24.6.2015 ISONKYRÖN KUNTA PÄIVÄKOTI PIKKUTERVAKON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Pikkutervakko Isonkyrön kunta
1 Sisällys Esipuhe... 2 Päiväkoti Pikkutervakko... 3 Arvopohja ja kasvatuksen päämäärät... 4 Yhteisöllisyys vanhempien kanssa Pikkutervakossa... 5 Yhteistyö koulun kanssa... 5 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristö... 7 Kielen merkitys... 8 Erityistä tukea tarvitsevat lapset... 9 Eri kulttuuritaustaiset lapset... 9 Moniammatillinen yhteistyöverkosto... 10 Lapselle ominaiset tavat toimia... 11 Sisällölliset orientaatiot... 12 Kasvatuskumppanuus... 14 Arviointi... 15 Lähteet... 16
2 Esipuhe Pikkutervakon varhaiskasvatussuunnitelmaa aloitettiin valmistamaan vuonna 2014 Isonkyrön kunnan päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa mukaillen. Rungon päiväkodin omalle suunnitelmalle kokosivat talon lastentarhanopettajat, jonka jälkeen koko henkilökunta osallistui suunnitelman tekemiseen. Talon oman varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on toimia työntekijöiden työvälineenä sekä antaa selkeä kuva Pikkutervakon toiminnasta päiväkodissa olevien lasten perheille. Toivomme, että olemme osanneet avata päiväkodin arkea selkeästi ja annamme teille vastaukset mahdollisimman moneen, miksi kysymykseenne tämän Pikkutervakon oman varhaiskasvatussuunnitelman kautta.
3 Päiväkoti Pikkutervakko Pikkutervakko on vuonna 2012 perustettu 12+21paikkainen päiväkoti, jossa on kaksi ryhmää alle 3-vuotiaat Metsätähdet ja 3-5-vuotiaat Sinikellot. Päiväkoti sijaitsee Kylkkälän alakoulun kanssa samassa kiinteistössä, peltojen keskellä, valtatien vieressä, hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Talossamme on kaksi erillistä osastoa, joista löytyvät tilat päivittäisille toiminnoille. Erillinen verstas, joka toimii yhtenä pienryhmätilana ja mahdollistaa erilaisten projektien toteuttamisen. Sisäliikuntatiloina toimivat Kylkkälän kylätalon liikuntasali sekä molempien puolien nukkumatilat, jonka kaappisängyt tilan seinillä mahdollistavat. Päiväkodilla on myös mahdollisuus käyttää koulun luokkatiloja niiden ollessa opetukselta vapaana. Päiväkodissamme toimii ammattitaitoinen henkilökunta, joka koostuu kahdesta lastentarhanopettajasta (sosionomi AMK), kolmesta lähihoitajasta, kahdesta lastenhoitajasta sekä ryhmäavustajasta. Lisäksi työtämme on tukemassa Kelto (kiertävä erityislastentarhanopettaja), joka on talossamme kerran viikossa tai tarvittaessa useammin.
4 Arvopohja ja kasvatuksen päämäärät Lapsilähtöisyys: Päiväkodissamme toteutamme pienryhmätoimintaa, joka omalta osaltaan lisää lapsilähtöistä työskentelyä. Pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan lapsiryhmän jakamista 2-3 pienempään ryhmään päivän aikana. Näin ollen lapsen ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita on helpompi havainnoida ja toteuttaa pienemmässä ryhmässä. Teemme vuosittain toimintasuunnitelman rungon, jonka jätämme tietoisesti riittävän väljäksi, jotta lasten ääni pääsee toimintakauden aikana kuuluville. Syyskaudella tutustumme lapsiin heidän omien kiinnostuksen kohteiden kautta, joita syvennämme kevään aikana. Turvallisuus: Lapsen ja perheen aito kohtaaminen luo pohjan toimivalle kasvatuskumppanuudelle, joka lisää lapsen turvallisuudentunnetta ja yhteenkuuluvuutta. Rajoja ylittävää tutustumista lapsiin ja heidän perheisiin vuosittaisen teemaan sopivan pehmon/eläimen avustuksella, joka vierailee jokaisen lapsen kotona, tuoden kodin terveiset päiväkodille mukanaan. Päiväkotimme pieni henkilöstömäärä takaa sen, että kukin kasvattaja on tuttu jokaiselle lapselle ryhmästä riippumatta. Viikoittaisten tiimi- ja talonpalavereiden ansiosta keskustelemme lasten asioista kasvattajatiimeissä ja jaamme näkemyksiä. Tämä takaa sen, että pystymme jakamaan kunkin lapsen onnistumiset ja ilot sekä tehokkaasti että nopeasti puuttumaan huolenaiheisiin sellaisten esiintyessä. Yhteisöllisyys: Pyrimme työssämme vahvistamaan lasten kykyä huomioida ja kunnioittaa kunkin lapsen yksilöllisiä piirteitä. Kasvattajan mallin kautta lapsi oppii ottamaan muut huomioon ja välittämään toisista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 13). Ajatuksenamme on opettaa lapsia huomaamaan, että kuka tahansa voi ryhtyä leikkiin kanssasi. Arjen yhteisöllisyys näkyy yhteisinä ulkoilu- ja lauluhetkinä. Uutena mallina alamme toteuttamaan leikkitilojen valintaa toiselta osastolta. Lapset saavat mielenkiintonsa mukaan lähteä leikkimään vapaaseen leikkiin Sinikelloista Metsätähdille tai toisinpäin. Aivan pienten leikkijöiden matkassa kulkevat aikuiset koko ajan. Lapset saavat näin mahdollisuuden kohdata eri-ikäisen leikkitoverin tai sisaruksen myös sisäleikeissä.
