KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus (kaavaluonnosvaihe) Päivämäärä lokakuu 2012 Työnumero 82138174-02 KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 23.10.2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Dennis Söderholm Niina Ahlfors Matti Kautto Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Viite 82138174-02 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 23. päivänä lokakuuta 2012 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä 7.4.2011. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä _._. _._.201_. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla _._. _._.201_. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1'867 hehtaaria. ii

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Nordanå Lövbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 31 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla kaava-alueelle sijoitettavalle uudelle sähköasemalle, josta rakennetaan 110 kv ilmajohto tai maakaapeli nykyiseen 110 kv-verkkoon. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 74,4 124 MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa noin 300 GWh vuodessa. iii

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot ii 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2 Osayleiskaava 1 1.3 Toteuttaminen 1 2. Lähtökohdat 1 2.1 Alueen yleiskuvaus 1 2.2 Hankkeen kuvaus 2 2.3 Luonnonympäristö 2 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva 2 2.3.2 Maa- ja kallioperä 3 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous 4 2.3.4 Tuulisuus 5 2.3.5 Luonnonsuojelu 6 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit 6 2.3.7 Linnusto 8 2.3.8 Liito-oravat 10 2.3.9 Lepakot 10 2.3.10 Matelijat ja sammakot 10 2.3.11 Maa- ja metsätalous 11 2.4 Rakennettu ympäristö 11 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys 11 2.4.2 Yhdyskuntarakenne 11 2.4.3 Asuminen 11 2.4.4 Palvelut 11 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 11 2.4.6 Virkistys 11 iv

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2.4.7 Liikenne 12 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 12 2.4.9 Muinaismuistot 13 2.4.10 Tekninen huolto 15 2.4.11 Erityistoiminnat 15 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 15 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö 15 2.4.14 Maanomistus 15 2.5 Suunnittelutilanne 15 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 15 2.5.2 Seutukaava 16 2.5.3 Maakuntakaava 17 2.5.4 Yleiskaava 19 2.5.5 Asemakaava 20 2.5.6 Rakennusjärjestys 20 2.5.7 Tonttijako ja -rekisteri 20 2.5.8 Pohjakartta 20 2.5.9 Rakennuskiellot 20 2.5.10 Suojelupäätökset 20 2.5.11 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 20 2.5.12 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 21 2.5.13 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet 21 2.5.14 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 21 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 22 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 22 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 22 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 22 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 22 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 23 3.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet 23 3.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 23 3.4.4 Osallisten tavoitteet 24 4. Osayleiskaavan kuvaus 24 4.1 Kaavan rakenne 24 4.1.1 Mitoitus 24 v

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.1.2 Kaavamerkinnät 24 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset 27 4.2 Kaavan vaikutukset 27 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 28 4.2.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen 29 4.2.3 Vaikutukset palveluihin 29 4.2.4 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 29 4.2.5 Vaikutukset virkistykseen 30 4.2.6 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen 30 4.2.7 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin 31 4.2.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 32 4.2.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon 32 4.2.10 Vaikutukset maisemaan 33 4.2.11 Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin 34 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 35 4.2.13 Vaikutukset eläimistöön 35 4.2.14 Vaikutukset luonnonsuojeluun 41 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään 41 4.2.16 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen 42 4.2.17 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun 43 4.2.18 Vaikutukset talouteen 43 4.2.19 Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan 44 4.2.20 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen 45 4.2.21 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 45 4.2.22 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä 45 4.2.23 Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon 45 4.2.24 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 45 4.2.25 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 46 4.3 Ympäristön häiriötekijät 50 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 50 4.5 Nimistö 50 4.6 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa 50 4.6.1 Melu- ja varjostusvaikutukset 51 vi

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.6.2 Maisemavaikutukset 51 4.6.3 Linnustovaikutukset 51 5. Osayleiskaavan toteutus 51 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 51 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 52 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy, lokakuu 2012) Liite 3 Havainnekuvat Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy 27.11.2011) vii

1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Varsinais-Suomen Energia Oy pyysi hakemuksessaan 7.3.2011 Kemiönsaaren kuntaa, että se käynnistäisi tarvittavat menettelyt yleiskaavan laatimiseksi suunnitellun tuulivoimakokonaisuuden alueelle. Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti kaavoituksen vireilletulosta 22.3.2011 57. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville koko kaavanprosessin ajaksi toukokuussa 2011. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Turussa 30.3.2012. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä xx.x. xx.xx.2012 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.2012. Nähtävilläolon aikana jätettiin xx mielipidettä ja xx lausuntoa. (päivitetään ehdotusvaiheessa) 1.2 Osayleiskaava Kaava-alueelle osoitetaan ohjeellisesti paikat 31 tuulivoimalalle. Lisäksi osoitetaan tuulivoimaloille kulkuyhteydet, sähkönsiirtoreitit ja sähköasemat. Alue osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kaava-alueella olevalle kaivostoiminnalle osoitetaan nykyiset alueet, kuten myös maa-aineistenotolle. 1.3 Toteuttaminen Varsinais-Suomen Energia Oy toteuttaa tuulivoimalat ja niiden huoltotiet. Lisäksi alueelle rakennetaan sähköasema ja sähkönsiirtoverkko. Suurin osa kaava-alueen maa-alueesta säilyy nykyisellään. Tuulivoimalaitoksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava pinta-ala on muutamia prosentteja kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknillis-taloudellisista reunaehdoista. Tuulivoimalahankkeen toteuttaminen vaatii laajan selvitys- ja suunnittelutyön sekä lupien hakemisen. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Kaava-alue sijaitsee osittain Kemiön rantaosayleiskaavan alueella, mutta suurin osa alueesta on kaavoittamatonta. Suurin osa alueesta on metsätalouskäytössä. Kaava-alueen pohjoisosassa Sibelco Nordic Oy:llä on kaivosalueita, joilla louhitaan maasälpää. Lännessä on maaainestenottoalue. Kaava-alueen pohjoispuolella, Norrlångvikenin rannalla on loma-asutusta Skinnarvikiin saakka, sekä muutama vakituinen asunto. Lisäksi kaava-alueen länsipuolella Lemnästräsketin rannalla on loma-asutusta. Etelä- ja itäpuolella on laajemmin vakituista asutusta. Kaava-alueen länsipuolella on myös puolustusvoimien varikkoalue, Skinnarvik. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1'870 hehtaaria. 1

