen aloitesääntö vahvistettiin. Vuosittain henkilöstö tekee 15-20 aloitetta, joista palkkioon johtaa noin puolet. Palkkioita maksetaan yhdestä aloitteesta 40-80 euroa. Aloitteet koskevat yleensä jonkin yksittäisen tehtävän kehittämistä. Vuonna 2017 aloitteita saapui 19 kpl, joista maksettiin palkkioita yhteensä 560 euroa. Sisäinen tiedottaminen Vaalijalan kuntayhtymässä on käytössä VISO-toimintajärjestelmä, joka sisältää ydinprosessikuvaukset ja ajantasaiset toimintaan liittyvät ohjeet ja lomakkeet. HR-työpöydällä julkaistaan henkilöstöä koskevat ohjeet. Kaikilla vakituisilla ja pitempiaikaisilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite ja käyttöoikeudet eri ohjelmiin tehtäviensä mukaan. Johdon info järjestetään Skypellä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Työpaikkakokoukset Kaikissa työpisteissä pidetään ohjeen mukaan vähintään kaksi työpaikkakokousta vuodessa. Näissä käsitellään mm. työpisteen käyttösuunnitelmat, vuosilomalistat, asiakaspalauteet ja muut yhteiset asiat. HaiPro-poikkeamat käsitellään yksiköiden palavereissa kolmen viikon välein. Työyhteisöjen kehittämispäiviä on pidetty noin kerran vuodessa. Työyhteisöjen kehittämiseksi on järjestetty työnohjausta. Lähiesimiehet ovat saaneet työhönsä täydennyskoulutusta. Työyhteisöjen kehittäminen Kehityskeskustelut ovat vakiintuneet työyksiköitten käytännöiksi kaikilla työntekijöillä läpi sektorin joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluna. Työyhteisöjen kehittämispäiviä on pidetty kerran tai kahdesti vuodessa tarpeen mukaan. Työyhteisöjen kehittämiseksi on järjestetty työnohjausta monella tasolla ja sekä esimiehillä että kuntoutuskoordinaattoreilla on omat työnohjauksensa. Koko henkilöstö ja lähiesimiehet ovat saaneet työhönsä täydennyskoulutusta.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 15 Seutu- ja alueyhteistyö Työvoimatoimiston kanssa neuvotellaan säännöllisesti henkilöstön rekrytointiin liittyvistä asioista. Hoitajien työvoimapoliittista lähihoitajakoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta on toteutettu Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen aloitteesta usean vuoden ajan. Nämä ovat olleet keinoja saada ammattitaitoista henkilöstöä Vaalijalaan. Sektorijohto on ollut erilaisissa rekrytointitilaisuuksissa kertomassa Vaalijalasta ja markkinoimassa työpaikkoja. Alan oppilaitosten opiskelijat harjoittelevat Vaalijalassa ja tekevät työelämälähtöisiä opinnäytetöitä, joita voidaan hyödyntää käytäntöön. Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston oppilaitoksen sekä Etelä-Savon ammattiopiston oppisopimustoimiston kanssa tehdään koulutuksellista yhteistyötä. Erilaiset kuntayhtymän tarpeesta lähtevät täydennyskoulutukset on räätälöity asiasisällöiltään sopiviksi. Oppilaitoksen ja oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä on järjestetty mm. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa, lähihoitajakoulutusta sekä kehitysvamma-alan ammattitutkintoa ja esimieskoulutusta kuntayhtymän henkilöstölle. Koulutuksia on päivitetty oppisopimuskoulutuksella vastaamaan mm. Valviran vaatimuksiin. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat osallistuvat kutsuttuina myös oppilaitosten työskentelyyn. Näin voidaan vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja työelämän vaatimusten huomioimiseen. Johtoryhmä, sosiaalityöntekijät ja muu henkilöstö ovat osallistuneet Etelä-Savon ja Pohjois- Savon sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun työryhmiin. Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun on osallistuttu Lape-yhteistyön kautta. Hankinnoissa Vaalijala on mukana IS-Hankinta Oy:n ja Istekki Oy:n kautta alueellisessa yhteistyössä. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Palkkaus perustuu työntekijän tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on kasvanut aikaisemmista vuosista. Tulospalkkaus ei ole käytössä. Henkilöstökustannukset 2014 %- osuus 2015 %- osuus 2016 %- osuus 2017 %- osuus Vuoden aikana maksetut palkat (1000 euroa) - Vakinaisen henkilöstön palkat 15 447 62 16 846 61 18 058 58 19785 58 - Sijaisten ja tilap. palkat 5 918 23 6 893 25 8 475 27 9193 27 - Erilliskorvaukset 3 349 13 3 763 13 4 133 13 4700 14 - Muu palkat ja palkkiot 528 2 415 1 392 2 294 1 Yhteensä 25 242 100 27917 100 31 058 100 33972 100 Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut 1 472 18 1 701 19 2 122 22 1658 18 Eläkevakuutusmaksut 6 572 82 6 985 81 7 402 78 7380 82 Yhteensä 8 044 100 8 686 100 9 522 100 9038 100
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 16 Lähes kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ruokailla kuntayhtymän omassa ruokalassa. Henkilöstölle vuokrataan työvaatteet pesulalta niihin työpisteisiin ja tehtäviin, joissa se on tarpeen. Työterveyshuollon kustannuksiin maksaa Kansaneläkelaitos n. 50-60 % avustusta. Henkilöstön virkistystoimintaa tuetaan ylläpitämällä huviloita ja tukemalla vapaa-ajan harrastuksia, erityisesti liikuntatoimintaa. Henkilöstöpalvelujen kustannuksia 2014 2015 2016 2017 Suojavaatteiden hankinta 16 914 26 443 42 302 46703 Työterveyshuolto 342 173 378 716 434 608 535662 Henkilöstön virkistystoiminnan tukeminen 51 170 90 868 126 552 119377 Henkilöstöpalvelujen kustannukset ovat kasvaneet kahtena viime vuonna aikaisempaa nopeammin. Syynä on henkilöstömäärän nousu, joka vaikuttaa työterveyshuollon kustannuksiin. Virkistystoiminnan tukemisen kustannusten nousu johtuu hyvän taloudellisen tuloksen johdosta henkilökunnalle annetuista ylimääräisistä Smartum-seteleistä. Paikalliset säännöt ja sopimukset Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt Tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuussuunnitelman kokouksessaan 5.10.2016. Kuntayhtymän hallintosäännön yhtymäkokous hyväksyi 7.6.2017. Hallitus on hyväksynyt 10.6.2015 paikalliset sopimukset työvuorojen pituudesta sekä hälytysrahasta. Sopimus koskee kaikkia muita paitsi JYTY ry:n jäseniä. Paikallinen sopimus ylimääräisestä vastikkeellisesta vapaasta hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa 16.12.2016. 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaa kunnan on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Palvelujärjestelmän toimivuuteen kohdistuvia riskejä Merkittävimpiä epävarmuustekijöitä ovat sote- ja maakuntauudistus sekä tulevat substanssilakien muutokset, mm. kehitysvammalain kumoaminen. Vaalijalan tulee organisoitua tulevaisuudessa uudelleen. Henkilöstöriskejä Henkilöstöriskit kohdistuvat henkilöiden saatavuuteen Pieksämäen talousalueella, osaamisen kehittämistarpeisiin ja sairastavuuteen. Henkilöstön tarve myös avopalveluissa on kasvanut. Saatavuusongelmia on esiintynyt aika-ajoin useilla paikkakunnilla.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 17 Taloudellisia riskejä Kuntayhtymää koskevia rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, velkaantumiseen ja korkojen nousuun liittyvät riskit. Maksuvalmius on pysynyt toistaiseksi tyydyttävänä, eikä tilapäislainaa ole tarvinnut ottaa juoksevien menojen kattamiseen. Kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa n. 14,2 miljoonaa euroa, joka on palvelukotien rakentamista varten otettua valtion tukemaa korkotukilainaa. Lainojen hoitokulut katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla. Jokainen uusi palvelukoti lisää lainamäärää n. 1,4 miljoonalla eurolla. Myös Nenonpellon yksiköiden rakennusten peruskorjaukset joudutaan tulevaisuudessa ainakin osittain rahoittamaan lainarahalla, joten velkaantumisaste nousee edelleen. Lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 1,8 miljoonaa. Merkittävin talouden epävarmuustekijä on kuitenkin tuleva sote- ja maakuntauudistus. Tietoriskejä Uudet tietojärjestelmät vaativat hallittuja käyttöönottoprosesseja ja muutosjohtamista, jotta henkilöstö sitoutuu uudenlaisiin toimintatapoihin. Tietoriskien osalta kehittämisen kohteena on kokonaisvaltainen kartoitustyö, jossa sekä strategiset että operatiiviset riskit otetaan paremmin hallintaan. Kuntayhtymän riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohje uusittiin hallituksessa 5.10.2016 ja päivitettiin johtoryhmässä 11.12.2017.