HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA

Samankaltaiset tiedostot
Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Dosentti Tomi Mäki-Opas, Professori emeritus Richard Pieper & Professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto (UEF)

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mistä on kyse?

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mistä on kyse?

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALVELUOHJAUKSEEN ON PANOSTETTAVA

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

HYVINVOINNIN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN SAMASSA PAKETISSA ONNISTUUKO?

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ. Politiikkasuosituksia ja arvioivaa pohdintaa Kela-siirrosta. PROMEQ-tuloksia. Mikko Mäntysaari

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

SENNI-projekti esittäytyy

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Elämänlaatu ja yhteiskunnan sosiaalinen laatu miten PROMEQ-hanke tutkii ja edistää hyvinvoinnin ja terveyden tasaarvoa?

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari klo 10.

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Kolmen kerroksen suomalaiset:

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Vaasan työttömyysraportti 1/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Terveys tutkimus

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Kunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma

palveluinnovaatiot metropolialueella

Kykyviisari muutoksen jäljillä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Vaasan työttömyysraportti 12/2018. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

ESR TL5 hankekentän tilanne Koko maa / Alueet

Vaasan työttömyysraportti 4/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

TUTKIMUSSUUNNITELMAN LYHENNE Kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen rakenneuudistuksen

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

OT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

Transkriptio:

HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA Tomi Mäki-Opas, dosentti, FT, Tutkimusjohtaja Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto sposti: tomi.maki-opas@uef.fi twitter: @temakinen www.promeq.fi UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 1

Tarinan runko Tausta Tutkimuksen viitekehys ja tavoitteet PROMEQ-aineisto ja menetelmät Keskeiset tulokset: a) Elämänlaadun vaihtelu kohderyhmissä b) Elämänlaadun taustalla olevat tekijät eri kohderyhmissä Heikkoudet ja vahvuudet Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 2

MITÄ HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVIEN TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTÄ SEKÄ NIIDEN TAUSTOISTA TIEDETÄÄN? UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

ELÄMÄNLAATU TARJOAA KOKONAISVALTAISEN VIITEKEHYKSEN HYVINVOINTIIN Fyysinen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen Psyykkinen hyvinvointi Elämänlaatu Sosiaalinen Sosiaaliset verkostot & osallistuminen Ympäristö Ympäristön soveltuvuus ja tuki, ml. palvelut UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 4

TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA OLI a) Tarkastella eroja näiden ryhmien elämänlaadussa ja sen eri ulottuvuuksissa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen) suhteessa muuhun väestöön, sekä b) elämänlaadun taustalla olevia tekijöitä (mm. sosioekonomisia tekijöitä, elinoloja ja palveluita) Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Yksin asuvat vanhukset NEET:it UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 5

AINEISTO JA MENETELMÄT PROMEQ, baseline-aineisto, 2017 Kyselylomake sisältäen kysymyksiä mm. henkilön taustatiedoista, työ- ja elinolosta, terveydestä, elämänlaadussa, sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, ja elintavoista Vastanneiden määrä N=1273, johon otettiin 22% yliotanta myöhempää seurantaa ajatellen. Elämänlaatua mitattiin validoidulla WHO:n Qol-Bref mittarilla (WHO 1998, Vaarama ym. 2008) Tilastolliset menetelmät Kuvailevat analyysit (%) tarkasteltujen ryhmien eroille vs koko väestö Lineaariset regressiot (GLM) hyvän elämänlaadun taustalla oleville tekijöille (B-kerroin, Pearsonin p-arvo), robustit keskivirheet UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 6

PROMEQ-aineiston kuvaus UEF // University of Eastern Finland Yksin Pitkäaikaistyöttömät NEETit Pakolaiset asuvat vanhukset N=146 N=512 N=214 N=392 Osallistuneet kunnat, % Kuopio - 2 54 17 Jyväskylä 25 29 26 38 Lappeenranta - 27 20 13 Joensuu - 20-21 Helsinki - 22 - - Vantaa 39 - - - Kouvola 36 - - - Outokumpu - - - 4 Imatra - - - 7 Ikä, keskiarvo 24 53 34 78 Sukupuoli, % Miehet 47 52 54 17 Naiset 53 48 46 83 "-"=tutkimusta ei toteutettu kyseisellä alueella Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 7

A) KOHDERYHMIEN EROT ELÄMÄNLAADUN ERI OSA-ALUEILLA (PROMEQ-aineisto, 2017, N=1190 & HYPA 2010 -aineisto) UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 8

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA HAITTAAVAT TEKIJÄT RYHMITTÄIN* NEETit: + Rahojen riittäminen päivittäisiin tarpeisiin (B=0.12) + Elämästä nauttiminen (B=0.39) + Liikkumiskyky (B=0.19) + Ihmissuhteet (B=0.29) PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT + Rahojen riittäminen päivittäisiin tarpeiseen (B=0.12) + Elämästä nauttiminen (B=0.28) - Ulkomuoto (B=-0.08) + Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus (B=0.07) PAKOLAISET + Rahojen riittäminen päivittäisiin tarpeisiin (B=0.26) + Elämästä nauttiminen (B=0.25) + Itsetunto (B=0.14) VANHUKSET + Toimintakyky (B=0.13) + Elämästä nauttiminen (B=0.12) + Riittävästi vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia (B=0.10) *Mäki-Opas & Vaarama (2018), PROMEQ-data, kaikilla tekijöillä adj. GLM-malli per ryhmä, alustavia tuloksia

