Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014. 66 Asianro 1792/06.00.00/2014

n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta ssa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta Kaupunginhallitus 2.6.2014 220: Perusturva- ja terveyslautakunnan kokous 10.5.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.3.2014 on jätetty kaksi valtuustoaloitetta ko. aiheeseen liittyen 1. Kokoomuksen, Sosiaalidemokraattisen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät jättivät 10.3.2014 päivätyn seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen (asianro 1792/2014): Hyvään elämään kuuluvat oleellisina osina turvattu vanhuus ja arvokas kuolema. Hyvä ja riittävästi saatavilla oleva nykyaikainen saattohoito on oleellinen osa hyvää elämää. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen oireiden mukaista hoitoa, mukaan luettuna riittävä kivunlievitys. Saattohoitoon siirrytään, kun parantavasta hoidosta on järkevää luopua. Hoitojen jatkaminen vain lisäisi henkilön kärsimyksiä, ilman että taudin etenemiseen enää kyetään vaikuttamaan. Saattohoitopalveluita voidaan antaa sekä kotona asuville että kodinomaisissa laitosoloissa. Me allekirjoittaneet valtuutetut sekä valtuustoryhmät esitämme, että valtuustolle valmistellaan ja tuodaan käsiteltäväksi selvitys saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta ssa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta. Saattohoito on inhimillisesti arvokasta ja oikeata toimintaa, silloin kun parantavaa hoitoa ei voida enää tarjota. Hyvin järjestetty saattohoito säästää myös sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon kustannuksia. 2. Sirpa Kulin jätti itsensä ja 11 muun valtuutetun allekirjoittaman seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen (asianro 1789/2014): n kaupungin järjestämä saattohoidon tukiyksikkö kuuluu osastokokonaisuuteen, joka toimii Harjulan sairaalan Kivelän kiinteistössä katutasossa. Osastolla on 14 vuodepaikkaa, 6 kpl 2 hengen huoneita ja 2 kpl1 hengen huoneita, näistä toinen huone on erittäin pieni. Siihen sopii käytännössä vain potilassänky. Toinen 1 hengen huone on muutettu 2 hengen huoneesta, mikä

n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 2 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 mahdollistaa omaisen läsnäolon, esimerkiksi yöpymisen. Muut 6 huonetta ovat aivan liian ahtaita 2 hengen huoneiksi. Potilassänkyjä erottaa vain potilaspöydän levyinen tila. Näkymät ikkunoista ulos ja sisään ovat esteettömät, joten siis ohikulkijat näkevät suoraan potilashuoneisiin. Näkösuojia on koetettu laittaa. Osastolla on pieni parveke, jossa näkymät paikoitusalueelle, WC- ja peseytymistilat ovat kaukana potilashuoneista, joihin heikomman potilaan on vaikea mennä. Päiväsali on pieni ja potilaan siirtyminen sängyllä mahdotonta. Osastonhoitajalla ei ole omaa kansliaa, mikä on hankalaa. Osastonsihteerin huone ei ole tukiyksikön tiloissa. Sairaalateologilla ei ole osastolla rauhallista tilaa tavata potilaita ja omaisia. Kanslia osastolla on kolmen osaston yhteinen, mikä aiheuttaa runsasta, ylimääräistä liikehdintää osastolla. Kahvihuonetta käyttää myös useampi tiimi ja kulku tapahtuu osaston kanslian kautta. Lääkehoitohuone on ahdas ja epäkäytännöllinen. Vainajien siirto osastolta Harjulassa sijaitsevaan kylmiöön on hankalaa, koska reitillä kulkee paljon pieniä lapsia mennessään hammashoitoon. Osaston vieressä on juhlasali, jossa on päiväsaikaan paljon erilaisia tilaisuuksia, vainajien siirto myös tuolloin tuottaa vaikeuksia. Se, että osastolla on 6 kpl 2 hengen huoneita, ei ole inhimillistä saattohoidossa olevan kannalta. Luonnollisesti tuottaa suuria vaikeuksia päättää kuka saa 1 hengen huoneen. Saattohoitopotilaan on saatava turvallinen, rauhallinen tila, jossa voi omaisten, läheisten, tukihenkilöiden, hoitohenkilöstön kanssa puhua avoimesti ja halutessaan saa oman rauhansa. Näillä nyt olemassa olevilla järjestetyillä tämä ei inhimillisellä tavalla toimi. Samoin osastonhoitajien on saatava työskentelyyn rauha, ilman ylimääräistä liikehdintää. Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että n kaupunki aloittaa välittömästi selvitystyön sopivan tilan löytämiseksi, jossa saattohoito voidaan järjestää pikaisesti asianmukaisella, saattohoidossa olevaa kunnioittavalla tavalla. Ylilääkäri Tuija Jääskeläisen selvitys: Saattohoidon teemavuosi mm. yhteisvastuukeräyksen kohteena, on odotetusti herättänyt sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kiinnostusta saattohoidon tilanteeseen. Toinen valtuustoaloitteista esittää valmisteltavaksi ja valtuuston käsittelyyn tuotavaksi saattohoidon järjestämisen nykytilannetta ssa sekä suunnitelmaa saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta. Toinen aloitteista vaatii selvitystyötä sopivan tilan, jossa saattohoito voidaan järjestää pikaisesti asianmukaisella ja saattohoidossa olevaa kunnioittavalla tavalla, löytämiseksi.