2.2 Hankkeen kuvaus Suunnittelualueella vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 31 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimaloiden napakorkeus on noin 140 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 400 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon uudella noin 4,5 kilometriä pitkällä 110 kv:n ilmajohdolla tai maakaapelilla. Ilmajohdolle on kaksi reittivaihtoehtoa. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät uudet rakenteet. 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty maisemaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston 2

asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Hankealue sijoittuu metsäselänteelle Kemiönsaaren läntisiin sisäosiin, mutta lähimmillään jopa alle kilometrin etäisyydelle merenlahdista. Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Kemiönsaaren kallioalueilla on kalkkia, mikä näkyy paikoin alueen kasvillisuudessa, ei kuitenkaan hankealueella. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänkasvu on hitaampaa kuin mannermaalla ja puuston korkeus jää yleisesti alle 20 metrin. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. Asutus on perinteisesti keskittynyt reunavyöhykkeille ja metsäsaarekkeisiin, mutta loma-asutusta on runsaasti rannoilla. Hankealueen pohjoisosissa/pohjoispuolella on louhosalueita, jotka vaikuttavat lähimaisemaan. Länsipuolella sijaitsee puolustusvoimien tukikohta. Hankealueen läheisyydessä on useita asuin- ja lomarakennuksia kilometrin säteellä. Maiseman hierarkkisia kohtia ovat maamerkit, jotka erottuvat maisemakuvassa ja kiinnittävät katseen huomion, esimerkkeinä mm. Kemiön kirkko ja Dragsfjärdin kirkko. Lisäksi tarkastelualueella on useita olemassa olevia telemastoja, joista osa sijaitsee hyvinkin näkyvillä paikoilla. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta: Saaristomeren kulttuurimaisemat (17 km kaava-alueesta), Airisto Seili (24 km), Paimion jokilaakso (26 km) sekä Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (32 km). Osa hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevista Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on esitelty valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden yhteydessä. Näitä ovat: Högsåran kulttuurimaisema-alue, Tunnhamn Aspskärin kulttuurimaisema-alue sekä Airiston Seilin maisema-alue. Maakunnallisesti osoitetut rajaukset poikkeavat jonkin verran valtakunnallisista rajauksista. Lisäksi Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittäviin maisemaalueisiin lukeutuu Sauvon kulttuurimaisema-alue, joka edustaa lounaisrannikon kulttuurimaisemaa. 2.3.2 Maa- ja kallioperä Kemiönsaarella kallioperä on runsaasti paljastuneena ja kalliomäkien välisiin painanteisiin on kerrostunut hienorakeista ainesta. Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Kemiönsaaren alueen kallioperä koostuu pääasiassa pohjois- ja keskiosissa aluetta mikrokliinigraniitista eli ns. Perniön graniitista. Alueen keskiosissa on itä länsi-suuntainen kvartsimaasälpägneissien eli leptiittien vyöhyke. Lisäksi alueella esiintyy intermediäärisiä ja felsisiä metavulkaniitteja ja metasedimenttejä, mafisia metavulkaniitteja, granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia sekä Skinnarvikin alueella gabroa. Alueella on toiminnassa oleva maasälpäkaivos (Sibelco Nordic Oy Ab), sekä maaainestenottotoimintaa (Lemminkäinen Oy). Lisäksi kaava-alueen keskellä on vuonna 2008 jätetty valtaushakemus tantaalikaivokselle (Tertiary Gold Limited). 3

Alueen topografiakartta. Alueella olevat kaivospiirit, maa-ainestenottotoiminta ja valtaushakemus. 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous Kemiönsaaren alueen sisävedet kuuluvat Paimionlahden rannikkoalueen vesistöihin. Suurimmat hankealueella sijaitsevat sisävedet ovat Lemnästräsket ja Brokärr träsk. Järvet ovat osa Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoaluetta (VHA03). Alueen sisävesille on tehty Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 asti. Tuulipuistoalueella ei ole jokia. Alueella on yksittäisiä purouomia, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Suurin osa alueen soista on ojitettuja. Lisäksi alueella on useita vanhoja louhoksia, jotka ovat täyttyneet vedellä. 4

Kaava-alueelle sijoittuu yksi luokiteltu pohjavesialue: Nordanån pohjavesialue (luokka I) sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella, Sunnanån ja Nordanån välisellä alueella. Pohjavesialueella on kuusi vanhaa maa-ainesten ottopaikkaa. Alueelle ei ole myönnetty maa-ainesrekisterin mukaan yhtään maa-aineslupaa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,47 km 2. Kaava-alueesta länteen sijaitsee Skinnarvikin pohjavesialue (luokka I). Alue on kokonaisuudessaan puolustusvoimien varastoalueella. Alueella on pieni maa-ainesten ottopaikka, joka tällä hetkellä toimii maa-ainesten varastokasa-alueena. Kuopasta ei ole nykyisin maa-ainesten ottoa eikä kuopassa ole kiireellistä kunnostustarvetta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,14 km 2. Kummallakin pohjavesi-alueella on yksi vedenottamo. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee lisäksi kaksi muuta luokan I ja II pohjavesialuetta (Björkboda ja Högmo). Tuulivoimapuistosta ei ole pohjavesiyhteyttä alueelle. Tuulivoimapuiston ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkkoa ja useimmat asuinrakennuksista hankkivat vetensä omasta kaivosta. Alueella sijaitsevat pohjavesialueet. 2.3.4 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,5 7,3 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,6 8,8 m/s taso. Nordanå Lövbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla. 5