5 Lapsen ääni tulee paremmin kuulluksi hänen oman toiveensa kautta. Samalla lapsi oppii myös sosiaalisia taitoja ja mallioppimisen kautta tapahtuu oivalluksia pienemmillekin leikkijöille. Yhteisöllisyys vanhempien kanssa Pikkutervakossa Vanhempainillat Päivittäiset keskustelut Vuosittaiset vasu-keskustelut, vanhempainvartit Yhteiset juhlat ja tapahtumat Vanhempaintoimikunta Muu yhteistyö, kuten tiedottaminen sähköpostin avulla Lapsen oma vasu Yhteistyö koulun kanssa Fyysisesti läheinen sijainti koulun kanssa luo edellytykset tilojen yhteiskäyttöön sekä päivittäiseen kommunikointiin. Sinikellot ruokailevat päivittäin koulun ruokasalissa. Kummilapsitoiminta on suunnitteilla koulun kanssa. Toiminnan tarkoituksena on taata mahdollisimman matala kynnys päiväkodista kouluun siirtymisessä sekä vuorovaikutussuhteiden luominen. Kummilapsitoimintaan osallistuisivat päiväkodin kasvattajien ehdotuksesta 3.luokkalaiset ja pääasiassa päiväkodin Sinikellojen ryhmä.
6 Toiminta-ajatus Tarjoamme laadukasta ja turvallista päivähoitoa ja varhaiskasvatusta lapsille perheineen. Työskentelemme lämmin syli avoinna, suuret korvat kuulolla. Työmme on suunnitelmallista, lapsilähtöistä ja avoimeen keskusteluun kannustavaa. Turvaamme lapsen kasvun ja kehityksen hänen ikätasonsa ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Pienen päiväkodin ilmapiiri mahdollistaa lasten yksilöllisen huomioimisen ja asioihin nopeasti puuttumisen. Turvalliset ja ammattitaitoiset kasvattajat luovat lapselle myös välittävän ja lämpimän ilmapiirin. Panostamme sekä lasten että aikuisten viihtyvyyteen avoimen ja seiniä ylittävän toiminnan ja keskustelun kautta.
7 Toimintaympäristö Psyykkinen: Päiväkotimme on pieni yksikkö, joka mahdollistaa seinättömän yhteistyön talon kasvattajien ja lasten välillä. Avoin, turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa huomioidaan vanhempien toiveet lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Opetamme lapsille hyvien tapojen noudattamista. Sosiaalinen: vuorovaikutteinen sekä lapsiryhmän sisällä että kasvattajat lasten kanssa. Lasten ja aikuisten kanssa yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen. Vapaa ja ohjattu leikki, joka kehittää lapsen sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Fyysinen: päiväkodissamme on nykyaikaiset ja turvalliset tilat. Kullekin tilalle on osoitettu toiminto, joka suoritetaan sille suunnitellussa paikassa, mutta tilat ovat myös muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Lapset saavat leikkivaraustaulun kautta valita itsellensä sopivan toiminnon, joka kannustaa lasta omaehtoiseen ja vapaaseen leikkiin. Aidattu piha-alue, josta löytyvät seikkailuun tarvittavat hiekka-alueet keinuineen, liukumäkineen ja leikkimökkeineen. Esteettinen: toimintakausien vaihtuvien teemojen kautta kiinnitämme huomiota esteettisten näkemysten ja kokemusten tuottamisesta lapsille. Suurimpana ja yhteisenä näyttämönä toimii päiväkodin yhdyskäytävä. Askartelut ja muut lasten työt pyritään asettelemaan esille siten, että kukin lapsi pystyisi nauttimaan omasta taiteestaan. Koristelemme päiväkotia juhlien mukaan, mikä lisää lapsen kokemusta vuodenaikojen ja kulttuuriimme olennaisesti liitoksissa olevien juhlien merkityksestä. Päiväkodissamme kasvattajan tehtävänä on olla toimintaympäristöjen aktiivisena havainnoijana, nähdä ja kuulla lasten tarpeet ja turvata heidän ikätasoinen kasvu ja kehitys. Tavoitteena on muovata toimintaympäristöjä vastaamaan lasten muuttuviin tarpeisiin.