n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 3 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 n saattohoidon kehittyminen n kaupunki on pitänyt saattohoidon järjestämistä tärkeänä ja kehittänyt sitä määrätietoisesti käytettävissä olevilla resursseilla. Kehittämistyö käynnistyi v. 2008, jolloin nyky- ja tavoitetila kartoitettiin yhteistoiminnallisesti kotipalvelun, palvelukeskuksien ja sairaalahoidon sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin syöpäosaston kanssa. Valtakunnalliseen selvitykseen, joka käynnistyi Sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) 11.3.2009 sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien johtaville viranhaltijoille lähettämän pyynnön mukaisesti, osallistuttiin. Valtakunnallisen selvityksen perusteella tehty suositus kävi lausuntokierroksella keväällä 2010 ja 5.3.2010 STM julkaisi yhteenvedon Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010 2020 (Työryhmän raportti: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6). Valtakunnallisen suosituksen mukaan syövän hoitovastuu kuuluu julkiselle sektorille, joka vastaa diagnostiikasta ja hoidosta omana toimintana ja käyttää ostopalveluita vain erityisen tarkkaan harkituissa tilanteissa. Väestöpohjaiseksi tarpeeksi esitettiin 1 tukiosaston sairaansijaa / 10 000 asukasta ja 1 kotisaattohoitoon perehtynyt kotisairaanhoitaja / 25 000 asukasta. V. 2008 paikkatarve oli 8-10 ss. Näihin tietoihin perustuen toimintaa lähdettiin ssa kehittämään. Tukiosasto perustettiin Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä (26.10.2010 172, Asianro 4360/221/2010) siten, että toiminnan kustannukset tuli hakea käyttösuunnitelman sisältä. Erillistä rahoitusta toiminnalle ei osoitettu. Tilat ja palvelun sisältö Toiminta käynnistyi asteittain Harjulan osasto 6:n (8ss) tiloissa käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla siten, että kaikkien samanaikaisesti meneillä olevien osastomuutosten yhteydessä saattohoitoon parhaiten soveltuva henkilöstö valikoitiin ja keskitettiin kyseiselle osastolle. Henkilöstösiirrot aloitettiin 1.5.2011. Saattohoitotoiminta alkoi varsinaisesti 1.9.2011, jolloin osastolle saatiin oma osa-aikainen lääkäri. Alkuvaiheiden ongelmana oli väärä henkilöstörakenne, jota mahdollisuuksien mukaan on korjattu paitsi organisaation sisäisin henkilöstösiirroin myös muuttamalla avoimiksi tulleiden tehtävien ammattinimikkeitä ja tutkintovaatimuksia perustehtävää tukeviksi. Henkilöstömitoitusta on voitu korjata ainoastaan asiakasmäärää pienentämällä. Toiminnan vakiintuessa Harjulan sairaalan osasto 6:n tilat osoittautuivat ongelmalliseksi osaston pienuuden (8 ss) ja lukumääräisesti vähäisten huoneiden (5 huonetta) vuoksi. Erityisesti tukiyksikön roolin toteuttaminen koettiin siellä hankalasti toteutettavaksi.

n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 4 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 Keväällä 2013 toiminta siirtyi Harjulan sairaalan osasto 7A (Hos7A): n vapautuneisiin tiloihin, jossa on käytettävissä kahdeksassa huoneessa yhteensä 14 sairaansijaa (ss), näistä keskimäärin käytössä 10 (- 11) paikkaa. Yksi huoneista on pieni eikä mahdollista omaisen samanaikaista majoittumista. Muissa huoneissa toinen potilaspaikka on ollut pääasiassa omaisen käytettävissä. Osastolta puuttuvat huonekohtaiset wc:t ja pesutilat. Nykyisen n asukasmäärän mukainen tukiosastonsairaansijamäärätarve on n. 10-11 ss, saattohoitoon perehtyneiden kotisairaanhoitajien tarve on n. 4 hoitajaa. Etäkaupunginosat, Karttula, Nilsiä ja Tuusniemen yhteistoiminta alue, ovat vastanneet asiakaslähtöisesti oman lähiympäristön asiakkaiden tarpeesta siten mahdollistaen aktiivisen yhteistyön omaisten kanssa. Hos7A:lla v. 2013, keskimääräinen hoitoaika oli kuukausi. Osastolle tulijoista 37 % siirtyi KYSIn osastoilta, 5% KYSin päivystysalueelta, 3% kotoa hoidon varauksen kautta, 15% kotoa päivystysyhteydenoton perusteella, 3% muista terveydenhuollon yksiköistä ja 37% Harjulan lyhytaikaisosastoilta. Tukiyksikön toiminnasta siten n. 13-18% oli kotisaattohoidon tukemista. Hoitojaksoista 89,1 % päättyi kuolemaan, 4,7 % kotiutukseen, 6,3 % siirtymiseen muuhun hoitopaikkaan. Puutteistaan huolimatta nykyiset toimintatilat, vakiintuvat ja tiedonkulkua parantavat toimintamallit sekä ammatillisen osaamisen tason nousu ovat lähtötilanteeseen verrattuna parantaneet potilaiden hoitoa ja ohjautumista oikea-aikaisesti osastolle matalan kynnyksen periaatteella. Potilailta ja heidän omaisiltaan saatu suora asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista. Kritiikki on koskenut puutteellisia wc tiloja, jaettuja huoneita ja osastolle ohjautumisen vaikeuksia. Saattohoitopotilaiden ohjautuminen tukiyksikköön liittyy hoitolinjausten, erityisesti saattohoitopäätösten puuttumiseen, sekä tiedonkulun ongelmiin. Prosesseja näiltä osin hiotaan. Saattohoitopäätöksen jälkeen tukiyksikön tulee pystyä ottamaan potilas tarvittaessa heti osastolle. Kotisaattohoidossa olevia tuetaan osastolta käsin puhelimitse, kotihoidon, kotisairaalan avulla ja perheitä autetaan tarvittavien palveluiden järjestämisessä yksilöllisesti. Omaiset ja potilas voivat halutessaan käydä tutustumassa tiloihin ennalta. Tilanteen kotona muuttuessa potilas pääsee suoraan osastolle. Sairaalahoidon synergia mahdollistaa lääkärikonsultaatiot tarvittaessa myös päivystysaikana sekä osa-aikaisen lääkärin poissaolojen sijaistamisen. Saattohoito ei koske ainoastaan syöpäpotilaita. Moninaisissa pitkäaikaissairauksissa, silloin kun parantavaa hoitoa ei ole eikä hyvän hoitokäytännön mukaiselle hoidolle ole vastetta, hoito on oireenmukaista ja lähestytään saattohoitoa. Osaamisen keskittäminen, lisääminen ja tehtävän mukainen täydennyskouluttautuminen ovat kaupungin oman toiminnan lisäksi myös alueellisesti yhdessä kehitettäviä asioita mm. sairaanhoitopiirin määräaikaisen saattohoitohankkeen ja myöhemmin myös palliatiivisen hoidon