2.3.5 Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole suojelualueita, suojeluohjelmien kohteita, Natura 2000 -alueita tai valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. Lähin luonnonsuojelualue on Stusnäsin yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue noin 1 km kaava-alueen lounaisrajasta. Lähimmälle Natura-alueelle on matkaa 3,5 km. Kaava-alueen lähellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Tuulipuistoalue sijoittuu kokonaisuudessaan kallioselänteelle, jossa kalliopaljastumat ovat yleisiä. Kallion päällä esiintyy paikoin hiekkaa hankealueen länsiosissa. Siellä missä kalliopinta ei ole näkyvillä, peittää sitä vaihtelevan paksuinen humuskerros. Kallioalueilla vallitsevat kuivat ja karukkokankaan männiköt, kun taas humuspeitteisillä alueilla tyypillisiä ovat mustikka- ja puolukkavaltaiset tuoreet kankaat ja kuivahkot kankaat. Paksumpihumuksisia kuusikoita esiintyy vain pienialaisesti painanteissa, laajempia kuusikoita ja lehtisekametsiä tavataan kuitenkin hankealueen itäosassa, joka on muuta aluetta rehevämpää. Kallioperältään alue on pääosin karua kvartsiittia ja dioriittia. Emäksisempää amfiboliittia esiintyy Lemnästräsketin pohjoispuolella sekä eteläpuolella. Amfiboliittialueilla esiintyy usein vaateliaampaa kasvilajistoa, mutta luontoselvityksen maastotöissä kasvilajistossa ei tavattu vaateliaampaa lajistoa edes amfiboliittialueilla. Myöskään alueella olevien louhosalueiden tai teiden varsilla ei tavata muusta ympäristöstä poikkeavaa vaateliasta, saati kalkkia suosivaa lajistoa. Sen sijaan kulttuuriympäristöjen lajistoa esiintyy nimenomaan teiden varsilla ja louhosten ympäristöön keskittyen. Kallioalueet ovat kasvillisuudeltaan verraten samankaltaisia: tyypillisesti kalliopinnalla on aukkoinen sammal- ja jäkäläpeite, jonka putkilolajisto on tavanomaista, kuten keto-orvokki, metsälauha sekä paikoin esiintyvä varpukasvillisuus. Maksaruohoja tavataan vain satunnaisesti muutamilla kallioalueilla, samoin kalliokieloa. Suurin osa alueen ohutturpeisista suoalueista on ojitettu metsätalouden käyttöön. Pienialaisia soistumia ja suopainanteita esiintyy monin paikoin, tyypiltään nämä ovat pääasiassa isovarpurämeitä tai edellisen ja pienialaisten saranevojen yhdistymiä. Merkittävin suoalue, Dragmossen, sijaitsee Lemnästräsketin itäpuolella. Suoalue on laaja, luonnontilainen avoneva (mesotrofinen saraneva, laiteet luhtanevaa/isovarpurämettä). Edellisen pohjoispuolella sijaitseva Tärsmossen on laiteiltaan ojitettu ja osittain vanhaa peltoa. keskiosassa on säilynyt luhtanevan piirteet. 6

