Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen

Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) 11 poliklinikkaa Organisaatiokohtaiset testausraportit Raportti R9-KYS Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -osahanke

2(43) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 6/2011 Tiina Romppanen Ensiluonnos 0.2 6/2011 Taina Pitkäaho Kommentit, tarkennukset 0.3 3.8.2011 Tiina Romppanen Korjaukset 0.4 3.10.2011 Taina Pitkäaho Tiivistelmä, johdanto, pohdinta, tarkennukset liitteet 1 ja 2 0.5 24.10.2011 Tarja Tervo-Heikkinen Kommentit 0.6 26.10.2011 Taina Pitkäaho Kommenttien huomiointi, valmiina wwwsivuille 1.0 26.10.2011 Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasu, pääversio, pdf

3(43) TIIVISTELMÄ Tausta ja tarkoitus Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -osahankkeessa, joka on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011 (VeTe) -hanketta, toteutetaan yhtä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) 2008 2011 määriteltyä toimenpidettä (nro 14): Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. Tämän kehittämistehtävän oli tarkoitus testata kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa poliklinikkatunnuslukuja graafisesti Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 11 poliklinikan aineistolla. Aineisto ja menetelmät Tunnuslukuaineisto koottiin KYSin 11 ajanvarauspoliklinikalta vuodelta 2009 aikasarjan ja havaintojakson pituus oli yksi kuukausi. Aineisto muodostui 117 078 avohoidon potilaskäynnistä ja keskimäärin 81 hoitajan henkilöstöhallinnon tiedoista. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuja testattiin graafisesti poliklinikoittain 12 havaintokerran keskiarvoina ja aikasarjoina kuukasikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa). Tulokset Poliklinikoittain tuotetut graafiset kuvat olivat jo ennestään tutu tapa tarkastella ajanvaraustoimintaa. Uudempi tapa oli kuvata toimintaa aikasarjalla, joka toi esiin seurantajakson aikana tapahtuneet vaihtelut. Johtopäätökset Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnuslukujen testaaminen vasta kehittämisvaiheessa olevilla luvilla antoi karkean kokonaiskuvan, mutta ei mahdollistanut vertailua hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnasta poliklinikkaympäristössä.

4(43) Sisällysluettelo _Toc307395683 1 JOHDANTO... 5 2 HOITOTYÖN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN INTENSITEETTI... 7 2.1 Käyntityypit... 7 2.1.1 Ensikäyntien lukumäärä...7 2.1.2 Uusintakäyntien lukumäärä...8 2.1.3 Päivystyskäynnit...9 2.1.4 Sarjahoitokäynnit...10 2.1.5 Konsultaatiokäynnit...11 2.2 Potilasmäärä... 12 2.3 DRG-ryhmät... 13 2.4 Vastaanottotyypit... 14 2.4.1 Vastaanotot yhteensä...14 2.4.2 Lääkärivastaanotot...16 2.4.3 Toimenpidevastaanotot...17 2.4.4 Hoitajavastaanotot...18 2.4.5 Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanotto...19 3 HOITOTYÖN VOIMAVARAT JA RESURSSIT... 20 3.1 Hoitohenkilöstön kokonaistunnit... 20 3.2 Hoitohenkilöstön poissaolotunnit... 21 3.3 Hoitohenkilöstön nettotunnit... 23 3.4 Hoitohenkilöstön nettotunnit potilasta kohti... 24 3.5 Hoitohenkilöstön nettotyöpanos... 25 3.6 Potilaita hoitohenkilöstön työpanosta kohti... 26 3.7 Sairaanhoitajien kokonaistuntien määrä... 27 3.8 Sairaanhoitajien poissaolotunnit... 28 3.9 Sairaanhoitajien nettotunnit... 29 3.10 Sairaanhoitajien prosenttiosuus... 31 3.11 Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus... 32 3.12 Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus... 33 4 HOITOTYÖN TULOS... 36 4.1 Haittatapahtumailmoitukset... 36 5 POHDINTA... 37 Lähteet:... 38 Liite 1: VeTeHH-osahankkeen KYSin poliklinikka-aineiston yksikkökuvaukset, segmentointi... 39 Liite 2: Yhteenveto VeTeHH-osahankkeen KYSin poliklinikoiden tunnuslukuaineiston saatavuudesta... 42

5(43) 1 JOHDANTO Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011 (VeTe) -hankkeessa oli neljä osahanketta. Näistä yksi oli Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) - osahanke (www.vete.fi), joka puolestaan muodostui useista erillisistä tehtävistä. VeTeHH - osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta terveydenhuollossa siten, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla mahdollistuisi. Tässä hankkeessa henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevat tiedot koostuivat pääosin organisaation sähköisistä tietojärjestelmistä poimittavista tiedoista koskien hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja, hoitotyön prosessia ja tulosta. Edellä esitetty ryhmittely perustuu Donabedianin (1988) rakenne-prosessi-tulos (RPT) -malliin ja Partasen (2002) erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoituksen alustavaan arviointi- ja suunnittelumalliin. Oletuksena on, että terveydenhuollossa hyvä rakenne (kuten henkilöstömitoitus) tuottaa onnistuneen prosessin kautta halutut tulokset. Kansallisesti yhtenäiset poliklinikkatoiminnan hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvut määriteltiin VeTeHH-osahankkeessa PSHP:n kehittämistehtävänä (VeTeHH R2). Kansallinen aineisto kerättiin viidestä erikoissairaanhoidon organisaatiosta (HUS, VSSHP, SATSHP, PPSHP ja PSSHP) touko-marraskuussa 2010. Aineisto koottiin aikasarjana vuodelta 2009 havaintokertojen välin ollessa yksi kuukausi. Tässä raportoitava Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) aineisto muodostui 117 078 avohoidon potilaskäynnistä ja keskimäärin 81 hoitajan henkilöstöhallinnon tiedoista. Tässä raportissa kuvataan hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnuslukujen testaamista graafisesti KYSin 11 poliklinikan aineistolla (Taulukko 1). Liitteessä 1 on esitetty tarkempi kuvaus poliklinikkojen toiminnoista. Taulukko 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan poliklinikka-aineiston, poliklinikan tunnistenumero ja raportissa käytettävä värikoodi Yksikkö/poliklinikka Tunnistenro. (2009) Raportissa käytettävä värikoodi Sisätautien poliklinikka 3101 Kirurgian poliklinikka 3201 Äitiyspoliklinikka, 3301 Naistentautien poliklinikka 3302 Lastentautien poliklinikka 3401 Silmätautien poliklinikka 3501 Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka 3551 Ihotautien poliklinikka 3601 Syöpätautien poliklinikka 3651 Gastroenterologisella tutkimusosasto 4381 Neurologian poliklinikka B3253 Tässä raportoitava hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnuslukuaineisto kerättiin KYSin 12 poliklinikalta. Aineistolle suoritettiin tarkastuslaskenta, jossa varmistettiin numeraalisen datan yhdenmukaisuus aineiston sisällä ja loogisuus. Tarkistuksessa havaittiin, että keuhkosairauksien poliklinikka ja keuhkosairauksien toimenpideyksikön (3801/4321) tarkastuslaskennassa vastanottojen määrän ja potilaskäyntien välillä oli epäsuhtaa. Vastaanottoja oli enimmillään 217 enemmän kuin potilaskäyntejä ja toisessa ääripäässä vastaanottoja oli 84 vähemmän kuin potilaskäyntejä. Keuhkosairauksien poliklinikka ja keuhkosairauksien toimenpideyksikkö (3801/4321) poistettiin aineistosta.

