HYVINVOINNIN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN SAMASSA PAKETISSA ONNISTUUKO?

Transkriptio

1 equity matters! HYVINVOINNIN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN SAMASSA PAKETISSA ONNISTUUKO? Sami Ylistö (Jyu) Kuopion työllisyysseminaari

2 TAUSTAA: MITÄ JO TIEDÄMME Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että työttömille kertyy työssäkäyvää väestönosaa enemmän erilaisia terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmia (6,7,12,15,20,22,14). Lisäksi työttömien elinajanodote on alhaisempi sekä itsemurhariski on korkeampi kuin kansallisesti keskimäärin (6,7,12,16). Päihdeongelmat ovat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä (5). Etenkin pitkäaikaistyöttömien ja miesten on havaittu olevan erityisen haavoittuvia työttömyyden kielteisille vaikutuksille (6, 7, 22).

3 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄMÄNLAATU Terveys 2010 QoL -keskiarvot alle 65-vuotiaiden osalta (N = 427) PROMEQ QoL-keskiarvot alle 65-vuotiaiden työttömien ja toimenpiteissä olevien osalta

4 YKSINÄISYYS Tunnetko itsesi yksinäiseksi?

5 TALOUSHUOLET Huomattava enemmistö kertoo, että heidän kotitaloutensa menojen kattaminen on käytössä olevilla tuloilla vaikeaa. Myös fokusryhmissä keskusteltiin toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä. Työttömien mukaan heidän taloutensa kestää juuri ja juuri normaalitilanteessa, mutta yhtään ylimääräisiä kuluja ei saa tulla

6 SYY-SEURAUSSUHDE VAI VALIKOITUMINEN Työttömiksi valikoituu helpommin sellaisia henkilöitä, joilla on jo ennestään hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ongelmia, mutta työttömyydellä on myös hyvinvointia ja toimintakykyä heikentäviä vaikutuksia (valikoituminen kausaalisuus) (15, 20, 22) Työttömien hyvinvointi heikkenee työttömyyden pitkittyessä, mutta vakiintuu ennen pitkään työssäkäyvää väestönosaa selvästi heikommalle tasolle. (13) Työttömyyden pitkittyminen on usein monen eri tekijän summa, jota ei voi ratkaista pelkästään työn ja koulutuksen viitekehyksessä vaan työllistymisen tueksi tarvitaan myös muita palveluita (25). Iso kysymys, koska pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä noin (27)

7 UUDELLEENTYÖLLISTYMINEN Työttömien asiakkaiden uudelleentyöllistyminen avoimille työmarkkinoille on yksi työvoimapalveluiden keskeisimmistä tavoitteista. Uudelleentyöllistyminen voi parantaa työttömien hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua. (23, 18) Työsuhteen erilaisilla ominaisuuksilla kuten palkalla, työehdoilla, työn sisällöllä ja työhyvinvoinnilla on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnin kannalta (17, 18, 19, 28). Epävarma työura ja vastentahtoinen osa-aikatöiden tekeminen voivat olla samanlaisia terveysuhkia kuin työttömyys. Työllistymisen vaikutukset eivät ole automaattisesti positiivisia. (18)

8 TYÖLLISTÄMISTOIMET JA HYVINVOINTI Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on yleensä arvioitu taloudellisin kriteerein (uudelleentyöllistyminen ja köyhyyden vähentäminen), mutta niiden vaikutuksia työttömien terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu vähän (10, 24). Olemassa oleva tutkimustieto keskittyy voimakkaasti mielenterveyteen ja mielenterveysongelmaisiin. Koska työttömyys tosiasiallisesti heikentää työttömien hyvinvointia, voivat työllistymistoimenpiteet tarjota tehokkaan intervention sitä vastaan. (24) Näyttää siltä että enemmistö tutkimuksista tukee käsitystä työllistämistoimenpiteiden positiivisista hyvinvointivaikutuksista. Erityisesti erityisryhmien kohdalla on saatu hyviä tuloksia.