n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 5 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 tuottavuustyöryhmän kautta. Syöpäyhdistyksen, omaisten, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä, tulevaisuudessa toivottavasti entistä aktiivisemmin. Kuolemaa ja ainutkertaista, uhattuna olevaa, elämää ei tule vastakkain asetella resursseja kohdennettaessa. Molempien toteuttaminen on yhtä tärkeää. Tilakysymys Saattohoidon tukiyksikön sijainti sairaala-alueella tuottaa synergiaetua, mm. henkilökunnan sijaistamisessa, keskinäisessä avunannossa sekä muiden palveluiden järjestämisessä. Tilojen suurin ongelma on huonekohtaisten wc-pesutilojen puute. Perusturvan ja terveydenhuollon strategian mukaisesti sairaanhoidon ympärivuorokautinen toiminta on keskitetty Harjulan alueelle. Tilojen käytön suunnittelu liittyy keskeisesti sairaanhoitopiirin tuottavuushankkeisiin sekä pitkäaikaislaitoshoidon purkamiseen ja Harjulassa pitkäaikaishoidolta vapautuvien / vapautettavien tilojen tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen, myös tämä asiakas-/potilasryhmä huomioiden. Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja selvitetään ja selvittelyssä huomioidaan myös ulkoisen toimijan osallistumismahdollisuus. Tunnusluvut ja kustannukset Harjulan lyhytaikaisosastoilla kuolee vuosittain n. 270 henkilöä, saattohoidon tukiyksikössä näistä 2013 106 henkilöä. Hoitojakson pituus oli keskimäärin osastoilla 7 (sisältää siivet 7A ja 7B) 82,9 vrk, 7A osalta n. 3 viikkoa. Osasto 7:n hoitopäiväkustannus vuonna 2013 oli 204,40 ja tehtyjen paikkavähennysten jälkeen 2014 tammi-maaliskuun kustannusten mukaisesti 251,69 / hoitopäivä. Mikäli osasto 7B tilat yhdistettäisiin saattohoidon käyttöön ja muutettaisiin sen ainoa 4-h huone oleskeluhuoneeksi sekä valta-osa 2 h-huoneista yhden hengen huoneiksi, 7A ja 7B (yhteensä 13 huonetta) käytettävissä olisi 15 sairaansijaa, joiden kustannus 100 % kuormitusasteella olisi tämän hetken kustannustasolla 294,11 / hoitovuorokausi. Muutos korjaisi hoitohenkilökuntamitoitusta, mutta ei vielä huonekohtaisten wc- tai pesutiloja. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa kaupunginvaltuuston tietoon yllä olevan selvityksen valtuustoaloitteista koskien saattohoidon järjestämisen nykytilannetta ssa sekä suunnitelmia saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällöstä.

n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 6 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 Päätös Merkittiin, että sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen oli kokouksessa esittelemässä saattohoidon tilannetta ssa. Lisäksi merkittiin, että jäsen Sami Räsänen saapui kokoukseen klo 15.15 tämän asian käsittelyn aikana. Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen poistui kokouksesta klo 15.43 tämän asian käsittelyn jälkeen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteisiin. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Liitteet 26 1792/2014 Palliatiivinen työryhmä uusi toimintamalli lokakuu 2013 27 1792/2014 Saattohoitoprosessi uusi 28 1792/2014 Päivitetty Saattohoito ssa 29 1792/2014 Perustelut 30 1792/2014 Äänestys kv. 16.6.2014 Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Keskustelun kuluessa valtuutettu Pekka Pollari ehdotti valtuutettujen Hilkka Kontiaisen ja Eero Wetzellin kannattamana, että asia palautetaan ja kaupunginvaltuusto pitää saatuja selvityksiä riittämättöminä ja saattohoidon tilaa nykyisissä tiloissa epäasiamukaisena. Perustelut liitteenä 29. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Pollarin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä ja 26 eiääntä kahdeksan valtuutetun ollessa poissa, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmistelua varten. Äänestystulos otettiin pöytäkirjan liitteeksi 30. Merkittiin, että varavaltuutettu Hetti Rytsy poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Tuottavuusohjelma Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Laatija Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmä Versionumero 1.0 Päivämäärä 10.10.2013

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 2 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 Johdanto Tuottavuusohjelman palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmän toimeksiantona on palliatiivisen hoidon alueellisen palvelukartan kuvaaminen ja potilasryhmien hoitoprosessien kehittäminen sekä yli erikoisalojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen. Työryhmän työskentely kohdistuu niihin parantumattomasti sairaisiin potilaisiin, joiden sairausvaihe on edennyt pitkälle ja elinajan ennusteeseen ei pystytä enää vaikuttamaan, mutta potilaat kuuluvat edelleen aktiivisen oireenmukaisen hoidon piiriin. Tässä yhteydessä puhutaan arviolta viimeisestä elinvuodesta. Työryhmä on rajannut pois tästä tarkastelusta lapsipotilaat, koska heidän hoito vaatii erityistason osaamista ja on syytä edelleenkin keskittää erikoissairaanhoitoon. Lisäksi palliatiivista hoitoa / saattohoitoa tarvitsevien lapsipotilaiden määrä on onneksi hyvin pieni. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) toteuttamisen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on turvata palliatiivista hoitoa (saattohoitoa) tarvitsevalle potilaalle hyvä yksilöllinen hoito. Hoitoprosessia kehitetään niin, että jokainen potilas hoidetaan oikeassa paikassa oikea-aikaisesti välttäen tarpeetonta potilaiden siirtelyä hoitopaikasta toiseen erityisesti muutamaa kuukautta ennen kuolemaa. Selvityksen taustalla on työryhmän tuottama nykytilanteen kuvaus. Jatkotyöskentely tulee kohdistumaan niihin prosesseihin, jotka nykyisessä toiminnassa ovat erityisen haasteellisia. Nämä kriittiset kohdat on kuvattu osana tätä selvitystä. Määritelmiä Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan joko parantavan hoidon rinnalla tai silloin, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Palliatiivisen hoidon päämääränä on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Palliatiivisen hoidon