6(43) Tässä raportissa KYSin poliklinikkojen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa kuvattiin 25 tunnusluvun avulla (Taulukko 2). Määrä on suppeampi kuin valtakunnallisesti yhtenevien poliklinikan hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrä. KYSin tietojärjestelmistä ei saatu seuraavia tunnuslukuja: alle 3 päivän sairaslomat, työtyytyväisyys, potilastyytyväisyys, hoitoisuusluokat I V sekä kuusi muuta hoitoisuusluokkiin liittyvää tunnuslukua. Liitteessä 2 on esitetty KYSin poliklinikka-aineiston tuottamiseen liittyvät ominaispiirteet. Taulukko 2. KYSin aineiston tunnusluvut ryhmiteltynä: hoitotyön ja toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavarat ja resurssit ja hoitotyön tulos. Tunnusluku ja ryhmittely Hoitotyön ja toimintaympäristön intensiteettiä kuvaavat tunnusluvut Ensikäyntien lukumäärä Uusintakäyntien lukumäärä Päivystyskäyntien lukumäärä Sarjahoitokäyntien lukumäärä Konsultaatiokäyntien lukumäärä Potilasmäärä (käynnit yhteensä) Poliklinikan DRG -ryhmien lukumäärä Vastaanotot yhteensä Lääkärivastaanotto Toimenpidevastaanotto Hoitajavastaanotto Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanotto Hoitotyön voimavarat ja resurssit Hoitohenkilöstön kokonaistunnit Hoitohenkilöstön poissaolotunnit Hoitohenkilöstön nettotunnit Hoitohenkilöstön nettotunnit per potilas Hoitohenkilöstön nettotyöpanos Potilasmäärä per hoitohenkilöstön työpanos Sairaanhoitajien kokonaistunnit Sairaanhoitajien poissaolotunnit Sairaanhoitajien nettotunnit Sairaanhoitajien prosenttiosuus Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Hoitotyön tulos Haittatapahtumat KYSin poliklinikka-aineistossa varsinaisia hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuja oli vain kolme (hoitohenkilöstön nettotunnit per potilas, potilasmäärä per hoitohenkilöstön työpanos, sairaanhoitajien prosenttiosuus ja hoitohenkilöstön sisäinen ja ulkoinen vaihtuvuus). Loput luvuista olivat primaarilukuja, joiden avulla voidaan muodostaa tunnuslukuja. Primaariluku mahdollistaa havaintokertojen vertailun yksikössä, mutta ei yksikköjen välillä. Primaariluku arvottaa eri poliklinikan toimintaa akselilla suurempi-pienempi. Vertailuja poliklinikkojen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnasta EI voi tehdä primaarilukujen avulla. Tässä raportissa tunnus- ja primaariluvuista käytetään käsitettä tunnusluku. Raportoidut tunnusluvut ovat poliklinikkakohtaisia 12 kuukauden keskiarvoja tai aikasarjojen kuukausikohtaisia 11 poliklinikan keskiarvoja. KYSin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa poliklinikoilla kuvataan seuraavaksi graafisesti poliklinikoittain ja aikasarjana Taulukossa 2 esitetyn ryhmittelyn ja järjestyksen mukaisesti.

7(43) 2 HOITOTYÖN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN INTENSITEETTI 2.1 Käyntityypit 2.1.1 Ensikäyntien lukumäärä Ensikäynti on käynti, jolloin potilaan hoitojakso alkaa uudella lähetteellä. Päättyneen avohoidon jakson jälkeen alkaa uusi hoitojakso tai kesken jääneen hoidon jälkeen on kulunut vähintään puoli vuotta ennen uuden hoitojakson alkamista. Suurimmalla osalla poliklinikoista ensikäyntien lukumäärä sijoittui välille keskimäärin 166 280 käyntiä kuukaudessa. Ensikäyntien määrä oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 34,2 ensikäyntiä ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 934,3 ensikäyntiä. (Kuvio 1.) 100 90 934,3 80 70 60 50 40 30 20 10 179,8 230,6 201,7 92,9 278,3 209,5 166,6 97,9 34,2 192,2 Ensikäyntien lukumäärä KUVIO 1. Ensikäyntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

8(43) Tarkasteltaessa ensikäyntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli ensikäyntejä eniten lokakuussa, keskimäärin 284,5 ensikäyntiä ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 189,8 ensikäyntiä (kuvio 2). 31 29 284,5 280,9 27 25 251,9 245,7 262,6 269,3 23 21 210,7 227,9 212,8 222,5 19 189,8 197,2 17 15 KUVIO 2. Ensikäyntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.1.2 Uusintakäyntien lukumäärä Uusintakäynti on käynti, jolloin potilas tulee saman sairauden tai vamman tai muun syyn vuoksi uudelleen avohoitoyksikköön tai ajanvaraukseen perustuvalle käynnille vuodeosastolle. Suuri osa poliklinikoiden uusintakäyntien lukumääristä sijoittui välillä keskimäärin 312 460 käyntiä kuukaudessa. Uusintakäyntien määrä oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 195,9 uusintakäyntiä ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 1101,2 uusintakäyntiä. (Kuvio 3.) 120 100 1101,2 1068,6 80 60 40 20 518,7 312,1 382,1 389,5 420,1 458,8 282,0 195,9 375,8 Uusintakäyntien lukumäärä KUVIO 3. Uusintakäyntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

9(43) Tarkasteltaessa uusintakäyntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli uusintakäyntejä eniten syyskuussa, keskimäärin 552,9 uusintakäyntiä, ja vähiten heinäkuussa keskimäärin 328,2 uusintakäyntiä (Kuvio 4). 60 55 50 502,3 508,9 529,1 507,8 521,6 504,3 497,2 552,9 533,0 533,8 485,9 45 40 35 328,2 30 25 KUVIO 4. Uusintakäyntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.1.3 Päivystyskäynnit Päivystyskäynti on käynti, jolloin potilas otetaan ilman ennalta varattua aikaa tutkittavaksi tai hoidettavaksi lähetteellä tai ilman lähetettä heti tai yhden vuorokauden kuluessa siitä, kun hän on hoitoon hakeutunut. Päivystyskäyntien lukumäärä vaihteli poliklinikoiden kesken. Suuri osa poliklinikkojen päivystyskäyntien lukumääristä sijoittui välille keskimäärin 0.6 3,3 tai 13 28 päivystyskäyntiä kuukaudessa. Päivystyskäyntien määrä oli pienin lastentautien poliklinikalla (3401) kuukausikeskiarvon ollessa 0,6 päivystyskäyntiä ja suurin silmätautien poliklinikalla (3501) kuukausikeskiarvon ollessa 132,3 päivystyskäyntiä. (Kuvio 5.) 14 132,3 12 10 8 77,3 6 4 2 3,2 13,2 23,3 2,0 0,6 Päivystyskäyntien lukumäärä 27,6 22,5 3,3 1,3 KUVIO 5. Päivystyskäyntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa, (n = 12 kuukautta) yksiköittäin, 2009.