9 SELITYSMALLEJA Taloudellinen tilanne ja elämän ennakoitavuus lisääntyy työn myötä (26) Työn latentit funktiot: päivärytmi, sosiaaliset suhteet ja muiden kanssa jaetut kokemukset, tavoitteet ja merkitys, identiteetti ja yhteiskunnallinen arvostus, aktiivisuuden lisääntyminen. (11) Myös työllistämistoimenpiteet voivat tarjota samoja latentteja funktioita kuin palkkatyö. On epäselvää missä määrin vaikutukset ovat tulosta uudelleentyöllistyneiden parantuneesta hyvinvoinnista ja missä määrin itse toimenpiteellä on ollut hyvinvointia edesauttavia vaikutuksia. Vaikutukset hyvinvointiin ovat riippuvaisia myös itse interventiosta ja sen toteuttamistavasta (26) Mikä toimii ja kenelle? Tästä ei ole tarkkaa tietoa.

10 KIELTEISET VAIKUTUKSET Työllistämistoimenpiteisiin liittyy myös työttömiä potentiaalisesti vahingoittavia mekanismeja (9). Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset työpaikalla: työstä ei saada välttämättä palkkaa, ei ole välttämättä samoja oikeuksia kuin muilla työntekijöillä ja arvostuksen puute, työharjoittelijoiden kierrättäminen. Toimenpiteisiin liittyvä painostus, pakottaminen ja vaikutusmahdollisuuksien puute. Osallistuminen toimenpiteeseen voi olla työttömälle myös riski. Palvelun kohtaamattomuus: väärin kohdennetut palvelut, palveluprosessin ongelmat ja toimenpiteen sisällölliset ongelmat. Työllistämistoimenpiteet eivät ole siis hyvinvointia tuottava automaatti.

11 TYÖLLISYYSPALVELUT JA HYVINVOINTI Hyvin toteutettuna työnvälityksellä ja työllistämistoimilla on potentiaalia vaikuttaa työttömän asiakkaan hyvinvointiin positiivisesti. Työllisyyspalvelut ovat muutakin kuin vain työn välittämistä ja työllistämistoimenpiteitä, esim. tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palveluiden asiakaslähtöinen kohdentaminen on tärkeää: suurimmalle osalle riittävät sähköiset palvelut oikein hyvin, osa tarvitsee työllistyäkseen ohjausta, valmennusta tai koulutusta ja osa tarvitsee moninaisia tukitoimia työllistyäkseen. Parhaat mahdollisuudet positiivisten hyvinvointivaikutusten saavuttamiseen on ennalta ehkäisevällä työllä ja osatyökykyisten asiakkaiden parissa.

12 MONIAMMATILLINEN PALVELUYHTEISTYÖ Varsinkin pitkäaikaistyöttömien kanssa törmätään usein ongelmiin, joiden ratkaisu ei onnistu palkkatyön ja koulutuksen viitekehyksessä. (25) Tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Yleisesti ottaen yhteistyö työvoima-, sosiaali-, ja terveyspalveluiden välillä ei toimi riittävän hyvin. Työttömien palveluntarpeen tunnistamisessa on tällä hetkellä monia puutteita. Moni työtön on kadoksissa palvelujärjestelmän ja byrokratian viidakossa. Tarvitaan tehokasta palveluntarpeen arviointia, palveluohjausta, neuvontaa ja palveluiden oikeaa kohdentamista. Hyvä työvoimapalvelu lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja toimii yhteistyössä muiden alojen toimijoiden kanssa. Tämä kaikki vaatii aikaa ja resursseja.

13 YHTEENVETO Työvoimapalveluiden perustehtävä, eli työnvälitys, on jo itsessään ennaltaehkäisevää työtä työttömyyden hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia vastaan. Työllistämistoimet voivat oikein kohdennettuna myös tukea hyvinvointia. Avaintekijä on asiakaslähtöisyys. Parhaita tuloksia saadaan todennäköisesti osatyökykyisten parissa. Pitkäaikaistyöttömien osalta tarvitaan työ- ja toimintakykyä tukevaa palvelusektorit ylittävää palveluyhteistyötä. Tämä kaikki tarvitsee lisää resursseja.

