Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa

Transkriptio

1 Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Poliklinikkatoiminnan tunnusluvut erikoissairaanhoidossa, saatavuus ja testaus Viisi sairaanhoitopiiriä Raportti R 6 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT Helena Tirkkonen, projektikoordinaattori, TtM

2 SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTON KUVAUS 5 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA Hoitotyön intensiteetti. 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitotyön voimavarat Hoitotyön tulos Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Sairaanhoitopiirien ja toimialojen väliset erot POHDINTA. 34 LIITTEET LIITE 1. Hoitotyön intensiteetti Ensikäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 2. Hoitotyön intensiteetti Uusintakäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 3. Hoitotyön intensiteetti Sarjahoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 4. Hoitotyön intensiteetti Konsultaatiohoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 5. Hoitotyön intensiteetti käyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 6. Hoitotyön intensiteetti Lääkärivastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa,,,, LIITE 7. Hoitotyön intensiteetti Toimenpidevastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 8. Hoitotyön intensiteetti Hoitajavastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Sähköisen asioinnin kautta tapahtuvan vastaanoton lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 10. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokat 3 ja 4 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 11. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokka 5 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Luokittelemattomien hoitokäyntien määrä organisaatioittain;,,,, LIITE 13. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuuspisteiden lukumäärä organisaatioittain;,,,, LIITE 14. Hoitotyön intensiteetti Prosenttiosuus käynneistä, jolloin potilaiden hoitoisuus alittaa optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 15. Hoitotyön intensiteetti Prosenttisuus käynneistä, joilla potilaiden hoitoisuus ylittää optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 16. Hoitotyön intensiteetti Optimaalisen hoitoisuuden päivien

3 3(38) %-osuus organisaatioittain;,,,, LIITE 17. Hoitotyön intensiteetti Toteutunut hoitoisuusprosentti kuukausittain (toteutunut hoitoisuus per hoitaja kuukauden aikana optimaaliseen hoitoisuuteen verrattuna) LIITE 18. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE1. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE 20. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 21. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 22. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön työpanos kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 23. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 24. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 25. Hoitotyön tulos 1-3 päivän sairauspoissaolot kuukausittain organisaatioissa;,,,, TAULUKOT TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain 6 TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin.. 7 TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausittain... 8 KUVIOT KUVIO 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin KUVIO 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausitasolla sairaanhoitopiireittäin.. 10 KUVIO 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. 10 KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin.. 11 KUVIO 5. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KYVIO 6. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 11. Ensi- ja uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO. Ensi- ja uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausittain vuonna KUVIO 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 1

4 4(38) KUVIO 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna KUVIO 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna KUVIO 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna KUVIO 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla Vuonna KUVIO 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna KUVIO 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna KUVIO 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 31. Sairaanhoitajien poissaolotunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 32. Sairaanhoitajien poissaolotunnit toimialueittain kuukausitasolla Vuonna KUVIO 33. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna KUVIO 34. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät organisaattioittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 35. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 36. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 37. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 38. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 3. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna KUVIO 40. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna

5 5(38) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Projektissa oli tarkoituksena kerätä hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta kuvaavat tunnusluvut viidestä sairaanhoitopiiristä; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (), Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä (), Satakunnan sairaanhoitopiiristä (SaTSHP), Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä () ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä (). Hoitotyön henkilöstöhallinnan polikliiniset tunnusluvut haettiin sairaanhoitopiirien eri tietojärjestelmistä. Kaikkia tunnuslukuja ei saatu valituista organisaatioista. (Taulukko 1.) 2. AINEISTON KUVAUS Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä Hoitotyön intensiteettiä kuvaavat käyntityyppi- ja vastaanottotyyppi -tunnusluvut saatiin kaikista organisaatioista. RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedot saatiin osalta in poliklinikoista. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä kuvaavista tunnusluvuista saatiin hoitajien ulkoinen vaihtuvuus kaikista viidestä organisaatiosta. DRG-ryhmistä saadut tiedot jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska ne eivät olleet luotettavia joko liian suuren lukumäärän tai puutteellisten tietojen takia. (Taulukko 1.) Hoitotyön voimavarat saatiin kaikkien organisaatioiden tietojärjestelmistä. Hoitotyön voimavaroja kuvaavat tunnusluvut koostuivat laskennallisista vastaanottokäynneistä hoitajaa kohden, työtunneista käyntiä kohden, sairaanhoitajien kokonaistuntimäärän ja hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärän suhteesta, sairaanhoitajien poissaolotunneista sekä heidän kokonaistunneista. (Taulukko 1.) Hoitotyön tulosta kuvaavista tunnusluvuista haittatapahtumia (HaiPro) ei voitu käyttää tilastollisessa analyysissa tapausten vähyyden takia. Potilastyytyväisyysmittausten tulokset saatiin :stä ja henkilöstötyytyväisyysmittausten tulokset kahdesta sairaanhoitopiiristä. Tulokset eivät olleet vertailukelpoisia, koska mittauksissa oli käytetty eri mittareita. Lyhyet sairauspoissaolot saatiin kolmesta organisaatiosta. (Taulukko 1.)