10(43) Tarkasteltaessa päivystyskäyntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli päivystyskäyntejä eniten heinäkuussa, keskimäärin 33,6 päivystyskäyntiä ja vähiten toukokuussa keskimäärin 23,5 päivystyskäyntiä (kuvio 6). 36,0 34,0 33,6 32,0 3 31,2 32,4 30,3 28,0 26,0 27,1 25,4 27,4 25,9 26,2 25,4 26,1 24,0 23,5 22,0 2 KUVIO 6. Päivystyskäyntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.1.4 Sarjahoitokäynnit Sarjahoitokäynti on käynti, joka on osa lääkärin määräämää hoitosarjaa. Suurin osa poliklinikkojen sarjahoitokäyntien lukumääristä sijoittui välille keskimäärin 9 41 sarjakäyntiä kuukaudessa. Sarjahoitokäyntien ei ollut gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) eniten niitä oli ihotautien poliklinikalla (3601) kuukausikeskiarvon ollessa 435,7 sarjahoitokäyntiä. (Kuvio 7.) 50 45 435,7 40 35 30 25 20 15 144,3 10 5 2,0 40,4 36,1 31,9 14,3 9,0 17,2 Sarjahoitokäyntien lukumäärä 0,3 KUVIO 7. Sarjahoitokäyntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa sarjahoitokäyntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli sarjahoitokäyntejä eniten joulukuussa keskimäärin 84,5 sarjahoitokäyntiä ja vähiten heinäkuussa keskimäärin 39,0 sarjahoitokäyntiä (kuvio 8).

11(43) 9 8 8 82,6 84,5 7 6 74,4 72,4 71,5 70,3 60,5 64,5 5 4 53,1 39,0 44,8 3 2 KUVIO 8. Sarjahoitokäyntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.1.5 Konsultaatiokäynnit Konsultaatiokäynti on toisen erikoisalan potilaalle suorittama konsultaatio saman sairauden tai vamman takia. Konsultaatiokäyntien määrä vaihteli poliklinikoittain. Reilu kolmannes konsultaatiokäynneistä sijoittui välille keskimäärin 5 23 käyntiä kuukaudessa, toinen reilu kolmannes välille keskimäärin 45 74 käyntiä kuukaudessa. Vajaa kolmannes konsultaatiokäynneistä sijoittui välille keskimäärin 107 130 käyntiä kuukaudessa. Konsultaatiokäyntien määrä oli pienin neurologian poliklinikalla (B3253) kuukausikeskiarvon ollessa 5,8 käynti ja suurin ihotautien poliklinikalla (3601) kuukausikeskiarvon ollessa 129,4 käyntiä. (Kuvio 9.) 14 129,4 12 10 107,8 107,0 8 73,6 70,9 6 45,5 4 2 16,8 22,3 7,8 9,6 5,8 Konsultaatiokäyntien lukumäärä KUVIO 9. Konsultaatiokäyntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa konsultaatiokäyntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli konsultaatiokäyntejä eniten helmikuussa, keskimäärin 62,2 käyntiä, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 42,1 käyntiä (Kuvio 10).

12(43) 65,0 62,2 6 59,6 59,6 59,8 58,0 55,0 53,1 53,9 52,9 5 49,8 49,1 50,5 45,0 42,1 4 35,0 KUVIO 10. Konsultaatiokäyntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.2 Potilasmäärä Potilasmäärällä tarkoitetaan käyntien (ensi-, uusinta-, päivystys-, sarjahoito- ja konsultaatiokäynti) yhteismäärää (käynneissä ei ole otettu huomioon soittokäyntejä). Suurimmalla osalla poliklinikoista kävi keskimäärin 556 810 potilasta kuukaudessa. Vajaa kolmannes poliklinikoista ylitti 1000 potilaan määrin keskimääräin kuukaudessa. Potilasmäärä oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 340,4 potilasta ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 2105,9 potilasta. (Kuvio 11.) 250 2105,9 200 1604,2 150 1218,0 100 50 749,1 602,5 602,6 592,7 809,8 556,3 340,4 575,2 Potilasmäärä KUVIO 11. Poliklinikoiden potilasmäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa poliklinikoiden potilasmäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli potilasmäärä korkeimmillaan marraskuussa, keskimäärin 971,8 potilasta, ja matalimmillaan heinäkuussa, keskimäärin 632,7 potilasta (Kuvio 12).

13(43) 100 95 962,5 964,8 965,3 971,8 90 85 80 915,3 914,5 877,3 896,4 854,1 819,3 869,5 75 70 65 60 632,7 55 KUVIO 12. Poliklinikoiden potilasmäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.3 DRG-ryhmät DRG-ryhmien lukumäärällä tarkoitetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä erikoissairaanhoidon tuotteita, joilla kuvataan ja hinnoitellaan tuotettuja palveluja. Hoitojakson tai käynnin DRGryhmä määräytyy potilaalle kirjatun päädiagnoosin, mahdollisten sivudiagnoosien, tehtyjen toimenpiteiden ja hoidon keston perusteella. Suurin osa poliklinikoista sijoittui DRG-ryhmien lukumäärää tarkasteltaessa välille keskimäärin 12 22 DRG-ryhmää kuukaudessa. DRGryhmiä oli vähiten neurologian poliklinikalla (B3253) kuukausikeskiarvon ollessa 12,8 ja eniten kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 53,2 DRG-ryhmää. (Kuvio 13.) 6 53,2 5 4 3 2 17,6 15,7 14,8 21,8 17,8 21,3 16 14,2 21,8 12,8 1 Poliklinikan DRG-ryhmien lukumäärä KUVIO 13. Poliklinikan DRG-ryhmien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa poliklinikoiden DRG-ryhmien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli DRG-ryhmiä eniten syys- ja marraskuussa, keskimäärin 21,3 DRG-ryhmää, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 18,9 ryhmää (Kuvio 14).

14(43) 21,5 21,0 20,5 2 20,3 20,7 21,2 20,5 21,2 20,1 20,5 21,3 20,8 21,3 20,9 19,5 19,0 18,9 18,5 KUVIO 14. Poliklinikan DRG-ryhmien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 2.4 Vastaanottotyypit 2.4.1 Vastaanotot yhteensä Vastaanotot-tunnuslukuun laskettiin yhteen lääkäri-, toimenpide- ja hoitajavastaanottojen luvut. Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanotto-toiminta pitää sisällään sähköpostitse, puhelimitse tai muun sähköisen välineen avulla tapahtuvaa potilaan ohjausta, neuvontaa, seurantaa yms. Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanotto-tunnuslukua ei otettu mukaan vastaanottojen yhteislukumäärään, sillä tämä toiminta ei ole selkeästi yhdistettävissä toimijaan (lääkäri, hoitaja, osastosihteeri yms.).

15(43) Poliklinikoiden välillä oli vaihtelua vastaanottojen yhteislukumäärien kuukausikeskiarvoja tarkasteltaessa. Yhden poliklinikan kuukausikeskiarvo ylitti 2000 vastaanoton yhteislukumäärän. Kahden poliklinikan kuukausikeskiarvo ylitti tuhannen vastaanoton yhteislukumäärän. Loppujen kahdeksan poliklinikan kuukausikeskiarvot sijoittuivat välille 340 810. Vastaanottojen yhteismäärä oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 340,4 vastaanottoa ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 2105,9 vastaanottoa. (Kuvio 15.) 250 2105,9 200 1604,2 150 1218,0 100 50 749,1 602,3 602,6 592,7 809,8 556,3 340,4 575,2 Vastaanotot KUVIO 15. Vastaanottojen lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa vastaanottojen yhteislukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli vastaanottoja eniten marraskuussa, keskimäärin 971,8 vastaanottoa, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 632,7 vastaanottoa (Kuvio 16). 105 95 915,3 914,5 962,5 964,8 965,3 971,8 85 877,3 896,4 853,8 819,3 869,5 75 65 632,7 55 KUVIO 16. Vastaanottojen yhteislukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