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 18 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää suunnitelmakaudella. Kuntayhtymän hallitus on antanut ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 2007 ohjeen sisäisen valvonnan järjestämisestä Vaalijalan kuntayhtymässä. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Sektorijohtajat huolehtivat omalla alueellaan sisäisestä valvonnasta. Erityisesti valvotaan henkilöstöä koskevien säännösten ja sopimusten noudattamista mm. tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Valvonta on ollut riittävää. Tavoitteiden toteutus, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2017 toiminnan tulokset on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumavertailussa. Näitä seurataan kuukausittain ja raportit annetaan jokaiseen hallituksen kokoukseen. Toiminnasta ei ole havaittu huomautettavaa. Riskien hallinnan järjestäminen Riskien hallinta- ja kartoitus on ajan tasalla. Kuntayhtymän vakuutukset ja niiden perusteet tarkistetaan vuosittain. Vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010. Yleinen turvallisuusselvityksen päivitystä jatkettiin kertomusvuonna. Vaarojen arviointia suoritetaan työpistekohtaisesti kolmen vuoden välein. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidonvalvonta Hankinnat, luovutukset ja hoito ovat sujuneet ongelmitta ja säännösten mukaisesti. Hankintatoimen osittaisesta hoidosta on tehty sopimus IS-Hankinta Oy:n ja Istekki Oy:n kanssa. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Sopimusten noudattamisessa ei ole ollut ongelmia. Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan säännöllisesti. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hallitus on antanut ohjeet mm. talouden hoidosta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä, hankinnoista ja asukkaiden varojen hoidosta. Ohjeistus on riittävää ja niiden toteutumista seurataan. Sisäisen tarkastuksen nykytila on katsottu riittäväksi. Sisäinen valvonta toteutuu mm. siten, että laskujen tarkastajana ja hyväksyjänä on aina eri henkilö. Myös vuosittain tehtävät kassojen tarkastukset ovat osa sisäistä valvontaa. Yhtymähallituksen kannanotto Yhtymähallitus esittää kantanaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisessa.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 19 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1000 euroa 2017 2016 Toimintatuotot 56087 54286 Toimintakulut -54223-50698 Toimintakate 1864 3588 Rahoitustuotot ja -kulut korkotuotot 3 muut rahoitustuotot 10 11 korkokulut -120-111 muut rahoituskulut -2-3 Vuosikate 1752 3488 Poistot ja arvonalennukset -1290-1029 Tilikauden tulos 462 2700 Poistoeron muutos -1201 Varausten muutos 844-2071 Tilikauden yli-/alijäämä 105 629 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 103,4 107,1 Vuosikate/poistot % 135,8 290,9 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* vuosikate / poistot ja arvonalennukset
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 20 Kun tunnusluvun arvo on vähintään 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuuden ja muut rahoitusosuudet. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen osa arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli se on vähintään poistojen suuruinen. Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän ulkoisten toimintatuottojen yhteismäärä oli 56,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 1,8 miljoonaa euroa eli 3,3 %. Toimintatuottoihin kuuluvat myyntituotot, josta merkittävin osa ovat korvaukset kunnilta. Kuntakorvauksia kertyi yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Tässä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,5 miljoonaa eli 3,2 %. Jäsenkuntien maksamat korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta 0,8 miljoonaa ja kuntayhtymän ulkopuolisten kuntien maksamat korvaukset 0,7 miljoonaa euroa. Tuottojen kasvu johtuu palvelujen kysynnän lisäyksestä, vaikka hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla. Yhteensä myyntituottoja kertyi 51,7 miljoonaa euroa. Muita toimintatuottoja ovat asiakkailta perittävät maksut, erilaiset tuet ja avustukset sekä vuokratuotot. Maksutuottoja kertyi 2,5 miljoonaa euroa ollen hieman enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Tuet ja avustukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 miljoonaa euroa. Tulot koostuivat pääasiassa valtion kärkihankkeiden valtionavustuksista. Vuokratuotot kasvoivat edellisvuodesta runsaat 45 000 euroa. Kulut Ulkoisia toimintakuluja kertyi yhteensä 54,2 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 3,5 miljoonaa euroa eli 6,9 %. Valtaosan toimintakuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka kasvoivat edellisvuodesta 2,4 miljoonaa euroa eli 6,1 %. Henkilöstökulut olivat yhteensä 42,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui uusien toimipisteiden avaamisesta. Palvelujen ostot nousivat edellisvuodesta 0,5 miljoonaa euroa. Yhteensä palvelujen ostoon käytettiin n. 5,6 miljoonaa euroa. Tarvikkeiden ostoon kului 4,4 miljoonaa eli 0,4 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainojen korkokulut olivat 118 900 euroa eli 8 500 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä otetaan huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kuntayhtymän omaa pääomaa. Tilikauden tulos oli ennen varausten muutoksia 462 286,61 euroa ylijäämäinen. Varausten muutosten jälkeen ylijäämä vuodelta 2017 on +104 945,07 euroa. 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet kuntayhtymän kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyesitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut rahavaroja.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 21 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2016 1 000 1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 1752 3488 Tulorahoituksen korjauserät -7 Toiminnan rahavirta 1752 3481 Investointien rahavirta Investointimenot -6697-5172 Rahoitusosuudet investointeihin 2131 1099 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 7 Investointien rahavirta -4565-4065 Toiminnan ja investointien rahavirta -2813-584 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -52-20 Antolainauksen muutokset -52-20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1886 1134 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -54-49 Lainakannan muutokset 1832 1085 Oman pääoman muutokset 70 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 39 Vaihto-omaisuuden muutos -2 Saamisten muutos -1483-173 Korottomien velkojen muutos 964 413 Muut maksuvalmiuden muutokset -478 237 Rahoituksen rahavirta 1300 1372 Rahavarojen muutos -1512 788 Rahavarat 31.12. 4091 5603 Rahavarat 1.1. 5603 4815 Rahavarojen muutos -1512 788 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2017 2016 Toiminnan ja investointien rahavirran -6832-7907 kertymä 5 vuodelta, Investointien omarahoituksen toteutuminen pitemmällä aikavälillä Investointien tulorahoitus % 38,3 % 85,6 % 100xvuosikate/Investointien omarahoitusmeno (käyttöomaisuusinvestoinnit-rahoitusosuudet) Lainanhoitokate 10,73 22,46 (Vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennys) Kassan riittävyys pv 24 36 365 pv x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos se on 1 tai enemmän. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 22 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, ja kykyä suoriutua sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusasteen hyvä tavoitetaso on 70 %. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 23 1.6 Kokonaistulot ja -menot Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja -menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kuntayhtymän kokonaistulot v. 2017 olivat 60,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 3,5 miljoonaa euroa eli 6,1 %. Vuoden kokonaismenot olivat 61,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 5,0 miljoonaa euroa eli 9,0 %.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 24 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Vaalijalan kuntayhtymän tulos vuodelta 2017 on +462 286,61 euroa. Tilikauden tuloksesta on tehty poistoerokirjauksia seuraavasti: Poistoeron lisäykset: Kuutinharju Korallin peruskorjaus Lisäykset yhteensä 20 320,75 euroa 1 247 348,16 euroa -1 267 668,91 euroa Poistoeron vähennykset: Erannon peruskorjaus Savoset, Varkaus Korallin peruskorjaus Vähennykset yhteensä Poistoeron muutos 58 030,44 euroa 4 482,60 euroa 3 750,00 euroa 66 263,04 euroa -1 201 405,87 euroa Lisäksi on tehty seuraavat varausten muutoskirjaukset: Investointivarauksen lisäys: Kompassin peruskorjaus Investointivarauksen vähennys: Kuutinharju Koralli Vähennykset yhteensä Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset -423 604,58 euroa 20 320,75 euroa 1 247 348,16 euroa 1 267 668,91 euroa 844 064,33 euroa -357 341,54 euroa Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että Kompassin peruskorjausta varten tehdään 423 604,58 euron suuruinen investointivaraus. Varausten ja rahastojen muutosten ja poistoerokirjausten jälkeen ylijäämä on 104 945,07 euroa, joka siirretään taseen omaan pääomaan yli- /alijäämätilille.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 25 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntalain 110 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on toiminnassa ja taloudessa noudatettava talousarviota. Toteutumavertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja talousarvion toteutuminen. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosan toteutuminen, joka sisältää myös sisäiset erät, on esitetty tehtävätasolla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden osalta, sekä sitovien mittareiden osalta. 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 2.1.1 Vaalijalan tuloskortti, kuntayhtymätaso Näkökulma Tavoite Mittarit Toimenpiteet Toteutus Asiakas Asiakasvaikutuksen, tyytyväisyyden ja itsemääräämisoikeuden määrittely ja arviointijärjestelmän kehittäminen Itsemääräämisoikeuskäsikirja laadittu, asiakastyytyväisyysmittari valmis Määrittelyjen ja arviointijärjestelmän laadinta Asiakasraatitoiminta aloitettiin Nenonpellon yksiköissä ja avopalveluyksiköissä. Asiakaspalautteen keräämistä tehostettiin, mutta asiakastyytyväisyysmittaria ei saatu vielä aikaan. IMOkäsikirja saatiin valmiiksi. Talous Vuosikate kattaa poistot ja lainojen lyhennykset Tuotteistamisen kehittäminen Vuosikatteen seuranta, tuotot miinus kulut, toimintakateprosentti 105 Tuotteistuksien määrä ja uusi hinnoittelujärjestelmä Tuottojen kertymisen seuranta ja menojen arviointi kuukausittain Tuotteistuksen valmistelun jäntevöittäminen Palvelujen tuotteistusta ja hinnoittelua kehitettiin vuoden aikana, kokonaisuudistus tapahtuu vuonna 2019. Tuottoja ja menoja seurattu kuukausittain ja raportoitu hallitukselle kokouksissa. Vuoden 2017 tulos heikkeni edellisestä vuodesta säilyen kuitenkin positiivisena. Prosessi Palveluprosessien yhtenäistäminen, palautejärjestelmän kehittäminen Palveluihin pääsyn vasteaikojen lyhentäminen Kuntoutuksen koordinoinnin eteneminen, avopalvelujen prosessit tarkistettu, useita osia palautejärjestelmästä valmiina Vasteaikojen seuranta ja raportointi Moniammatillisten työjakojen kehittäminen. Laatutyö kohdistetaan palautejärjestelmään. Asiakaskierron lisääminen Kuntoutuksen koordinoinnin kattavuutta parannettiin. Toiminnanohjausjärjestelmän palveluprosessien kuvauksia täydennettiin. Laatujärjestelmän sertifioinnista tehtiin päätös. Palautejärjestelmän kehittäminen aloitettiin. Lasten kuntoutuspalvelujen vasteaika oli alkuvuodesta liian pitkä, korjattiin loppuvuodesta.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 26 Näkökulma Tavoite Mittarit Toimenpiteet Toteutus Henkilöstö Asiantuntijoiden rekrytoinnin kehittäminen Täydennyskoulutuksen suuntaaminen tavoitteiden mukaiseksi Rekrytointien määrä ja pysyvyys Osaamisstrategian laadinta Rekrytointikanavien laajentaminen Osaamistavoitteiden määrittäminen koulutussuunnitelman pohjaksi Uusia rekrytointikanavia ei avattu, mutta rekrytointi oli muuten poikkeuksellisen vilkasta. Työntekijöiden vaihtuvuutta ei saatu vähennettyä. Osaamisstrategia laadinta aloitettiin ja koulutusmalleja kehitettiin. Sidosryhmät Ulkokuntayhteistyön vakiinnuttaminen Yhteistyö järjestökentän kanssa Säännöllinen kuntakierros Puitesopimusten määrä Yhteistyön laajuus verrattuna vuoteen 2015 Neuvottelujen määrä Yhteistyöaloitteiden suunnittelu ja tekeminen Järjestöyhteistyö neljällä paikkakunnalla Johtoryhmän työnjako ja jalkautuminen Järjestöyhteistyöstä onnistui 60 %. Merkittävin uusi aloitus oli työelämäosallisuutta edistävä Savon OTE -hanke Pohjois- ja Etelä- Savossa. Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vietiin päätökseen 2017. Johtoryhmän jäseniä ja asiantuntijoita osallistui soteja maakuntauudistuksen esivalmisteluun maakunnissa. Kuntaneuvotteluja pidettiin tarvittaessa.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 27 2.1.2 Yleishallinto ja sisäiset palvelut Palvelut: tilintarkastus, yhtymähallitus, sisäiset palvelut, henkilöstöpalvelut ja liiketoiminta. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Kuntayhtymän toimintalinjat Henkilöstö on sitoutunut Vaalijalan arvoihin ja strategiaan sekä työskentelee niiden suuntaisesti. Laadunhallinnan sertifiointiprosessin kautta sitoutumista varmennetaan. Talouden hallinta Talousarvion toteumasta raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Hallituksen kokouksissa raportoitu taloudesta ja toiminnasta. Maksuvalmiuden ylläpito Kassan riittävyys on keskimäärin 2 viikkoa. Toteutui. Toimintojen kustannukset ja palveluista perittävät kuntakorvaukset Keskimääräinen kustannustaso ei nouse yleistä palkka- ja inflaatiokehitystä enemmän. Toteutui. Sisäisen laskutuksen yksinkertaistaminen Sisäisten hintojen muodostus sellaiseksi, jossa hinnan määräytyminen on yksiselitteinen ja läpinäkyvä. Työ vielä kesken, jatketaan 2018. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Tietojärjestelmät ja -laitteet Kuntayhtymä organisoi jatkuvan koulutustarjonnan, jota tarjotaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Henkilöstön koulutukseen varattava määräraha on 1 % palkkasummasta. Jokaiselle työntekijälle varataan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Kehityskeskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Tavoitteena on, että toteutumaprosentti on 100. Laitteet uusitaan neljän vuoden välein ja ohjelmistot pidetään ajantasaisina käyttämällä uusimpia päivityksiä. Toteutui. Koulutukseen käytettiin 1,5 % palkkasummasta. Toteutui noin 90 %. Toteutui pääosin. Sähköinen sopimusten hallinta Sopimusten seurannan helpottaminen ja parantaminen Ei toteutunut, vrt. sote- ja maakuntauudistus. Henkilöstöraportointi Vertailukelpoisen ja ajantasaisen tiedon saaminen. Tilanne parani. Työaikajoustot Työajan tehokas käyttäminen. Työaikajoustot eivät riittäneet, ylitöiden määrä kasvoi.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 28 2.1.3 Osaamis- ja tukikeskus Palvelut: lyhyt- ja pitkäkestoinen kuntoutus. Kuntoutuksessa noin 190 paikkaa 18 yksikössä, työ- ja päivätoimintaa 9 yksikössä. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/kuntoutuksen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Osaamis- ja tukikeskuksen Nenonpellon yksiköiden toiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen Osaamis- ja tukikeskuksen yksiköitten palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Osaamis- ja tukikeskuksen yksiköitten toimintatavoitteet organisoidaan uudelleen vastaamaan tulevia palvelutarpeita Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kuntoutus sekä heidän perheidensä tukeminen Psykososiaalinen kuntoutus Autismikuntoutuksen ja autismikuntoutuspalvelupolkujen kehittäminen. Osaamis- ja tukikeskuksen Nenonpellon yksiköissä on laadittu kuvaukset yksikön tuottamasta palvelusta (tuotteista), sisällöstä ja palveluketjuista. Yksiköt ovat tietoisia tuotteistamiskuvauksista ja hinnoittelun perusteista. Palvelujen profiilia uudistetaan. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu ja työtä tehdään kuntakohtaisesti. Kuntoutuskoordinaattorit aloittavat tehtävissään muutamassa yksikössä. Toteutetaan oppilaskotien ja peruskoulun sekä jatko-opetuksen yhteistyömallia. Uudet pienet oppilaskodit ovat täynnä. Lastensuojelun tarpeen huomioiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön ja -terapian tuotteistaminen on tehty ja toiminta vakautuu vuoden 2017 aikana. Vaalijala tunnetaan valtakunnallisesti haasteellisen psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Koralli-yksikkö aloittaa toimintansa 10/2017. Autismipalvelut ovat vakiintuneet ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaava määrä. Autismikuntoutusohjaajien tiimiin lisätty kolmas kuntoutusohjaaja. Liikkuvia palveluja kehitetään edelleen lisäämällä ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä. Kuutinharjun palvelukoti lisätään autismipalveluprosessiin. Tammela-yksikkö lakkaa v. 2017. Nenonpellon kuntoutusyksiköiden palvelukuvaukset ja palveluketjut on kuvattu ja ne löytyvät VISO:sta. Yksiköt ovat itse olleet tekemässä tuotteistamiskuvauksia, joten samalla on perehdytty hinnoittelun perusteisiin. Yksikkökohtaisia viitekehyskuvauksia on tehty osassa yksiköitä. Kriisiasiakkaan palvelupolku löytyy www-sivuilta. Useampi yksikkö on saanut oman kuntoutuskoordinaatin. Oppilaskotien kysyntä on ollut runsasta. Jolla-yksikkö aloitti toiminnan lokakuussa, jotta purettaisiin yli 10 lapsen jonoa. Oppilaskodit tekevät yhteistyötä kuntien lastensuojelun kanssa. Perhetyön kuntoutusohjaajien toiminta vakiintui ja useiden toimintojen tuotteistaminen perhetyössä ja -terapiassa on tehty. Uuden 16-paikkaisen Kompassin ja perheyksikön suunnittelu aloitettiin. Psykososiaalisen kuntoutuksen viitekehystä ollaan lanseerattu. Koralli-yksikön valmistuminen 1/2018 Tammelan autismiyksikkö loppui 8/2017, koska asiakkaat muuttivat Kuopioon valmistuneeseen Sipulin palvelukotiin. Kolmas autismikuntoutusohjaaja toimi kokoaikaisesti ja he tekivät liikkuvina palveluina ohjausta. Kuutinharjun uuden palvelukodin suunnittelu lähti käyntiin myös tulevana autismikuntoutuksen paikkana.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 29 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Peruskoulu ja valmentava opetus sekä päiväaikaisen toiminnan ohjauspalvelut ovat riittävät ja ne tukevat kuntoutusprosessia. Toiminnallisen kuntoutuksen kehittäminen Palvelukuvausten ja tuotteistamiskuvausten päivittäminen eri päivä- ja työtoimintayksiköissä Talous Henkilöstön ja esimiesten osaaminen Yksikkökohtainen koulutussuunnitelma Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan koulutuksen, työnohjauksen ja TYHY-toiminnan avulla. Liikkuvat palvelut Päivä- ja työtoiminnan sisältöjä kehitetään ja yksiköiden omaa vastuuta ja osallisuutta päivä- ja työtoiminnasta lisätään. Kahvilatoiminta ja muu päiväaikainen toiminta keskustassa alkaa. Tiimien ja yksikköjen yhteistyö kehittyy edelleen. Päiväaikaisen toiminnan laajentaminen Pieksämäen keskustaan yhteistyössä avopalveluiden kanssa. Talous on tasapainoissa ja tulos positiivinen, jotta pystytään tuottamaan laadukkaat kuntoutus- ja tukipalvelut. Mahdollisuus peruskorjauksiin talouden puitteissa ilman velanottoa. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut jokaisen työntekijän osaamiskartan pohjalta kaikilla tasoilla. Jokaisella työntekijällä on pitkän aikavälin henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. TVA:n hyödyntäminen. Lakisääteinen täydennyskoulutus toteutuu etukäteissuunnitelman mukaisesti ja sitä seurataan. Yksiköissä pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia sekä kehittämispalavereja. Varhaisen puuttumisen malliin kiinnitetään huomiota ja toteutetaan ohjeistusta. Työyhteisöongelmat vähenevät ja näitä seurataan. Sairauspäivät vähenee. Työnantaja tukee tyhy-toimintaa. Liikkuvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen kysyntää vastaavasti, kysynnän kasvaminen. LIIKE-hanke tuloksellisessa toiminnassa. Linnan Cafe aloittanut uudenlaisen kurssimuotoisen toiminnan sekä kahvilan Pieksämäen keskustassa. Toiminnalliseen kuntoutukseen aloitettiin suunnittelemaan Pieksämäen päiväaikaisen toiminnan tiekarttaa yhdessä avopalvelujen kanssa. Päiväaikainen toiminta on kehittynyt yhä asiakaslähtöisemmäksi ja yksilöllisemmäksi. Taloudellinen tulos oli positiivinen, vaikka hintoja ei ole nostettu. On pystytty peruskorjaamaan Koralli ilman velanottoa. Korallissa on kokeilussa uudenlainen selkeämpi hinnoittelu, joka voisi olla mahdollisesti muiden yksiköiden hinnoittelupohjana tulevaisuudessa. Kehityskeskustelut on käyty joka tasolla kaikkien vakinaisten ja yli ½ vuoden sijaisten kanssa joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluna. Kehityskeskusteluissa tehdään myös henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Lakisääteiset täydennyskoulutukset toteutuvat kaikilla. Koulutussuunnitelmat tehdään yhdessä koulutussuunnittelijan kanssa. Yksiköissä pidetään säännöllisesti 1-2 viikon välein yksikköpalaverit. Varhaisen puuttumisen mallia on toteutettu yksiköissä. Esille tulevat työyhteisöongelmat ratkaistaan varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Sairauspäiviä/henkilötyövuosi oli 15 päivää/työntekijä. Työnantaja on tukenut tyhytoimintaa. Liikkuvien palvelujen toimintamallia kehitetään edelleen.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 30 2.1.4 Kuntoutuksen asiantuntijapalvelut Palvelut: tutkimus- ja kuntoutuspalvelut. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/johtava lääkäri. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Erityistyöntekijöiden palvelut Erityistyöntekijöiden työpanos kohdentuu asiakkaiden kuntoutusprosessissa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikkuvien palvelujen määrä kasvaa edellisiin vuosiin verrattuna. Kuntoutuksen asiantuntijoiden työprosesseja osana asiakkaiden kuntoutusprosesseja on kehitetty edelleen palvelemaan asiakkaiden tarpeita paremmin ja oikoaikaisemmin. Liikkuvien palvelujen määrässä ei ole tapahtunut kasvua. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Koulutus on suunnitelmallista ja vastaa kuntayhtymän johtoryhmätasolla sovittuja kuntoutuksellisia painopistealueita ja tavoitteita. Kuntoutuksen asiantuntijat ovat osallistuneet koulutukseen, joka on ammattiryhmittäin tukenut ammatillisen osaamisen vahvistumista. Lähete-palautekäytäntö Tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjautuminen sujuvoituu. Palveluihin pääsyn vasteajat lyhenevät. Palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Lähetekäytäntöä on uudistettu. Aikuisten kuntoutukseen pääsyn vasteaika on n. viikko. Lasten ja nuorten yksiköihin jonottaa asiakkaita ja jonotusajan ollessa jopa 6 kuukautta. Palautejärjestelmää kehitetään samanaikaisesti asiakastietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi Osaamis- ja tukikeskuksen tarjoamista palveluista on internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen sekä ohjeet palveluiden piiriin hakeutumisesta. Internetistä löytyy osaamis- ja tukikeskuksen tarjoamista palveluista ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen sekä ohjeet palveluihin hakeutumiseen. Tietoja päivitetään säännöllisesti. Osaamis- ja tukikeskuksen talous Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Talousarvio toteutui pääosin suunnitellusti asiantuntijapalvelujen osalta. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Seurataan lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittymistä aktiivisesti. Kuntayhtymä on aktiivisessa yhteistyössä kehitysvammapalveluiden suunnittelussa tulevien SOTE- maakuntien kanssa. Asiantuntijapalvelujen työntekijät ovat olleet mukana aktiivisesti kehitysvammapalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistyössä sekä osallistuneet valtakunnalliseen ja maakunnalliseen SOTEkehittämistyöhön aktiivisesti.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 31 2.1.5 Avohuollon asumispalvelut Palvelut: vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia asumispalveluja palvelukodeissa ja palveluasunnoissa sekä tukipalveluja omassa kodissa asuville. Palvelujen järjestäjänä 20 toimintayksikköä 15 paikkakunnalla. Perhehoitoa toteutetaan keskimäärin 20 perhekodissa. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/avopalvelujen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Asiakasvaikutusten kehittäminen Asumispalveluissa kehitetään minun elämäni suunnitelman käyttöä osana arjen työtä. Itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnittelu liitetään osaksi minun elämäni suunnitelmaa. Asiakkaan kanssa muodostetaan tavoitteet palvelulle. Tavoitteita ja palvelun asiakasvaikutuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen toimintakyvyn arvioinnin avulla saadaan lisätietoa tavoitteiden muodostamiseen ja asiakasvaikutusten arvioimiseen. Minun elämäni suunnitelma on otettu käyttöön kaikissa asumisyksiköissä. Minun elämäni suunnitelmaan sisältyy IMO-suunnitelma sekä asiakaskohtaiset tavoitteet. Seuranta ja yhteenvetokirjaaminen tavoitteiden toteutumisen osalta tapahtuu vähintään 3-6 kk:n välein. Toimintakyvyn arviointia tehdään asiakkaiden kanssa säännöllisesti. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Asiakasraatien toimintaa pilotoidaan jokaisessa asumisyksikössä. Asiakkaiden läheisiltä kerätään palauteta kirjallisen kyselyn ja dokumentoitavan keskustelun avulla. Raadin, kyselyn ja keskustelujen avulla selvitetään asiakastyytyväisyyttä ja palvelun kehittämiskohteita. Vuosittainen asiakasraati on asiakaspalautejärjestelmänä käytössä kaikissa asumisyksiköissä. Asiakkaiden läheisiltä kysytään palautetta asumisyksikön toiminnasta vuosittain. Asukasdemokratian edistäminen Palvelukodeissa asuvien henkilöiden ja heidän läheisten sekä edunvalvojien osallisuutta lisätään palveluyksikön toiminnan suunnittelussa (talous, toiminta, kiinteistöön liittyvät asiat, vuokrat). Toiminnassa huomioidaan ARA:n ohjeet asukasdemokratian edistämisestä. Asumisyksiköissä toteutetaan vuosittain asukasdemokratiakokous asiakkaille, läheisille ja edunvalvojille. Asumispalvelujen käytön riittävä käyttöaste ja suunnitelman mukainen toiminta Esimiehet seuraavat talouden toteutumista ja raportoivat säännöllisesti toteutumisesta avopalvelujen johtajalle. Käyttöasteen kehitystä seurataan palveluyksiköissä ja johdossa säännöllisesti. Vapaiden asuntojen nopeaa täyttymistä edistetään tiedottamalla aktiivisesti sidosryhmiä ja kehittämällä asumispalvelua muuttuvien asiakastarpeiden mukaiseksi. Käyttöasteen kehitystä on seurattu asumisyksiköissä säännöllisesti. Vapaat asunnot ovat täyttyneet nopeasti erityisesti yövalvotussa palveluasumisessa. Käyttöaste on toteutunut suunnitelman mukaisesti.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 32 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Asumispalvelujen tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen Palvelukuvauksia, -prosesseja ja ohjeistuksia kuvataan olemassa olevista ja uusista palveluista. Seitsemän työntekijää osallistuu sotetuotekehittäjä-koulutukseen. Palveluiden hinnoittelua kehitetään ja luokitetaan hintoja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Jokainen asumisyksikkö on laatinut palvelukuvaukset palveluistaan. Kuusi työntekijää osallistui tuotekehittäjäkoulutukseen. Palveluiden hinnoittelua on kehitetty vastaamaan kustannuksia ja resursointitarvetta. Luokitettu hinnoittelu otettiin käyttöön Kihmulan, Harjun ja Siekkilän palvelukodeissa. Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumispalvelujen kehittäminen ja lisääminen Uusien palvelukotien rakentaminen jatkuu. Asiakkaat muuttavat pääosin Nenonpellosta (n. 30 henkilöä). Kuutinharjun palvelukeskuksessa uudistetaan toimintakonseptia vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita (tilojen, pihojen, palvelun sisällön ja hinnoittelun uudistaminen). Kuutinharjun kehittämisessä huomioidaan green care-sisällöt ja luonto hyvinvoinnin lähteenä. Kuntien kanssa suunnitellaan tarvittavia muita asumisratkaisuja paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Kuopiossa käynnistyi Sipulin palvelukoti 1.8.2017. Siekkilän palvelukoti valmistui vuoden 2017 lopulla Mikkeliin ja käynnisti toimintansa vuoden 2018 alussa. Asiakkaat (30 henkilöä) muuttivat pääosin laitoksesta. Kuutinharjun uudisrakentamiseen haettiin ARA:n avustusta. ARA myönsi avustuksen vanhojen palvelukotirakennusten korvaamiseen. Rakentaminen pyritään käynnistämään vuoden 2018 syksyllä. Kuutinharjussa on kehitetty asumispalvelun sisältöä lisäämällä työntekijöiden autismi- ja greencare-osaamista. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen Pelastussuunnitelmat ja työsuojelun riskien arvioinnit päivitetään säännöllisesti. Henkilöstön ensiapu- ja alkusammutusvalmiudet pidetään ajan tasalla. Lääkehoidon riskien hallintaa kehitetään seurannan ja osaamisen kehittämisen avulla. Asiakkaiden haastavien tilateiden hallintaan haetaan aktiivisesti ennakointi- ja vaikuttamiskeinoja esim. AVEKKI-osaamista ja kehittämällä. Haipro-ohjelmaa käytetään osana arjen työtä turvallisuustilanteiden raportoimisessa. Pelastussuunnitelmat ja alkusammutuskoulutus on päivitetty yksiköissä pelastuslaitoksen määrittämin väliajoin. Työsuojelun riskien arvioinnit on toteutettu yksiköissä Vaalijalan vuosisuunnitelman mukaisesti. Ensiapuvalmiudet on päivitetty asiakasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Jokainen työntekijä on koulutettu AVEKKItoimintatapamallin hallintaan. Haipro-ohjelma on käytössä kaikissa asumisyksiköissä. Lääkehoidon poikkeaminen vähentämiseksi on toteutettu Kihmulan palvelukodissa pilottihanke, jonka avulla on kerätty laadukkaan lääkehoidon hyviä käytäntöjä.