Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Transkriptio

1 Equity matters! Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto 1

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti kokeilemalla PROMEQ-mallia tutkimusta ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä 2. Tutkia mallin perusteella valituilla indikaattoreilla yhteiskunnan sosiaalisen laadun ja ihmisten kokeman elämänlaadun vaihtelua (koko maa ja PROMEQmaakunnat ja sote-alueet*) 3. Arvioida nykyisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia saatujen tulosten valossa 4. Laatia tulosten valossa kehittämisehdotuksia * Maakunnat: Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Uusimaa * Sote-alueet: Eksote, KS-sote, Siun Sote 2

3 AINEISTO JA MENETELMÄT Sosiaalisen laadun analyysit perustuvat THL:n SOTKANET-aineistoon vuodelta 2015 Eduskuntavaalien äänestysaste kuitenkin viimeisin tieto eli vuodelta 2016 Suomessa on v kaikkiaan 311 kuntaa( käytetyt indikaattorit kattavat % kunnista ja maakunnista Elämänlaatua eli kokemuksellista hyvinvointia analysoidaan THL:n ATHaineistolla Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus, aineisto vuosilta N=81 656, alueellisesti edustavat otokset 18 indikaattoria Menetelmät Frekvenssianalyysi, korrelaatioanalyysi, faktorianalyysi, regressiomallinnus Tilastolliset testit : Pearson, Chi2, Kruskall-Wallis Huomioitavaa SOTKANET mahdollistaa SOTE-alueiden tarkastelun, mutta ATH antaa mahdollisuuden tutkia maakuntia ja niiden suurimpia kaupunkeja/kuntia 3

4 PROMEQ-mallin operationalisointi 1. Ihmisten kokemaa elämänlaatua mitataan WHO:n määritelmään pohjautuvan EUROHIS-8 kyselylomakkeen avulla 8 kysymystä koskien fyysistä terveyttä, psyykkistä hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, aineellisia elinoloja, palvelujen saatavuutta, koettua terveyttä ja yleistä elämänlaatua Lisäksi 10 täydentävää kysymystä elinoloista ja elintavoista 2. Yhteiskunnan sosiaalista laatua mitataan 22 indikaattorilla kuvaavat kunnan olosuhteita eli kunnan väestön kokoa ja ominaisuuksia, sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia, kuntalaisten elinoloja, toimeentulotuen ja palvelujen käyttöä, palvelujen kustannuksia, huoltosuhdetta, verotuloja ja muita kunnan kantokykyä kuvaavia seikkoja, sekä kunnan aktiivisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 4

5 (c )P R O M EQ Löysimme neljä erilaista sosiaalisen laadun alueellista profiilia eli olosuhdeprofiilia Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto 5

6 NELJÄ OLOSUHDEPROFIILIA: 1) Sairaat, köyhät ja ikääntyneen väestön alueet (29%) 2) Kasautuneen huono-osaisuuden alueet (16%) 3) Heterogeenisen ja poliittisesti aktiivisen väestön alueet (7%) 4) TEA-suunnittelijat (5%) (perustuen faktorianalyysin, SOTKANET, kunnat joissa kaikki olosuhdetiedot olivat saatavilla, kommunaliteetti vähintään 3) 6

7 Olosuhdetypologiat sosiaalisen laadun näkökulmasta ja yleisyys tutkituissa maakunnissa 1) Sairaat, köyhät ja ikääntyneet EQ Haasteet liittyvät pääosin sosiaaliseen turvallisuuteen Uusimaa pärjää parhaiten ja Pohjois-Karjala heikoiten M 2) Huono-osaisuuden kasautuminen (c )P R O Haasteita kaikissa sosiaalisen laadun ulottuvuuksissa, sosiaalinen turvallisuus painottuu Kasautuu Uudellemaalle, kun taas Keski-Suomi pärjää parhaiten 3) Heterogeeniset ja poliittisesti aktiiviset Haasteet liittyvät sosiaaliseen turvallisuuteen, osallisuuteen ja koheesioon Esiintyy kaikissa maakunnissa, mutta Pohjois-Karjalassa muita vähemmän 4) TEA-suunnittelijat Ei yhteyttä mihinkään olosuhteeseen eikä sosiaalisen laadun ulottuvuuteen Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto Esiintyy kaikissa maakunnissa 7

8 (c )P R O M EQ Elämänlaadun suurimmat riskit liittyvät huonoon terveyteen, jatkuvaan yksinäisyyteen, heikkoihin elinoloihin ja epäluottamukseen Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto 8

9 Elämänlaatua alentavat*: ) Heikko terveys (8 krt riski), R O M EQ 2) Syvä yksinäisyys (6 krt riski) (c )P 3) Rahan puute (3 krt riski) 4) Epäluottamus (3 krt riski) * ATH , koko aineisto, logistinen regressioanalyysi, Lopullinen malli: ikä, sukupuoli, työmarkkinaasema, suhteellinen köyhyys, taloudellisen vaikeudet, toimeentulotuki, yksinäisyys, osallisuus, äänestysaktiivisuus kunta- ja eduskuntavaaleissa, luottamus ihmisiin ja instituutioihin, koulutus, koettu terveys, epäterveelliset elintavat, osallistuminen TE-toimintaa ja tyytymättömyys palveluihin vakioituna Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto 9