8 Kielen merkitys Kielen merkitys on keskeistä lapsen kehitykselle jo alusta lähtien, pienen lapsen kiinnostuessa ympäristöstään ja paikastaan siinä. Kieli tukee lapsen ajattelun ja vuorovaikutuksen kehitystä. Kielen avulla lapsi pystyy ilmaisemaan itseään ja vahvistamaan ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 19.) Pieni lapsi ilmaisee aluksi itseään elein, ilmein ja liikkein. Me kasvattajina kuuntelemme lasten mielenkiinnon kohteita, eläydymme ja vastaamme niihin sekä rohkaisemme lasta vuorovaikutukseen turvallisessa ja välittävässä kasvuympäristössä samalla vahvistaen lapsen myönteistä minäkuvaa. Kielen kehityksen tukena käytämme myös kuvia apuna päivittäisten toimintojen nimeämisessä. Kirjat, sadut, lorut, laulut, kirjaimet ja leikit ovat olennaisena osana tukemassa lapsen kielellistä kehitystä. Lapsen kasvaessa kielen tehtävä korostuu ajattelun tukena, ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueilla. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Toiminnassaan lapsi tarvitsee kieltä ja se kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 19-20.) Kielen oppimisen tukemiseksi henkilökuntamme on osallistunut tukiviittomien opetukseen. Tukiviittomia käytämme puheen ymmärtämisen ja tuottamisen tukena päivittäisessä kommunikaatiossa kaikkien lasten kanssa. Tämä kannustaa lapsia omaehtoiseen tukiviittomien käyttöön. Arjessamme ymmärrystä ja oppimista tukevat toimimista ohjaavat kuvakortit.
9 Erityistä tukea tarvitsevat lapset Kelto (kiertävä erityislastentarhanopettaja) käy viikoittain päiväkodilla pitämässä lapsille KiLi - ja KUTTU ryhmätoimintaa ennalta sovituille ryhmille. KiLi-ryhmässä menetelmät ovat kielen ja kommunikoinnin tukemiseen tarkoitettuja, joissa mm. liikunnan, kuvien kautta vahvistetaan lapsen sosiaalisia taitoja sekä tietoisuutta kehosta ja sen hallinnasta. KUTTU-ryhmässä tuetaan kuvilla lapsen kommunikointia ja helpotetaan osallistumista ryhmässä. Toiminnalla pyritään vuorovaikutustaitojen ja kommunikointivalmiuksien laajentamiseen. Eri kulttuuritaustaiset lapset Lapsen oman kulttuuritaustan selvittämistä tukevat vanhempien kanssa käytävät vasukeskustelut. Tuemme lapsen suomenkielen oppimista mm. kirjojen, laulujen, kuvien ja tukiviittomien kautta.