Alueen metsät ovat lähes kauttaaltaan talousmetsiä, mikä ilmenee tasarakenteisuutena sekä mm. lahopuuston liki totaalisena puuttumisena. Männiköt ovat vallitsevia. Rehevämpää ympäristöä esiintyy Brokärrin peltoalueiden eteläpuolella. Erityisesti Rosendalbäckenin puropainanteessa on rehevää kuusisekametsää sekä vanhaa haavikkoa. Kasvillisuus on paikoin suurruohovaltaista ja puusto vanhaa. Muutoin metsät ovat tälläkin alueella talousmetsää ja alueella on useampia hakkuualoja ja kasvatusmetsikköjä. Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löydetty yhtään uhanalaisen tai rauhoitetun kasvilajin esiintymää. Uhanalaisia luontotyyppejä edustavat luonnontilaiset suoalueet. Lisäksi alueella on joitakin metsälain reheviä ympäristöjä. Oman erikoisuutensa alueen luonnonpiirteisiin luo vanhat louhosalueet, joilla ei sinänsä kasvistollisesti ole erityistä poikkeuksellista merkitystä. 2.3.6.1 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Rosendalsträsket (kohde 12) ja Brokärr träsk (kohde 9) ovat yli hehtaarin kokoisia lampia, eivätkä siksi ole vesilailla suojeltuja kohteita. Kyseiset kohteet edustavat kuitenkin luonnontilaisia humuspitoisia järviä, jotka ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Selvitysalueella on useita alle hehtaarin kokoisia vesialueita, mutta ne ovat syntyneet kaivannaistoiminnan seurauksena eikä niitä siten voitane tulkita vesilain tarkoittamiksi kohteiksi. Ainoa alle hehtaarin lammeksi tulkittava luonnontilainen tai sen kaltainen kohde on Tärsmossenin pieni, soistuva suolampi (kohde 2). Tärsmossen käsittää pienen suolammen sekä sitä ympäröivän luhtanevan. Avosuoalueen reunasuot ovat isovarpurämevaltaisia. Rämeosat ovat osittain muuttuneet ojituksen myötä, joskin tyyppipiirteet ovat edelleen säilyneet. Osa suosta on aikanaan muutettu suopelloksi. Selvitysalueen ainoa lähde sijaitsee Bötesbergetin luona (kohde 10). Kyseinen lähde on hakkuualueen reunassa ja sen ympäristö on kärsinyt hakkuista. Erityistä lähdelajistoa lähteiköllä ei esiinny. Smedskullvikeniin laskeva, suoalueelta alkunsa saava uoma (kohde 11) on säilyttänyt luonnontilaisuutensa pääosin. Puro alittaa tien rummussa. Puroympäristö on vaihtelevasti joko tuoreen kankaan kuusikkoa tai pohjoisemmassa haarassa luhtavaikutteista, koivuvaltaista ympäristöä. Nyborgin luoteispuolella on alajuoksultaan hiekkamaahan syvään uurtunut puro (kohde 15), jonka reunat ovat varttuneita ja vanhoja kuusia kasvavaa tuoretta kangasta. Yläosastaan uoma on osittain perattu ja se on myös kärsinyt metsänhakkuista. Sjuråsvikeniin Tärsmossenilta laskeva uoma (kohde 1) on alajuoksultaan luonnontilainen. Lemnästräsketin luona uoma on monihaarainen tulva-aikana ja ympäristö on lepän luonnehtimaa ja kasvillisuudeltaan luhtalajien vallitsemaa ympäristöä. Yläjuoksultaan uoma on perattu, joskin ojat ovat osittain palautuneet luonnontilaisen kaltaisiksi. Tärsmossenin pohjoispuolella suoalueelle laskeva puro (kohde 3) on niin ikään luokiteltavissa luonnontilaiseksi. Puronvarsikasvillisuus on vaatimatonta. Brokärr träskiin laskevat purouomat (kohde 7 ja 8). Läntinen sijoittuu kapeaan kuusivaltaiseen painanteeseen. Puro on luonnontilainen, mutta ympäristöltään tavanomainen. Pohjoisesta laskeva puro on niin ikään luonnontilainen. Dragmossen (kohde 4) muodostaa selvitysalueen laajimman avosuoalueen. Suotyypiltään Dragmossen on suursaranevaa, jonka laiteilla tavataan myös isovarpurämettä, lähinnä kaakkoisosassa. Nevan valtalajeja ovat suursarat, mutta myös luhtaisuutta ilmentäviä lajeja tavataan yleisesti. Suoalueen eteläpuoleiset metsät ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, kun taas pohjoispuoleiset metsät ovat varttunutta, harvahkoa tuoreen kankaan männikköä, joka vaihettuu ylempänä yhdeksi selvitysalueen yhtenäisimmistä kallioalueista. Sjuråsvikenin itäpuoleinen kallioalue on edustavimpia kokonaisuuksia selvitysalueella (kohde 5). Se myös liittyy lähes yhtenäisesti Dragmossenin suoalueeseen. Kallioalueella on laajalti paljaita kalliopintoja tai jäkälän ja sammalen laikuttamia pintoja. Mäntyjä kasvaa harvakseltaan ohutpeitteisillä osilla kallioaluetta. Kaava-alueen keskellä on kaksi pienialaista lammikkoa (kohteet 17 ja 18), jotka lienevät syntyneet ihmisen toimesta. Lammikkojen reunoilla on monipuolista luhtakasvillisuutta ja järviruokoa. Kohteet eivät ole uhanalaista luontotyyppiä, mutta paikallisesti edustavia pienvesikohteita. 7

Kohteet 16 ja 19 edustavat pienialaisia nevarämeyhdistymiä, joissa reunaosat ovat isovarpurämettä ja keskiosa on suursara- tai lyhytkorsivaltaista nevaosaa. Ko. suotyypit ovat uhanalaisia Etelä-Suomessa. Kohteet 13 ja 14 ovat alueen harvoja rehevämpiä ympäristöjä. Kohde 13 sijoittuu pienen lakikallion reunoille sekä Brokärrbäckenin varteen. Kohde käsittää poikkeuksellisen runsaasti vanhoja haapoja sekä vanhaa kuusikkoa. Talven 2011 2012 myrskyissä osa kuusista on kaatunut. Kallioalueen rinteet ovat rehevää ympäristöä, paikoin lehdoksikin luokiteltavaa. Lisäksi kohteeseen kuuluu kausipuro. Alueella esiintyy liito-orava. Kohde 14 on pienialainen kallion alusrinteen lehtomaisen kankaan/kuivan lehdon laikku, jossa esiintyy tyypilliset lehtokasvit: sinivuokko, valkovuokko, mansikka, käenkaali ja oravanmarja. Alue on hyvin pienialainen ja rajautuu alarinteessä tiheään istutuskuusikkoon. Brokärrbäckenin ympäristössä on laaja liito-orava-alue (kohde nro 13), jolla liito-oravaa esiintyy. Ympäristö vaihtelee kuusivaltaisesta varttuneesta metsästä tiheään nuoreen kuusikkoon. Kallioalueen alarinteillä on runsaasti haapaa ja useita kokopuita. Alueelta tehtiin kaikkiaan yli 40 papanahavaintoa puiden alta. Alueella havaittiin yksi todennäköisesti käytössä oleva kolopuu, mutta kolopuita esiintyy enemmänkin alueella. Kyseisen alueen etelä- ja itäpuolella on myös paikoin lajille soveltuvantyyppisiä ympäristöjä, mutta näistä lajia ei havaittu. Osittainen syy voi olla metsänhoitotoimet, joiden seurauksena metsät ovat harventuneet ja yksipuolistuneet. Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella. 2.3.7 Linnusto Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitytetty pesimä- ja muuttolinnustoa. Tulokset ovat tiivistettynä seuraavissa luvuissa. 2.3.7.1 Pesimälinnusto Alueen pesivään petolintulajistoon kuuluu kanahaukka (vähintään 1 pari), varpushaukka (1 pari), hiirihaukka (1 pari) sekä nuolihaukka (1 pari). Vaikka alueella havaittiin kalasääksi, ei inventointialueella havaittu kalasääksen pesiä. Vanhan tiedon mukaan alueen lounaisrajan lähistöllä on kalasääksen pesä, mutta pesintää ei havaittu vuonna 2012. Myös ampuhaukka saattaa satunnaisesti pesiä alueella. Mehiläishaukka saattaisi pesiä alueen kuusivaltaisessa itäosassa, vaikka nyt lajista ei tehty yhtään pesimäaikaista havaintoa. Alueen metsäkanalintukanta on kohtalainen tai jopa runsas ja pesimälinnustoon kuuluu niin metso, teeri kuin pyykin. Pyykanta on runsas alueen itäosan kuusivaltaisella alueella. Metsot suosivat alueen kallioista ja mäntyvaltaista länsi- ja keskiosaa. Teeriä havaittiin tasaisesti koko alueella. Pöllöreviirien selvittämiseksi inventointiajankohta oli myöhäinen, mutta atrapin avulla alueelta löytyi 1 varpuspöllöreviiri. Alueella on kaksi huuhkajareviiriä joista toinen sijoittuu Dragmossenin 8