ensisijaisena tavoitteena ei ole elämän pidentäminen, vaan sairaudesta aiheutuvien oireiden mahdollisimman hyvä hoito. Saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta siten, että palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden pitkäaikaisempaa oireenmukaista hoitoa. Saattohoito ajoittuu lähemmäs kuoleman todennäköistä ajankohtaa. (Käypä hoito 2012, STM 2010b) WHO antoi palliatiivisen hoidon suositukset vuonna 2002, jotka allekirjoitti 45 Euroopan Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 3 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 maata. Niissä korostetaan mm. kivun ja oireiden mukaista hoitoa sekä elämää ja kuolemaa luonnollisena prosessina. Suositusten mukaan palliatiivista hoitoa tulisi järjestää pääasiallisesti kodeissa. Jos potilas kuolee laitoksessa, hoitojakson tulee olla lyhyt. Palliatiivisen hoidon tulee integroitua kansalliseen terveydenhuoltoon ja erityisohjelmiin. (STM 2010a) Palliatiivista hoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain 200 000 300 000 henkilöä ja saattohoitoa noin 15 000 ihmistä. Saattohoitopotilaista syöpäpotilaiden osuus on noin 85 %, mutta saattohoitoa tarvitsevat myös muut kroonista kuolemaan johtavaa sairautta sairastavat potilaat (esim. pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta, krooninen keuhkoahtaumatauti ja tietyt neurologiset sairaudet, kuten ALS). Kymmenen tärkeintä kuolemaan johtavien sairauksien ryhmää vauraissa maissa ovat iskeeminen sydänsairaus, aivoverenkierron sairaudet, dementia, keuhkojen alueen syövät, alahengitystieinfektiot, keuhkoahtaumatauti, paksusuolisyöpä, diabetes, rintasyöpä ja mahasyöpä. (Käypä hoito 2012, STM 2010a) Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa 20 %:lla seuraavan 10 15 vuoden aikana. Arviolta kaksi kolmasosaa syöpäpotilasta tarvitsee elämänsä 2-3 viimeisen kuukauden aikana tehostettua palliatiivista kotihoitoa ja joka kolmas viimeisten elinviikkojensa aikana saattohoitoa. Nykyisellään palliatiivista- ja saattohoitoa ei ole organisoitu Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Valtaosa näistä potilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa terveyskeskusten vuodeosastoilla, pitkäaikaissairaaloissa, vanhusten hoitolaitoksissa ja kotihoidossa, sekä osin erikoissairaanhoidon akuuttisairaaloissa. Hoidon taso on kirjava. Suomessa on vain muutamia saattohoitoyksiköitä ja niissä voidaan hoitaa vuosittain yhteensä runsas tuhat eli noin joka kymmenes saattohoitoa tarvitsevista syöpäpotilaista. Vaikka perusterveydenhuollon kotisairaalat ja kotihoito tarjoavat mahdollisuuden hoitaa potilasta kotona kuolemaan saakka, ovat saattohoitopotilaiden kotikuolemat vielä harvinaisia. (Käypä hoito 2012, STM 2010b) Oireita lievittävää hoitoa annetaan parantavan hoidon rinnalla ja jatkona. Sairauden edetessä potilaan hoidon muuttaminen palliatiiviseksi hoidoksi tai saattohoidoksi edellyttää, että potilaan kanssa neuvotellaan hoitolinjauksista ja päätökset kirjataan sairauskertomukseen. Hyvin toteutuessaan elämän loppuvaiheen hoito on moniammatillisen työryh- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 4 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 män toteuttamaa potilaan kokonaishoitoa (omaiset/läheiset huomioiden), jota vapaaehtoiset työntekijät täydentävät. (STM 2010a) Kansallinen hoitosuositus Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan syövän hoidon kehittämistä vuosina 2010 2020. Työryhmän antaman selvityksen mukaan tavoitteena on, että vuonna 2020 jokainen (syöpä)potilas saa hyvää oire- ja saattohoitoa sitä tarvitessaan hoito- ja asuinpaikasta riippumatta. Ehdotuksen mukaan perusterveydenhuolto huolehtii kaikista potilaista, joiden hoito ei edellytä erityisosaamista. Näin ollen on keskeistä vahvistaa perusterveydenhuollon osaamista ja konsultaatiomahdollisuuksia. Lisäksi pyritään lisäämään kotihoitoa ja erikoistuneita palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköitä. (STM 2010b) STM:n työryhmä päätyi ehdottamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaista hoitojärjestelmää, jossa määritellään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon työnjako (I perustaso, II vaativa taso, III vaativa erityistaso). I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Osallistuvat alan opetukseen sekä lisäkoulutukseen. Lisäksi tekevät alan tutkimusta ja osallistuvat palliatiivisen hoidon kehittämiseen. Edellä kuvatut ehdotukset on arvioitu toteutuvan sillä, että jatketaan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden koulutusohjelmaa lääkäreille ja käynnistetään vastaava koulutus hoitohenkilökunnalle. Lisäksi järjestetään oireenmukaisen hoidon alueellista lisäkoulutusta lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle (I taso). Pyritään perustamaan isompiin kaupunkeihin ja kuntayhtymiin alueellisia palliatiivisen hoidon- ja saattohoidon yksiköitä päivä- ja kotisairaaloineen sekä kotiosastoineen turvaamaan ympärivuorokautinen apu, mahdollistamaan kotikuolemat sekä takaamaan joustavat konsultaatiomahdollisuudet (II taso). Lisäksi perustetaan yliopistosairaaloihin ja suurimpiin keskussairaaloihin palliatiivisen lääketieteen yksiköt antamaan vaativaa erityistason hoitoa sekä edistämään hoidon Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 5 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 kehittämistä ja tekemään tutkimustyötä (III taso). Luodaan sairaanhoitopiireittäin alueellisesti toimivat palliatiiviseen hoitoon siirtyvän potilaan hoitopolut edellyttäen saattaen vaihtamista. (STM 2010b) Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) uusi toimintamalli Tuottavuusohjelman työryhmä ehdottaa uudeksi toimintamalliksi sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen (STM 2010b) sekä alkukartoitukseen ja asiantuntijatyöryhmämme keskusteluun perustuen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaista hoitojärjestelmää. Vaikka tuottavuusohjelma on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen kehittämishanke, niin näkemyksemme mukaan on tärkeää, että pyrimme suuntaamaan toimintamme valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kestävällä kehityksellä pyritään saavuttamaan jatkuvia toiminnanmuutoksia kertaluonteisia leikkausten asemesta. I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. Perusterveydenhuolto on vastuussa perustason hoidosta, mikä on myös ensisijainen hoitomuoto. Tätä perustasoa toteutetaan terveyskeskusten vuodeosastojen lisäksi niin julkisissa kuin yksityisissä vanhainkodeissa, palveluasumisessa jne. Perustason hoitoon kuuluu myös kotihoito, joka tulee olla keskeisin tapa hoitaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaita tarkoituksenmukaisuus huomioiden. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. Pohjois-Savossa toimii tällä hetkellä vain yksi nimetty saattohoidon tukiyksikkö, joka sijaitsee Harjulan sairaalassa ssa. Iisalmen sairaala ja Varkauden sairaala toimivat kuitenkin vastaavalla periaatteella omilla alueillaan. Palliatiivisen hoidon (sis. saattohoidon) työryhmä ehdottaa, että em. kolmeen kaupunkiin perustetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon konsultoivat tiimit (mm. vastuulääkäri, hoitoa koordinoiva hoitaja, elektroninen lista asiantuntijoista) tukemaan oman alueensa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa toteuttavia tahoja. Alueellisesti toimiva tukitiimi on perusteltua jo siksi, että paikallinen tuntemus pystytään turvaamaan. Myös potilaiden hoidon viiveet minimoituvat tehokkaalla alueellisella koordinoinnilla. Pohjois-Savossa toteutetaan jo tällä hetkellä kotisairaalatoi- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 6 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 mintaa ssa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Uudessa toimintamalliehdotuksessa tätä toimintaa vahvistetaan. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Osallistuvat alan opetukseen sekä lisäkoulutukseen. Lisäksi tekevät alan tutkimusta ja osallistuvat palliatiivisen hoidon kehittämiseen. KYSin syöpäkeskuksen alaisuudessa on toiminut palliatiivisen hoidon poliklinikka noin kaksi vuotta. Tämä poliklinikka palvelee tällä hetkellä vain syöpäpotilaita kahtena päivänä viikossa. KYSiin on rakenteilla uusi säderakennus, jonka tiloihin on tulossa myös palliatiivisen hoidon yksikkö. Rakennus valmistuu vuonna 2015. Tavoitteena on, että tämä yksikkö palvelee koko Pohjois-Savoa / ERVA-aluetta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon erityistasoa vaativien potilaiden hoidossa erikoisalasta riippumatta sekä vastaa koulutuksesta ja kehittämisestä. Keskeistä on turvata ympärivuorokautinen konsultointiapu niin lääkäreille kuin hoitohenkilökunnallekin. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä on tukea kotona selviytymistä ja terveyskeskuksessa hoitamista. Yksikön toiminnalla pyritään saattaen vaihtamaan potilaan hoitovastuuta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Keskeistä on kuitenkin, että erityistasonhoitoa vaativissa ongelmatilanteissa perusterveydenhuollosta konsultoidaan oikea-aikaisesti palliatiivisen hoidon yksikköä. Uuden toimintamallin tuottavuusnäkökulma Työryhmässä on keskusteltu runsaasti siitä, mitä palliatiivinen hoito ja saattohoito maksavat. Hoidon hintaa on erittäin vaikea määritellä, koska suoria kustannusvaikutuksia ei ole saatavissa. Alla on esitetty hintavertailua siitä, miten erikoissairaanhoidon hoitopäivämaksut eroavat perusterveydenhuollon vuodeosastojen maksuista. Ko. potilasryhmän potilaat kuuluvat erikoissairaanhoidossa yleensä hoitoisuusluokka 3 5. (KYS 2012) Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 7 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 KYS vuodeosastot* halvin hoitopäivä kallein hoitopäivä keskiarvo Hoitoisuusluokka 1 185 672 322,70 Hoitoisuusluokka 2 251 786 397,45 Hoitoisuusluokka 3 341 1026 535,15 Hoitoisuusluokka 4 450 1301 662,75 Hoitoisuusluokka 5 500 1610 769,90 KYS päivystys* Vaativuusluokka 1 155 171 162,30 Vaativuusluokka 2 287 319 300,60 Vaativuusluokka 3 410 456 431,85 Päiv.os.2 416-416,00 *Hinnoista on jätetty pois lastentaudit ja psykiatria tk-vuodeosasto halvin hoitopäivä kallein hoitopäivä keskiarvo n kaupunki 210-210,00 Kysteri Koillis-Savo (lyhyt) Koillis-Savo (pitkä) 232 190-232,00 190,00 Leppävirta (lyhyt) Leppävirta (pitkä) 154 123 154,00 123,00 Nilakka (lyhyt) Nilakka (pitkä) 177 137-177,00 137,00 Siilinjärvi 183-183,00 Varkaus 164-164,00 Ylä-Savon SOTE 220 240 230,00 ISA Hoitoisuusluokka 1 420 450 435,00 Hoitoisuusluokka 2 475 540 507,50 Hoitoisuusluokka 3 660 720 690,00 Esimerkki 1. Kotisaattohoidossa olevan potilaan kipuoireet lisääntyvät, eikä kotona käytetyt lääkemääräykset enää auta. Tukiosastopaikkaa ei ole potilaalle suunniteltu, joten potilas ajautuu päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon tilanteen arviointiin, mahdollisiin lisätutkimuksiin ja tilanteen stabilointiin. Hoitojakso erikoissairaanhoidossa kestää edellä kuvatuissa tapauksissa arviolta päivystyskäynnin lisäksi kaksi hoitopäivää, jonka jälkeen potilas siirtyy omaan terveyskeskukseensa tai takaisin kotihoitoon. Uuden toimintamallin perusteella potilas pääsee suoraan omaan terveyskeskukseensa tukiosastopaikan turvin, josta konsultoidaan erikoissairaanhoidon palliatiivisen hoidon asiantuntijoita tarvittaessa. Kustannusvaikutus: KYSissä päivystyskäynti (vaativuusluokka 3) on keskiarvoistettuna 431,85. Vuodeosastojen hoitopäivämaksu (hoitoisuusluokka 3) on keskiarvoistettuna Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 8 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 535,15. Jos näitä hoitopäiviä on kaksi, niin hintaa kertyy 1502,15 (431,85 + 2 x 535,15 ). Jos potilas pystyy siirtymään suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle tukiosastopaikalleen, niin hoito maksaa 962,15 vähemmän (laskennassa käytetty keskiarvoistettua hoitopäivämaksua perustuen yllä esitettyihin hintoihin = 180,00 ). Esimerkki 2. Vuonna 2012 syöpätautien vuodeosastolla hoidettiin 576 potilasta, joista noin 460 (~80 %) oli palliatiivisessa hoidossa. Näistä noin 275 potilasta (~60 %) oli aktiivisessa palliatiivisessa hoidossa ja 185 potilasta (~40 %) oirehoidossa ja/tai saattohoidossa. Edellä mainituista 185 potilaista noin puolet olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa, jos palliatiivisen hoidon osaamista ja resursseja olisi riittävästi. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 6,3 vrk. Vuonna 2012 osastolla kuoli 60 palliatiivisessa hoidossa olevaa potilasta, joista arviolta 50 % (30 potilasta) olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa. Kustannusvaikutus: KYSin syöpätautien vuodeosastolla 6,3 vrk hl 4 = 2595 90 potilasta x 2595 = 233 550 /v. Terveyskeskuksen vuodeosastolla 6,3 vrk (180 x 6,3 vrk) = 1134 90 potilasta x 1134 = 102 060 /v. Terveyskeskuksessa hoidettuna hintaa kertyy vuodessa 131 490 vähemmän. Uuden toimintamallin kannalta erityistä huomiota vaativat asiat Työryhmässä on nostettu esille ne kriittiset pisteet, jotka nykyisessä toiminnassa ovat ns. pullonkauloja. 1. Potilaiden hoitolinjaus tulee tehdä ajoissa. Tämä hoitolinjaus sisältää palliatiivisen hoidon suunnitelman tai saattohoitosuunnitelman ja hoito-ohjeet jatkohoitopaikkaan sekä saumattomat hoitopolut. Hoitosuunnitelma on myös hallinnollinen asiakirja, jota tulisi kehittään yhdenmukaiseksi. Tällä hetkellä hoitolinjauksia ei tehdä riittävästi. Perusterveydenhuollon toimijat toivovat, että mikäli potilas on erikoissairaanhoidossa, niin esim. saattohoitopäätös tehtäisiin siellä. Perusteena tälle on se, että erikoisaloilla on vankka tietämys ja osaaminen hoitamansa elinikää ja elämänlaatua rajoittavan taudin ennusteesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa siihen (kuratiivinen, palliatiivinen, operatiivinen / konservatiivinen hoito). Keskeistä on kuitenkin se, että hoitolinjaukset tulee tehdä sen lääkärin (yleistai erikoislääkäri) toimesta, joka potilaan parhaiten tuntee. Tehtiin hoitolinjaukset sit- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 9 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 ten erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, niin hoitolinjaukset pitää tehdä aina kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella, konsultoiden tarvittaessa potilasta parhaiten tuntevia hoitotahoja. Lisäksi tällä hetkellä hoidonrajauksessa käytetään käsitteitä (esim. DNAR, DNR, saattohoitopäätös) epäjohdonmukaisesti ja esimerkiksi DNAR päätöstä ja saattohoitopäätöstä pidetään usein synonyymeina. Työryhmässä keskusteltiin siitä, että oleellista on käydä potilaiden ja omaisten / läheisten kanssa kuoleman lähestymiskeskustelu. Lisäksi on määriteltävä selkeästi, kuka vastaa hoidosta mihinkin vuorokauden aikaan. Tulevaisuudessa potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen saattaa olla riski hoitopolkujen toimivuudelle. 2. Tiedonkulku on saatava niin hyväksi kuin mahdollista. Tiedonkulku ei ole tällä hetkellä saumatonta ja siinä on pitkiä viiveitä. Esim. kotisairaanhoito on osassa kunnista sosiaalitoimen alla, jolloin he eivät saa automaattisesti tietoa potilaan edellisestä hoitopaikasta, vaikka potilas siirtyy heidän hoitovastuulleen. Kaiken kaikkiaan tekniikka millä kunnat ottavat potilaat vastaan vaihtelee. Keskeistä on, että jokainen hoitotaho vastaa osaltaan viiveettömästä tiedonkulusta. Yhtenä keinona on tiedon vastaanottamisen kuittaaminen, jolloin myös hoitoon vaikuttaneiden viiveiden selvittäminen on helpompaa. 3. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon painopiste tulee siirtää laitoshoidosta kotihoitoon. Ehdoton edellytys on, että kotihoidossa olevalle potilaalle pystytään takaamaan ns. tukiosastopaikka ja ympärivuorokautinen konsultaatiopuhelinnumero, mikäli kotona pärjääminen äkillisesti huonontuu. Tällä hetkellä tukiosastopaikan puuttuminen aiheuttaa muun muassa ylimääräistä painetta päivystystoimintaan, johon potilaat joutuvat turvautumaan sairaustilanteen pahentuessa. Suuri taloudellinen säästö on saavutettavissa sillä, että kuolemaa edeltävä terveyspalveluiden erittäin runsas ja hallitsematon käyttö (ns. pyöröoviefekti) saadaan hallintaan. Kotihoidon toteuttamisessa osaava ja riittävä henkilökunta ympärivuorokautisesti on avainasemassa. Tällä hetkellä kotihoidolla ei ole riittävää sairaanhoidollista osaamista. Myös ensihoidon rooli kotihoidossa tulee suunnitella. Lisäksi tulee huomioida myös erilaiset asumispalvelut, jotka nykyisin on erittäin kirjavasti toteutettu. 4. Riittävä ja ajanmukainen koulutus niin lääkäreillä kuin hoitohenkilökunnalla tulee varmistaa. Koulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä tulee olla myös tästä koulutuksesta vastaaminen. Alueellisten kou- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 10 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) 10.10.2013 lutustapahtumien lisäksi on keskeistä jalkautua perusterveydenhuoltoon kouluttamisen, konsultoinnin ja verkottumisen merkeissä. Yhteistyötä tehdään niin yliopiston kuin ammatillisen koulutuksenkin kanssa. 5. Moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää. Erityisesti elämän loppuvaiheen hoidossa oleva potilas tarvitsee usein muutakin kuin sairaanhoidollista hoitoa. Hoitotiimissä lääkäreiden ja hoitajien kanssa kiinteässä yhteistyössä ovat mm. sosiaalityöntekijät, psykologit, fysioterapeutit, kuntoutusohjaajat ja sairaalapastorit. Myös vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä voimavara. Lopuksi Kuolevat potilaat eivät ole uusi potilasryhmä, vaan heitä hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Nykyinen terveyskeskusjärjestelmä tarjoaa hyvät edellytykset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämiseksi. Esimerkiksi vuodepaikkoja voidaan käyttää myös ns. tukiosastopaikkoina. Näin ollen kyse on pitkälti toiminnan uudelleen järjestämisestä toiminnan kannalta järkevästi. (Kuntaliitto) Lähteet Kuntaliitto. Kunnat.net. Vuorinen E, Hänninen J, Lehto J. Saattohoidon järjestäminen kunnissa. (http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/sivut/default.aspx) KYS 2012. Kliinisten erikoisalojen palvelutuotteet, suoritteet ja hinnat 2013. Sairaanhoitopiirin johtajan päätös 16 / 20.12.2012. (www.psshp.fi) Käypä hoito suositus 2012. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. (päivitetty 28.11.2012) STM 2010a. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. STM 2010b. Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010 2020. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6. Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus 0171495-3