16(43) 2.4.2 Lääkärivastaanotot Lääkärivastaanottojen määrien välillä oli vaihtelua. Vajaalla kolmanneksella poliklinikoista ei ollut lainkaan lääkärivastaanottoja: naistentautien poliklinikka (3302), korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka (3551) ja gastroenterologisella tutkimusosasto (4381). Hieman vajaassa puolessa poliklinikkoja lääkärivastaanottoja oli keskimäärin 377 721 vastaanottoa kuukaudessa. Kaksi poliklinikkaa ylitti 1000 lääkärivastaanoton kuukausikeskiarvon. Suurin määrä lääkärivastaanottoja oli kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 1414,9 vastaanottoa. (Kuvio 17.) 160 140 1414,9 1368,8 120 100 80 720,8 60 40 377,6 439,0 403,9 403,1 517,3 20 Lääkärivastaanotto KUVIO 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa lääkärivastaanottojen lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli lääkärivastaanottoja eniten lokakuussa, keskimäärin 582,4 vastaanottoa, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 354,0 vastaanottoa (Kuvio 18). 60 577,3 582,4 572,8 55 50 525,2 530,4 543,7 496,4 507,6 506,6 476,0 486,3 45 40 35 354,0 30 KUVIO 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

17(43) 2.4.3 Toimenpidevastaanotot Toimenpidevastaanottojen lukumäärä vaihteli poliklinikkojen välillä. Reilu kolmannes poliklinikoista sijoittui kuukausikeskiarvonsa osalta välille 0 45 toimenpidevastaanottoa, reilu kolmannes välille 107 319 ja vajaa kolmannes välille 548 810. Toimenpidevastaanottoja ei ollut lainakaan syöpätautien poliklinikalla (3651). Suurin toimenpidevastaanottojen kuukausikeskiarvo oli korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla (3551), keskimäärin 809,8 vastaanottoa. (Kuvio 19.) 90 80 809,8 70 60 50 548,0 590,9 40 30 336,7 318,7 20 10 22,3 10,3 181,8 107,8 Toimenpidevastaanotto 44,7 KUVIO 19. Toimenpidevastaanottojen lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa toimenpidevastaanottojen lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli toimenpidevastaanottoja eniten maaliskuussa, keskimäärin 296,2 vastaanottoa, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 212,5 vastaanottoa (Kuvio 20). 325,0 30 275,0 268,4 272,5 296,2 266,3 279,5 264,3 290,5 281,9 287,9 269,7 25 251,5 225,0 212,5 20 175,0 KUVIO 20. Toimenpidevastaanottojen lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

18(43) 2.4.4 Hoitajavastaanotot Hoitajavastaanottojen lukumäärä jakaantui pääpiirteittäin kahteen ryhmään. Reilut puolet poliklinikoista sijoittui kuukausikeskiarvojen osalta välille 6,0 54 vastaanottoa kuukaudessa. Vajan kolmanneksen kuukausikeskiarvot olivat välillä 143 215. Hoitajavastaanottoja ei ollut korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla (3551). Hoitajavastaanottojen kuukausikeskiarvo oli suurin ihotautien poliklinikalla (3601) ollen 477,4 vastaanottoa. (Kuvio 21.) 60 50 477,4 40 30 214,3 20 143,0 153,2 10 6,0 11,7 45,8 53,6 Hoitajavastaanotto 21,8 13,3 KUVIO 21. Hoitajavastaanottojen lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin 2009. Tarkasteltaessa hoitajavastaanottojen lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli hoitajavastaanottoja eniten maaliskuussa, keskimäärin 122,6 vastaanottoa, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 66,3 vastaanottoa (Kuvio 22). 13 12 11 121,7 111,7 122,6 114,6 109,3 111,1 113,5 10 9 95,7 97,1 101,0 8 79,0 7 66,3 6 5 KUVIO 22. Hoitajavastaanottojen lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009

19(43) 2.4.5 Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanotto Vastaanottojen kuukausikeskiarvon vaihtelu oli suuri tarkasteltaessa toimintaa sähköisen asioinnin kautta. Reilut puolet poliklinikoista sijoittuivat kuukausikeskiarvojen osalta välille 166, kaksi poliklinikkaa välille 283 300 ja kaksi poliklinikkaa välille 671 775 vastaanottoa kuukaudessa. Sähköisen asioinnin kautta tapahtuvia vastaanottoja ei ollut äitiyspoliklinikalla (3301). Suurin kuukausikeskiarvo oli kirurgian poliklinikalla (3201) ollen 774,7 sähköisen asioinnin vastaanottoa. (Kuvio 23.) 90 80 774,7 70 671,3 60 50 40 30 299,3 283,3 20 10 165,8 118,7 83,4 3 4,1 Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanotto 21,9 KUVIO 23. Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanottojen lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa sähköisen asioinnin kautta tapahtuvaa vastaanottojen lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli vastaanottoja eniten maaliskuussa, keskimäärin 240,2 vastaanottoa, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 166,0 vastaanottoa (Kuvio 24). 25 23 21 216,4 233,4 240,2 220,1 232,1 233,5 235,1 227,7 238,8 238,7 19 193,3 17 166,0 15 KUVIO 24. Sähköisen asioinnin kautta tapahtuva vastaanottojen lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

20(43) 3 HOITOTYÖN VOIMAVARAT JA RESURSSIT 3.1 Hoitohenkilöstön kokonaistunnit Hoitohenkilöstön kokonaistunneilla tarkoitetaan poliklinikalla työskentelevien vakinaisten, määräaikaisten ja keikkalaisten työtunteja. Kokonaistunneista ei ole vähennetty poissaolotunteja. Tarkasteltujen poliklinikoiden hoitohenkilöstön kokonaistuntien määrä oli suurimmalta osalta suhteellisen tasaista jakaantuen kolmeen pääryhmään. Neljäsosa hoitohenkilöstön kokonaistunneista sijoittui kuukausikeskiarvon osalta välille 1058 1182, noin puolet välille 1563 1645 ja neljäsosa välille 2239 2508. Kokonaistuntien määrä oli pienin syöpätautien poliklinikalla (3651) kuukausikeskiarvon ollessa 1058,4 tuntia ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 2507,8 tuntia. (Kuvio 25.) 300 250 2507,8 2495,2 2239,7 200 150 100 1181,8 1565,2 1606,6 1600,3 1644,3 1058,4 1085,7 1563,8 50 Hoitohenkilöstön kokonaistunnit KUVIO 25. Hoitohenkilöstön kokonaistunnit keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

21(43) Tarkasteltaessa hoitohenkilöstön kokonaistunteja kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli tunteja eniten lokakuussa, keskimäärin 1815,7 tuntia, ja vähiten toukokuussa, keskimäärin 1530,6 tuntia (Kuvio 26). 185 180 175 170 1745,8 1720,6 1800,5 1815,7 1769,3 1741,5 1698,6 165 160 155 150 1564,5 1579,7 1620,7 1530,6 1647,5 145 KUVIO 26. Hoitohenkilöstön kokonaistunnit aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 3.2 Hoitohenkilöstön poissaolotunnit Poissaoloilla tarkoitetaan työntekijän poissaoloja kokonaistyöajasta eli kuinka suuren osan työsopimuksen mukaisesta työajasta työntekijä on poissa työstään. Poissaolot muodostuvat työntekijän vuosilomista, sairauspoissaoloista, lakisääteisistä poissaoloista (mm. opintovapaa ja vanhempainloma) ja muista poissaoloista (esim. koulutus).

