Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mistä on kyse?

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mistä on kyse? Sosiaalilääketieteen päivät THL, Helsinki Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto

2 Esityksen sisältö Miksi tarvitsemme uutta ajattelutapaa? PROMEQ SOLA- mallin teoreettinen perusta pähkinänkuoressa SOLA-malli kuvina Miten arvioimme? Onko näyttöä mallin toimivuudesta? Mitä on tulossa?

3 Miksi? Terveyden edistäminen painottuu yksilöiden elintapojen ja käyttäytymisen muuttamiseen. Liian vähän huomiota rakenteellisiin tekijöihin, kuten puutteellisten elinolojen korjaamiseen sekä rakenteiden ja yksilöiden käyttäytymisen vuorovaikutukseen (Marmot 2010, Abel ym. 2012, Green ym. 2015; Karvonen ym. 2018, Lahelma & Rahkonen 2017). Suomessa paradigmaa on jo politiikkatasolla laajennettu, esim. Kuntalain 1. pykälä, mutta hyvinvoinnin edistämisen käsitteellinen epäselvyys haittaa toimintaa. (Karvonen ym. 2018, Syväjärvi & Leinonen 2017). Sekä terveyserojen että hyvinvointierojen tutkimusperinne on vankka, mutta lokeroitunut. Esim. terveyttä ja köyhyyttä tarkastellaan erillään toisistaan vaikka ne liittyvät toisiinsa. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka pohjautuu laajaan hyvinvointikäsitykseen. Terveystieteilijät ja sosiaalitieteilijät useammin samaan pöytään, ja rakenteellinen sosiaalityö mukaan HYTEen. Marja Vaarama

4 PROMEQ tutkii ja kehittää kokonaisvaltaista mallia ja osallistavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen väestötasolla ja yhteistyössä neljän haavoittuvan väestöryhmän, palvelujen, järjestöjen ja päätöksentekijöiden kanssa. Yksin asuvat vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret Marja Vaarama

5 Kokonaisvaltainen lähestymistapa Yhdistää kolme teoreettisesta mallia Elämänlaatu yksilön kokemus fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteistaan, elinoloistaan, palvelujen saatavuudesta sekä elinympäristöstään (WHO QoLGroup 1998; Veenhoven 2000). Kyseessä on laaja hyvinvoinnin määritelmä. Pystyvyys ihmisen kokemus todellisista mahdollisuuksistaan elää elämäänsä ja käyttää kykyjään haluamallaan tavalla. (Sen 1993; Nussbaum 2011) Yhteiskunnan sosiaalinen laatu: neljä ulottuvuutta, jotka määrittävät yhteiskunnan kykyä turvata jäsenilleen pystyvyys ja hyvä elämänlaatu: sosioekonominen turvallisuus, osallisuus, valtaisuus ja yhteiskunnan eheys. (v.d. Maesen & Walker 2012). Sekä objektiivinen että subjektiivinen mittaus sallittua. Oletus 1: Mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä paremmat ovat sen jäsenten mahdollisuudet kykyjensä käyttöön, terveyteen ja elämänlaatuun. Oletus 2: Teoriaperustainen, systeeminen ja osallistava lähestymistapa mahdollistaa uusien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämisen ja käyttöön oton. Tästä hyötyy haavoittuvien ryhmien lisäksi koko väestö. Marja Vaarama

6 Fokuksessamme on ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä erot niissä, ja erojen yhteys erilaisiin hyvinvointiriskeihin Elinolot/riskit Elämänlaatu (toiminnan tavoite ja tulos) Taloudelliset Terveydelliset Elinolot ja - ympäristö Terveys, toimintakyky Sosiaaliset Psyykkiset Turvallisuus Hallinta Koettu elämänlaatu Elämäntapahtumat Tarkoitus Tasapaino Tulojen, kodin menetys Sairastuminen, vammautuminen Sosiaalinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalisten verkostojen menetys Stressi, suru Vaarama & Pieper 2014 Esityksen nimi / Tekijä Marja Vaarama