6 6(38) TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain. Muuttuja SaTSHP Hoitotyön intensiteetti * käyntityyppi: Ensikäynti x x x x x Uusintakäynti x x x x x Sarjahoitokäynti x x x x x Konsultaatiokäynti x x x x x * vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto x x x x x Toimenpidevastaanotto x x x x x Hoitajavastaanotto x x x x x Sähköinen asiointi x x x x x käynti x x x x x * hoitoisuusluokkien 3,4,5 %-osuus x käynneistä Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti * DRG-ryhmä - x 2 - x 3 x * hoitajien vaihtuvuus: Sisäinen vaihtuvuus x x - x x Ulkoinen vaihtuvuus x x x x x Hoitotyön voimavarat * käyntiä / hoitaja x x x x x * työtunnit / käynti x x x x x * sh-kokonaistunnit/ x x x x x hoitohenkilökunnan kokonaistunnit * sh poissaolotunnit x x x x x * sh kokonaistunnit x x x x x Hoitotyön tulos * potilastyytyväisyys x - * henkilöstötyytyväisyys - x 4 - x 4 - * 1-3 vrk sairauspoissaolot x - x x - * Haittatapahtumat (HaiPro) 1 x x x x x 1 Haitta/vaaratapahtumia ilmoitettu vähän, joten jätetty pois analyysista. 2 DRG ryhmien lukumäärät ovat mahdollisesti avohoitokäyntien lukumääriä, joten tieto jätetty pois analyysista 3 DRG-ryhmien tiedoista puuttui noin yksi kolmasosa. 4 Henkilöstötyytyväisyyttä mitattu eri mittarilla ssä ja ssä Jokaisesta sairaanhoitopiiristä oli mukana viisi saman alan poliklinikkaa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka-aineistot ovat neljästä sairaanhoitopiiristä, joten puolet aineistonkeruupoliklinikoista oli eri erikoisalojen yksiköitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin () aineisto eroaa muista siinä, että sen tiedot muodostavat kuuden erikoisalan poliklinikoista, joista naistentautien-, lastentautien- ja kirurgianpoliklinikoiden aineistot on kerätty myös sairaanhoitopiirin kuuluvista muista sairaaloista (Porvoon sairaala, Jorvin sairaala, Peijaksen sairaala). (Taulukko 2.)

7 7(38) TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin. Poliklinikka Syöpätaudit HYKS x x x x Sädehoito x Keuhkosairaudet Jorvin sairaala x x x x Porvoon sairaala Sisätaudit Porvoon sairaala TYKS x x x Loimaan alues. Naistentaudit Jorvin sairaala x x x x Kätilöopiston sairaala Naisten klinikka Porvoon sairaala x x x x Jorvin sairaala Kirurgia Jorvin sairaala x x x x Meilahden sairaala Peijaksen sairaala Äitiys x x Silmätaudit x x Korva-, nenä- ja x x x x kurkkutaudit Kuulokeskus x Ihotaudit x x x Gastroenterologia x x x Neurologia x x x Tuki- ja liikuntaelin x kirurgia Hammas-, suu- ja x leukasairaudet Reumataudit x Ortopedia x Analysoitaessa aineistoa eri poliklinikat luokiteltiin toimintansa mukaisesti operatiivisiin, konservatiivisiin, lastentautien ja päivystyspoliklinikoihin. Operatiiviset poliklinikat olivat kirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas- ja suusairaudet, silmätaudit, naistentaudit, ortopedia, traumatologia, tuki- ja liikuntaelinkirurgia. Konservatiivisiin kuuluivat sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, neurologia, reumataudit. Toimintatapansa erityisyysluonteisuuden vuoksi lastentautien ja päivystyspoliklinikka pidettiin omina ryhminään. (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausitasolla

8 8(38) Min Max Md 25 % 50 % 75 % HOITOTYÖN INTENSITEETTI Käyntityyppi: Käynnit Ensikäynnit Uusintakäynnit Ensi/Uusintakäynnit - *3.0 *0.4 *0.3 *0.4 *0.5 Sarjahoitokäynnit Konsultaatiokäynnit Vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto Toimenpidevastaanotto Hoitajavastaanotto Sähköisen asiointi käynnit Hoitoisuusluokkien 3,4,5 % -osuus käynneistä HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖN INTENSITEETTI Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuus HOITOTYÖN VOIMAVARAT Käyntiä/hoitaja Työtunnit/käynnit 0, Sh kokonaistunnit Hoitajien kokonaistunnit Sh-poissaolotunnit Hoitajien -poissaolotunnit Käynnit/ kokonaistunnit HOITOTYÖN TULOS Potilastyytyväisyys Henkilöstö-tyytyväisyys 1-3 vrk sairauspoissaolot Haittatapahtumat Käynnit on laskettu ensikäyntien ja uusintakäyntien summana. Muita käyntejä ei ole otettu huomioon, koska aineisto on summa-aineisto ja lisäksi yksittäisten käyntien luonnetta ei pysty jäljittämään. Mahdollisesta on, että päivystys-, sarjahoito- ja konsultaatiokäynnit ovat suurimmaksi osaksi uusintakäyntejä. Käynnit per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit on laskettu ensi- ja uusintakäyntien lukumäärä jaettuna hoitohenkilökunnan kokonaistunneilla. Työtunnit per käynti on laskettu hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä jaettuna käyntien (ensi- ja uusintakäynti) yhteislukumäärällä. Tunnusluku *ensi/uusintakäyntien suhde on tärkeä siksi, että epävarmoissa tapauksissa saatetaan kutsua potilas turhaan uusintakäynnille. Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä suhteessa hoitohenkilöstön kokonaistunteihin mittaa sairaanhoitajien osuutta koko hoitohenkilökunnan työpanoksesta. 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA

9 (38) 3.1 Hoitotyön intensiteetti Käyntityypit Tarkasteltaessa käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- konsultaatio- ja päivystyskäynti) kuukausivaihteluita eri organisaatioissa, ensikäyntien määrät lisääntyivät maaliskuussa Satakunnassa, :ssa ja etenkin Varsinais-Suomessa. Heinäkuussa ensikäynnit vähenivät etenkin TYKS:ssä, mutta Satakunnassa kesäaika ei vaikuttanut käyntimääriin. Kaikkien muiden sairaanhoitopiirien ensikäynnit lisääntyivät marraskuussa ja laskivat joulukuussa, sen sijaan Satakunnan keskussairaalassa joulukuun käyntimäärissä oli selkeä lisäys. (Kuvio 1, liite 1-5.) Kuvio 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. Uusintakäyntejä oli eniten :ssä. Maaliskuussa kaikissa organisaatioissa oli ruuhkahuippu. Heinäkuussa uusintakäynnit lähes puolittuivat kaikissa organisaatioissa, joten potilaat oli kutsuttu kesäkuussa poliklinikalle ja :ssä toukokuussa. Syyskuussa oli seuraava ruuhkahuippu muissa sairaanhoitopiireissä paitsi :ssä, jossa se ajoittui lokakuuhun. Joulukuussa kaikissa organisaatioissa käyntimäärät laskivat selvästi. (Kuvio 2, liite 2.)

10 10(38) Kuvio 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Sarjahoitokäynneissä oli eniten vaihtelua organisaatioiden välillä. Käyntejä oli eniten :ssä ja vähiten :ssä. Satakunnan keskussairaalassa ruuhkahuiput olivat huhtikuussa ja heinäkuussa, kun taas elokuussa käyntimäärät putosivat roimasti. :ssä ruuhkahuiput olivat syys- ja marraskuussa. :ssä sarjahoitokäyntien määrät olivat tasaisen nousujohteisia, mutta käyntimäärät lisääntyivät toukokuusta alkaen saavuttaen elokuussa ennätysmäärän, jonka jälkeen käyntimäärät laskivat. :ssä käyntimäärät putosivat jyrkästi maaliskuusta alkaen. (Kuvio 3, liite 3.) Kuvio 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin

11 11(38) Konsultaatiokäynneistä erottuu muista organisaatioista, sillä sen mediaanit olivat joka kuukausi yli 100. :n ne ovat tasaisesti luokkaa 50, :n ja :n alle 10 ja :n tasaisena näiden kolmen keskellä. (Liite 4.) :ssä oli vähiten päivystyskäyntejä., ja olivat käyntimääriltään samaa luokkaa, mutta profiileiltaan erilaisia. :n ja :n käyntiprofiilit olivat samansuuntaisia, sillä niiden ruuhkahuiput osuivat samoille kuukausille; maalis-, syys- ja joulukuulle, mutta kesäaikana :n ruuhkahuippu oli kesäkuussa ja :n heinäkuussa. Satakunnan keskussairaalassa päivystyskäynneissä oli jyrkkä väheneminen heinäkuussa. Elo- ja joulukuussa siellä oli eniten käyntejä. (Kuvio 4, liite 5.) KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Vastaanottotyypit Lääkärivastaanotoissa neljällä yliopistosairaalalla oli heinäkuussa selkeä lasku, mutta tästä trendistä poikkesi. :ssä oli eniten lääkärivastaanottoja. Vastaanottoja oli eniten syyskuussa kaikissa muissa organisaatioissa paitsi :ssä. :n ja :n lääkärivastaanotoissa oli suurimmat aikavaihtelut. Toiminta oli tasaista :ssä ja :ssä heinäkuuta lukuun ottamatta. (Liite 6.)

12 (38) Organisaatioista ja erottuivat selkeästi muista, kun tarkastellaan toimenpidevastaanottojen määrää. Molempien organisaatioiden alkuvuosi oli tasaista, mutta kesäkuussa :n toimenpidevastaanottojen määrä kasvoi ennen heinäkuun jyrkkää laskua. :n ja :n toiminta oli melko tasaista. :ssä oli tasaisen vähän toimenpidevastaanottoja. (Liite 7.) Hoitajavastaanottojen käyntimäärät laskivat jyrkästi heinäkuussa kaikissa organisaatioissa paitsi :ssä. Syyskuussa oli eniten hoitajavastaanottoja :ssa, :ssä sekä :ssä, kun taas :ssä ja :ssä oli eniten hoitajavastaanottoja lokakuussa. Hoitajavastaanottojen kuukausittainen määrä vaihteli eniten :ssa. (Liite 8.) Sähköisen asioinnin mediaanit olivat melko samaa luokkaa muissa organisaatioissa paitsi :ssä, jossa mediaanit olivat selkeästi muita suuremmat. :ssä kahden ensimmäisen kuukauden aikana ne olivat huomattavasti alhaisemmat kuin muualla, mutta kevään edetessä ne nousivat jyrkästi ja olivat toukokuusta lähtien toiseksi suurimmat. Kaikkien organisaatioiden sähköinen asiointi notkahti heinäkuussa. (Liite.) Hoitoisuusluokat Hoitoisuusluokat polikliinisesta hoidosta saatiin vain :sta, joten hoitoisuusluokkien 3, 4 ja 5 prosenttiosuudet oli saatavissa vain sieltä mukana olleilta poliklinikalta. Aineisto on tammi- ja helmikuulta viideltä poliklinikalta ja loppuvuoden ajan kymmeneltä poliklinikalta. Luokittelut puuttuivat kokonaan HYKS Meilahden ja Peijaksen sairaaloiden kirurgian poliklinikoilta. Optimaalisen hoitoisuuden arviointi saatiin tammi- ja helmikuussa vain Jorvin sairaalan lastentautien ja kirurgian poliklinikoilta ja muina kuukausina lisäksi Jorvin sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalta. Polikliinisista potilaista vain hyvin harvat ovat hoitoisuudeltaan luokkaan 4 tai 5 kuuluvia. (Liite )