TUTKIMUKSEN HEIKKOUDET JA VAHVUUDET: 1) VALIKOITUSMISHARHA (ns. PORTINVARTIJAT ) 2) MITTAUSHARHA (KONTEKSTI JA KULTUURISIDONNAISUUS) 3) MONIPUOLINEN JA AINUTLAATUINEN AINEISTO! UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas 2.10.2018 10

JOHTOPÄÄTÖKSET: Heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin edistämiseen tulisi kohdistaa politiikkatason toimia liittyen: Päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi Lisäksi tulisi kohdistaa räätälöityjä toimia: NEETit: liikkumismahdollisuuksien (esim. julkaisen liikenteen bussikortit) parantamiseen ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen, Pitkäaikaistyöttömät: itsetunnon tukemiseen ja integroitujen palveluiden turvaamiseen Pakolaiset: itsetunnon tukemiseen Vanhukset: päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vapaaajan harrastusmahdollisuuden turvaamiseen. UEF // University of Eastern Finland

Kiitokset tutkimusryhmälle, yhteistyökumppaneille ja tutkimukseen osallistuneille sekä rahoittajille! PROMEQ tutkimuskonsortio: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Jyväskylän yliopisto (JyU), Tampereen yliopisto (UTA), Helsingin yliopisto (UH), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Nuorisotutkimusseura (FYRS), ja Lapin yliopisto (Ulappi) Yhteistyökumppanit: Kuopion, Vantaan, Kouvolan ja Jyväskylän kaupungit, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspavelujen kuntayhtymä (SiunSOTE), Suomen sosiaali ja tervey ry (SOSTE), Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), VAMOS (Helsingin diakonissalaitos), Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry (Pksotu), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

Lähteitä: Aaltonen Sanna ja Kivijärvi Antti (Toim) Nuoret aikuiset hyvinvointipalveluiden käyttäjiänä ja kohteina, Nuorisotutkimusverkosto, Tiede Aziz, I. A., Hutchinson, C. V., & Maltby, J. Quality of life of syrian refugees living in camps in the kurdistan region of iraq. PeerJ, 2 (2014), e670. 10.7717/peerj.670 Herbig, B., N. Dragano, and P. Angerer (2013). Health in the long-term unemployed. Deutsches Arzteblatt International 110(23-24), 413 419 Hultman, Barbro., Hemlin, Sven. & Hörnquist, Jan. Olof. (2014) Quality of Life among unemployed and employed people in northern Sweden. Are there any differences? Work, 26: 45-76. Johansson Blight, K. Promoting mental health and preventing mental disorder among refugees in western countries. International Journal of Mental Health Promotion, 11 (2009): 1, 32-44. Karvonen, Sakari. & Kestilä, Laura. (2014) Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa: Vaarama M, toim. Suomalaisten hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 160 177. Lahelma, E & Rahkonen, O (2017) Sosiaalinen rakenne ja terveys. Teoksessa: Karvonen S, Kestilä L, Mäki-Opas T, toim. Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus. s. 19-39. Mölsä, Mulki, Kuittinen, Saija, Tiilikainen, Marja, Honkasalo, Marja-Liisa & Punamäki, Raija-Leena (2017) Mental health among older refugees: the role of trauma, discrimination, and religiousness. Aging & Mental Health, 21: 8, 829-37. Tarkiainen, Lasse, Martikainen, Pekka, Peltonen, Riina & Remes, Hanna (2017) Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Suomen Lääkärilehti, 9: 588-93.

Lähteitä: Roelfs, D. J., E. Shor, K. W. Davidson, and J. E. Schwartz (2011). Losing life and livelihood: A systematic review and meta-analysis of unemployment and all-cause mortality. Social Science and Medicine 72(6), 840 852. Talala, Kirsi, Härkänen, Tommi, Martelin, Tuija, Karvonen, Sakari, Mäki-Opas, Tomi, Manderbacka, Kristiina, Suvisaari, Jaana, Sainio, Päivi, Rissanen, Harri, Ruokolainen, Otto, Heloma, Antero & Koskinen, Seppo (2013) Koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2011 Suomessa,. Lääkärilehti, 69(36):2185-2192. Vaarama, Marja, Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (2010) Suomalaisten hyvinvointi (HYPA) 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaarama, Marja, Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (2010) Suomalaisten hyvinvointi (HYPA) 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaarama, M., Pieper, R. & Sixsmith, A. (2008) Care-Related Quality of Life in Old Age. Springer: New York. WHOQOL Group (1998) Development of the World Health Organization WHOQOL-Bref QoL assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med, 28: 3, 551-8.