7 Toinen fokuksemme on yhteiskunnan sosiaalisessa laadussa ja siinä, missä määrin ja millaiset rakenteelliset tekijät ja prosessit liittyvät ihmisten elämänlaatuun ja sen ongelmiin Sosiaalinen laatu &prosessit (keinot) Sosiaaliturva, palvelut Valtaistuminen Elämänlaatu (toiminnan tavoite ja tulos) Elinolot ja - ympäristö Turvallisuus Hallinta Kyvykkyys, toimintakyky Koettu elämänlaatu Tarkoitus Tasapaino Sosiaalinen hyvinvointi Osallisuus Psyykkinen hyvinvointi Koheesio Vaarama & Pieper 2014 Marja Vaarama

8 Kolmas fokuksemme on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toiminnassa ja siinä, missä määrin toiminta vastaa havaittuihin ongelmiin Yhteiskunnan strategiat ja politiikat (ohjaus) Taloudellis-ekologinen Poliittinen Sosiaalinen laatu &prosessit (keinot) Sosiaaliturva Valtaistaminen Elämänlaatu (toiminnan tavoite ja tulos) Elinolot ja - ympäristö Turvallisuus Hallinta Kyvykkyys, toimintakyky Koettu elämänlaatu Tarkoitus Tasapaino Sosiaalinen hyvinvointi Osallisuus Kulttuuris-inhimillinen Psyykkinen hyvinvointi Koheesio Sosiaalinen Vaarama & Pieper 2014 Marja Vaarama

9 Yhteiskunnan sosiaalinen laatu ja elämänlaatu - SOLA malli Hyvän yhteiskunnan arvot Tasa-arvo Vapaus Oikeudenmukaisuus Solidaarisuus Yhteiskunnan pääomat (Panokset) Taloudellinen Poliittinen Kulttuurinen Sosiaalinen Sosiaalinen laatu (Prosessit) Sosiaaliturva Valtaistaminen Osallisuus Koheesio Yksilöiden elämänlaatu (Tulokset) Aineellinen, ympäristöllinen Terveys, tieto,taito Psyykkinen hyvinvointi Sosiaaliset suhteet Ympäristö Väestö Teknologia Aika, paikka Inhimillisen ekologian ja ympäristön vuorovaikutus Vaarama & Pieper 2016, Pieper, Vaarama & Karvonen, tulossa Marja Vaarama

10 Tavoitteenamme on lisätä osallisuutta, dialogia ja polyphoniaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Valtaistuminen Päättäjät Ammattilaiset Valaistuminen Asukkaat Asiakkaat Kolmas sektori Etenkin kun kyse on haavoittuvista ryhmistä, politiikkatoimilla ja palveluilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin turvaamisessa kestävä muutos edellyttää vuorovaikutusta Vuorovaikutus tarvitsee rakenteet Sosiaalinen Markkinointi yksi tapa Marja Vaarama

11 Miten arvioimme? Väestötasolla yhteydet SQ, terveys ja QoL, myös alueelliset analyysit. Mekanismien SQ-QoL ja SQ-terveys mallinnus (SEM). Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien vaikuttavuus: millä toimilla ja prosesseilla muutos saatiin aikaan Interventioiden vaikutus = muutos baseline 6 kk seurannat, kattavat kyselyt/haastattelut Yksilötasolla päämittareina koettu terveys, pystyvyys (Anand ym. 2009) ja elämänlaatu (WHOQoL-Bref). Muina mittareina: yksinäisyys (koettu 1-5 skaala, UCLA), osallisuus, valtaisuus, luottamus (teoriaohjattu määrittely) Kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysit Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kunnan/alueen hyvinvointistrategian kypsyysaste Miten hyvin saavutettiin asetetut tavoitteet? Mitä tulee parantaa vaikuttavuuden parantamiseksi?

