Valkovuokonkaari Rakennustapaohjeet 18.5.2010



Samankaltaiset tiedostot
SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAKENTAMISTAPAOHJEET

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja


HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

VILLENPUISTO 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

355-6 SIPOONRANNAN SLUUPPI

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Alueen suunniteltu ilme. Satupuisto 1-rakentamisohjeen tavoitteena on ilmeeltään moderni ja ekologisesti kestävä puurakentamisen

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

HANGAKSEN PIENTALOALUEEN ETELÄSOSA

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Hienon asuinalueen muodostuminen

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Sampo III-alueen asemakaava ja Hirsimäen alueen asemakaavamuutos

KESÄRANNAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJE

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

R00114 HÅKANSBÖLEN. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Kortteli Korttelin tontit 4-6

Rakennusoikeus ja rakennusala:

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

RAKENTAMISTAPAOHJEET , 3 ja 4

Transkriptio:

Valkovuokonkaari Rakennustapaohjeet 18.5.2010 1 S i v u

Valkovuokonkaari on suunniteltu laadukkaamman, paikkaan ja ympäristöön sovitetun, rakennuskannan kaava-alueeksi. Kaavassa tonteilla oleva rakennusoikeus ja rakennusalat mahdollistavat persoonallisetkin ratkaisut, jotka hyvin suunniteltuina tuottavat miellyttävää ja persoonallista asuinympäristöä. Perusmalliset pakettiratkaisut eivät todennäköisesti täytä alueen rakentamiselle asetettuja kriteereitä. Rakennusten sijoittuminen tonteille Talousrakennuksen, yleensä autokatoksen tai tallin tulee sijoittua kadun puoleiseen osaan rakennusalaa. Kaava edellyttää, että rakennus rakennetaan rakennusalan rajaan kiinni. Tontin päärakennus tai rakennuksen asuinrakennusosa tulee sijoittaa tontin takaosaan suhteessa tiehen. Tämäkin rakennusmassa tulee rakentaa kiinni rakennusalan rajaan. Asuinrakennus tulee rakentaa kaksikerroksiseksi, kadun varteen sijoittuva talousrakennuksen tulee olla yksikerroksinen. Rakennusmassat on mahdollista yhdistää, jolloin hyvällä suunnittelulla voidaan näinkin saavuttaa kaavan ehdot täyttävä ratkaisu. Rakennuksen julkisivut tulee suunnitella siten, että sokkeliaihe on suurin piirtein samankorkuinen eri puolilla taloa ja seuraa ympäröivää maastoa ja rakennettua ympäristöä. Sokkeliaiheen maksimikorkeus maanpinnasta on 100 cm. Rinneratkaisussa tulee suunnittelussa kiinnittää erityisesti huomiota siihen että rakennuksen harjakorkeus noudattaa viereisten tonttien rakennusten tasoa. Kellarillisissa rinneratkaisuissa tämä saattaa tarkoittaa, että rinteen alapuolinen vaikutelma voi olla lähes kolmikerroksinen. Tontin kunnallistekniikan (vesi, viemäri, kaukolämpö) liittymisalueelle ei voi rakentaa, eikä istuttaa puita. Liittymäalueet tulee tarkastaa tonttikohtaisesti ao. suunnitelmista. Rakennusmateriaalit Alueelle voidaan rakentaa rakennuksia joiden julkisivut ovat rapattuja, puisia tai puhtaaksi muurattua tiiltä. Erilaisia yhdistelmiä materiaaleista on myös mahdollista käyttää. Tontille sijoittuvan asuinrakennuksen ja talousrakennuksen tulee erottua värisävyn puolesta toisistaan, vaikka rakennukset olisi rakennettu yhteenkin. Erottuminen voidaan tehdä materiaalivaihdoksella tai värisävyä vaihtamalla. Puujulkisivut Käytettäessä puuta julkisivun pääasiallisena materiaalina tulee laudoituksen olla vaakasuuntainen. Puumateriaalin(yleensä vaakaponttilaudan) hyötyleveyden tulee olla vähintään 125 mm ja laudan vahvuuden vähintään 28 mm. Paksuuden mittauskohta riippuu valittavasta profiilista. Käytännössä pienin aihio, josta julkisivulaudat voidaan höylätä tai hienosahata on siis 150x32mm. Julkisivuissa voidaan käyttää suojaavina osina ja aiheina myös pienempiä laudoituskenttiä, puuritilöitä ja säleikköjä joiden 2 S i v u