13 13(38) 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuutta tarkasteltiin sisäisenä ja ulkoisena vaihtuvuutena. Hoitajien sisäinen vaihtuvuus saatiin neljästä organisaatiosta (,,, ), joissa kaikissa se oli melko vähäistä (min max: ; 0 5, ; 0 28, ; 0 21, ; 0 53). :ssa oli tammikuussa ja joulukuussa selkeät huiput sisäisessä vaihtuvuudessa. (Liite 18.) Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus oli vähäisintä :ssä. Vaihtuvuus oli suurinta :ssa syyskuussa, :ssä tammikuussa, :ssa heinäkuussa ja :ssä maaliskuussa. (Liite 1.) 3.3 Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavaroja tarkasteltiin laskemalla käyntien määrää hoitajaa kohden. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua sairaanhoitopiirien kesken. Lisäksi hoitotyön voimavarojen tarkastelu tehtiin laskemalla työtuntien määrät käyntiä kohden. Ongelmana tässä tarkastelussa oli päivystyskäynnit, jotka vinouttavat tuloksen. Laskettaessa sairaanhoitajien kokonaistuntien suhdetta hoitohenkilökunnan kokonaistunteihin voitiin todeta, että pienimmissä sairaanhoitopiireissä sairaanhoitajien osuus koko henkilökunnan työpanoksesta oli vähäisempi. (Liite 22). Sairaanhoitajien poissaolotunnit ovat suurimmat isommissa sairaanhoitopiireissä, mutta toisaalta niissä on myös enemmän työntekijöitä. (Liite 24.) Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä korreloi sairaanhoitopiirin koon kanssa. (Liite 23.) 3.4. Hoitotyön tulos Potilastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys raportoidaan :n tulosten yhteydessä raportissa "Avohoitotoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä" s.13 ja 17).

14 14(38) Lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot Kuvioissa 5 ja liitteessä 25 kuvataan lyhyiden sairauspoissaolojen jakauma sairaaloittain. Sairauspoissaolotiedot puuttuvat kahdesta sairaanhoitopiiristä (, ). Osallistuneilla poliklinikoilla oli keskimäärin 3 lyhyttä sairauspoissaoloa kuukaudessa (mediaani 3, ka. 3.8). Poissaolokertojen määrä vaihteli nollasta 25 poissaolokertaan. Lyhyiden (1-3 vrk) sairauspoissaolojen lukumäärillä oli positiivisen yhteys sairaanhoitopiirin kokoon. Suuremmassa sairaanhoitopiirissä oli enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja. Kuvio 5. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Kuvio 6. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

15 15(38) Haittatapahtumat Haittatapahtumien raportointia ei voitu käyttää tunnuslukuja tai niiden yhteyksiä analysoitaessa, koska aineisto on niukka. Haittatapahtumia oli raportoitu tapahtuvaksi eri organisaatioiden poliklinikoilla kuukaudessa ainoastaan yksittäisiä tai ei lainkaan. 3.5 Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Tunnuslukuja tarkasteltiin luokittelemalla ne poliklinikoiden toiminnan mukaan operatiiviseen, konservatiiviseen, lastentautien ja päivystysalueen yksiköihin. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelivat kuukausittain eniten operatiivisilla toimialoilla. Uusintakäyntien osalta vaihtelu ei ollut päivystystä lukuun ottamatta suurta toimialojen välillä. Ensi- ja uusintakäyntien yhteenlaskettu lukumäärä operatiivisella toimialalla oli suurempi kuin muilla toimialoilla. käyntien jakaumat olivat samanlaiset, paitsi joillekin poliklinikoille oli tyypillistä huomattavasti keskimääräistä runsaampi päivystystoiminta. Sarjahoitokäynnit olivat keskittyneet konservatiivisille ja operatiivisille toimialoille. Toimenpidevastaanotot olivat keskittyneet operatiivisen toimialan yksiköihin. Hoitajavastaanottojen jakaumat olivat kaikilla toimialoilla samankaltaiset. Tästä poikkeuksena on päivystys, jossa ei ollut hoitajavastaanottoja lainkaan ja toisaalta :n konservatiivisen toimialan poliklinikka, jossa niitä oli huomattavasti muita enemmän. Lyhyissä sairauspoissaoloissa oli vain vähän eroa toimialojen kesken, mutta niissä oli havaittavissa poliklinikkakohtaisia eroja. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua toimialojen välillä, siten että eniten käyntejä hoitajaa kohden oli operatiivisen toimialan joillakin poliklinikoilla. Tutkimuksessa hypoteesina oli, että liiallinen työn kuormittavuus lisää hoitohenkilöstön vaihtuvuutta ja lyhyiden sairaslomien määrää. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitajien vaihtuvuus oli kiinni vain osaston tai sairaanhoitopiirin koosta. Mikään muu tekijä kuin se, että isossa yksikössä hoitajat vaihtuvat, ei tällä aineistolla selittänyt vaihtuvuutta. Tutkimusrajoituksena oli koko poliklinikan, sairaalan tai sairaanhoitopiirin vastauksien puuttuminen, joita olisi tarvittu poliklinikkakohtaisten tunnuslukujen sijaan.