22(43) Hoitohenkilöstön poissaolotuntien määrä vaihteli poliklinikoilla. Reilu kolmannes tuntimääristä sijoittui kuukausikeskiarvojen osalta välille 231 380, vajaa kolmannes välille 459 591 ja reilu kolmannes välille 650 832. Poissaolotuntien määrä oli pienin syöpätautien poliklinikalla (3651) kuukausikeskiarvon ollessa 231,3 tuntia ja suurin silmätautien poliklinikalla (3501) kuukausikeskiarvon ollessa 831,3 tuntia. (Kuvio 27.) 90 831,3 80 727,8 70 60 661,6 532,9 650,5 590,9 50 459,0 40 364,3 379,8 30 20 10 247,1 231,3 Hoitohenkilöstön poissaolotunnit KUVIO 27. Hoitohenkilöstön poissaolotuntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa hoitohenkilöstön poissaolotuntien määrää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli tunteja eniten heinäkuussa, keskimäärin 976,1 tuntia, ja vähiten tammikuussa, keskimäärin 327,1 tuntia (Kuvio 28). 120 100 976,1 80 60 40 327,1 372,5 543,9 481,5 342,3 64 515,1 517,2 519,5 374,4 583,0 20 KUVIO 28. Hoitohenkilöstön poissaolotunnit aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

23(43) 3.3 Hoitohenkilöstön nettotunnit Hoitotyön nettotunnit muodostuvat poliklinikan hoitohenkilöstön kokonaistuntien ja poissaolojen erotuksesta. Hoitohenkilöstön nettotuntien määrä eri poliklinikoilla oli suhteellisen tasaista: vajaa kolmannes nettotunneista sijoittui kuukausikeskiarvojen osalta välille 1511 1847 ja loput välille 705 1237. Nettotuntien määrä oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 705,8 ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 1846,3. (Kuvio 29.) 200 180 1846,3 1663,8 160 1511,8 140 120 100 80 934,8 1032,3 956,1 1236,1 1053,4 827,2 705,8 1104,8 60 40 20 Hoitohenkilöstön nettotunnit KUVIO 29. Hoitohenkilöstön nettotunnit keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa hoitohenkilöstön nettotunteja kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli tunteja eniten marraskuussa, keskimäärin 1367,1 tuntia, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 824,5 tuntia (Kuvio 30). 150 140 130 120 110 100 1237,4 1207,2 1201,9 1188,4 1139,2 1080,6 1367,1 1296,3 1252,1 1132,4 1115,6 90 80 824,5 70 KUVIO 30. Hoitohenkilöstön nettotunnit aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

24(43) 3.4 Hoitohenkilöstön nettotunnit potilasta kohti Poliklinikat jakaantuivat kolmeen ryhmään tarkasteltaessa hoitotyön nettotunteja potilasta kohti. Vajaa puolet poliklinikoista sijoittui kuukausikeskiarvon osalta välille 0,9 1,3 tuntia per potilas, reilu neljännes välille 1,5 1,7 tuntia per potilas ja reilu neljännes välille 2,0 2,1 tuntia per potilas. Nettotuntien määrä potilasta kohti oli pienin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 0,9 tuntia. Suurin hoitotyön nettotuntien määrä potilasta kohti oli lastentautien poliklinikalla (3401) ja gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 2,1 tuntia. (Kuvio 31.) 2,5 2,0 1,5 1,3 1,7 1,6 2,1 1,3 1,3 1,5 2,1 2,0 1,0 0,9 1,0 0,5 Hoitotyön nettotunnit per potilasmäärä KUVIO 31. Hoitotyön nettotunnit potilasta kohti keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009 Tarkasteltaessa hoitotyön nettotunteja potilasta kohti kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli nettotunteja eniten marraskuussa, keskimäärin 1,63 hoitotyön nettotuntia potilasta kohti, ja vähiten maaliskuussa, keskimäärin 1,46 tuntia (Kuvio 32). 1,65 1,60 1,63 1,57 1,55 1,50 1,45 1,53 1,53 1,46 1,47 1,54 1,47 1,52 1,53 1,50 1,49 1,40 KUVIO 32. Hoitotyön nettotunnit potilas kohti aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009

25(43) 3.5 Hoitohenkilöstön nettotyöpanos Työpanoksella tarkoitetaan kokoaikaista työsuoritusta. Yksi kokoaikainen työpanos voi muodostua useammasta (2 3) osa-aikaisesta työpanoksesta. Voidaan myös sanoa, että työpanos on jossain määrin yhtenevä käsitteen vakanssin kanssa. Yksikössä voi tosin olla käytössä enemmän tai vähemmän työpanoksia kuin siellä on vakansseja. Tässä nettotyöpanoksella tarkoitetaan kokoaikaista työsuoritusta, joka on kokonaistyöpanoksen ja poissaolojen työpanoksen erotus. Hoitohenkilöstön nettotyöpanos on luku, joka syntyy bruttotyöpanoksen ja poissaolojen erotuksesta. Hoitohenkilöstön nettotyöpanosta tarkasteltaessa suurin osa poliklinikoista sijoittui kuukausikeskiarvon osalta välille 5,4 7,0 työpanosta, yksi poliklinikka tämän vaihteluvälin alapuolelle ja kolme poliklinikkaa välille 9,8 11,7. Hoitohenkilöstön nettotyöpanoksen määrä oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 4,6 työpanosta ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 11,7 työpanosta. (Kuvio 33.) 14,0 12,0 1 11,7 10,6 9,8 8,0 6,0 5,9 6,7 6,2 6,9 6,8 5,4 4,6 7,0 4,0 2,0 Hoitohenkilöstön nettotyöpanos KUVIO 33. Hoitohenkilöstön nettotyöpanos keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

26(43) Tarkasteltaessa hoitohenkilöstön nettotyöpanosta kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli nettotyöpanosta eniten marraskuussa, keskimäärin 8,5 työpanosta, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 4,8 työpanosta (Kuvio 32). 9,0 8,5 8,5 8,0 7,5 7,9 8,0 7,4 7,6 8,1 7,6 7,7 7,4 7,0 6,5 6,9 6,8 6,0 5,5 5,0 4,5 4,8 4,0 KUVIO 32. Hoitohenkilöstön nettotyöpanos aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 3.6 Potilaita hoitohenkilöstön työpanosta kohti Poliklinikkojen välillä oli jonkin verran vaihtelua potilaita hoitohenkilöstön työpanosta kohti tarkasteltaessa. Reilut puolet poliklinikoista sijoittui kuukausikeskiarvojensa osalta välille 76 105 potilasta hoitohenkilöstön työpanosta kohti ja reilu neljännes välille 121 124. Vähiten potilaita hoitohenkilöstön työpanosta kohti oli gastroenterologian tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 76,5. Eniten potilaita hoitohenkilöstön työpanosta kohti oli kirurgian poliklinikalla kuukausikeskiarvon ollessa 181,5. (Kuvio 35.) 20 18 16 181,5 157,0 14 12 10 8 126,3 91,8 100,2 86,0 121,7 123,6 104,1 76,5 82,1 6 4 2 Potilasmäärä per hoitohenkilöstön nettotyöpanos KUVIO 35. Potilaita hoitohenkilöstön työpanosta kohti keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