Saattohoitoprosessi Versio 1.0 Sivu1 Laatija Vastuuhenkilö Omistaja / Hyväksyjä Versio ja päivämäärä Harjulampi, Tiia; Jantunen, Päivi Länsimies-Antikainen, Helena Penttinen, Jorma 1.0 16.11.2012 Prosessin tiedot Ohjeet / Oppaat Asiantuntija verkosto Potilas Hoidon tarve elämän loppuvaiheessa Potilas siirtyy saattohoitoon kotiin tai saattohoidosta vastaavaan yksikköön Potilaan oireet pahenevat (ei selviä esim. kotona kivun kanssa) Kuolema Omaiset ikoissairaanhoito usterveydenhuolto Vastaanottokäynti tai hoitojakso (ESH ja/tai PTH) Saattohoitopäätös, jatkohoitosuunnitelma ja keskustelu eri tahojen kanssa (tieto saattohoitopotilaasta on kaikilla hoitavilla tahoilla) Omaista tuetaan koko saattohoitoprosessin läpi. Hoitava paikka järjestää tuen (esim. hoitajavetoinen säännöllinen tukitoiminta) Saattohoidosta vastaava yksikkö vastaa potilaan saattohoidon laadukkaasta toteuttamisesta PTH -> kotisairaanhoito, TK-vuodeosasto, yksityiset hoitokodit Antaa 24/7 tukea saattohoidosta vastaavaan yksikköön Potilaan hoidon tarpeen uudelleen arviointi, hoidon toteutus ja seuranta Potilas siirtyy erikoissairaanhoitoon tai käy siellä Kuoleman toteaminen ja omaisille ilmoittaminen Tuen tarve Kuolintodistus ym. viranomaisasiat Omaisen tiedon ja tuen tarpeeseen vastaaminen Muu erikoisala tai asiantuntija (KYS) Palliatiivisen hoidon asiantuntija: konsultointi teistyökumppanit Sosiaalityö Kipupoliklinikka Sairaalasielunhoito Seurakunnat / uskonnolliset yhteisöt Vapaaehtois- ja vertaistoiminta KELA, vakuutusyhtiöt Hautaustoimisto

Saattohoito ssa Nykytilanne ja kehittämisehdotus 5.5.2014 Moniammatillinen saattohoidon työryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN?... 3 2. SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖSSÄ... 5 2.1 Saattohoitoyksikön henkilöstö ja tilat.5 2.2 Kotihoidon tukeminen... 6 2.3 Moniammatillisuus... 7 2.4 Omaisten merkitys... 7 2.5. Tukihenkilötoiminta... 8 3. SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖN TOIMINTALUKUJA JA KUSTANNUKSET..8 4. KOTISAATTOHOITO KUOPIOSSA... 9 4.1 Kotisaattohoidon nykytilanteen kuvaus... 9 4.2 Kotisaattohoidon kehittämistarpeet ja toiveet... 9 5. KUNNALLINEN SAATTOHOITOMALLI... 11 5.1 Saattohoidon edellytykset... 11 5.2 Hoitolinjausten merkitys... 11 5.3 Porrasteisen saattohoidon erityisosaaminen... 12 5.4 Kotisaattohoidon järjestäminen... 12 5.5 Kunnallinen saattohoitokoti... 13 5.6 Saattohoitotoiminnan edellytyksiä... 14 5.7 Vapaaehtoistyön kehittäminen... 15 6. LOPUKSI... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN? Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelta 2010 antamassa selvityksessä Hyvä saattohoito Suomessa on laaja selvitys saattohoitosuosituksista asiantuntijakuulemiseen perustuen. Saattohoitosuositusten tarkoituksena on turvata hyvä saattohoito jokaisen kuolevan ihmisen oikeutena. Saattohoitosuositukset koskevat kuolevan ihmisen hoitoa, hoidon suunnittelua ja järjestämistä sekä henkilöstön osaamista. Hyvän saattohoidon toteutumista tukee hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi ja erityisesti sen velvoite kärsimyksen lievittämiseksi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut suositukset terveydenhuollon yhteisestä arvoperustasta (2001), saattohoidosta (2003) ja vanhusten hoidosta (2008). ETENE:n julkaisussa Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa (2001) todetaan, että Suomella on hyvät edellytykset saattohoitoon. Julkaisussa korostetaan, että potilaiden omia toiveita oman elämänsä viime hetkien hoidosta tulee huomioida yhä enemmän. Kuolevan potilaan hoidon kehittämisessä tarvitaan entistä enemmän keskustelua, yhteistyötä ja informaatiota. Kotisaattohoitoon tulee suunnata voimavaroja. Saattohoito-ohjeissa korostetaan saattohoitoneuvottelujen laatua, hoitotahdon toteutumista ja saattohoidon järjestelyjä. Suomessa saattohoidon ohjauksen perustana ovat Lääkintöhallituksen sairaanhoitolaitoksille vuonna 1982 antamat terminaalihoidon ohjeet. Ohjeissa korostetaan saattohoidon inhimillisyyttä ja sellaisten hoitotoimien välttämistä, jotka eivät oleellisesti vaikuta sairauden ennusteeseen. Ohjeen yleisenä periaatteena on, että potilas voisi elää saattohoitovaiheen ilman vaikeita oireita tai kipuja, haluamassaan ympäristössä omaistensa ja läheistensä seurassa. Potilaan toivomukset saattohoidossa tulisi ottaa huomioon eikä hänen pitäisi kokea itseään hylätyksi tai jäädä yksin, ellei hän itse ole sitä toivonut. Hoitopaikan valinnassa korostetaan, että potilaalla tulisi olla oikeus valita joko koti- tai sairaalahoito. Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus ja jonka jäljellä oleva elinaika arvioidaan lyhyeksi. Sairauteen ei ole enää tarjolla ennustetta parantavaa hoitoa. Saattohoito perustuu potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon. Saattohoito on arvoperusteista toimintaa. Sen eettisinä arvoina ovat hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus sekä oikeudenmukaisuus. Saattohoidossa potilas saa hyvän perushoidon, hänen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiinsa vastataan, hänen oireitaan lievitetään ja hänen omaisiaan tuetaan. Potilaan saattohoitosuunnitelma perustuu potilaan ja omaisten ilmaisemiin arvoihin, päämääriin, tarpeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös toiveisiin. Saattohoitopäätös tulee tehdä ennen kuin potilas siirtyy