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 33 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat kommunikaatio, toimintakyvyn arviointi, asiakkaiden itsemääräämisoikeuden (IMO) toteutumiseen liittyvä käytäntöjen soveltaminen ja uuden lainsäädännön vaatimuksiin perehtyminen. Vakinaisella henkilöstöllä on ajantasainen tehtävän edellyttämä lääkehuollon osaaminen sekä AVEK- KI-peruskoulutus. AVEKKIosaamisen päivittämiskäytäntöjä kehitetään. Täydennyskoulutusten toteutus ja osaamisen kehittäminen on tapahtunut suunnitelman mukaisesti. AVEKKI-osaamisen päivittämisessä on siirrytty yksikkökohtaisesti räätälöityihin koulutuksiin. Kunta- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Kuntien ja sote-toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä palveluiden kehittämisessä (nykyisten palvelujen sisältö, hinnoittelu ja kustannustietoisuus, tulevaisuuden tarpeet ja uusien palvelujen kehittäminen) Kuntayhteistyötä on tehty aktiivisesti palveluiden sisällön ja hinnoittelun kehittämisessä (Kuopio, Essote, Jyväskylä, Suonenjoki, Sosteri, Varkaus, Pieksämäki, Rautalampi) Perhehoidon kehittäminen Painopisteenä on lyhytaikaisen perhehoidon lisääminen vammaista henkilöä hoitavien kotien jaksamisen tukemiseksi. Uusille perhehoitajille toteutetaan säännöllisesti valmennusta toiminnan aloittamiseksi. Perhehoidon laadun kehittämiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi perhehoidosta vastaaminen keskitetään yhdelle sosiaalityöntekijälle. Osallistutaan osatoteuttajana ES- SOTE:n hallinoimaan OSSIkehittämishankkeeseen (STM:n kärkihanke), jos hankehakemus hyväksytään. Hankkeen avulla luodaan omais- ja perhehoidon keskus Etelä-Savon alueelle. Vaalijala osallistuu vuosina 2017-2018 ESSOTE:n hallinnoimaan OSSI-hankkeeseen, jonka avulla luodaan omais- ja perhehoidon keskus Etelä-Savon alueelle ja kehitetään yhtenäisiä perhehoidon käytäntöjä. Vaalijalan perhehoidon sosiaalityöntekijä siirtyi projektikoordinaattoriksi hankkeeseen. Perhehoitopalvelun koordinointi siirtyi kahdelle Vaalijalan osaamisja tukikeskuksen työntekijälle osaaikaisesti. OSSI-hankkeen aikana on organisoitu kaksi perhehoitajien valmennusryhmää uusille kehitysvammaisten perhehoitajille Nenonpellossa ja Pieksämäellä. Valmennuksiin on osallistunut 20 perhehoidosta kiinnostunutta perhettä. Pieksämäen valmennus toteutettiin yhteistyössä Essoten ja Pieksämäen kaupungin työntekijöiden kanssa. Tässä valmennuksessa oli mukana sekä kehitysvammaisten että ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuneita hoitajia.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 34 2.1.6 Poliklinikkatoiminta ja liikkuvat kuntoutuspalvelut Palvelut: kehitysvammalain mukainen neuvolatoiminta. Palvelun järjestäjänä poliklinikat Kuopiossa, Pieksämäellä, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Poliklinikoilla toimii moniammatillinen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/johtava lääkäri. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Polikliiniset palvelut 3000 käyntiä vuodessa. 4185 käyntiä vuodessa. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 1500 käyntiä vuodessa. 1038 käyntiä vuodessa. Yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien ja niiden pohjalta erityishuolto-ohjelmien laatiminen ja ajantasaistaminen Lasten ja nuorten erityishuoltoohjelmat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Aikuisten ohjelmat tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein tai tarpeen mukaan. Tavoitteena on laatia tai päivittää vuosittain 350-400 erityishuolto-ohjelmaa. Kaikkiaan erityishuolto-ohjelmia on laadittu tai päivitetty 401. Työtapojen kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Poliklinikoiden ja Nenonpellon yksiköiden välinen työnjako on selkeä ja toimiva. Liikkuvien palveluiden lisääminen ja akuutteihin palvelupyyntöihin vastaaminen joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Koulutus on suunnitelmallista ja vastaa kuntayhtymän yhteisiä koulutuslinjauksia. Poliklinikoiden ja Nenonpellon yksiköiden työnjakoa on kehitetty edelleen. Liikkuvia palveluita on kehitetty asiakaslähtöisesti. Työntekijät ovat osallistuneet koulutukseen, joka on ammattiryhmittäin tukenut ammatillisen osaamisen vahvistumista. Poliklinikoiden talous Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Talousarvio toteutui suunnitellusti.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 35 2.1.7 Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Palvelut: vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaista päivä- ja työtoimintaa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa. Palveluja järjestävät toimintakeskukset (6 kpl) ja Savosetmonipalvelukeskukset (3 kpl) kahdeksalla (8) paikkakunnalla. Sipulin ja Siekkilän palvelukotien toiminnan yhteydessä järjestetään jalkautuvaa päivätoimintaa palvelukotien asiakkaille. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/avopalvelujen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Työllistyminen ja työn tekeminen tuetusti työpaikoilla Päiväaikaisen toiminnan yksilöllisyyden, tavoitteellisuuden ja asiakasvaikutusten kehittäminen Asiakkaita tuetaan työhön toiminta- ja palvelukeskusten ulkopuolelle aitoihin työympäristöihin. Toimintakeskuksissa ja asumispalveluissa laaditaan jokaisen asiakkaan kanssa yksilöllinen päiväaikaisen toiminnan suunnitelma tavoitteineen sekä toteutussuunnitelma, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen toimintakyvyn arvioinnin avulla (yhteistyö tarvittaessa asumispalvelujen kanssa) saadaan lisätietoa tavoitteiden muodostamiseen ja asiakasvaikutusten arvioimiseen. Tuetun työn palvelu on tuotteistettu, ja kunnat ovat ostaneet palvelua työllistymisen tukemisessa. Jokaisessa toimintakeskuksessa ja asumispalveluyksikössä on laadittu yksilölliset suunnitelmat yhdessä asiakkaan kanssa. Päiväaikaisen toiminnan tavoitteiden toteutumista on arvioitu säännöllisesti. TOIMItoimintakyvyn arviointi tai IMBAja MELBA-menetelmä on otettu useissa toimintakeskuksissa käyttöön työ- ja toimintakyvyn arvioimisessa. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Asiakkailta kerätään yhtenäisen käytännön avulla palautetta asiakastyytyväisyydestä. Vuoden 2017 aikana on pilotoitu yhtenäistä asiakaspalautekäytäntöä jokaisen tekemisen palvelun asiakkaan osalta. Menetelmää arvioidaan ja kehitetään edelleen vuoden 2018 aikana. Asiakaspalautetta kerätään vuosittain. Päiväaikaisen toiminnan ja tekemisen palvelujen sisältöjen rikastaminen Ajanmukaisia sisältöjä kehitetään: eläin- ja luontoavusteinen toiminta (green care), taide, kulttuuri, media, valokuvaus, kurssit ja projektit, kahvilapalvelut. Pieksämäen keskustaan avataan avopalvelujen sekä osaamis- ja tukikeskuksen yhteistyönä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa em. uusia palveluja. Vaalijala osallistuu osatoteuttajana Pieksämäellä Diakin hallinnoimaan Luontovoimaa Pieksämäki!- hankkeeseen, jos hankkeelle myönnetään ESR-rahoitus. Vaalijala pääsi vuonna 2017 hallinnoimaan kaksivuotista STM:n kärkihanketta (Savon OTE), jossa kehitetään osallisuutta ja työllisyyttä edistäviä työkäytäntöjä ja malleja. Hankkeen avulla mallinnetaan jalkautuvaa päivätoimintaa, klubitoimintaa ja vertaistuellisia ryhmiä sekä rikastetaan päivätoimintapalvelun sisältöjä. Hanke toimii Mikkelissä, Kuopiossa, Varkaudessa ja Pieksämäellä. Hankkeen tuloksia juurrutetaan Vaalijalan muiden toimintaalueen paikkakunnille. Pieksämäelle avattiin Linnan Café uudenlaiseksi päiväaikaisen tekemisen paikaksi Vaalija-
