TUTKIMUSSUUNNITELMAN LYHENNE Kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen rakenneuudistuksen

Transkriptio

1 TUTKIMUSSUUNNITELMAN LYHENNE Kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen rakenneuudistuksen Sosiaalipolitiikan aihealueen tutkimus Keski-Suomen maakunnan vanhuspalvelujen kotihoidossa 16. HELMIKUUTA 2017 Riitta Räsänen YTT, TtM Jyväskylän yliopisto Jaakko Valvanne LT, professori Tampereen yliopisto

2 1 Sisällys täyspitkästä tutkimussuunnitelmasta 1 TUTKIMUKSEN TAVOITE, AIHEALUE JA KOHDEILMIÖ TEOREETTINEN TAUSTA... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.1 Väestön ikääntymisen monimuotoisuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2 Kotihoito tutkimusalueen vanhuspalvelujärjestelmän osana.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.3 Keski-Suomen väestörakenteen tilanne kotihoidon taustana. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kotihoidon laatu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.5 Kuinka maakuntauudistus uudistaa ikääntyneitten kotihoitoa?... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 Elämänlaadun teoreettista tarkastelua... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Elämänlaatua tukeva kotihoito... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusongelma ja aineisto... 3 Otoskoon määrittäminen... 3 Taulukko 2. Otoksen muodostuminen.... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Aineiston keruu Tutkimusasetelma ja tutkimuksen toteuttaminen Asiakkaiden elämänlaadun mittaaminen... 4 Tutkimukseen osallistuvien asiakkaiden valinnassa käytettävä mittari:... 4 Tutkimukseen osallistuvien asiakkaiden elämänlaadun arviointimittari:... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7 RAHOITUS... 4 Rahoitussuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. LÄHTEET... 4 LIITTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 2 1 TUTKIMUKSEN TAVOITE, AIHEALUE JA KOHDEILMIÖ Tutkimuksen tavoite Tässä tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin sitä, mitä kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu on ennen rakenneuudistusta, jolloin se on vielä yksittäisen kunnan järjestämää palvelua. Tämä on siis jossain määrin "jäähyväistutkimus" kuntavetoiselle kotihoidon järjestämiselle ennen maakunnallista järjestämistapaa. Toiseksi selvitetään mitä kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu on sitten, kun järjestäjätahona on maakunnallinen toimija. Tutkimus voi siten valottaa joiltain osin myös kotihoidon laatua ja tuloksellisuutta, eli kuinka se onnistuu asiakkaidensa elämänlaadun tuottamisessa. Mikäli tällä hetkellä suunnitelmissa oleva maakunta- ja sote-uudistus ei toteudu tai toteutuu vain osittain, tutkimuksen toinen vaihe toteutetaan silloin käytössä olevan hallinto- ja organisointimallin mukaisena. Siinä tapauksessa tutkimus antaa tietoa kotihoidon laadusta ja tuloksellisuudesta sekä asiakkaiden kokemasta elämänlaadusta sen hetkisen kotihoidon organisoinnin mukaisesti. On tarpeen seurata, kehittyykö palvelu asiakkaiden näkökulmasta hyvään vai huonompaan suuntaan. Tätä arvioinnin traditiotahan Suomessa ei ole. Tutkimuksen aihealue Vuoden 2019 alussa voimaan tulevaa sote- ja maakuntauudistusta pidetään yhtenä merkittävimmistä hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista, joita Suomessa on koskaan tehty. Uudistuksen myötä vanhuspalveluihin valuu suuria rakenteellisia muutoksia. Kuntalaisen näkökulmasta rakenteita enemmän vaikuttaa se, miten uusi palvelujen järjestäjätaho kykenee tuottamaan entistä asiakaslähtöisempää, sekä asiakkaan osallisuutta ja elämänlaatua tukevaa palvelua. Kokemuksemme mukaan organisaatiomuutokset eivät aina paranna asiakastyön laatua, vaan rikkovat vain olemassa olevaa hyvää, ja asiakastyön kehittäminen keskeytyy moneksi vuodeksi. Pidämmekin tärkeänä tutkia näin ison organisaatiomuutoksen vaikutusta asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeilmiö Väestön ikääntyminen, vanhusten lisääntyvä palveluiden kysyntä, palvelujen sisällölliset muutospaineet, lisääntynyt negatiivinen palaute kotihoidon nykykäytännöistä, uhkaava hoitoalan työvoimapula sekä rakenneuudistus koettelevat käytännön vanhuspalvelujen arkea. Vaikka ikääntyminen tuokin mukanaan menetyksiä, niin myös vahvuuksiakin löytyy (Koskinen & Seppänen 2013, 447). Aihe on lisäksi erittäin ajankohtainen myös kansallisesti, sillä ikääntymispolitiikan ja moniammatillisen vanhustyön tavoitteena on turvata ikääntyneitten ihmisten elämänlaatu, asuivatpa he sitten kotona, palveluasumisen yksiköissä tai pitkäaikaishoitolaitoksissa riippumatta palvelun järjestämisen organisointitavasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee ikääntymistä, kotihoitoa ja asiakkaan elämänlaatua.