10 Moniammatillinen yhteistyöverkosto Verkoston kanssa tehtävä yhteistyö ja määrä vaihtelevat toimintakausittain. Tähän vaikuttavat mm. päiväkodissa olevien lasten ja perheiden tarpeet. Seurakunta Sosiaali ja terveystoimi Terapeutit (puhe-, toiminta-, fysioterapia) Koulu Kirjasto Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Tulkkipalvelut Sedu ja VAKK Neuvola Muut päivähoidon yksiköt
11 Lapselle ominaiset tavat toimia Leikki: Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan oppii leikkiessään (Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma 2003, 21-22). Lapselle ominainen tapa toimia on leikkiä ja jäljitellä aikuisen tai isompien lasten toimintoja. Leikki tapahtuu, varsinkin pienten lasten leikki, vuorovaikutussuhteessa muihin ihmisiin. Pikkutervakossa on monipuoliset leikkivälineet sekä tilat, jossa voidaan pienryhmittäin keskittyä sekä ohjattuun että vapaaseen leikkiin. Oppimisympäristön pyrimme järjestämään leikkiä motivoivaksi. Liikunta: Liikkuessa lapsi oppii tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoaan, joka omalta osaltaan vahvistaa lapsen itsetunnon kehittymistä. Pikkutervakossa tarjoamme lapsille mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan kaikkina vuodenaikoina sekä sisällä että ulkona. Liikuntamuotoja ovat kävelyretket, viikoittainen jumppa, satujumppa, liikunnalliset ulko- ja sisäleikit, musiikkiliikunta ja tanssi. Tutkiminen: Pikkutervakossa lasta rohkaistaan tutkimaan, kyselemään, pohtimaan sekä kokeilemaan uusia asioita innokkaasti. Osana arkea ovat päivittäiset keskustelut vuodenaikojen ja säiden muutoksista sekä eläinten ja luonnon tutkiminen. Kasvattajat muodostavat mielenkiintoisen ja monipuolisen kasvuympäristön, joka omalta osaltaan kannustaa lasta oma-aloitteiseen asioiden havainnointiin ja tutkimiseen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen: Pikkutervakossa annamme lapsille mahdollisuuden käsillä tekemiseen ja luovaan ilmaisuun sekä ohjatusti että vapaan toiminnan aikana. Yhdyskäytävällä toimintakausittain vaihtuvien projektien kautta lapset voivat tuntea ja nähdä omia ja muiden lasten töitä, mikä vahvistaa lapsen taidekokemuksia ja lisää omaa luovuutta. Taiteellisuutta opitaan ja koetaan seuraavien asioiden avulla; värit, erilaisten materiaalien ja tekniikoiden käyttö, askartelut, draama, musiikki, laulut ja laululeikit, soittaminen sekä sadutus.
12 Sisällölliset orientaatiot Sisällöllisten orientaatioiden tarkoituksena on edesauttaa lasta perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Eri orientaatioiden aiheet ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa niistä omia käsityksiään. Orientaatiot muodostavat henkilökunnalle mallin siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisten tulee etsiä ja tarjota lasten toimintaa ja oppimista varten. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 28.) Matemaattinen orientaatio: Pulmien ratkaisu perustuu suljetussa käsitejärjestelmässä tapahtuvaan vertaamiseen, päättelemiseen ja tuloksen muodostamiseen. Varhaiskasvatuksessa vertaaminen, päätteleminen ja tuloksen muodostaminen tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten, lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. (Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014, 10.) Pikkutervakossa toteutetaan: Nallematikka, lelujen luokittelu, vertailu, lukumäärien laskeminen, yhteen- ja vähennyslaskut esineillä, numeroiden tunnistaminen, kellonajat, pelit. Luonnontieteellinen orientaatio: Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla tutustutaan elollisen luonnon ilmiöihin. Tämänkin aihealueen työtavat moninaisine ilmiöineen, eläimineen ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona. Ominaista tälle aihealueelle on kokeellisen menetelmän käyttö. (Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014, 10-11.) Pikkutervakossa toteutetaan: ihminen ja ihmisen elämänkaari, terveellisiin elämäntapoihin tutustuminen, lähiympäristö, kierrätys, luonto, sää, retket, luonnon ilmiöt, eläimet ja niiden tutkiminen. Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio: Osiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja muiden tallenteiden avulla. Myös vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse voivat avata näkökulmia menneisiin tapahtumiin. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksen. Samalla on mahdollista tutustua myös nyky-yhteiskunnan toimintaan. (Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014, 11.) Pikkutervakossa toteutetaan: vanhat esineet ja tavarat, tutustuminen paikallishistoriaan, kertomuksia miten on ennen eletty, kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin henkilöihin tutustuminen kirjallisuuden kautta.
