Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Transkriptio

1 Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ) Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 1

2 Esityksen sisältö PROMEQ lyhyesti Tavoitteet ja kohderyhmät SOLA- mallin teoreettinen perusta pähkinänkuoressa PROMEQ interventiot ja kokeilut Sosiaalisen laadun viitekehys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Keski-Suomi vs. muut ja koko maa Yhteenveto ja johtopäätökset KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 2

3 PROMEQ tutkii ja kehittää kokonaisvaltaista mallia ja osallistavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyössä neljän haavoittuvan väestöryhmän, palveluammattilaisten, järjestöjen ja päätöksentekijöiden kanssa. Yksin asuvat vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama

4 Kokonaisvaltainen lähestymistapa Kokonaisvaltainen lähestymistapa hyvinvointiin ja terveyteen elintapoihin tai sairauksiin keskittymisen sijasta Elämänlaatu yksilön kokemus fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteistaan, elinoloistaan, palvelujen saatavuudesta sekä elinympäristöstään (WHO; Veenhoven). Kyseessä on laaja hyvinvoinnin määritelmä. Pystyvyys ihmisen kokemus todellisista mahdollisuuksistaan elää elämäänsä ja käyttää kykyjään haluamallaan tavalla. (Sen; Nussbaum) Yhteiskunnan sosiaalinen laatu: neljä ulottuvuutta, jotka määrittävät yhteiskunnan kykyä turvata jäsenilleen hyvä elämänlaatu: sosioekonominen turvallisuus, osallisuus, valtaisuus ja yhteiskunnan eheys (Maesen & Walker) Oletus 1: Mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä paremmat ovat sen jäsenten mahdollisuudet hyvään terveyteen ja elämänlaatuun. Oletus 2: Teoriaperustainen, systeeminen ja osallistava lähestymistapa mahdollistaa uusien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämisen, joista hyötyy haavoittuvien ryhmien lisäksi koko väestö KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 4

5 Yhteiskunnan sosiaalinen laatu ja elämänlaatu - SOLA malli Hyvän yhteiskunnan arvot Tasa-arvo Vapaus Oikeudenmukaisuu s Solidaarisuus Yhteiskunnan pääomat (Panokset) Taloudellinen Poliittinen Kulttuurinen Sosiaalinen Sosiaalinen laatu (Prosessit) Sosiaaliturva Valtaistaminen Osallisuus Koheesio Yksilöiden elämänlaatu (Tulokset) Aineellinen, ympäristöllinen Terveys, tieto,taito Psyykkinen hyvinvointi Sosiaaliset suhteet Ympäristö Väestö Teknologia Aika, paikka Inhimillisen ekologian ja ympäristön vuorovaikutus Vaarama & Pieper 2016, Pieper, Karvonen & Vaarama, tulossa KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 5

6 Tavoitteenamme on lisätä osallisuutta, dialogia ja polyphoniaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Valtaistuminen Päättäjät Ammattilaiset Valaistuminen Asukkaat Asiakkaat Kolmas sektori Etenkin kun kyse on haavoittuvista ryhmistä, politiikkatoimilla ja palveluilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin turvaamisessa kestävä muutos edellyttää vuorovaikutusta Vuorovaikutus tarvitsee rakenteet Sosiaalinen Markkinointi yksi tapa KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama

7 PROMEQin INTERVENTIOT LYHYESTI: NEETs JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT Kohderyhmä: nuoret jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, ja ovat etsivän nuorisotyön tai ohjaamon asiakkaita. Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia osallistavalla online keskusteluryhmällä on osallistuneiden hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Digitaalinen online keskusteluryhmä (Heimo.co) Keinot: ohjatut keskustelut, kokemuksien ja ajatuksien jakaminen ryhmässä, kuvien hyödyntäminen. Kohderyhmä: Pitkäaikaistyöttömät, joilla ei työllistämistoimenpiteitä Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia monialaisella palveluohjauksella on osallistuneiden ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Osallistava monialainen palveluohjaus ja kotipalveluiden tukityöllistäminen. Keinot: palvelutarpeiden kartoitus moniammatillisessa tiimissä, henkilökohtainen suunnitelma, säännölliset tapaamiset, kuntouttava työ KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 7