27(43) Tarkasteltaessa potilaita hoitohenkilöstön nettotyöpanosta kohti kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli potilaita eniten heinäkuussa, keskimäärin 125,2 potilasta, ja vähiten toukokuussa keskimäärin 103,1 potilasta (Kuvio 36). 13 125,0 125,2 12 121,4 12 118,5 115,0 116,6 116,2 11 105,0 10 109,1 108,7 108,6 103,1 109,7 107,6 95,0 9 KUVIO 36. Potilaita hoitohenkilöstön nettotyöpanosta kohti aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009 3.7 Sairaanhoitajien kokonaistuntien määrä Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä sisältää seuraavien ammattinimikkeiden kokonaistunnit: sairaanhoitaja, kätilö ja apulaisosastonhoitaja. Poliklinikoiden sairaanhoitajien kokonaistuntien kuukausikeskiarvo jakaantui kuukausikeskiarvon mukaan karkeasti kolmeen ryhmään: tuntimäärä oli reilulla kolmanneksella välillä 1058 1243 tuntia, toisella reilulla kolmanneksella välillä 1404 1607 tuntia ja vajaalla kolmanneksella 2079 2348 tuntia. Kokonaistuntien kuukausikeskiarvo oli pienin syöpätautien poliklinikalla (3651) kuukausikeskiarvon ollessa 1058,4 tuntia ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 2347,2 tuntia. (Kuvio 37.) 250 2347,2 2173,8 2079,0 200 150 100 1181,8 1404,5 1606,6 1439,7 1483,7 1058,4 1085,7 1242,5 50 Sairaanhoitajien kokonaistunnit KUVIO 37. Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

28(43) Tarkasteltaessa sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli tunteja eniten lokakuussa, keskimäärin 1678,2 tuntia, ja vähiten toukokuussa, keskimäärin 1411,9 tuntia (Kuvio 38). 170 165 160 155 1608,3 1589,0 1656,5 1678,2 1631,7 1609,8 1567,0 150 1495,5 1515,8 145 140 1439,3 1454,5 1411,9 135 KUVIO 38. Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 3.8 Sairaanhoitajien poissaolotunnit Poissaolot muodostuvat työntekijän vuosilomista, sairauspoissaoloista, lakisääteisistä poissaoloista (esim. opintovapaa) ja muista poissaoloista (esim. koulutus). Poliklinikkojen sairaanhoitajien poissaolotuntien kuukausikeskiarvon vaihteluväli oli suurehko, 231 739 tuntia, jakaantuen suhteellisen tasaisesti poliklinikoiden kesken. Poissaolotuntien kuukausikeskiarvon oli pienin syöpätautien poliklinikalla (3651) kuukausikeskiarvon ollessa 231,3 tuntia ja suurin silmätautien poliklinikalla (3501) kuukausikeskiarvon ollessa 738,9 tuntia. (Kuvio 39.) 80 70 624,5 650,5 738,9 689,6 60 559,8 50 40 492,9 336,2 379,8 403,6 30 20 247,1 231,3 10 Sairaanhoitajien poissaolotunnit KUVIO 39. Sairaanhoitajien poissaolotuntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

29(43) Tarkasteltaessa sairaanhoitajien poissaolotuntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli tunteja eniten heinäkuussa, keskimäärin 876,8 tuntia, ja vähiten tammikuussa keskimäärin 315,3 tuntia (Kuvio 40). 100 90 876,8 80 70 60 50 40 30 315,3 352,1 513,3 449,7 327,4 617,3 497,2 484,0 489,0 367,5 551,4 20 KUVIO 40. Sairaanhoitajien poissaolotuntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 3.9 Sairaanhoitajien nettotunnit Sairaanhoitajien nettotuntien kuukausikeskiarvot (kokonaistunnit poissaolotunnit) poliklinikoilla jakaantuivat pääpiirteittäin kolmeen ryhmään: vajaalla kolmanneksella poliklinikoista tunnit sijoittuivat välille 705 840, vajaalla puolella välille 923 1104 ja vajaalla kolmanneksella välille 1389 1723. Nettotuntien kuukausikeskiarvo oli pienin gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) kuukausikeskiarvon ollessa 705,8 tuntia ja suurin kirurgian poliklinikalla (3201) kuukausikeskiarvon ollessa 1722,7 tuntia. (Kuvio 41.) 200 180 1722,7 160 140 1434,9 1389,4 120 100 80 934,8 911,6 956,1 1103,5 923,9 827,2 705,8 838,9 60 40 20 Sairaanhoitajien nettotunnit KUVIO 41. Sairaanhoitajien nettotuntien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

30(43) Tarkasteltaessa sairaanhoitajien nettotuntien lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli tunteja eniten marraskuussa, keskimäärin 1242,4 tuntia, ja vähiten heinäkuussa, keskimäärin 779,7 tuntia (Kuvio 42). 130 120 110 100 90 1124,0 1102,5 1095,0 1084,5 1045,8 971,7 1242,4 1189,2 1147,7 1018,6 1015,6 80 779,7 70 KUVIO 42. Sairaanhoitajien nettotuntien lukumäärä aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

31(43) 3.10 Sairaanhoitajien prosenttiosuus Sairaanhoitajien prosenttiosuudella tarkoitetaan sairaanhoitajien nettotyötuntien prosenttiosuutta yksikön hoitohenkilöstön nettotyötunneista. Sairaanhoitajien ja hoitohenkilöstön nettotyötunneissa huomioitiin keikkalaisten työtunnit, mutta ei varahenkilöstön tunteja. Sisätautien poliklinikalla (3101), naistentautien poliklinikalla (3302), syöpätautien poliklinikalla (3651) sekä gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) koko hoitohenkilöstö muodostui sairaanhoitajista. Kuudella poliklinikalla sairaanhoitajaprosenttin kuukausikeskiarvo sijoittui välille 86 94 %, yhdellä jäädessä alle 80 %, neurologian poliklinikalla (B3253) kuukausikeskiarvon ollessa 75,8 %. Kaiken kaikkiaan hoitohenkilöstö oli sairaanhoitajapainotteista. (Kuvio 43.) 12 10 10 93,4 88,4 10 89,3 86,4 87,7 92,0 10 10 8 75,8 6 4 2 Sairaanhoitajaprosentti KUVIO 43. Sairaanhoitajaprosentti keskimäärin kuukaudessa, yksiköittäin (n = 12 kuukautta), 2009.

32(43) Tarkasteltaessa sairaanhoitajaprosenttia kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli sairaanhoitajaprosentti korkeimmillaan heinäkuussa, keskimäärin 94,4 %, ja matalimmillaan kesäkuussa, keskimäärin 90,4 %. Kaiken kaikkiaan vaihtelu oli vähäistä. (Kuvio 44.) 95,0 94,0 94,4 93,0 92,0 92,0 92,2 92,0 92,5 92,2 92,1 92,5 91,9 92,0 91,0 91,0 9 90,4 89,0 KUVIO 44. Sairaanhoitajaprosentti aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 3.11 Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus Hoitohenkilöstön vaihtuvuutta voidaan tarkastella sisäisenä ja ulkoisena vaihtuvuutena. Vaihtuvuus tarkoittaa alkaneiden ja päättyneiden työsuhteiden prosenttiosuutta yksikön kaikista työsuhteista. Vaihtuvuus ei siten tarkoita suoraan henkilöiden vaihtumista, koska samalle henkilölle on voitu tehdä useampi työsopimus esimerkiksi keikkatyöstä. Sisäisellä vaihtuvuudella tarkoitetaan saman organisaation eri yksiköiden välillä tapahtuvaa henkilöstövaihtoa. Tähän voi kuulua esimerkiksi työkierto tai muista syistä tapahtuva työyksikön vaihto. Sisäinen vaihtuvuus ei ota huomioon varahenkilöstön käytön vaihtelua yksiköissä, koska varahenkilöstön työsopimukset tehdään varahenkilöstöön.