louhosalueen läheisyyteen ja toinen alueen eteläosiin. Alueella pesinee runsaina pikkujyrsijävuosina ainakin helmipöllö ja sarvipöllö. Inventoinnissa havaittiin joitakin alueelle ripustettuja pöllönpönttöjä. Kolopuukartoituksissa, jotka kattavat lounaisosan tuulipuistoalueesta, on löydetty verraten runsaasti kolopuita. Osittain tiedot kolopuista ovat vanhentuneita alueella tehtyjen hakkuutoimenpiteiden takia. Varttuneiden tai vanhojen metsien lajeja inventoinnissa havaittiin niukasti näiden ympäristötyyppien vähäisyyden vuoksi. Esimerkiksi hömötiaisia tai puukiipijöitä alueella havaittiin hyvin vähän. Nuorten metsien ja taimikoiden pesimälinnusto oli melko niukkaa ja samojen lajien, kuten punarinnan dominoimia. Erityisesti hoidetut mäntytaimikot olivat hyvin niukkalinnustoisia. Kolopuiden niukkuus hankealueen keskiosissa käsitellyillä metsäalueilla näkyy kololintujen vähyytenä. Merikotkan lähin pesä sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen reunasta. Muut tunnetut pesät sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä. Merikotkat liitelevät jokseenkin säännöllisesti mm. tuulivoimapuistoalueen yllä. 2.3.7.2 Muuttolinnusto Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa Kemiönsaarella on dokumentoitu varsin hyvin. Kemiönsaaren muuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itä-reunaan. Kasnäsin niemi toiminee osittaisena päämuuttoväylien jakajana muuttoreittien suuntautuessa niemen laiteita myöten. Lintujen syys- ja kevätmuutto Kemiönsaaren läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Kemiönsaari toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä, että pohjoisesta Kemiönsaareen saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille, mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esimerkiksi Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Toisin kuin keväällä, syksyllä lintuja saapuu Kemiönsaareen laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella mm. petolintuja saapuu suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla ne kääntyvät etelään. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujen muutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. Kemiönsaaren läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää Kemiönsaaressa syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu selvitysalueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta, joten yksilömäärät ovat tuulivoimapuiston lähialueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Kevät- ja syysmuuton seurannassa havaitut tuulivoimapuiston yli lentäneet yksilömäärät ryhmittäin. Suluissa olevat luvut tarkoittavat kokonaishavaintomäärää käsittäen tuulivoimapuistoalueen lisäksi ympäröivät alueet (lähde: Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston YVA-selostus). Syysmuutto Kevätmuutto Hanhet 1037 32 (208) Joutsenet 28 24 (118) Päiväpetolinnut 940 148 Kyyhkyt 873 954 Kurki 1270 180 Kahlaajat 90 (yli 400) 377 (yli 600) 9

