1 Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Perusopetuksen laadun kehittäminen: Laatuhankkeen jäsen, erityisluokanopettaja Jaakko Rajavaara Pedagoginen rehtori Kimmo Kuusimäki
2 1. Naantalin perusopetuksen laadun arvioinnin toteuttaminen Taustaa Perusopetuslaki sekä asetus koulutuksen arvioinnista määrittelevät kuntien ja koulujen arviointityötä. Opetuksen järjestäjälle on asetettu lainmukainen arviointivelvoite sekä arviointisuunnitelman laatimisvelvoite. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Lisäksi arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Vastaavat säädökset on kirjattu myös muiden koulutusalojen lakeihin. Oppilasarvioinnin perusteet on määritelty opetussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä ja koulut tarvitsevat arviointia kehittääkseen toimintaansa ja tuottaakseen entistä parempia palveluita. Itsearviointi lisää tietoisuutta tavoitteista ja niiden saavuttamisesta sekä toimii itseohjautuvuuden perusedellytyksenä. Arviointi auttaa tekemään tulevaisuutta koskevia valintoja ja päätöksiä tunnistamalla toiminnanvahvuuksia ja parantamisalueita. Opetustoimessa arvioinnin ohjaus toteutetaan asettamalla tavoitteet ja arvioimalla toiminnan tuloksellisuutta. Laadunvarmistus on arvioinnin päätehtäviä. TSO:n alueella laadittiin 2011 perusopetuksen laadunarvioinnin kehittämissuunnitelma Laadun kulmakivet (LIITE 1), jonka työstämisessä myös Naantali oli mukana. Suunnitelma pohjautuu opetusministeriön perusopetuksen valtakunnallisiin laatukriteerisuosituksiin jotka vahvistettiin 2010. Siinä määritellään alueellisesti perusopetuksen laadullisen kehittämisen tavoitteet ja kriteerit yhdessätoista laatukortissa. Laatukorttien tehtävänä on tukea, ohjata ja helpottaa koulujen arviointityötä. Laatukriteerit osoittavat perusopetuksen laadun rakenteiden ja toiminnan keskeiset osa-alueet, joiden suhteen koulutuksen järjestäjän ja koulujen tulisi arvioida omaa toimintaansa. Naantalin perusopetuksen arviointisuunnitelma on laadittu hyödyntäen TSO:n alueellista suunnitelmaa.
3 2. Arviointiprosessi perusopetuksessa Laatutyö organisoidaan Naantalin perusopetuksessa hyödyntäen olemassa olevia organisaatioita ja henkilökuntaa.
4 Toimijat ja niiden tehtävät osana koko perusopetuksen arviointia: Koulujen laaturyhmät Koulun tasolla laaturyhmänä toimii koulun johto- tai suunnittelutiimi (Maijamäen, Suopellon, Taimon ja Kuparivuoren koulut). Pienimmissä kouluissa laaturyhmänä toimii opettajainkokous. Koulun laaturyhmän tehtävänä on valmistella työsuunnitelmaan kuuluvat arviointiosuudet ja valvoa käytännön arviointityön toteutusta. Se laatii aikataulun laatukorttiarvioinnin suorittamiselle ja organisoi kehittämiskohteiden ottamisen osaksi koulutyötä sekä niiden seurannan. Arvioinnin tulokset laatukorttien ja kehittämiskohteiden osalta kootaan arviointiraporttiin. Laatukorttiarviointi suoritetaan laaditun aikataulun mukaisesti. Laadun arvioinnissa keskeisten osa-alueiden ydinkohderyhmiä ovat oppilaat, huoltajat ja henkilöstö. Tulokset kootaan, arvioidaan ja analysoidaan. Tulosanalyysin pohjalta valitaan 1-3 kehittämiskohdetta seuraavan vuoden työsuunnitelmaa varten. Tulokset ja kehittämiskohteet kootaan arviointiraporttiin. Kuluvan vuoden työsuunnitelman kehittämiskohteille nimetään vastuuhenkilöt jotka laativat toimeenpanovaiheen jälkeen kohteesta analyysin, joka liitetään arviointiraportin. Siinä arvioidaan kohteen laatua suhteessa kehittämisvaihetta edeltäneeseen aikaan. Arvioinnin tulosten pohjalta päätetään pitääkö kehittämistoimenpiteitä suunnata ja toteuttaa mahdollisesti eritavoin vai otetaanko toimenpiteet osaksi koulun käytäntöä. Koulu tiedottaa arvioinnista ydinkohderyhmille ennen arviointia ja tulosten analysoinnin jälkeen. Oppilaille tiedotetaan esim. oppilaskunnan ja/tai luokanvalvojan välityksellä. Huoltajille tiedotetaan esim. vanhempainyhdistyksen ja vanhempainiltojen välityksellä. Myös Wilma-viestit ovat käytössä. Henkilöstölle arvioinnista tiedotetaan henkilökuntakokouksissa. Koulujen arviointiraportit tulevat koulutuslautakunnan käsittelyyn osana perusopetuksen arviointikertomusta. Koulun rehtori kokoaa oman koulunsa arviointiraportin rehtoritiimiä varten. Pedagoginen rehtori valmistelee työsuunnitelmien arviointiraportit yhdeksi perusopetuksen arviointikertomukseksi. Rehtoritiimi Rehtoritiimi kokoaa yhteen koulujen arviointiraportit arviointikertomukseksi jatkokäsittelyä varten. Koulujen valikoimat kehittämiskohteet käydään läpi ja keskustelussa pohditaan koulujen valikoimia kehittämiskohteita koko perusopetuksen laadun kehittämisen näkökulmasta. Seuraavan vuoden laatukortit (mittarit ja kriteerit) valmistellaan Koulunjohtajainkokousta varten.