8 PROMEQin INTERVENTIOT LYHYESTI: PAKOLAISET JA IKÄIHMISET Kohderyhmä: Pakolaiset, joilla oleskelulupa Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia sosiaalisen markkinoinnin ja osallistamisen keinoilla pakolaisten hyvinvointiin ja terveyteen, helpottaako kotoutumista uuteen maahan? Interventiot: 1) Työllistämisen tuki 2) Koulutus 3) Kielitaito 4) Kulttuurista voimaa Keinot: koko yhteisölle ja palveluiden tarjoajille suunnatut keskustelufoorumit, ryhmätapaamiset ja sosiaalisen media, tiedon jako, intensiivinen yhteisöpohjainen ohjelma Kohderyhmä: Yksin asuvat vanhukset, jotka kokevat avun tai tuen tarvetta. Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia osallistavalla ryhmämuotoisella palveluohjauksella on osallistuneiden ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus. Keinot: säännölliset tapaamiset, hoito- ja palveluammattilaiset ja tutkijat tutoreina, järjestetään ryhmän toivomaa ja suunnittelemaa sosiaalista toimintaa KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 8

9 SOSIAALINEN LAATU TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN VIITEKEHYKSENÄ: KESKI-SUOMI VS MUUT Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 9

10 TAVOITTEET: 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti kokeilemalla PROMEQ-mallia tutkimusta ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä 2. Tutkia mallin perusteella valituilla indikaattoreilla yhteiskunnan sosiaalisen laadun ja ihmisten kokeman elämänlaadun vaihtelua (koko maa ja PROMEQmaakunnat*) 3. Arvioida nykyisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia saatujen tulosten valossa 4. Laatia tulosten valossa kehittämisehdotuksia KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 10

11 AINEISTO JA MENETELMÄT Sosiaalisen laadun analyysit perustuvat THL:n SOTKANET-aineistoon vuodelta Suomessa on v kaikkiaan 311 kuntaa( Käytetyt indikaattorit kattavat % kunnista ja maakunnista, indikaattoreiden valinnassa painottui vuosi 2015, mutta jouduttiin poimimaan uudempia tietoja jos kyseinen indikaattoritieto ei ollut saatavilla kyseiseltä vuodelta. 22 indikaattoria Elämänlaatua eli kokemuksellista hyvinvointia analysoidaan THL:n ATH-aineistolla Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus N=81 656, Valtakunnallisesti ja alueellisesti edustava 18 indikaattoria Menetelmät Frekvenssianalyysi, korrelaatioanalyysi, faktorianalyysi, regressiomallinnus Tilastolliset testit : Pearson, Chi2, Kruskall-Wallis Huomioitavaa* Analyyseissä tarkasteltiin vain PROMEQ-hankkeen kannalta keskeisiä maakuntia: Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

12 PROMEQ-mallin operationalisointi 1. Ihmisten kokemaa elämänlaatua mitataan WHO:n määritelmään pohjautuvan EUROHIS-8 kyselylomakkeen avulla 8 kysymystä koskien fyysistä terveyttä, psyykkistä hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, aineellisia elinoloja, palvelujen saatavuutta, koettua terveyttä ja yleistä elämänlaatua Lisäksi 10 täydentävää kysymystä elinoloista ja elintavoista 2. Yhteiskunnan sosiaalista laatua mitataan 22 indikaattorilla kuvaavat kunnan olosuhteita eli kunnan väestön kokoa ja ominaisuuksia, sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia, kuntalaisten elinoloja, toimeentulotuen ja palvelujen käyttöä, palvelujen kustannuksia, huoltosuhdetta, verotuloja ja muita kunnan kantokykyä kuvaavia seikkoja, sekä kunnan aktiivisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 12

13 Löysimme neljä erilaista sosiaalisen laadun alueellista profiilia eli olosuhdeprofiilia KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 13

14 NELJÄ OLOSUHDEPROFIILIA: Sairaat, köyhät ja ikääntyneen väestön alueet (29%) Kasautuneen huono-osaisuuden alueet (16%) Heterogeenisen ja poliittisesti aktiivisen väestön alueet (7%) TEA-suunnittelijat (5%) (perustuen faktorianalyysin, SOTKANET, kunnat joissa kaikki olosuhdetiedot olivat saatavilla, kommunaliteetti vähintään 3) KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 14