13 Esteettinen orientaatio: Tämä osa-alue avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Eri toiminnoista lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. (Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014, 11) Pikkutervakossa toteutetaan: kädentaidot (kuvataide, askartelu, tekstiili ja tekninen työ), musiikki, draama, kirjallisuus, tanssi, erilaiset aistikokemukset, luonto, havaitseminen, kuunteleminen, tunteminen. Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio: Tämän osion ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat sekä ilmiöt. Perehdytään lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnolliskatsomuksellisen materiaalin lapsikohtaisesta sisällöstä. (Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014, 11.) Pikkutervakossa toteutetaan: jatkuva yhteistyö seurakunnan kanssa (2krt/kk seurakunnan kerho Sinikelloilla), kirkolliset juhlat, yhdessä pohtiminen ja keskusteleminen uskonnollisista asioista, laulut. Eettinen orientaatio: Osiossa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmasta. Aiheita voidaan tällöin käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelkoja, ahdistusta ja syyllisyyttä, jotka myös kuuluvat lasten elämään, käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. (Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014, 11.) Pikkutervakossa toteutetaan: arkipäivän tilanteet, yhdessä laaditut ryhmän säännöt, toisten huomioiminen, kaveruus ja ystävyys, Tunnekortit.
14 Kasvatuskumppanuus Ammattikasvattajan ja vanhempien välistä yhteistyötä ja kasvatusvastuun jakamista lapsen asioissa kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi. Kumppanuudessa henkilöstö ja vanhemmat sitoutetaan toimimaan yhdessä lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisprosessin tukijoina. Molemmat sekä vanhemmat että ammattilaiset ovat asiantuntijoita lapsen asioissa, jolloin kummankin osapuolen mielipiteitä on kunnioitettava ja kuultava päätettäessä lapsen asioista. Molemmat vanhemmat tulisi muistaa huomioida tasaarvoisesti, jotta he ymmärtävät oman panoksensa merkityksen lapsen kasvattajina sekä sen, että perhe on aina ensisijainen kasvualusta lapselle. (Rossi-Salon 2012, 159, 162, 165.) Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja ovat tällöin asiantuntijoina lapsen asioissa. Heidän näkemyksiään, toiveitaan, arvojaan ja havaintojaan käytetään varhaiskasvatussuunnitelmaa tehdessä ammattilaisen arvion rinnalla, osana suunnitelmaa. Kumppanuuden tavoitteena on myös edistää vanhempien osallisuutta yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi sekä auttaa tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen erityisen tuen, avun tai suojelun tarve. Arvioinnin perusteella vanhemmat ja kasvattajat yhdessä tekevät suunnitelmat, joiden tavoitteena on tukea lapsen oppimista myös kotona. Kasvatuskumppanuudella myös jaetaan kasvatus- ja opetusvastuuta kodin ja päivähoidon välillä sekä linjataan yhteisiä sääntöjä, jonka tavoitteena on sitouttaa yhteistyöhön. (Heikka ym. 2009 8-9, 101-102.) Kasvatuskumppanuuden toimiessa hyvin ollaan sekä päivähoidon puolella että kotona tietoisia lapsen kehityksen ja oppimisen kulusta. Kumppanuus on läsnä jokaisena päivänä kuulumisten vaihdon ja asioista tiedottamisen muodossa. Yhtenä hyvänä tiedonkulun välineenä toimii sähköpostin välityksellä kaikille jaettava tasapuolinen sama informaatio päiväkodin arjesta.
15 Arviointi Varhaiskasvatuksen hyvä arviointi edistää lasten kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Työmme arviointi mahdollistaa lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen suunnittelun ja on tiedonlähteenä toimintamme kehittämistarpeisiin liittyen. Arviointi on päiväkotimme tärkeä työväline, joten sen tulee olla säännöllistä ja monipuolista. Pikkutervakossa toiminnan arviointimenetelmät ovat seuraavanlaisia; Päivittäinen havainnointi ja dokumentointi (kasvunkansio, vasu, keskustelut vanhempien kanssa) Viikoittaiset tiimi- ja talonpalaverit Kehityskeskustelut vuosittain Suunnittelu- ja koulutuspäivät Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Pyrimme kehittämään Pikkutervakon vasua oman työn arvioinnin ja vanhemmilta saadun palautteen perusteella toimintakausittain. Arvioinnin kautta pystymme arvioimaan työntekijöiden työhyvinvointia sekä kehittämään omaa työtämme.
16 Lähteet Heikka, J., Hujala, E. & Turja, L. 2009. Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Vantaa: Printel Oy. Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 22.12.2014]. Saatavana: http://www.isokyro.fi/files/tiedostot/isonkyrn_varhaiskasvatussuunnitelma.pdf Rossi-Salon, M. 2012. Tasa-arvoinen kasvatuskumppanuus ja vertaistuki. Teoksessa: O. Ylitapio-Mäntylä (toim.) Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille 2012. Jyväskylä: PS-kustannus, 159-174. Varhaiskasvatussuunnitelma. 22.12.2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 22.12.2014]. Saatavana: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77129/varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet. pdf?sequence=1