16 16(38) Valtakunnallisessa aineistossa analyysin ongelmana olivat puuttuvat tiedot potilastyytyväisyydestä tai henkilökunnan tuloskunnosta. Analyysia vaikeutti se, että tiedot oli kerätty eri organisaatioissa erilaisilla mittareilla tai joitakin tietoja puuttui täysin. 3.6 Sairaanhoitopiirien ja toimialueiden väliset erot Hoitotyön intensiteetti Hoitotyön intensiteetin eroja tarkasteltiin käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- ja konsultaatiokäyntien) mukaan kuukausittain sairaanhoitopiireissä ja eri toimialoilla erikseen. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelevat eniten :ssa ja operatiivisella toimialoilla. (Kuviot 7 8.) SHPt Ensikäynnit Kuvio 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Ensikäynnit Kuvio 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

17 17(38) Vaihtelu uusintakäynneissä ei ollut suurta sairaanhoitopiirien ja toimialojen välillä lukuun ottamatta päivystystä. (Kuvio 10.) SHPt Uusintakäynnit Kuvio. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Uusintakäynnit Kuvio 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

18 18(38) Käyntien eli ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä on operatiivisella toimialalla suurempi kuin muilla toimialueilla. (Kuvio 11.) Sairaanhoitopiirien välillä ei ole suurta eroa, mutta vaihtelua sairaanhoitopiirin eri osastojen välillä on. (Kuvio.) Toimialue Käynnit Kuvio 11. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 SHP Käynnit Kuvio. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200

19 1(38) käyntien jakaumat ovat samanlaiset lukuun ottamatta sitä, että joissakin yksiköissä on huomattavasti enemmän päivystystoimintaa. (Kuviot ) SHPt käynnit Kuvio 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue käynnit Kuvio 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

20 20(38) Sarjahoitokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia eri sairaanhoitopiireissä ja ne ovat keskittyneet konservatiiviselle ja operatiiviselle toimialalle. (Kuvio ) SHPt Sarjahoitokäynnit Kuvio 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolle vuonna 200 Toimialue Sarjahoitokäynnit Kuvio 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

21 21(38) Toisena hoitotyön intensiteettiin vaikuttavana asiana tarkasteltiin vastaanottotyyppien (lääkäri-, toimenpide- ja hoitajavastaanottojen sekä sähköisen asioinnin ja päivystyskäyntien) lukumäärien eroja eri sairaanhoitopiireissä ja toimialoilla. (Kuviot ) Suurimmissa sairaanhoitopiireissä oli eniten lääkärivastaanottoja. (Kuvio 17.) SHPt Lääkärinvo Kuvio 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Toimialue Lääkärinvo Kuvio 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200

22 22(38) Toimenpidevastaanotot ovat keskittyneet operatiivisen toimialojen osastoille, joten siitä aiheutunee hajonta sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna. (Kuvio 1 20.) SHPt Toimenpidevo Kuvio 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Toimenpidevo Kuvio 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200

23 23(38) Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia lukuun ottamatta yhtä :n konservatiivisen toimialueen osastoa, jossa hoitajavastaanottojen lukumäärä on ollut huomattavasti muita suurempi. (Kuvio ) SHPt Hoitajavo Kuvio 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Hoitajavo Kuvio 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

24 24(38) SHPt Sähköinenasiointi Kuvio 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna Toimialue Sähköinenasiointi Kuvio 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

25 25(38) Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavarat tunnusluvut koostuvat laskennallisista vastaanottokäyntejä hoitajaa kohden, työtunnit käyntiä kohden ja sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä per hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä -luvuista sekä sairaanhoitajien poissaolotunnit ja sairaanhoitajien kokonaistunnit -tunnusluvuista. Vastaanottokäynneissä (ensi- ja uusintakäynnit yhteensä) per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit oli vaihtelua sairaanhoitopiirien välillä ja eniten käyntejä per hoitaja oli operatiivisen toimialan joillakin osastoilla. (Kuviot ) SHP Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain vuonna 200

26 26(38) Työtunneissa (hoitohenkilökunnan kokonaistunnit) per käynti (ensi+uusintakäynti), päivystys vääristää jakauman. (Kuvio 27.) SHP Tunnit_käynti Kuvio 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Tunnit_käynti Kuvio 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

27 27(38) Ensikäyntejä suhteessa uusintakäynteihin on eniten operatiivisilla toimialoilla. (Kuvio 2 30.) Toimialue Ek_per_Uk Kuvio 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna SHP Ek_per_Uk Kuvio 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200