5 Koulunjohtajainkokous Koulunjohtajainkokous käy läpi seuraavan vuoden koulujen työsuunnitelmissa arvioitiin tulevat laatukortit (kts.luku 4. ). Kokous tarkentaa tarvittaessa korttien kriteerejä helpommin arvioitavaan muotoon, valitsee käytettävät mittarit (Liite 1) ja rajaa kohderyhmät. Pedagoginen rehtori kokoaa työn tulokset jatkokäsittelyä varten. Sivistystoimen johtoryhmä: Sivistystoimen johtoryhmä toimii koko kunnan laaturyhmänä perusopetuksen osalta. Se saa käsittelyynsä pedagogisen rehtorin valmistelemat koulujen työsuunnitelmat ja arviointikertomuksen. Ryhmä arvioi ja analysoi toteutunutta arviointiprosessia koko perusopetuksen osalta arviointikertomusta hyödyntäen. Uudet työsuunnitelmat tarkistetaan arvioinnin ja kehittämiskohteiden osalta ja niihin tehdään tarvittaessa lisäyksiä esim. kuntastrategian tai alueellisten kehittämiskohteiden osalta. Sivistystoimenjohtaja toimittaa valmiit työsuunnitelmat ja arviointikertomuksen koulutuslautakunnan hyväksyttäväksi. Koulutuslautakunta: Koulutuslautakunta käsittelee koulujen työsuunnitelmat sivistystoimenjohtajan esittelyn pohjalta. Hyväksyttyjen työsuunnitelmien mukana arviointi ja kehittämiskohteet siirtyvät seuraavaksi lukuvuodeksi koulujen käyttöön. Koulutuslautakunta käsittelee arviointikertomuksen ja huomioi talousarviossa sekä henkilöstösuunnitelmassa kehittämiskohteiden vaikutukset.
6 Arviointi osana laatutyötä Perusopetuksen laaturyhmänä toimii sivistystoimen johtoryhmä Ylläpitäjän taso: koulutuslautakunta Esittelijänä sivistystoimenjohtaja Hyväksyy arviointisuunnitelmat ja raportit Koulunjohtajainkokous Rehtoritiimin valmistelema esitys Arvioinnin vuosittaiset painopistealueet Koulun taso: 10 peruskoulua Koulun laaturyhmä: Johtotiimi/Suunnittelutiimi/Opettajainkokous Arvioinnin käytännön toteutus Kaaviossa on kuvattu perusopetuksen laadun arviointiprosessin eri tasot. Ylläpitäjän tasolla ja koulun tasolla käytetään erikseen määriteltäviä kriteerejä sekä mittareita.
7 3. Laadunarvioinnin osa-alueet Opetusministeriön perusopetuksen laatusuosituksessa laadun arviointialueita kutsutaan osa-alueiksi. Arviointikohteista käytetään nimitystä laatukriteeri. Opetusministeriön suositukset ja TSO:n laadunarvioinnin kehittämissuunnitelmassa mainitut laadunarvioinnin osa-alueet jakaantuvat yhteentoista laatukorttiin. Kussakin kortissa on määritelty laadun osa-alueen tavoitteet ja kriteerit. Kriteerien avulla arvioidaan toiminnan tavoitteen suuntaisuutta ja toiminnan tasoa. Naantalin alueella näitä kriteerejä on tarkoitus tarkentaa kuntakohtaisesti ja tämän suunnitelman mukaisesti suorittaa niiden pohjalta arviointi. Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehyksessä laadun osa-alueet on jaettu rakenteiden laatuun ja oppilaan toiminnan laatuun. Rakenteiden laatu kuvaa ulkoisia olosuhteita ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatu oppilaan kokemaa laatua. Laadun osa-alueet laatukorteittain: Rakenteiden laatu: 1. johtaminen 2. henkilöstö 3. taloudelliset resurssit 4. arviointi Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu: 5. opetussuunnitelman toteuttaminen 6. opetus ja opetusjärjestelyt 7. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8. osallisuus ja vaikuttaminen 9. kodin ja koulun yhteistyö 10. fyysinen oppimisympäristö 11. oppimisympäristön turvallisuus Laadun osa-alueiden tarkempi kuvaus ja laatukortit ovat liitteessä 1.