15 Olosuhdetypologiat sosiaalisen laadun näkökulmasta ja yleisyys tarkastelluissa maakunnissa 1) Sairaat, köyhät ja ikääntyneet Haasteet liittyvät pääosin sosiaaliseen turvallisuuteen Uusimaa pärjää parhaiten, Keski-Suomi kuului keskikastiin, ja Pohjois-Karjala heikoiten 2) Huono-osaisuuden kasautuminen Haasteita kaikissa sosiaalisen laadun ulottuvuuksissa, sosiaalinen turvallisuus painottuu Keski-Suomi pärjää parhaiten, kun taas kasautuu Uudellemaalle 3) Heterogeeniset ja poliittisesti aktiiviset Haasteet liittyvät sosiaaliseen turvallisuuteen, osallisuuteen ja koheesioon Esiintyy kaikissa tarkastelluissa maakunnissa, mutta Pohjois-Karjalassa muita vähemmän 4) TEA-suunnittelijat Ei yhteyttä mihinkään olosuhteeseen eikä sosiaalisen laadun ulottuvuuteen Esiintyy kaikissa tarkastelluissa maakunnissa KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 15

16 Yhteiskunnan sosiaalisen laadun näkökulmasta Keski-Suomen tilanne näytti seuraavalta, (SOTKANET , keskilukutarkastelu maakunnittain) Sosioekonominen turvallisuus: Korkea keskimääräinen työttömyysaste, 17% Korkea keskimääräinen yleinen pienituloisuusaste, 16% Korkea keskimääräinen terveystoimen nettokustannukset, 2145 /hlö Sosiaalinen valtaistuminen: Sairastavuus Kelan sairausindeksin perusteella keskimääräisellä tasolla, 116, hieman Keskimääräinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuuden taso, TEA-viisari Sosiaalinen osallisuus: Vähän koulutuksen ulkopuolelle jääviä nuoria Korkea äänestysaktiivisuus Sosiaalinen koheesio: Eriarvoisuus tulojen perusteella samalla tasolla kuin muissakin maakunnissa, Gini-kerroin KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 16

17 KESKI-SUOMEN HAASTEET KOETUN SOSIAALISEN LAADUN NÄKÖKULMASTA (ATH): 1) Päivittäisen toimeentulon hankaluus, mutta silti harva käyttää toimeentulotukea 2) Terveyspalveluiden riittämättömyys, sosiaalipalvelut riittäviä 3) Humalajuominen ja muut epäterveelliset elintavat 4) Luottamuksen puute instituutioihin

18 PROMEQ-maakunnissakaan ei luoteta päätöksentekoon eikä palveluihin Päätöksentekoon luotetaan PROMEQ-maakunnissa muita vähemmän, vähiten Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa Joka neljäs kautta linjan ei luota sosiaalihuoltoon Pohjois-Karjalassa luotetaan muita vähemmän julkiseen terveydenhuoltoon Etelä-Karjalassa luotetaan muita vähemmän oikeuslaitokseen Luottamus poliisiin on vahvaa, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa hieman muita heikompaa (THL, ATH , PROMEQ maakunnat vs. muut maakunnat) KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 18

19 Elämänlaadun suurimmat riskit liittyvät huonoon terveyteen, jatkuvaan yksinäisyyteen, heikkoihin elinoloihin, riittämättömiin palveluihin ja epäluottamukseen KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 19

20 TULOKSIEN YHTEENVETO 1. Hyvinvointi- ja terveyserot liittyvät vahvasti työttömyyteen, köyhyyteen ja hyvinvointiresurssien niukkuuteen. 2. Eriarvoisuus kasaantuu heikommassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joilla on vähäisimmät hyvinvointiresurssit. 3. Eriarvo on horjuttanut luottamusta päätöksentekoon ja yhteiskunnan instituutioihin, erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 20

21 Keski-Suomen ja sosiaalisen laadun viitekehyksen näkökulmasta keskeiset haasteet näyttäisivät olevan: 1) Sosioekonominen turvallisuus (erityisesti palveluiden riittävyys ja päivittäisen toimeentulon turvaaminen) 2) Sosiaalinen valtaistuminen (taidot ja kyvyt oman hyvinvoinnin edistämiseen) 3) Sosiaalinen koheesio (erityisesti instituutionaalisen luottamuksen korjaaminen) Näillä tekijöiltä selkeät ja voimakkaat yhteydet huonoon yleiseen elämänlaatuun! KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 21

22 Pysyvä muutos edellyttää sosiaalipoliittista ja toimintatapojen uudistumista: heikommassa asemassa olevien ihmisten elinolojen parantamista sosiaalipoliittisia uudistuksia, eri hallintokuntien käytännön yhteistyötä paikallistasolla rakenteellisen sosiaalityön aktiivista osallistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näistä kuulette tänään PROMEQ:n esityksissä! KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 22

23 Kiitos! KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 23