4 saattohoitoon. Asiasta keskustellaan potilaan ja mikäli hän sallii myös hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Hoitopäätökset kirjataan potilaskertomukseen. Saattohoitopäätös on juridinen päätös. Saattohoitopotilaan hyvä elämänlaatu muodostuu siitä, että hänestä huolehditaan, että hän tuntee olonsa turvalliseksi, osallistuu itseään koskeviin hoitoratkaisuihin sekä kokee säilyttävänsä oman elämäntapansa ja arvonsa ihmisenä. Saattohoidon toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja riittävästi erikoiskoulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa. Suositus saattohoitoyksikön henkilöstömitoituksesta on yksi hoitaja vuodepaikkaa kohti. Kuolemasta puhutaan avoimesti ja kiertelemättä, mutta keskusteluun ei pakoteta. Kuoleva ihminen kokee itsensä usein turvattomaksi, levottomaksi, alakuloiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja avuttomaksi. Hänen ympärillään tulee olla riittävästi tilaa, mieluiten oma huone, jossa hän voi olla rauhassa omaistensa ja läheistensä kanssa. Omaiset ja läheiset arvostavat myönteistä ja avointa ilmapiiriä ja hoitoympäristöä, jossa tunteita voi ilmaista vapaasti. Omaisille ja läheisille annetaan riittävästi aikaa ja hoitoyhteisössä pyritään kiireettömään tunnelmaan. Omaisille ja läheisille tarjotaan mahdollisuutta olla yhteydessä saattohoitoyksikköön myös potilaan kuoleman jälkeen. Suurin osa saattohoitopotilaista on pitkälle edennyttä syöpää sairastavia. Saattohoitopäätös on syöpätaudeissa selvemmin tehtävissä ja myös oireet usein vaativat saattohoidon erityisosaamista. Muissa kuolemaan etenevissä sairauksissa saattohoitopäätöksiä sen sijaan tehdään harvoin johtuen tautitilanteiden hankalasti ennakoitavissa olevista ennusteista. Myös tiedonpuutos saattohoidosta vaikuttaa asiaan. Perustieto saattohoidosta tulisi olla kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Vaativampi osaaminen sen sijaan tulisi keskittää saattohoidon osaamiskeskuksiin porrastetusti. Pieni osa hyvin vaativista tilanteista tulisi edelleen hoitaa erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan suurin osa saattohoitopotilaista voidaan hyvin hoitaa kunnan järjestämässä saattohoitoyksikössä. On sanottu, että hyvän kuoleman laadun varmistaminen edellyttää aina ammattitaitoa: yksikön työntekijöiden on osattava tukea potilaita ja omaisia kuoleman lähestyessä. Hyvä saattohoito edellyttää moniammatillisen tiimin osaamista. Ympärivuorokautinen tuki ja apu ovat saattohoidossa välttämättömiä niin laitos- kuin kotihoidossa. Arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut, että kuolevan potilaan kohtelu on lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja jokaisen hoitoyksikön hoidon laadun tärkein mittari. (1.osion laatija: Hanna Seppä)

5 2. SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖSSÄ Saattohoidon tukiyksikkö toimii Harjulan sairaalan Kivelän kiinteistössä katutason kerroksessa osasto 7A tiloissa. Osastolla hoidetaan kuopiolaisia aikuisia pääsääntöisesti syöpää sairastavia saattohoitovaiheessa olevia potilaita. Saattohoitosuosituksiin pohjaten pyrkimyksenä on ollut tarjota saattohoito potilaan omien toiveiden mukaisesti joko kotona tai tukiyksikössä. 2.1 Saattohoitoyksikön henkilöstö ja tilat Saattohoidon tukiyksikkö 7A kuuluu osastokokonaisuuteen, joka jakautuu kolmeen toiminnallisesti erilaiseen osaan. Kaksi muuta ovat 7B pitkäaikaishoitoa tarvitsevien ja 6 vaikeasti dementoituneiden osasto. Osastot ovat tilojen suhteen toisistaan erillään. Osasto 7A ja B ovat samassa tasossa, ja niitä erottaa sairaalan yleinen käytävä ja hissiaula. Osasto 7B on rakenteellisesti paljolti 7A:n kaltainen. Osasto 6 on kerrosta alempana. Näillä on yhteinen osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Hoitajat sijoittuvat osastokokonaisuudessa pitkälti omien toiveidensa ja koulutuksensa mukaisesti. Työvuorojärjestelyt on pyritty järjestämään siten, että vuorossa olisi aina myös sairaanhoitaja päiväsaikaan. Yövuoroissa on yleensä kaksi lähihoitajaa. Yöaikana sairaanhoitajan työpanoksen saattohoidon tukiyksikköön on tarvittaessa huolehtinut Harjulan sairaalan osastojen 1, 2 ja 6 sairaanhoitajat. Osaston muutto 7A tiloihin keväällä 2013 kasvatti potilaspaikkalukua ja johti hoitohenkilöstön kohdalta jossain määrin uusiin järjestelyihin. Osastonhoitajan vaihtuvuus on ollut saattohoidon tukiyksikön yksi haasteista, ja sen osalta tilanne pyritään vakauttamaan kevään 2014 aikana. Joulukuussa 2013 osaston täyttöasteeksi hyväksyttiin 71 %, jolloin tavoitteena on kymmenen potilasta. Hoitohenkilöstövahvuus on 0.75 osaston ollessa täysi ja 0.88, kun kymmenen paikkaa on täynnä. Saattohoidon tukiyksikössä on kahdeksan potilashuonetta, joista seitsemän ovat ns.2h huoneita. Yksi on pieni 1h huone. Osaston täyttöasteen ollessa 71 %, on kuudella potilaalla mahdollisuus 1h huoneeseen ja näistä viidessä huoneessa on mahdollisuus tarvittaessa omaisen yöpyä. Kaksi huonetta on 2h huoneena käytössä. Virallinen potilaspaikkamäärä on 14. Kaikki potilashuoneet ovat pieniä ja niistä puuttuvat omat wc- ja peseytymistilat. Suurimmasta osasta huoneista on näkymät Harjulan sairaalan ja yliopiston / KYS:n väliselle alueelle. Oman haasteensa ovat muodostaneet eristystä (yleensä bakteerikannan vuoksi) tarvitsevat potilaat. Vuodepotilaiden hoitoneuvottelut on pidetty potilashuoneissa, ja osaston ollessa täydempi on potilaan ja omaisten tarvitsemaa yksityisyyttä ollut hankala turvata. Osasto 7A:n kanslia kolmen eri yksikön yhteisessä käytössä (mm. hoitajien työlistat sijaitsevat kansliassa) aiheuttaen liikennettä saattohoitoyksikön tiloissa. Kahvihuone on osasto 7A ja B:n yhteinen, ja kulku huoneeseen on saattohoidon tukiyksikön kanslian kautta. Työrauhaa on ollut ajoittain haasteellista löytää. Lääkehoitohuone on pieni ja sen vuoksi ajoittain tilaltaan riittämätön. Lääkärin kanslia sijaitsee osaston tiloissa ja sitä käytetään mm. omaisten kanssa käytäville