8 4. Perusopetuksen laatukorttien määrittelyn ja käyttöönoton aikataulu Naantalissa Naantalin alueella laadun osa-alueet arvioidaan laatukorttien pohjalta neljän vuoden aikana. Tämän jälkeen arviointi uusitaan saman kierron mukaisesti. Vuotuinen arviointi toteutetaan seuraavasti: Vuosi 1: Kortit 1-2 Johtaminen, henkilöstö, osallisuus ja vaikuttaminen Vuosi 2: Kortit 5-8 Opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, Vuosi 3: Kortit 3-4 Taloudelliset resurssit, arviointi Vuosi 4: Kortit 9-11 Kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisym päristön turvallisuus 5. Arvioinnissa käytettävät työkalut ja mittarit Arvioinnissa pyritään käyttämään olemassa olevia mittareita. Mittareiden valinta ja laatukriteerit tarkennetaan vuosittain arviointisuunnitelmaa tehtäessä koulunjohtajainkokouksessa. Perusopetuksen laatukriteerit Esimerkkejä mittareista ja arvioinnin työkaluista Laatukortti 1: Johtaminen -Kunta 10 tutkimus -työsuunnitelmiin sisältyvät arviointisuunnitelmat Laatukortti 2: Henkilöstö -Kunta 10 tutkimus - muut henkilöstökyselyt - osaamiskartoitukset, kehityskeskustelujen kehittymissuunnitelmat Laatukortti 3: Taloudelliset resurssit Laatukortti 4: Arviointi Laatukortti 5: Opetussuunnitelman toteuttaminen Laatukortti 6: Opetus ja opetusjärjestelyt Laatukortti 7: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki -Maisema-malli -talousarvio ja tilinpäätös -20.9. tilasto -vuosikellon toteutuminen -kunnan tulosten vertailu seutu-/valtakunnan tuloksiin -ainejärjestöjen valtakunnalliset kokeet -Opetushallituksen kansalliset arvioinnit -PISA-tutkimus -päättötodistusten määrä -jatko-opintoihin sijoittuminen/jälkiohjausluettelot -kouluterveyskysely -tuntiresurssi/-opetusryhmäkoko -Maisema-malli -KiVa-tutkimukset -oppilashuollon laatimat kyselyt -nivelvaiheiden toimivuus -ruokahuollon kyselyt
9 Laatukortti 8: Osallisuus ja vaikuttaminen Laatukortti 9: Kodin ja koulun yhteistyö Laatukortti 10: Fyysinen oppimisympäristö Laatukortti 11: Oppimisympäristön turvallisuus -kouluterveyskysely -oppilaskuntatoiminta -huoltajille tehtävät kyselyt -vanhempainyhdistystoiminta -sisäilmatyöryhmän arvioinnit -kestävän kehityksen suunnitelmat -tapaturmailmoitusten lukumäärä/if -turvallisuussuunnitelmien laadullinen arviointi -riskikartoitukset -kouluterveyskysely 6. Arvioinnin ajallinen toteuttaminen Arviointi osana työsuunnitelmaprosessia Koulutuslautakunta: TA/HS hyväksyminen Kehittämiskohteiden täytäntöönpano Syyslukukausi Kevätlukukausi Arviointi mittareiden avulla Kehittämiskohteiden valinta Arviointikertomuksen laatiminen Koulutuslautakunta: työsuunnitelmien hyväksyminen Arviointisuunnitelma Työsuunnitelma Kehittämistoimenpiteet Sivistystoimen johtoryhmä (laaturyhmä): kunnan strategiset painopistealueet Koulunjohtajainkokous: tulevan lukuvuoden laatukriteerien/mittareiden valinta ja tarkentaminen sekä arviointisuunnitelmien valmistelu Sivistystoimen johtoryhmä (laaturyhmä): -arviointitoiminnan laadun arviointi ja kehittäminen Koulutuslautakunta: -arviointikertomuksen käsittely ja kehittämissuunnitelmien hyväksyminen -TA/HS valmistelu Kuva 1: Ulkokehä=Ylläpitäjän taso, Sisäkehä=Koulun taso Arvioinnin ajankohtaisuus ja ajankohtaistaminen parantavat arvioinnin laatua.em. kaaviossa on kuvattu laadun arvioinni sijoittumista vuotuiseen ajankäyttöön. Sisäkehällä kulkevat koulun tekemät toimenpiteet lukuvuosikellossa. Ulkokehä (harmaat laatikot) noudattaa kalenterivuotta.