2.3.8 Liito-oravat Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty liito-oravaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Liito-oravan ainoa tuulivoimapuiston alueelta löydetty esiintymä sijaitsee puiston länsiosassa (kohde kuvattu arvokkaissa luontokohteissa, kohde nro 13). Esiintymisalue on laaja käsittäen ojan vartta sekä sen eteläpuoleisen laajahkon haapasekametsäalueen. Alueella on useita kolopuita. Tuulivoimapuiston ulkopuolella liito-oravaa esiintyy Skinnarvikin alueella sekä eteläpuoleisilla merenrantaan viettävillä tuoreen kankaan rinteillä. Tuulivoimapuiston alueella on silmämääräisesti lajille sopivia kuusisekametsäkuvioita tai lehtipuuvaltaisia kuvioita paikoitellen. Nämä sijaitsevat kuitenkin rakentamisalueiden ulkopuolella. 2.3.9 Lepakot Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty lepakoiden esiintymistä. Tulokset ovat alla tiivistettynä. Suurin osa suunnitellusta tuulivoimala-alueesta on lepakoiden kannalta marginaalista elinympäristöä. Alueella on suuria yhtenäisiä käsiteltyjä metsäkuvioita, jotka eivät ole lepakoiden suosimaa elinympäristöä. Yksittäisiä pohjanlepakoita näillä alueilla kuitenkin esiintyy. Alueella on lisäksi varsin niukasti kolopuita vesisiipan luontaisissa elinympäristöissä, joita esim. vesisiipat käyttävät pesäkoloinaan. Lepakkohavaintojen perusteella soiden ympäröimä Dragmossenin louhosalue on selkeästi lepakoiden suosiossa. Soiden ja vesistön ympäröimä Dragmossenin louhosalue on lepakoille ainakin tärkeä saalistusalue, todennäköisesti myös vesisiippojen pesimäympäristö. Kohde on pienilmastoltaan hyvin lämmin ja varsinaisen louhosalueen reunamilla on avointa tai puoliavointa lepakoiden suosimaa saalistusmaastoa. Alueen luoteisreunassa sijaitseva, vedellä täyttynyt louhosmonttu vetää puoleensa vesisiippoja, joita muuten koko tuulivoimapuiston alueella havaittiin niukasti. Louhoksen kivikasat ja louhosmontun kallion kolot saattavat toimia myös lepakoiden lisääntymispaikkoina. Talvehtimispaikaksi kohde tuskin soveltuu sen jäätymisherkkyyden vuoksi, sillä rikkinäiset kalliohalkeamat eivät todennäköisesti ole kovin syviä ja louhoskasoja käsitellään säännöllisesti. Pohjanlepakko oli havaintojen perusteella alueen runsaslukuisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. Yhteensä havaintoja tehtiin noin 25 pohjanlepakosta. Osa havainnoista saattoi koskea kuitenkin samoja yksilöitä. Pohjanlepakoiden suosimia paikkoja alueella ovat Björkbodan peltoalueen reunamat, jotka sijaitsevat heti suunnittelualueen eteläpuolella sekä louhosalueet, joista Dragmossenin louhosalueet reuna-alueineen oli merkittävin. Dragmossenin louhosalueen länsireunalla havaittiin hieman poikkeavassa ympäristössä vesisiipparyhmä, jossa yksilöitä saattoi olla jopa 20. Ryhmä havaittiin sekä varsinaisella louhosalueella että sen länsireunan vedellä täyttyneellä kaivoskuopalla. Havainto tehtiin 10.8., mutta 12.8. alueella tehtiin vain yksi vesisiippahavainto. Louhoskuopan jyrkät reunat saattavat olla vesisiippojen suosima päivälepo- ja mahdollisesti myös pesimäpaikka, mutta alueella käytiin vasta elokuun puolella, jolloin pesintä saattaa olla jo ohi. Kaikki alueen vesisiippahavainnot tehtiin lajille tyypillisen tapaan vesistöjen tuntumasta eikä lajia havaittu yhtenäisillä metsäkuvioilla. Muista lajeista alueella saattaisi esiintyä ainakin viiksi/isoviiksisiippoja. Lajiparin tunnistaminen äänen perusteella ei liene varmuudella mahdollista ja kummatkin lajit ovat eteläisessä Suomessa melko yleisiä. 2.3.10 Matelijat ja sammakot Ympäristövaikutusten arvioinnin selvitysten yhteydessä havaittiin myös muiden lajien esiintymistä. Tulokset ovat alla tiivistettynä. Alueella esiintyy todennäköisesti niin rantakäärme kuin kyykin. Myös vaskitsan esiintyminen on mahdollista. Edellä mainitut lajit eivät ole maassamme uhanalaisia. Kyseisistä lajeista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä. Sammakoista alueella voi esiintyä niin tavallista sammakkoa kuin viitasammakkoakin. Se on varsin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Kyseisistä lajeista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä eikä varsinaisia matelijaselvityksiä ole tehty. 10

2.3.11 Maa- ja metsätalous Kaava-alue on metsätalouskäytössä ja pieniltä osin myös maatalouskäytössä. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys Kemiönsaaren kunnassa oli 7 165 asukasta 31.1.2012. Kaava-alueella ei ole asukkaita. 2.4.2 Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Nordanån ja Lövbölen välisellä metsäselänteellä ja Kemiön kirkonkylästä noin 7 kilometriä länteen. Kaava-alue sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella ja siellä on mm. kaivos- ja maa-ainesottotoimintaa. 2.4.3 Asuminen Maastotietokannan mukaan kaava-alueella sijaitsee yksi loma-asunto kaava-alueen pohjoisreunan läheisyydessä, mutta ei vakituisia asuinrakennuksia. Muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen rajan tuntumassa. Lähimpien rakennusten etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on kuitenkin vähintään 650 m. Maastotietokannan mukaan 1 km säteellä kaavaalueesta sijaitsee 159 asuinrakennusta ja 125 lomarakennusta, ja 1 km säteellä kaavaan merkityistä tuulivoimaloiden paikoista sijaitsee 53 asuinrakennusta ja 32 lomarakennusta. 2.4.4 Palvelut Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskannasta (lähde: Maastotietokanta). Kaava-alueella ei ole palveluja. 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, sekä kaivostoimintaa ja maa-aineisten ottoa. Kaava-alueella louhitaan maasälpää, joka jatkokäsitellään kaava-alueen vieressä sen koillispuolella olevalla teollisuusalueella, jossa on myös satama. Kemiönsaaren kunnassa oli 2 570 työpaikkaa vuonna 2009. Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa. 2.4.6 Virkistys Kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaavaalueella ei ole virallisia virkistyskohteita tai -reittejä. 11