12 PROMEQin INTERVENTIOT: NEETs JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT Kohderyhmä: nuoret jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, ja ovat etsivän nuorisotyön tai ohjaamon asiakkaita. Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia osallistavalla online keskusteluryhmällä on osallistuneiden hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Digitaalinen online keskusteluryhmä (Heimo.co) Keinot: ohjatut keskustelut, kokemuksien ja ajatuksien jakaminen ryhmässä, kuvien hyödyntäminen. Kohderyhmä: Pitkäaikaistyöttömät, jilla ei työllistämistoimenpiteitä Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia monialaisella palveluohjauksella on osallistuneiden ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Osallistava monialainen palveluohjaus ja kotipalveluiden tukityöllistäminen. Keinot: palvelutarpeiden kartoitus moniammatillisessa tiimissä, henkilökohtainen suunnitelma, säännölliset tapaamiset, kuntouttava työ. Marja Vaarama

13 PROMEQin INTERVENTIOT: PAKOLAISET JA IÄKKÄÄT Kohderyhmä: Pakolaiset, joilla oleskelulupa Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia sosiaalisen markkinoinnin ja osallistamisen keinoilla pakolaisten hyvinvointiin ja terveyteen, helpottaako kotoutumista uuteen maahan? Interventiot: 1) Työllistämisen tuki 2) Koulutus 3) Kielitaito 4) Kulttuurista voimaa Keinot: koko yhteisölle ja palveluiden tarjoajille suunnatut keskustelufoorumit, ryhmätapaamiset ja sosiaalisen media, tiedon jako, intensiivinen yhteisöpohjainen ohjelma Kohderyhmä: Yksin asuvat vanhukset, jotka kokevat avun tai tuen tarvetta. Interventio: Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus. Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia osallistavalla ryhmämuotoisella palveluohjauksella on osallistuneiden ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Keinot: säännölliset tapaamiset, hoitoja palveluammattilaiset ja tutkijat tutoreina, järjestetään ryhmän toivomaa ja suunnittelemaa sosiaalista toimintaa. Marja Vaarama

14 HYTE-arviointikriteerit (Syväjärvi 2017) 1. Hyvinvointikertomuksen laadintatyön osallisuus ja laajuus Eri toimialojen ja sidosryhmien edustus Monitahoisen ja tasoisen tiedon ja asiantuntijuuden hyödyntäminen 2. Eriarvoisuuden huomiointi Erityisväestöryhmien tarpeiden tunnistaminen ja huomiointi Tavoitteellisuus eriarvoisuuden vähentämisessä Strateginen hyvinvointikertomus 3. Elämänlaadun ulottuvuudet Ymmärrys hyvinvoinnista laajana, moniulotteisena ilmiönä Perustana elämänlaatu fyysisten, psykologisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten ulottuvuuksien kautta 4. Yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Ketkä tekevät kumppanuudet ja verkostot Omaehtoisesti vs. jaetusti 5. Terveys ja hyvinvointi strategisena orientaationa Reaktiivisuus vs. proaktiivisuus Aktiivinen/operatiivinen vs. suunnittelukeskeinen 14

15 Kypsyystasot strategiatyössä Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen Laadintatyön osallisuus ja laajuus Määrittämätön, ei koordinoitu Rajoittunut Poikkihallinnolli nen Monitahoinen ja - tasoinen Eriarvoisuuden huomiointi Ei-tavoitteellinen Epäjohdonmukainen Tavoitteellinen ja johdonmukainen Strategisesti asemoitu Elämänlaadun ulottuvuudet Puuttuva, yksiulotteinen Kaksiulotteinen Laaja ja moniulotteinen Yhdistävä Yhteistyöorientoituneisuus Olematon tai eriytynyt Siilomainen, passiivinen Jaetun vastuullinen Kumppanuksellin en, aktiivinen Strateginen orientaatio Asemoimaton Reaktiivinen, operatiivinen Analyyttinen ja sopeutuva Proaktiivinen Syväjärvi

16 Hyvinvointiraportit Alustavia tuloksia (PROMEQ) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Laadintatyön osallisuus 2. Eriarvoisuuden 3. Elämänlaadun Strateginen orientaatio Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen 16 Syväjärvi 2017