33(43) Poliklinikoista vajaalla kolmanneksella ei ollut sisäistä vaihtuvuutta ollenkaan, vajaalla puolella kuukausikeskiarvon vaihteluväli oli 0,9 2,5 %, kahdella poliklinikalla 3,7 4,5 % ja yhdellä lähes kahdeksan prosenttia. Syöpätautien poliklinikalla (3651), gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) ja neurologian poliklinikalla (B3253) ei havaittu lainkaan hoitohenkilöstön sisäistä vaihtuvuutta. Sisäisen vaihtuvuuden määrä oli suurin naistentautien poliklinikalla (3302) kuukausikeskiarvon ollessa 7,7 %. (Kuvio 45.) 9,0 8,0 7,7 7,0 6,0 5,0 4,0 4,5 3,7 3,0 2,3 2,5 2,0 1,0 1,1 1,5 0,9 Hoitajien sisäinen vaihtuvuus KUVIO 45. Hoitohenkilöstön sisäisen vaihtuvuuden prosenttiosuus keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009. Tarkasteltaessa hoitohenkilöstön sisäistä vaihtuvuutta kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), oli vaihtuvuutta eniten tammikuussa, keskimäärin 7,1 %. ssa sisäistä vaihtuvuutta ei ollut lainkaan (Kuvio 46). 8,0 7,0 7,1 6,0 5,0 5,4 4,0 4,0 3,0 2,0 1,0 1,0 1,2 1,7 2,3 1,1 0,9 1,2 KUVIO 46. Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus (%) aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009. 0,5 3.12 Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus

34(43) Hoitohenkilöstön vaihtuvuutta voidaan tarkastella sisäisenä ja ulkoisena vaihtuvuutena. Vaihtuvuus tarkoittaa alkaneiden ja päättyneiden työsuhteiden prosenttiosuutta yksikön kaikista työsuhteista. Vaihtuvuus ei siten tarkoita suoraan henkilöiden vaihtumista, koska samalle henkilölle on voitu tehdä useampi työsopimus esimerkiksi keikkatyöstä. Lastentautien poliklinikalla (3401) ja gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381) ei havaittu ulkoista vaihtelua. Suurin osa poliklinikoista sijoittui kuukausikeskiarvon osalta välille 0,8 3,2 % ja yksi poliklinikka sai arvon 5,2 %. Ulkoisen vaihtuvuuden osuus oli suurin sisätautien poliklinikalla (3101) kuukausikeskiarvon ollessa 9,1 %. (Kuvio 47.) 1 9,0 9,1 8,0 7,0 6,0 5,0 5,2 4,0 3,0 3,2 2,7 3,2 2,4 2,0 1,0 1,5 0,7 Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus 0,8 KUVIO 47. Hoitajien ulkoisen vaihtuvuuden prosenttiosuus keskimäärin kuukaudessa (n = 12 kuukautta), yksiköittäin, 2009.

35(43) Tarkasteltaessa hoitajien ulkoista vaihtuvuutta kuukausikeskiarvoina (n = 11 poliklinikkaa), se oli suurinta lokakuussa keskimäärin 7,0 %. ssa poliklinikoilla ei havaittu lainkaan hoitohenkilöstön ulkoista vaihtuvuutta. (Kuvio 48.) 8,0 7,0 7,0 6,0 5,0 4,7 4,0 3,9 3,9 3,0 3,3 2,0 1,0 0,9 0,7 2,2 1,2 1,7 2,0 KUVIO 48. Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus (%) aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 11 poliklinikkaa), 2009.

36(43) 4 HOITOTYÖN TULOS 4.1 Haittatapahtumailmoitukset Haittatapahtumilla tarkoitetaan HaiPro-haittatapahtumajärjestelmään tehtyjä läheltä piti- tai haittatapahtumailmoituksia. Kaikkiaan haittatapahtumia oli kirjattu 11 poliklinikalla yhteensä 60 kappaletta, jolloin kuukausikeskiarvoksi tulee viisi haittatapahtumailmoitusta per kuukausi. Lääkevirhehaittatapahtumailmoituksia oli koko aineistossa kirjattu vuoden 2009 aikana kaksi kappaletta gastroenterologisella tutkimusosastolla (4381). Poliklinikoilla haittatapahtumien ilmoitusmäärien kuukausikeskiarvo sijoittui pääasiassa välille 0,1 0,7. Kahdella poliklinikalla ei ollut lainkaan ilmoitettuja haittatapahtumia: korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla (3551) ja syöpätautien poliklinikalla (3651). Suurin haittatapahtumailmoitusten kuukausikeskiarvo oli lastentautien poliklinikalla (3401) kuukausikeskiarvon ollessa 2,8. (Kuvio 49.) 3,0 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 0,7 0,6 0,5 0,3 0,3 0,1 0,1 Haittatapahtumat yhteensä 0,2 0,1 KUVIO 49. Haittatapahtumat keskimäärin kuukaudessa, yksiköittäin (n = 12 kuukautta), 2009.

37(43) 5 POHDINTA Tässä kehittämistehtävässä oli tarkoitus testata kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnuslukuja graafisesti KYSin 11 poliklinikan aineistolla. Erikoissairaanhoidon poliklinikkatunnuslukujen määritellyt oli tehty VeTeHHosahankeessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, perustuen kirjallisuuteen ja pitkään jatkuneeseen avohoidon kehittämiskokemuksiin. Poliklinikkatunnuslukujen määrittäminen oli KY- Sin aineiston testaamisvaiheessa kesken ja siksi käytössä oli pääasiassa primaarilukuja. Hoitotyö henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnusluvut kuvasivat hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa seuraavista näkökulmista: hoitotyön intensiteetti, toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavarat ja hoitotyön tulos. Edellä esitetty ryhmittely perustuu Donabedianin (1988) rakenne-prosessi-tulos (RPT) -malliin ja Partasen (2002) erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoituksen alustavaan arviointi- ja suunnittelumalliin. Oletuksena on, että terveydenhuollossa hyvä rakenne (kuten henkilöstömitoitus) tuottaa onnistuneen prosessin kautta halutut tulokset. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnuslukuaineisto tarkastettiin ennen testaamista aineiston loogisuuden varmistamiseksi. Epäselvät tai tulkinnanvaraiset havainnot poistettiin. Näillä toimilla pyrittiin parantamaan testaamiseen käytetyn aineiston luotettavuutta. Testaaminen tapahtui graafisesti Excel-ohjelmalla sisältäen monia tiedonsiirtoon liittyvä vaiheita virheriskeineen. Testaamisessa saavutettiin kuitenkin riittävä tekninen luotettavuus. Tässä raportissa testaaminen tehtiin tunnusluku kerrallaan poliklinikoittain ja aikasarjana. Poliklinikoittain tuotetut graafiset kuvat olivat jo ennestään tuttu tapa tarkastella ajanvaraustoimintaa. Uudempi tapa oli kuvata toimintaa aikasarjalla, joka toi esiin seurantajakson aikana tapahtuneet vaihtelut. Yhteenvetona todettakoon, että hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan poliklinikkatunnuslukujen testaaminen vasta kehittämisvaiheessa olevilla luvilla antoi karkean kokonaiskuvan, mutta ei mahdollistanut vertailua hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnasta poliklinikkaympäristössä.