2.4.7 Liikenne Kemiöntiellä (nro 183) on ajoneuvoliikennettä hankealueen kohdalla keskimäärin 2'100 2'300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siitä raskaan liikenteen osuus on 240 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muilla hankealueelle johtavilla teillä on asukasliikennettä, jonka määrä on keskimäärin 110 240 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sibelco Nordic Oy:n louhosalueelle ja tehtaalle johtavalla tiellä osa liikenteestä on raskasta liikennettä. Sekä Lövböleen että Nordanåhon johtaa paikallistiet. Nordanån tie (Skinnarvikintie) on kestopäällysteinen ja hyväkuntoinen. Lövböleen johtava tie (Lövbölentie) on päällystetty Sibelco Nordicin louhosalueelle asti. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole muita yleisiä teitä. Varsinaisella kaavaalueella ei ole nimettyjä teitä ja alueella olevat tiet ovat maa- ja metsätalouden, maaainestenoton tai kaivostoiminnan käytössä. 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Björkbodan ruukinalue 2,5 km kaava-alueesta etelään. Alle 12 km kaava-alueesta sijaitsee yhdeksän muuta RKY-kohtetta: Sagalundin kotiseutumuseo, Sandön kartano, Sjölaxin kartano, Kemiön kirkko ja pappila, Västanfjärdin uusi ja vanha kirkko, Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, Vestlaxin kalkkitehdas, Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue ja Atun kartanoympäristö. Voimassa olevaan maakuntakaavaan tai seutukaavaan ei ole merkitty merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin, joka on valmistunut Kemiön osalta talvella 2011 2012. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Muiden kulttuurihistoriallisten kohteiden ohella hankealueen läheisyydessä ja hankkeen teoreettisella tarkastelualueella on useita inventoituja perinnemaisemia. Saaristo on perinnemaisemien osalta erityispiirteinen alue Suomessa, esimerkiksi lehdesniittyjä ei esiinny muualla ja nummistakin valtaosa sijaitsee Turunmaan saaristossa. Kohteet on tarkemmin esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka on kaava-selostuksen liitteenä. Kartta lähiympäristön rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. 12

2.4.9 Muinaismuistot Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Esihistorialliset muinaisjäännökset jaetaan arvonsa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka 1: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne pyritään entisöimään. Luokka 2: Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I luokkaan tai III luokkaan. Luokka 3: Kohteet, joita riittävästi tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita inventoituja kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten pronssikautisia hautapaikkoja ja kivikautisia asuinpaikkoja. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat tunnetut kiinteät muinaisjäännöskohteet on lueteltu alla. Kohteiden kuvaukset ovat Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Rosendalbäcken, pronssikautinen hautapaikka, hautaröykkiö, rauhoitusluokka 1 Mölnkärret, pronssikautinen hautapaikka, kaksi hautaröykkiötä, kumpikin omalla kallion laellaan, rauhoitusluokka 1 Kåddbölebrinken, kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen muinaisjäännös, rauhoitusluokka 2 Kåddbölevägskälet, pronssikautinen ja /tai rautakautinen hautapaikka, kaksi tuhoutunutta hautaröykkiötä, rauhoitusluokka 3 Kälskärret, kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen muinaisjäännös, rauhoitusluokka 2 Stormossen, kivikautinen asuinpaikka metsämaastossa, etelään Lemträsketiltä, rauhoitusluokka 2 Bötesberget, kivikautinen asuinpaikka Bötesbergetin ja Långnisbergetin laella, tuhoutunut, rauhoitusluokka 3 Kvarnmossen 1, kivikautinen asuinpaikka, rauhoitusluokka 2 Kvarnmossen 2, kivikautinen asuinpaikka loivassa rinteessä, rauhoitusluokka 2 Borgarslätten, kivikautinen asuinpaikka pienen suon läheisyydessä, rauhoitusluokka 2 Älgmossen, kivikautinen asuinpaikka, rauhoitusluokka 2 Lillfinnhofva, kivikautinen asuinpaikka, jota ympäröi pohjoisessa kallio ja etelässä koillisessa maastossa erottuva pieni jyrkkä rinne, joka mahdollisesti on muinaisranta, rauhoitusluokka 2 Oxmossen, kivikautinen asuinpaikka, rauhoitusluokka 2 Fröjdböle, pronssikautinen hautapaikka, avokalliolla kaksi röykkiötä, joista toinen tuhoutunut, rauhoitusluokka 1 Sandbacka, pronssikautinen ja/tai rautakautinen hautapaikka, hautaröykkiö hiekkakuopan läheisyydessä, rauhoitusluokka 2 Östra Nygård, pronssikautinen hautapaikka, hautaröykkiö, rauhoitusluokka 1 Bergholmsfjärden, pronssikautinen hautapaikka, kauniisti sijoittunut hautaröykkiö, rauhoitusluokka 1 Villonen, historiallinen kulkuväylä, Skinnarvikin vanha kivisilta sijaitsee puronotkelmassa nykyisestä tiestä 160 m länteen. Alueella on myös vanhan tien metsittynyttä uraa sillan molemmin puolin Skinnarvik, Lemnäsin kaivos, Skinnarvikin lasitehtaan tarpeisiin maasälpää tuottanut kaivos, raaka-aineen hankintapaikka Råudden, kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueella, Lemträsketin järven etelärannalla, kallioisen metsäharjanteen länsireunalla Joulupukintien itäpuolella ja Råuddenintien molemmin puolin. Löytöalue on kalliokukkulan juurella hiekkarinteellä. Löydöt ovat tie- ja ojaleikkauksista. Rauhoitusluokka 2. Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi toukokuussa 2012 (Mikroliitti 2012). Sen mukaan hankealueella sijaitsee useita muinaisjäännöksiä. Luettelo alla: Päivärinne, pronssikautinen hautapaikka, joka sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueella, päätieltä noin kilometrin länteen, mäkialueen länsirinteellä olevalla kallioterassilla. Paikalla on kolme näyttävää isoa röykkiötä sekä useampia matalia kivilatomuksia. Rauhoitusluokka 1. Fladan, pronssikautinen hautapaikka, joka sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueen länsirannalla olevalla kalliokukkulan korkeimmalla kohdalla, josta on näkymä Gullkronan aukolle 13