puumateriaalin dimensiot tulee valita tapauskohtaisesti huomioiden puun materiaalina asettamat reunaehdot. Painekyllästetyn puun käyttämistä tulee välttää ja sen sijaan pyrkiä ratkaisemaan esim. terassit ja muut rakenteet suunnittelullisesti siten, että voidaan käyttää tavallista puuta oikein käsiteltynä. Puisten seinärakenteiden sallitut värisävyt pohjautuvat maaväreihin. Tarkemmat värisävyt on esitetty liitteessä 1. Puujulkisivujen maalityypin tulee olla aito keittomaali ilman muovivahvisteita. Rakennusvalvonta auttaa tarvittaessa oikean maalityypin ja valmistajan valinnassa. Muidenkin puuosien käsittelyn tulee noudattaa annettuja värisävyjä. Maalityyppeinä tyypiltään täydentävissä puuosissa voidaan käyttää keittomaalin lisäksi esimerkiksi tervamaalia, puunsuojaöljyä, aitoa pellavaöljymaalia, petrooliöljymaalia tai muuta vastaavaa aitoon maaväriin ja vernissaan, kaseiiniin tai muuhun ekologiseen ja/tai perinteiseen, sideaineeseen perustuvaa maalia. Rakennuksen julkisivut tulee käsitellä siten, että nurkkalaudat, peitinlistat yms. puujulkisivun laudanpäitä peittävät osat ovat samansävyisiä kuin julkisivun pääväri. Tiilijulkisivut Puhtaaksimuurattujen julkisivujen ladonnan tulee olla vaakasuuntaan. Tiiliaihelmaa voidaan käyttää myös pienempinä kenttinä tai julkisivuja rytmittävinä osina. Alueella sallitut tiilityypit ovat Tiilerin ruukintiilen ruskeanmusta, ruskeankirjava ja kirjava tai muiden valmistajien näitä vastaavat tuotteet. Rapatut julkisivut Rapattujen julkisivujen tulee pääsääntöisesti olla sileäksi rapattuja. Rappausjulkisivuihin voidaan tehdä aihelmia tai rytmittäviä osia myös erilaisilla pintakäsittelyillä tai puu- tai tiilimuurauskentillä. Rapattujen julkisivujen sallitut värisävyt ovat samat kuin puisten julkisivujenkin eli liitteen 1 mukaiset. Rapatun julkisivun mahdolliset nurkka-aihelmat ja ikkunareunukset tulee olla samansävyisiä kuin pääasiallinen seinäpinta. Katto Kattojen väri on musta. Materiaaleina voidaan käyttää tiili/betonitiili kattoa tai saumapeltikattoa. Rakennuksissa tulee olla räystäät vähintään alalappeen puolella. Räystään leveys on suositeltavaa olla noin 60 cm talon ulkoseinästä. Räystäät tulee rakentaa avoräystäinä, eli että katon kantavat rakenteet näkyvät alapuolelta. Pihat, aidat ja pihasuunnitelmat Rakennusluvan haun yhteydessä tulee esittää pihasuunnitelma. Kadun varteen tulee istuttaa leikattava tai vapaasti kasvava pensas/puuaita. Liitteessä 2 on esitetty mahdolliset lajit istutusaitaan. Kaikki sallitut lajit kukkivat valkoisin kukin. Havukasveja ei tule käyttää kadunvarren aidassa. Tontille sijoittuvat pensas/puuaidat tulee suunnitella tai pitää leikkaamalla alle 160 cm korkeina. Muille tontin rajoille saa tehdä myös puusäleaitoja. Puusäleaitojen malli ja maastoon sovittamisen periaatteet on esitetty liitteessä 3. Tonttien välisille rajoille istutettavat tai rakennettavat aidat tulee hyväksyttää naapurilla rakennusvalvonnan ohjeen mukaan. Tontin reunan ollessa melualueen suuntaan tulee tontin sille sivulle rakentaa liitteen 4 mallin mukainen umpiaita. 3 S i v u