10 20 17 PROMEQ-maakunnat eroavat itseraportoidussa hyvinvointi- ja terveysongelmissa toisistaan: (c )P R O M EQ 1) palveluiden riittämättömyydessä, 2) osallisuudessa, 3) luottamuksessa instituutioihin 4) tuloilla toimeentulossa (THL, ATH-aineisto, itseraportoidut hyvinvointi- ja terveysongelmat sekä terveyskäyttäytyminen, PROMEQ-tutkimusaluet,vain tilastollisesti merkitsevät erot esitetään) Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto 10

11 Olosuhdetekijät ja koetut tekijät tuottivat yhtäläistä kuvaa hyvinvointi- ja terveysongelmista Olosuhdetekijät Sairastavuus (valtaistaminen) Huoltosuhde (sosiaaliturva) Äänestysaktiivisuus (inkluusio, koheesio TEA (valtaistaminen) Työttömyys (sosiaalinen turvallisuus, osallisuus) Pienituloisuusaste (sosiaalinen turvallisuus) Koetut tekijät Sosiaali- ja terveyspalvelujen puute (sosiaalinen turvallisuus) Osallistumattomuus (osallisuus) Epäluottamus (koheesio) Rahojen riittämättömyys (sosiaalinen turvallisuus) Kallis asuminen (sosiaalinen turvallisuus) Elämänlaadun neljä keskeisintä riskitekijää sijoittuivat sosiaalisen laadun neljälle eri ulottuvuudelle 11

12 Onko yksinäisyyden ja epäluottamuksen kokemisessa alueellisia tai sosiaaliryhmittäisiä eroja? 12

13 Jatkuvaa yksinäisyyttä koetaan kaikilla alueilla, hieman enemmän Pohjois-Karjalassa (THL, ATH , PROMEQ maakunnat vs muut maakunnat) 13

14 Olosuhdetypologiat ovat yhteydessä jatkuvan yksinäisyyden kokemiseen TEA-suunnittelija -kunnissa esiintyi enemmän yksinäisyyden kokemusta eikö TEA ota yksinäisyyttä huomioon vai jääkö TEA suunnittelutasolle? Heterogeenisen ja poliittisesti aktiivisen väestön alueilla esiintyi vähemmän yksinäisyyttä onko näissä parempi sosiaalinen osallisuus? 14

15 Päätöksenteko ja sosiaalihuolto väestön epäluottamuksen kohteina 15 % % (THL, ATH , koko suomi)

16 PROMEQ-maakunnissakaan ei luoteta päätöksentekoon eikä palveluihin Päätöksentekoon luotetaan PROMEQ-maakunnissa muita vähemmän, vähiten Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa Joka neljäs kautta linjan ei luota sosiaalihuoltoon Pohjois-Karjalassa luotetaan muita vähemmän julkiseen terveydenhuoltoon Etelä-Karjalassa luotetaan muita vähemmän oikeuslaitokseen Luottamus poliisiin on vahvaa, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa hieman muita heikompaa LISÄKSI: Epäluottamus yhteiskunnan instituutioihin on yleisempää matalasti koulutetuilla, pienituloisilla, työttömillä ja eläkeläisillä 16

17 Onko kunnan TEA-toimilla yhteyksiä esiin nousseisiin hyvinvointi- ja terveysongelmiin, luottamukseen tai yksinäisyyden kokemiseen? 17

18 KUNNAN TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTA (TEA) (c )P R O M EQ ) Liittyy myönteisesti paremmaksi koettuun terveyteen ja vähempään tupakointiin 2) TEA-toiminnalla ei ole yhteyttä yksinäisyyden esiintyvyyteen kunnassa 3) TEA-toiminnalla ei ole yhteyttä luottamukseen päätöksentekoa kohtaan (SOTKANET ja ATH-aineistot, Regressiomallinnus: vakioituna kunnan väestömäärä, vanhusten osuus, koulutustaso, keskimääräiset verotulot, alustavia tuloksia) Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto 18

19 JOHTOPÄÄTELMÄT 1. Hyvinvointi- ja terveyserot liittyvät vahvasti työttömyyteen, köyhyyteen ja hyvinvointiresurssien niukkuuteen. 2. Eriarvoisuus ilmenee alueellisesti erilaisin tavoin ja koskee niin rikkaita kuin köyhiä maakuntia. 3. Eriarvoisuus kasaantuu heikommassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joilla on vähäisimmät hyvinvointiresurssit. 4. Eriarvo on horjuttanut luottamusta päätöksentekoon ja yhteiskunnan instituutioihin, ei yhteydessä alueellisiin tekijöihin vaan heikkoon sosioekonomiseen asemaan. 5. TEA-toiminta saattaa vaikuttaa myönteisesti elintapoihin, mutta asiaa on tutkittava tarkemmin. Tulosten valossa kuitenkin yksinäisyyden lieventäminen tulisi ottaa TEA-työkalupakkiin. 6. Pysyvä muutos edellyttää heikommassa asemassa olevien ihmisten elinolojen parantamista ja siihen liittyviä sosiaalipoliittisia uudistuksia, eri hallintokuntien käytännön yhteistyötä paikallistasolla, ja rakenteellisen sosiaalityön aktiivista osallistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 19

20 TAKE-HOME-MESSAGE Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Palveluita paljon käyttävät ikäihmiset NEET:it Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvo ei ratkea ilman että puututaan eriarvon juurisyihin: 1) työttömyyteen, 2) köyhyyteen, 3) sairauteen ja 4) yksinäisyyteen. Yleisen epäluottamuksen kasvu ja kasautuminen heikoimmassa asemassa oleviin alleviivaa tarvetta sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta. 20