lounaaseen. Hautaröykkiötä on hajotettu, kiviä on hajallaan ympäristössä. Rauhoitusluokka 2. Kåddböle, varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Kåddbölen kylässä laajan peltoaukean pohjoisreunassa, metsä-äestetyllä alueella. Alueella pienempiä esinelöytöjä. Paikalla tehdyistä koekaivauksista voidaan todeta, että löytömäärä oli vähäinen eikä selkeää kulttuurikerrosta havaittu. Kohde on pahoin tuhoutunut metsäaurauksessa. Rauhoitusluokka 2. Lemnästräsket, ajoittamaton kivirakenne, joka sijaitsee Skinnarvikin varikkoalueen itäosassa, Lemnästräsketin järven etelärannalla, rantakalliolla. Matala ja soikea kiviröykkiö. Rauhoitusluokka 2. Råudden 2, kivikautinen asuinpaikka, jonka ylitse kulkee Joulupukintie. Paikalta on löytynyt asuinpaikkalöytöjä tien ojaleikkauksista. Maaperä paikalla on melko karkeaa hiekkaa; selvästi asumisen likaamia kohtia ei vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa havaittu. Rauhoitusluokka 2. Sunnanån ruukki, historiallinen rautaruukki, jota ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1853. Paikalle valmistui huolellisesti rakennettu kivinen vasarapaja. Rohkeat investoinnit ja raudan hinnan lasku johtivat ruukin rakennusten purkuun 1800-luvun lopussa. Mahdollisia ruukkiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä laajalla alueella. Rauhoitusluokka 2. Mellangård, pronssikautinen ja/tai rautakautinen hautapaikka, joka sijaitsee Östanån kylässä. Paikalla on huonokuntoinen kiviröykkiö suuren silmäkiven ympärillä, kapealla kalliokaistaleella, kalliojyrkänteen ja golfkentän lähellä. Rauhoitusluokka 2. Mattkärr Södergård, moniperiodinen hautapaikka, kolme hyvässä kunnossa säilynyttä röykkiötä, rauhoitusluokka 2. Lillgård, pronssikautinen ja/tai rautakautinen hautapaikka, hautaröykkiö, rauhoitusluokka 1. Skinnarvikin lasitehdas, teollisuuskohde, tehdas toiminut vuosina 1875 1934, mahdollinen muinaisjäännös, rauhoitusluokkaa ei määritelty. Kummelberget Skinnarvik, raaka-aineen hankintapaikka, joka sijaitsee Kummelbergetnimisen kalliokukkulan lounaisrinteellä. Paikka voi liittyä 1800-luvun lasitehtaan aikakauteen, mutta voi olla vanhempaakin perua. Alueella on kivikautisia asuinpaikkoja. Mahdollinen muinaisjäännös, rauhoitusluokka 2. Storängen, historiallinen kivirakenne, joka sijaitsee metsässä pienellä mäenkumpareella, mäen länsireunalla kalliopohjalla. Rakenne on H:n muotoinen luode kaakkosuunnassa. Mahdollinen muinaisjäännös, rauhoitusluokka 2. Kåddböle Västergård, pronssikautinen ja/tai rautakautinen hautapaikka, kaksi röykkiötä, mahdollinen muinaisjäännös, rauhoitusluokka 2. Kartta alueen muinaisjäännöksistä. 14

2.4.10 Tekninen huolto Alueen läpi menee useampi keskijännitteen sähkölinja. Alue ei kuulu Kemiönsaaren Veden toiminta-alueeseen. 2.4.11 Erityistoiminnat Kaava-alueella toimii maasälpäkaivos. Maasälpää louhitaan kaava-alueella ja käsitellään kaavaalueen ulkopuolella sen koillispuolella sijaitsevalla teollisuusalueella. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee maa-ainesten ottoalue ja pieni osa kaava-alueen luoteiskulmasta on Puolustusvoimien käytössä. 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, sekä osittain kaivannaisteollisuuden käytössä. Hankealueella ja sen lähellä kulkevat tiet ovat vähäliikenteisiä. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä liikenne, kaivannaisteollisuus sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. Kaivostoiminnasta aiheutuvista ympäristöhäiriöistä on säädetty sen ympäristöluvassa. 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on pääosin metsää ja avokalliota. Kaava-alueella sijaitsee Maastotietokannan mukaan yksi loma-asunto. Aluetta voidaan käyttää ulkoiluun. Alueella on kaivos- ja maaainestenottotoimintaa. 2.4.14 Maanomistus Kaavoitettavan alueen maa-alueet omistavat yksityiset maanomistajat, lukuun ottamatta Puolustusvoimien aluetta kaava-alueen luoteiskulmassa. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maa-alueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. Kartta alueen kiinteistöistä. 2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat kaava-aluetta: 15

1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettaviksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. 2.5.2 Seutukaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen seutukaava, joka sai 1.1.2010 maakuntakaavan statuksen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavat 13.12.2010. Kaavat ovat tällä hetkellä Ympäristöministeriössä vahvistettavana ja korvaa seutukaavan vahvistettuaan. Seutukaavassa alueella on seuraavat merkinnät: Pohjavesialue (pv), maa-aineiston otto (EO/MT), muinaismuistoja (SU) ja ohjeellinen ulkoilu- ja retkeilyreitti. 16