Kadunpuoleiselle tonttialueelle tulee istuttaa puumainen kukkiva lehtipuu. Sallitut lajit on esitelty liitteessä 2. Rakennusten sijoittelusta johtuen voidaan puu tarvittaessa istuttaa lähelle tonttirajaa ja näin täyttää kahden tontin istutusvelvoite. Puun sijoittumisesta lähelle naapurin rajaa tulee sopia kirjallisesti naapurin kanssa rakennusvalvonnan ohjeen mukaan. Pengerrykset Tonttien tulee noudattaa pääsääntöisesti luonnollista maanpinnan tasoa. Mikäli pihoja on tarpeen pengertää, tulee huolehtia, että naapurin suuntaa korotettu piha tuetaan ja perustetaan riittävällä tavalla. Rajalle tuleva pengerrys tulee hyväksyttää naapurilla rakennusvalvonnan ohjeen mukaan. Tukimuurien ja pengerrysmuurien materiaaleina voidaan käyttää harmaata betonia valettuna tai ladottuna, sekä luonnonkiveä hakattuna, lohkareina tai pyöreinä kenttäkivinä. Työstetyn(hakattu, lohkottu, lohkareet) luonnonkiven tulee olla punaista graniittia. Kenttäkivien värisävyt voivat vaihdella. Sahatulla tai hiotulla pinnalla olevaa luonnonkiveä ei saa käyttää tukimuureissa. Tontin kadunpuoleiselle rajalle ei saa rakentaa pengerrysmuureja. Mahdolliset korkeuserot tontin kadunpuoleisella reunalla on ratkaistava esimerkiksi talousrakennuksen korkoasemalla, maan luiskaamisella tai sisempänä tontilla olevilla pengerrysmuureilla. Tonttien väliset pengerrysmuurit saavat ulottua tarvittaessa kadun puolen tonttirajaan saakka. Pintavesien ohjaamiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti naapurin suuntaan olevien pengerrysten ja luiskien osalla. 4 S i v u

LIITE 1 Alueella sallitut värisävyt keltamulta/keltaokra (esim.uulatuote keittomaali 20) falupunainen (esim.uulatuote keittomaali 42) italianpunainen (esim.uulatuote keittomaali 40) punaokra (esim.uulatuote keittomaali 30) vihreä umbra (esim.uulatuote keittomaali 80) ruskea umbra (esim.uulatuote keittomaali 50) kimrööki, rautaoksidi(musta) Pigmenttejä tulee käyttää siten että saavutettu värisävy on täysväri eikä vaalennettu sävy pigmentistä. Värisävyjen tulee perustua aitoihin maaväripigmentteihin. Tällä taataan alueen sävyjen sopivuus keskenään. Pigmenteistä kiinnostuneet voivat perehtyä asiaan esim. www.coloria.net. AO-10 alueella sallittu asuinrakennusten värisävy Korttelissa 270 tontilla 1 eli AO-10 alueella tulee asuinrakennukset käsitellä vaaleammalla sävyllä. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteväreinä muilla tonteilla sallittuja värisävyjä. Alueen talousrakennusten sallitut värisävyt ovat samat kuin muiden tonttien sallitut värisävyt. AO-10 alueella sallittu asuinrakennusten värisävy Keltamulta/keltaokra valkoisella taitettuna suhteessa 2:1 ( esim.uulatuote keittomaali 20/10 2:1) Aitojen värisävyt tonteilla olevat puusäleaidat musta italianpunainen (esim.uulatuote keittomaali 40) meluaita musta italianpunainen (esim.uulatuote keittomaali 40) 5 S i v u

LIITE 2 Leikattavat tai vapaasti kasvavat pensasaidat Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) Aitaorapihlaja (Crataegus grayana) Taikinamarja (Ribes alpinum) Valkolumimarja (Symphoricarpos albus var. laevigatus) Pihasyreeni (Syringa vulgaris Alba ) Koristearonia (Aronia x prunifolia) Marja-aronia (Aronia mitschurinii) kuutamohortensia (Hydrangea paniculata 'Praecox') loistojasmike (Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä') hovijasmike (Philadelphus pubescens 'Tuomas') lumipalloheisi (Viburnum opulus 'Pohjan Neito') Kukkivat puut Omenat (Malus) Koristeomenat (Malus ) Kirsikat (Prunus cerasus, P. avium) Rusokirsikka (Prunus sargentii) Pihlajat (Sorbus) Syreenit (Syringa, rungolliseksi kasvatettuina) Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) 6 S i v u

LIITE 3 Valkovuokonkaaren puusäleaitamalli Materiaalit säleet halkaistu 1x4 tai vastaava rima eli noin 50x25 mm, säleiden väli=säleen leveys, päiden katkaisukulma n. 30 astetta juoksut 50x100 mm tolpat 100x100 mm. Tolpat katkaistava aitaa matalammiksi, katkaisukulma n. 30 astetta Aidat on rakennettava myötäilemään maastoa. 7 S i v u

LIITE 4 Valkovuokonkaaren umpiaitamalli Materiaalit kadun puoli pihan puoli umpiosa pystyponttilauta ilman rakoa esim. raakaponttilauta tai vastaava leveämpi lauta päälilauta viistetty 50x100 juoksut 50x125/150 mm tolpat 100x100/125x125 mm. Tolpat katkaistava aitaa matalammiksi, katkaisukulma n. 30 astetta umpiaidan mitoitusperiaate umpiaidan periaatteen aksonometria aidan on seurattava maaston muotoja ilman porrastusta 8 S i v u