14 Kiitos!

15 LÄHTEET 1. Aho Simo & Koponen H. (2007) Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden seuranta II. Tutkimus rekisteriaineistosta vuosilta Työpoliittinen tutkimus 324. Työministeriö, Helsinki. 2. Aho Simo & Koponen H. (2008) Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdistaminen. Työttömänä olleiden pitkän aikavälin seurantaan perustuva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 24. Helsinki. 3. Aho, Simo (2008) Miksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden mitattu vaikuttavuus on keskimääräin alhainen? Työllistyvyyden parantamispyrkimysten arvioinnin keskeisten ongelmien tarkastelua. Hallinnon tutkimus 4, Card, D., Kluve, J. & Weber, A. (2017) What Works? A Meta Analysis of Recent Active Labor Market Program Evaluations. NBER Working Paper no Henkel, D. (2011). Unemployment and Substance Use: A Review of the Literature ( ). Current Drug Abuse Reviews 4(1), Heponiemi, T., M. Wahlström, M. Elovainio, T. Sinervo, A.-M. Aalto, and I. Keskimäki (2008). Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Helsinki: Työ ja elinkeinoministeriö 7. Herbig, B., N. Dragano, and P. Angerer (2013). Health in the long-term unemployed. Deutsches Arzteblatt International 110(23-24), Hoffmann et al. (2012) Self-Reported Capabilities Among Young Male Adults in Switzerland: Translation and Psychometric Evaluation of a German, French and Italian Version of a Closed Survey Instrument

16 LÄHTEET 9. Husu, H-M & Ylistö, S. (forthcoming) The negative emotional consequences of labour market activation policies for longterm unemployed young adults in Finland. Critical Social Policy. 10. Hänninen, S. & Karjalainen V. (2012) Työttömien ja vaikeassa asemassa olevien terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttaminen. Teoksessa Sakari Hänninen & Maijaliisa Junnila (toim.) Vaikuttavatko politiikkatoimet? Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jahoda, M. (1979) The Impact of Unemployment in the 1930s and the 1970s. Bulletin of the British Psychological Society 32, Jin, R. L., C. P. Shab, and T. J. Svoboda (1995). The impact of unemployment on health: A review of the evidence. CMAJ 153(5), Kortteinen, M. & Tuomikoski, H. (1998) Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Helsinki: Tammi. 14. Lahelma, E. (1992) Unemployment and mental well-being: Elaboration of the relationship. International Journal of Health Services. Volume 22, Issue 2, 1992, Pages McKee-Ryan, F., A. Kinicki, S. Zhaoli, and C. Wanberg (2005). Well-being during unemployment: a metanalytical study. Journal of Applied Physiology 90(1), Milner, A., A. Page, and A. D. LaMontagne (2013). Long-Term Unemployment and Suicide: A Systematic Review and Meta-Analysis. PLoS ONE 8(1), 1 7.

17 LÄHTEET 17. Modini, M., S. Joyce, A. Mykletun, H. Christensen, R. Bryant, P. Mithcell, and S. Harvey (2016). The mental health benefits of employment: Results of a systematic meta-review. Australian Psychiatry 24(4), Monfort, S., Howe, George, Nettles, C. & Weish. K. (2015) A Longitudianal Examination of Re-Employment Quality on Internalizing Symptoms and Job-Search Intentions. Journal of Occupational Health and Psychology 20 (1), Paul, K. and K. Moser (2006). Incongruence as an explanation for the negative mental health effects of unemployment: Meta-analytic evidence. Journal of Occupational and Organizational Psychology 79(4), Paul, K. and K. Moser (2009). Unemployment impairs mental health. Journal of Vocational Behavior 74(3), Polus, E. (2001) Työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuus: ongelmakentän hahmottelua. Teoksessa Hannu Kauppi (toim.) Tehoavatko toimenpiteet? Työllisyysvaikutusten arviointi (TYVA) -projektin loppuraportti. Työhallinnon julkaisu 288, Helsinki: Työministeriö, Roelfs, D. J., E. Shor, K. W. Davidson, and J. E. Schwartz (2011). Losing life and livelihood: A systematic review and meta-analysis of unemployment and all-cause mortality. Social Science and Medicine 72(6), Rueda, S. Chamber L., Wilson, M., Mustard, C., Rourke, S., Bayoumi, A., Rabout, J., & Lavis, J. (2012) American Journal of Public Health (102) 3, Sage, D. (2013) Activation, health and well-being: neglected dimensions? International Journal of Sociology and Social Policy. Volume 33, Issue 1, 4 20.

18 LÄHTEET 25. Sepponen, K., Wilén, T. & Kiviniemi, L. (2012). Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja työmarkkinoille kuntoutumisesta. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. 26. Strandh, M. (2001). State Intervention and Mental Well-being Among the Unemployed. J. Soc. Policy 30, Työllisyyskatsaus. Joulukuu TEM. 28. Van Rijn, R. M., S. Brouwer, M., Schuring and A. Burdorf (2016). Work as treatment? The effective re-employment programmes for unemployed persons with severe mental health problems on health and quality of life: a systematic review and meta-analysis. Occupational and environmental medicine 2016, 1 5.