4 3 2 Tutkimuksen tavoitteet Tieteellisenä tavoitteena on selvittää ja kuvata systemaattisesti kotihoidossa olevien ikääntyneitten asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ennen ja jälkeen suuren maakuntatasoisen rakenneuudistuksen. Ensimmäisen haastattelun perusteella saatuja tuloksia voidaan hyödyntää heti kotihoidon arjessa. Rakenteiden, organisaation ja henkilöstön työn kehittämisen vaikutuksia on mahdollista nähdä tutkimuksen toisen vaiheen myötä. 3 Tutkimusongelma ja aineisto Tutkimusta ohjaa kysymys: Mikä on vanhusten elämänlaatu ennen ja jälkeen rakennemuutoksen? Tavoitteena on selvittää, miten asiakkaiden elinolot, toimintakyky ja elämänlaatu vaihtelevat ja miten asiakkaat kokevat hoidon laadun näinä kahtena eri mittausajankohtana. Monimuuttujamenetelmillä voidaan selvittää, mikä yhteys elinoloilla, toimintakyvyllä ja kotihoidolla on asiakkaiden elämänlaatuun. Otoskoon määrittäminen Tutkimusjoukon rajauksessa on tärkeää se, että tutkimuksessa on mukana erikokoisia kaupunki- ja maaseutukuntia. Kuitenkin alle asukkaan kunnat rajataan pois, jotta aineisto on käytännössä kotihoitotoiminnan kannalta relevantti. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kuuden keskisuomalaisen kunnan kotihoidon yli 75-vuotiaat asiakkaat, kokonaismäärä on 800 asiakasta (Taulukko 1). Otoksen koko on rajattu niin, että se on tutkimuksellisesti hallittavissa mutta kuitenkin riittävä analyysin pohjaksi. Myös tilastollisten menetelmien käyttö asettaa omat vaatimuksensa, sillä tilastollisten testien luotettava käyttö edellyttää vähintään viisi havaintoa Tärkeää on varmistaa johtopäätösten tekemisen mahdollisuudet. Johtopäätösten tekemiseksi lähtökohtana on, että myös pienistä yksiköistä olisi riittävästi osallistujia. Tavoitteena on saada tuloksia kunta- ja sekä alueellisella tasolla, jolloin tarvitaan vähintään 300 osallistujaa. Tutkimukseen osallistuvien valinta tapahtuu yksinkertaisen satunnaisotannan menetelmällä tutkijoiden toimesta. Kuntien kotihoitovastaavat huolehtivat henkilölistat, joissa olevat nimet numeroidaan otantaa varten. Aineiston keruu Haastattelututkimukseen osallistuminen edellyttää suostumusta (liite), jonka tulee olla kirjallinen, vapaaehtoinen, yksilöity ja tietoinen tahdonilmaisu (Kuula 2006, 85). Luvan antaa tutkittava itse tai hänen edustajansa, mikäli tutkittavalla on muistisairaus. Lupa korostaa tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuutta. Tutkittavien motivoimiseksi asiakkaalle lähetetään samassa yhteydessä myös saatekirje, jossa kerrotaan tutkimuksen tavoitteista, toteutuksesta ja tulosten hyödyntämisestä. Lisäksi siinä on selostus, miten tutkimuksesta tiedotetaan tutkittaville. Kotihoidon kanssa arvioidaan haastattelun mahdollisuus hyödyntämällä asiakkaan MMSE-arvioinnin tulosta. Haastatteluajan sopiminen tehdään yhdessä kunnan kotihoidon kanssa. Haastatteluun