17 Näyttö mallin toimivuudesta lisääntyy tutkimuksemme edetessä Olemme tutkineet sosiaalisen laadun viitekehyksessä hyvinvoinnin ja terveyden alueellista ja yksilöllistä vaihtelua sekä mekanismeja niin koko väestössä kuin huono-osaisissa ryhmissäkin, ja näin tuottaneet uutta tietoa eriarvoisuuden vähentämisen pohjaksi. Olemme testanneet erilaisia teoriaohjatusti määriteltyjä sosiaalisen laadun indikaattorisettejä erilaisilla aineistoilla ja menetelmillä kontrolloiduista koeasetelmista laadullisiin analyyseihin. Meillä on näyttöä vaikuttavista ja jopa kustannusvaikuttavista interventioista, joihin perustaa suosituksia ja mittareita. Tulosten mukaan sosioekonomisten tekijöiden ja palvelujen puutteiden lisäksi osallisuuden, valtaistumisen ja koheesion merkitys on terveydelle ja hyvinvoinnille suuri. Marja Vaarama

18 Työ jatkuu ja lopulliset tulokset julkistetaan 5/19 SOLA-malli vaikuttaa lupaavalta lähestymistavalta tarjoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle yhteisen viitekehyksen ja kaivatun kokonaisvaltaisen mallin. Malli on kuitenkin herkkä sille, miten sosiaalisen laadun eri ulottuvuudet määritellään. Jatkamme mallin ja indikaattorien spesifiointia. Apunamme on ollut ja on kansainvälinen tieteellinen ohjausryhmä. Tuloksiimme perustuvia HYTE-strategiaa, politiikkasuosituksia ja niiden seurantaindikaattoreita määrittelemme yhteistyössä yhteiskunnallisen ohjausryhmämme kanssa. (seuraava kokous 10/18) SOLA-indikaattorien tavoitteena on tarjota HYTE-seurantaan näyttöön perustuva, suppea indikaattoristo, jolla koota yhteistä tietopohjaa tarpeista, kohdentaa ja priorisoida toimia, sekä seurata toimien vaikuttavuutta. Marja Vaarama

19 Kirjallisuus 1/2 Abel, T & Frohlich, K (2012) Capitals and capabilities: Linking Structure and agency to reduce health inequalities. Social Science & Medicine, 74: Anand P, Hunter G, Carter I, Downing K, Guala F, van Hees M (2009) The Measurement of Capabilities, Green, J, Tones, K, Cross, R & Woodwall, J (2015) Health Promotion - Planning & Strategies. London: Sage. Karvonen S, Kestilä L, Mäki-Opas T (2018) Who needs the sociology of health and illness? A new agenda for responsive and interdisciplinary sociology of health and medicine, Front. Sociol., 05 April 2018, Lahelma, E & Rahkonen, O (2017) Sosiaalinen rakenne ja terveys. Teoksessa: Karvonen S, Kestilä L, Mäki- Opas T, toim. Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus. s Marmot, M (2010) Fair Society Healthy Lives (The Marmot Review). Nussbaum MC (2011). Creating Capabilities. Harvard University Press, Cambridge, Massachusetts. Pieper, R, Vaarama, M & Karvonen, S (2016) Social Sustainability: Theory, Model and Measurement - The SOLA approach. PROMEQ Working paper b11f031bb1f9 [luettu ]. Marja Vaarama

20 Kirjallisuus 2/2 Sen, A (1993) Capability and Well-being. Teoksessa: Nussbaum M, Sen A, toim. The Quality of Life. Oxford: Clarendon Press. s Syväjärvi A (2017). Esitys Promeq-seminaarissa , Helsinki. Syväjärvi, A & Leinonen, J (2017) Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyö, kumppanuus ja strategiaperustaisuus. In: Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät. Tampere; Verkossa: Vaarama, M & Pieper, R (2014) Quality of Life and Quality of Care: an Integrated Model. Teoksessa: Michalos AC, toim. Encyclopedia of Quality of Life and Well-Being Research. Netherlands: Springer s Van Der Maesen, L. J.G. & Walker, A. (2012) Social Quality. From Theory to Indicators: Palgrave Macmillan: New York. Veenhoven, R (2000) The four qualities of life. Ordering concepts and measures of the good life. Journal of Happiness Studies, 1: WHOQOL Group (1998) Development of the World Health Organization WHOQOL-Bref QoL assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med, 28: 3, Marja Vaarama

21 Kiitos!