38(43) Lähteet: Donabedian A. 1988. The quality of care. How can it be assessed? Journal of the American Medical Association 260(12), 1743 1748. Partanen P. 2002. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio, VeTeHH. 2011. Raportti R2. Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen ja saatavuus. Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen. Saatavilla: www.vete.fi /Julkaisut.

39(43) Liite 1: VeTeHH-osahankkeen KYSin poliklinikka-aineiston yksikkökuvaukset, segmentointi 2010/Senja Karjalainen Yksikön nimi ja koodi Sisätautien poliklinikka 3101 Kirurgian poliklinikka 3201 Äitiyspoliklinikka 3301 Naistentautien poliklinikka 3302 Poliklinikan segmentoinnin kuvaus - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 7. - Toimenpidekäynnit ovat lonkan paikallishoito, luuydinnäyte, venesektio ja osmium-hoito, joissa hoitaja avustaa. - Hoitajan itsenäiset käynnit ovat ohjaus- ja pistoskäyntejä. - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 16. Hoitohenkilöstöön kuuluu myös lääkintävahtimestari. - Kirurgian poliklinikkaan kuuluu myös lasten kirurgian, nivelkirurgian, ortopedian ja neurokirurgian poliklinikat eli hoitohenkilökunta hoitaa kaikkien noiden poliklinikoiden potilaita. - Yksikössä tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä. Osastonhoitaja oli laskenut vuositasolla sellaisten toimenpiteiden määrän, joissa tarvitaan hoitajaa. Tietoa ei ole kuitenkaan mahdollista tuottaa kuukausitasolla, sillä toimenpidekoodiraportointi tuotetaan vain vuositasolla. Toimenpiteellisten käyntien määrä on siten vuositason perusteella laskettu kuukausittainen keskiarvo. - Hoitajan itsenäisiä käyntejä ovat esitarkastuskäynnit, uroflow- ja residuaalimittaukset, hoitohuuhtelut, urodynaamiset tutkimukset, katetrointiopetukset ja erilaiset ortoosi- ja tukikäynnit. Myös itsenäiset hoitajakäynnit on kirjattu osastonhoitajan laskeman vuositason kuukausittaisena keskiarvona. - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 10. - Hoitajien itsenäiset käynnit ovat sikiöseulontakäyntejä, diabetespotilaan UÄ- ja ohjauskäyntejä, päihdeäitien ohjauskäyntejä ja synnytyspelkoisen äidin käynti kätilön vastaanotolla. - Äitiyspoliklinikan hoitaja käy kerran viikossa pitämässä seulontapoliklinikkaa Iisalmen ja Varkauden aluesairaaloissa. Kuukaudessa vastaanottoja on keskimäärin 56 kpl. Nämä käynnit eivät tilastoidu sairaalan tilastoihin. Sen vuoksi ne on lisätty käsin yksikön käyntimääriin. Käynnit on jaettu uusinta- ja ensikäynteihin siten, että 60 % on ensi käyntejä ja 40 % uusintakäyntejä. - Toimenpidekäyntejä on vähän (noin 10/kk). Toimenpiteet, joissa hoitaja avustaa ovat lapsivesipisto, lapsiveden vähentäminen, koepalan otto suonikalvon nukkalisäkkeestä, napanuorapisto, neulan tai katetrin vieminen sikiöön ja sikiöiden vähentäminen yhdellä. - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 6. - Käytännössä kaikilla vastanotoilla mukana hoitaja, koska lähes kaikista otetaan gynekologisia näytteitä tai tehdään UÄ-tutkimus, minkä vuoksi kaikki käynnit kirjattu toimenpidevastaanotoiksi. - Hoitajavastaanottoja hoitajan ohjaus (PAPA, inkontinessi, muu ohjaus) ja seksuaaliterapiakäynnit. Yksikön nimi ja koodi Poliklinikan segmentoinnin kuvaus

40(43) Lastentautien poliklinikka 3401 Silmätautien poliklinikka 3501 Korva-nenä- ja kurkkutautien poliklinikka 3551 Ihotautien poliklinikka 3601 3651 Syöpätautien poliklinikka - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 9. - Toimenpidekäyntejä ovat nivelpistot, ruoka-ainealtistus, PRICKtestit, kudosmittaus, holterointi, PH-mittarin asentaminen, hengitysfunktiotutkimukset, suolobiobsia, endokrinologiset tutkimukset ja lääkeinfuusiot. - Hoitajien itsenäisiä käyntejä ovat ohjauskäynnit, kanyylin laittaminen, ACTH-rasitus ja käynnit, joilla annetaan lääkeinfuusio. Vastasyntyneiden poliklinikalla on on myös hoitajien soittokäyntejä. - Poliklinikan kokonaiskäynteihin kuuluu lääkärien pitämien vastaanottojen lisäksi erityistyöntekijöiden vastaanotot (etenkin ravitsemusterapeutin ja kuntoutusohjaajan käynnit). - Jokaiseen tavalliseen lääkärin vastaanottoon kuuluu sairaanhoitajan esihaastattelu, neuvonta ja ohjaus. - Ajanvarauksen ja laboratoriopyynnöt tekevät yleensä osastonsihteerit. - Huom! yksikössä on noin 50 hoitajien itsenäistä käyntiä, jotka ovat ajanvarauksessa käyntityypillä lisäkäynti. Lisäkäynnit eivät tilastoidu varsinaisiin käynteihin, joten hoitajakäyntien lukumäärät eivät tule huomioiduiksi VeTe-aineistoon kirjattavien käyntityyppien lukumäärissä. - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 17. Hoitohenkilöstöön kuuluu myös kuntoutusohjaajan nimike. - Toimenpidekäynteihin kuuluvat laserhoito, botuliinitoksiinihoito, silmäluomen jäädytyshoito, pienkirurginen toimenpide ja silmän alueen injektiot. - Hoitajavastaanottoja kuntoutusohjaajan kotikäynnit (suurin osa), näkökenttätutkimukset (n.10/kk), karsastuksen harjoitushoitokäynnit (n. 10/kk) ja näönkäytönohjauskäynnit (n.5/kk). - Hoitohenkilöstöön kuuluu myös kuulontutkijan nimike. Hoitohenkilöstön lukumäärä on 10. - Kaikki vastaanotot ovat toimenpidekäyntejä. Poliklinikalla työskennellään lääkäri/hoitaja-työparina. - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 13. Hoitohenkilöstöön kuuluu myös jalkojenhoitajan nimike. - Hoitajakäynnit ovat mm. hypohoidot, PRICK-testit, valohoito, haavahoidot ja käynti jalkojenhoitajalla. - Toimenpidekäyntejä ovat samat kuin itsenäiset käynnit silloin, kun tutkimus tehdään samana päivänä kuin lääkärin vastaanotto on. Lisäksi toimenpidekäynteihin lasketaan erilaiset muut toimenpiteet, joissa hoitaja avustaa lääkäriä esim. koepalan otto, luomen poisto ja laser-hoito. - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 6. - Lääkärin vastaanotolla ei tehdä käytännössä lainkaan toimenpiteitä. - Hoitajien itsenäiset käynnit ovat sytostaatti-infuusioiden antamista ja pleurapunktiossa käyneiden potilaiden seurantakäyntejä. Yksikön nimi ja koodi Poliklinikan segmentoinnin kuvaus 3801/4321 Keuhko- - Hoitohenkilöstön lukumäärä on 10. Hoitohenkilöstö on yhteinen