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 36 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus lan avopalvelujen ja osaamis- ja tukikeskuksen asiakkaille. Diakin Luontovoimaa Pieksämäki-hanke sai rahoituksen haettua pienempänä, joten Vaalijala ei osallistunut osatoteuttajana hankkeeseen. Tekemisen palvelujen käytön riittävä käyttöaste ja suunnitelman mukainen toiminta Esimiehet seuraavat talouden toteutumista ja raportoivat säännöllisesti toteutumisesta avopalvelujen johtajalle. Käyttöasteen kehitystä seurataan palveluyksiköissä ja johdossa säännöllisesti. Käyttöasteen kehitystä on seurattu tekemisen yksiköissä säännöllisesti. Käyttöaste on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Laatutyö ja uusien palvelujen tuotteistaminen Tekemisen palvelujen laatutyötä edistetään ja luodaan yhteiset toimintakäytännöt tekemisen palvelujen toteutukseen. Uusia palveluita tuotteistetaan: ammatillinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus, matalan kynnyksen klubitoiminta, jalkautuva päivätoiminta. Haetaan (Savoset Mikkeli koordinoi) ESR-rahoitusta ylimaakunnalliseen hankkeeseen, jonka avulla jalkautetaan KVANK:n luomia osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereitä sekä pilotoidaan uusia päiväaikaisen toiminnan muotoja eri paikkakunnilla.. Tekemisen laatutyötä on tehty aktiivisesti työntekijöistä koostuvassa kehittämistyöryhmässä. Uusia palveluita on tuotteistettu: ammatillinen kuntoutus vakuutuslaitosten käyttöön, asumisyksiköiden toteuttama jalkautuva päivätoiminta, klubitoiminta. ESR-rahoitusta ei haettu. Vaalijalalle myönnettiin STM:n kärkihankerahoitus Savon OTEhankkeelle vuosille 2017-2018. Hankkeessa jalkautetaan KVANK:n osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerejä sekä pilotoidaan uusia päiväaikaisen toiminnan muotoja. Kunta- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Kuntien, ELY-keskusten, maakuntaliiton ja sote-toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä palveluiden kehittämisessä (nykyisten palvelujen sisältö, hinnoittelu ja kustannustietoisuus, tulevaisuuden tarpeet ja uusien palvelujen kehittäminen) Kunta- ja sidosryhmäyhteistyötä on tehty tiiviisti STM:n kärkihankkeessa palveluiden sisältöjen kehittämiseksi.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 37 2.1.8 Palvelutoiminnan yhteiset Tehtävä: yleisjohto, tutkimus- ja kehittämistoiminta, hengellinen toiminta, Kaijärven leirikeskus, vanhempainneuvosto. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Laadun kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteistyö seurakuntien kanssa Palautteiden hallintaan on luotu systematisoitu järjestelmä. Yksiköt keräävät palautetta ja sen perusteella kehitetään toimintakäytäntöjä. Kuntayhtymän sisäiset auditoinnit toteutettu vuosisuunnitelman mukaan. ISO 9001 standardin mukaan rakennettu sähköinen IMS-toimintajärjestelmä on ajantasainen ja käytössä kuntayhtymässä 31.12.2018 mennessä. Henkilöstö osallistuu yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluun. Kuntayhtymään on laadittu osaamisstrategia, koulutuksen suunnittelu perustuu yksikkökohtaisiin ydinosaamisvaatimuksiin. Koulutussuunnitelma on valmis lokakuussa. Koulutus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Henkilökohtainen koulutussuunnitelma tehdään kehityskeskustelun yhteydessä. Koulutuskeskus Myötätuuli järjestää täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille ja asiakkaiden omaisille sekä tilauskoulutuksia alan organisaatioille. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään yhdessä seurakuntien kanssa (kehitysvammaisten kirkkopyhiä, kinkeripäivät, leiripäivät, kerhotoiminta). Seurakuntia tuetaan työn toteuttamisessa ja työmuotojen kehittämisessä. Koulutusten järjestäminen seurakuntien työntekijöille (suru, saattohoito, AVEKKI). Yhtenäinen asiakaspalaute koottiin asiakasraadeissa. Palautejärjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen. Sisäiset auditoinnit toteutettiin suunnitelman mukaan 33 yksikössä. Toimintajärjestelmä on käytössä koko kuntayhtymässä. Henkilökohtaisen kehityskeskustelun kävi 365 henkilöä, lisäksi pidettiin ryhmäkehityskeskustelut 10 yksikössä. Osaamiskartoitusmenetelmän kehittäminen jatkui. Koulutussuunnitelma valmistui aikataulun mukaan. Se käsiteltiin syyskuun yhteistyötoimikunnassa. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 3,1 päivää / työntekijä. Myötätuulen ulkopuolisia tilauskoulutuksia järjestettiin 12 kappaletta. Myötätuulessa järjestettäviin koulutuksiin osallistui 89 kuntayhtymän ulkopuolista henkilöä. Toteutui pääosin.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 38 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Yhteistyö toimintayksiköiden ja perheiden kanssa Tapaamiset kouluilla, kodeissa, kerhoissa, työja toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä sekä leireillä. Henkilökuntaa konsultoidaan omaan alaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaiden läheisten tukeminen arjessa ja elämän taitekohdissa. Kotikäynnit rippikoulun yhteydessä. Saattohoito-koulutus työntekijöille. Toteutui pääosin. Kristillinen kasvatus ja rippikoulut Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun. Rovastikunnallisia rippikoululeirejä järjestetään erityishuoltopiirin alueella. Nenonpellossa järjestetään pienten erityisryhmien rippikouluja tarpeen mukaan. Rippikoulussa pyritään joustaviin ratkaisuihin, jotta rippikoulu olisi kaikille mahdollinen. Toteutui pääosin. Jumalanpalvelukset ja hartaudet Vaalijalan kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin ja päivähartaus keskiviikkoisin Erityismessuja. Laaja yhteistyö Sateenkaaren koulun kanssa jatkuu. Kuntoutusyksikköjen kanssa yhteistyötä sovitusti hartaushetkien ja erilaisten ryhmien muodossa. Vaalijalan kirkossa järjestetään konsertteja. Toteutui pääosin, jumalanpalvelusten osallistujamäärä pienentynyt. Keskustelut asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa Asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa käydään keskusteluja. Työnohjauksellinen tuki. Vakaumuksen kunnioittaminen. Toteutui. Valtakunnallinen kirkkopäivä 20.9.2017 Onnistunut kirkkopäivä kaikille osallistujille. Näkyvyys Vaalijalalle ja kehitysvamma-alalle. Toteutui hyvin ja toi näkyvyyttä koko Vaalijalalle. Aistialttari Ainutlaatuinen projekti. Kristillinen sivualttari, joka tuo pyhän kosketuksen eri aistien avulla elämään. Monipuolinen käyttö ja taidearvo. Toteutui ja on saanut hyvin julkisuutta, jopa ulkomailla.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 39 2.1.9 Opetus Palvelut: Sateenkaaren koulussa noin 60 oppilasta, joiden lisäksi 10-15 oppilasta lyhytaikaisilta kuntoutusjaksoilta. Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/kuntoutuksen johtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Perusopetuksen järjestäminen Sateenkaaren erityiskoulussa koulun vakituisille oppilaille Laadukkaan, oppilaan omien kykyjen ja tavoitteiden mukaisen perusopetuksen saaminen. Peruskoulun päästötodistus kaikille palvelujen piirissä oleville erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Kevätlukukaudella 2017 koulun vakituisia oppilaita oli 61. Syyslukukaudella vakituisia oppilaita oli 65. Oppilaat etenivät opinnoissaan ja saivat päättötodistuksen oman henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisesti. Perusopetuksen järjestäminen kuntoutusjaksoilla käyville erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Opetuksen ohjaus- ja konsultointipalvelut avopalveluissa. Opetuksellisten ja kasvatuksellisten ratkaisujen etsiminen koulunkäynnin ja oppimisen edistämiseksi. Tuen ja ohjauksen tarjoaminen kotikouluille ja koteihin. Lyhytaikaisessa kuntouttavassa opetuksessa käyntikertoja oli 1629 koulupäivää. Käyntikertojen määrä on sidoksissa oppilaskotien paikkamäärään. Erityisillä opetusjärjestelyillä taattiin oppilaan oikeus koulunkäyntiin jokaisena koulupäivänä. Koulu antoi konsultaatioapua yhteistyötahoille kysynnän mukaan. Koteja on tuettu ja ohjattu yhteistyöpalavereiden, oppilashuollon ja Wilman kautta. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten opetuksen ja kuntoutuksen tukeminen moniammatillisesti. Koulun laaturyhmän perustaminen. Perusopetuksen laatukriteereiden mukaisen arviointisuunnitelman tekeminen. Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Kehittää ja lisätä peruskoulun, oppilaskotien ja muiden kuntouttajien välistä yhteistyötä. Arviointikyselyjen dokumentointi ja analysointi ja kehittämistoimenpiteet aihealueittain Koulun toimintatapojen kehittäminen tulosten pohjalta sekä kodin ja koulun yhteistyön tiivistäminen Koulu on osallistunut oppilaita koskeviin moniammatillisiin palavereihin. Koulu on sopinut yhteisistä linjauksista ja oppilashuollon toteuttamisesta yhteistyössä oppilaskotien ja muiden kuntouttajien kanssa. Koulu järjesti kodin ja koulun päivän, johon myös oppilaskodit pääsivät osallistumaan. Koulu osallistui oppilaskotien perheiden päivään sekä oppilaskotien kehittämispäivään. Koulu toteutti koulutyytyväisyyskyselyn maaliskuussa 2017 oppilaille ja huoltajille. Tulosten pohjalta toimintaa kehitetty. Perusopetuksen rahoitus. Valtionosuuden tulee kattaa opetuksen menot. Kotikunta maksaa opetuksen oppilaista, joista ei saada valtionosuutta. Valtionosuudet kattoivat opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut. Osaamisen kehittäminen. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan. Henkilökunta suoritti ensiapu- ja alkusammutuskoulutukset sekä jokainen osallistui täydennyskoulutuksiin oman tarpeen ja suunnitelman mukaan.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 40 Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Henkilöstön työhyvinvointi. Aktiivinen, osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Tyhy-tunnit pidetty luokittain suunnitelman mukaan. Luokissa käynnistetty säännölliset AVEKKIkonsultaatiot tukemaan työssä jaksamista ja kehittämään ammatillisia ratkaisuja arjen opetustyössä. Luokat saaneet myös tarpeen mukaan ulkopuolista keskusteluapua. Kymppiluokka Toisen asteen opetus Vaalijalassa toimii myös Kymppiluokka. Toisen asteen oppilaitokset antavat valmentavaa opetusta tai vapaan sivistystyön toimintaa peruskoulunsa päättäneille Vaalijalassa pitkäaikaisessa kuntoutuksessa oleville vaikeavammaisille ja autistisille nuorille. Sateenkaaren erityiskoulu on järjestänyt lisäopetusta oppilaille, joilla on ollut tarvetta kerrata perusopetuksen sisältöalueita ja / tai harjoitella arjen taitojen hallintaa sekä sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja ennen jatko-opintoihin suuntautumista.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 41 2.1.10 Rahoitus Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Lyhytaikaisen lainatarpeen minimointi Pitkäaikainen laina Riittävä maksuvalmius turvataan pitämällä palvelujen hinnat tasolla, jotta omarahoitus riittää kattamaan käyttökustannukset. Vuosikatteen on katettava poistot ja lainojen lyhennykset. Pitkäaikaista lainaa otetaan vain investointien rahoittamiseen. Toteutui. Toteutui. 2.1.11 Investoinnit Tilivelvollinen: kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja. Toiminta Tavoite/Yhtymäkokous 2.11.2016 Toteutus Kuntayhtymän omistamat rakennukset ja laitteistot Rakennukset, koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja toiminnallisesti ajan tasalla. Toteutui pääosin. Peruskorjausten toteutus. Peruskorjauksiin ja irtaimiston korvaushankintoihin käytetään vuosittain n. 2,5 milj. euroa, jotka rahoitetaan poistoilla, lainoituksella ja kassavaroin. Kunnilta ei kanneta investointeihin erillisiä rahoitusosuuksia. Toteutui. Uudet palvelukodit. Vuonna 2017 valmistuvat uudet palvelukodit Kuopioon ja Mikkeliin. Samana vuonna aloitetaan palvelukodin rakentaminen Jyväskylään ja se valmistuu vuonna 2018. Kuopio käynnistyi 2017, Mikkeli 2018 ja Jyväskylä 2018.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 42 2.2 Määrärahojen toteutuminen 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen tehtäväalueittain
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 43
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 44
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 45
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 46
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 47
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 48
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 49
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 50 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (sekä ulkoiset että sisäiset)
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 51
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 52 2.2.3 Investointien toteutuminen
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 53
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 54
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 55
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 56 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 57 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1Tuloslaskelma (vain ulkoiset)
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 58
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 59 3.2 Rahoituslaskelma
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 60 3.3 Tase
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 61
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 62
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 63
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 64
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 65 Tilinpäätöksen laatimista koskeva liitetieto Liitetieto 1 PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet merkitään taseessa hankintamenoon. Arvostuksen perusteena on hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon keskihinnan mukaan. RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Liitetieto 2-5 Ei ilmoitettavaa
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 66
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 67 Liitetieto 11 Tuloslaskelman liitetieto SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Yhtymäkokouksen vahvistama 18.10.1996/Euromuutos Kilan kuntajaoston päätöksen 19.12.2001 mukaan. Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000,00, on kirjattu vuosikuluksi. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: POISTO- POISTOAIKA /V Aineettomat hyödykkeet MENETELMÄ Suositus Vaalijala Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 5 Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 3 3 Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 3 3 Atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 3 Muut Tasapoisto 3 3 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30-50 30 Tuotantorakennukset Tasapoisto 20-30 20 Talousrakennukset Tasapoisto 15-20 15 Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20-30 20 Asuinrakennukset Tasapoisto 30-50 30 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Sillat, laiturit ja uimalat Jäännösarvopoisto 10-25 % 25 % Muut maa- ja vesirakenteet Jäännösarvopoisto 10-20 % 20 % Vedenjakeluverkosto Jäännösarvopoisto 7-10 % 10 % Viemäriverkosto Jäännösarvopoisto 7-10 % 10 % Runko- ja lämpöverkko Jäännösarvopoisto 10-15 % 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat,ulkovalaistus Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Puhelinverkko, -vaihde, alakeskukset Jäännösarvopoisto 20-22 % 22 % Muut putki- ja kaapeliverkot (mm. ATK) Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Vesi- ym. laitoksen lait.koneet ja laitteet Jäännösarvopoisto 15-25 % 25 % Öljysäiliö Jäännösarvopoisto 10-15 % 15 % Jäteveden puhdistamo laitteineen Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Jäännösarvopoisto 15-20 % 20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Jäännösarvopoisto 20-25 % 25 % Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5-10 5 Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5-10 5 Muut raskaat koneet Tasapoisto 10-15 10 Muut kevyet koneet Tasapoisto 5-10 5 Sairaalalaitteet Tasapoisto 5-15 5 Atk-laitteet Tasapoisto 3-5 3 Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 3 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukaan käyt.muk Taide-esineet Ei poistoa - Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa - Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoa - Liitetieto 12-16 Ei ilmoitettavaa.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 68 Taseen vastaavia koskeva liitetieto Liitetieto 17-18 Ei ilmoitettavaa Liitetieto 19 Liitetieto 20-23 Ei ilmoitettavaa Liitetieto 24 Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 69
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017 Sivu 70