5 4 tarvitaan aikaa noin min. Aikaa kuluu myös asiakkaan kanssa vapaamuotoiseen keskusteluun asiakkaan ehdoilla. Lisäksi aikaa kuluttavat matkat, joten yhteensä aikaa on varattava yksi tunti kutakin haastateltavaa kohden. Haastattelijat ovat Jyväskylän yliopiston pro gradu -vaiheen sosiaalialan opiskelijoita. Haastattelujen tekemiseen perehdytetyt henkilöt suorittavat haastattelutyön Riitta Räsäsen ohjauksessa. Haastattelijoilla on vaitiolovelvollisuus ja tarkasti sovitut ohjeet haastattelun laadun varmistamiseksi. Tutkimusassistentti kirjaa haastattelut SPSS-ohjelmaan. 4 Tutkimusasetelma ja tutkimuksen toteuttaminen 4.1 Asiakkaiden elämänlaadun mittaaminen Tässä tutkimuksessa selvitetään kotihoidon asiakkaiden kokemaa elämänlaatua kahtena eri mittauskertana. Tutkimusasetelma on kvantitatiivinen. Aineisto kerätään haastattelemalla kotihoidon asiakkaita. YTT, TtM Riitta Räsänen vastaa käytännön järjestelyistä (tutkimusluvat, haastattelijoiden perehdytys, mittari sekä aineiston tallentaminen). Mittarina käytetään Care Keys -instrumenttia. Haastatteluun käytettävä mittari on WHOQoL-Bref. jossa hoitotyö nähdään elämänlaatua välittäväksi tekijäksi ja hyvinvointi lopputuotteena (Vaarama ym. 2008, 5 6; Räsänen 2011). Tutkimukseen osallistuvien asiakkaiden valinnassa käytetään MMSE-mittaria. Aineisto tallennetaan, käsitellään ja säilytetään niistä olevien tutkimusvaatimusten mukaisesti. Tutkimusluvat on haettu mukaan kutsutuista kunnista. 5 JÄRJESTELYT Kuntien kotihoidolta toivotaan apua tutkimukseen osallistuvien motivoimiseksi ja käytännön asioiden hoidossa. Tavoite on, että tutkimukseen osallistuvien vanhusten elämä ei häiriinny tutkimuksesta. Professori, LT Jaakko Valvanne osallistuu tulosten tulkintavaiheeseen. Tulosten raportoinnista vastaavat tutkijat. LÄHTEET Kuula, Arja 2006: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Osuuskunta Vastapaino. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä, 85. Räsänen, Riitta 2011: Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Akateeminen väitöstyö. Acta universitatis lapponiensis 210. Vaarama, M. & Tiit, E-M. 2008: Quality of Life of Older Homecare Clients. In Vaarama, Marja, Pieper Richard & Sixsmith Andrew (eds.): Carerelated Quality of Life in Old Age. Concepts, models and empirical findings. Springer. New York, LIITTEET Tietoinen suostumus ja siihen liittyvä saate Haastattelukaavake

6 5