Alueen suunniteltu ilme. Satupuisto 1-rakentamisohjeen tavoitteena on ilmeeltään moderni ja ekologisesti kestävä puurakentamisen

Transkriptio

1 ILOLA / S A T U P U I S T O 1 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Säveltie, Joikukuja, Viisukuja ja Sointukuja kortteleissa Satupuisto 1-rakentamisohjealue käsittää 31 omakotitonttia, joille kullekin saa rakentaa yhden asunnon. Korttelin tontit 1 ja 9 sekä korttelin tontti 3 on mahdollista toteuttaa myös paritalona. Tonttien koot vaihtelevat m² välillä. Tonttien tehokkuus on e = 0.20, jolloin rakennusoikeus vaihtelee kerrosneliön välillä. Alueen suunniteltu ilme Satupuisto 1-rakentamisohjeen tavoitteena on ilmeeltään moderni ja ekologisesti kestävä puurakentamisen alue. Alueen maasto on vaihteleva. Viisukujalla ja Joikukujalla on kallioisia ja rinteisiä tontteja. Maaston muotoja tulee käyttää hyväksi rakennusta suunniteltaessa. Viisukujan pohjoispuolen tontit rajautuvat lähelle Tuusulan Jusslan työpaikka-aluetta. Erityisesti pohjoisrajalla on syytä säilyttää olevaa puustoa ja istuttaa uutta suojakasvillisuutta. Ekologiseen rakentamiseen ohjataan materiaalivalinnoilla, kuten julkisivujen puumääräyksellä. Myös sade- ja hulevesiä on viivytettävä ja imeytettävä omalla tontilla. Tontille tulee ensi vaiheessa laatia pintavesien poisjohtamisen suunnitelma. Suunnittelutilanne Alue kuuluu Ilola 5 -asemakaavaan, jota on toteutettu vaiheittain. Epinkoskentien länsipuolella on lähes valmiina yhtiömuotoinen alue (Taikapuisto 1 ) sekä luovutettuja omakotialuieta (Taikapuisto 2 ja 3 ). Lähinnä Satupuisto 1-aluetta kaavassa on yhtiömuotoisia pientalokortteleita, jotka voivat toteutua erillistaloina, paritaloina, rivitaloina tai pienkerrostaloina. Myös rahoitus- ja hallintamuodot voivat vaihdella. Yhteensä alueelle tulee uusia asuntoja n asukkaalle. Ilolan kaupunginosan 1980-luvulla alkanut rakentuminen jatkuu pientalovaltaisena. Koko kaava-alueen toteuttaminen valmiiksi kestää ainakin vuoteen 2012 asti. Lähiympäristö Satupuisto 1 sijaitsee Tuusulan rajan tuntumassa. Tuusulan puolella naapurina on kapean puistovyöhykkeen takana laaja työpaikka-alue. Epinkoskentie on asemakaavassa varattu kunnan rajaan asti, mutta sen toteuttaminen läpiajettavaksi on epätodennäköistä. Alue rajautuu maastonmuodoiltaan vaihtelevaan Satupuistoon, joka on osa laajempaa Rekolan viheraluetta. Satupuiston keskiosalle on mahdollista toteuttaa leikkipaikka. Reitit suunnitellaan etelään Ilolan keskukseen ja sieltä Tikkurilaan sekä toisaalta Elmon urheilupuiston ja Leinelän suuntiin.

2

3 Maaperä ja maasto Maaperän lajit vaihtelevat käsittäen hiekkaa, moreenia, silttiä ja savea. Kallioisia tontteja on useita. Rakennussuunnittelua aloitettaessa on tehtävä tarkempi pintavaaitus. Lentomelu Alueella on lentomelua, joka tulee ottaa huomion rakenteita suunniteltaessa. Rakennuslupaviranomainen tulkitsee tonttikohtaisesti tarvittavan ääneneristysvaatimuksen. Lämmitysmuoto Kaupunki määrittelee alueella käytettävän lämmitysmuodon. Lisäksi asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle. Kerrosluku Korttelissa ja korttelin tonteilla 1 ja 2 rakennusten tulee olla yksikerroksisia. Kaikilla muualla asuinrakennukset toteutetaan I 1/2 tai kaksikerroksisina niin, että rakennusoikeudesta vähintään 1/3 tulee olla toisessa kerroksessa. Julkisivujen materiaali ja väri Julkisivujen tulee olla puuta. Ulkoverhouksen paksuuden tulee olla vähintään 22 mm. Julkisivumateriaali voi myös olla hirsi. (ei pyöröhirttä). Rinteisissä ratkaisuissa asuinrakennuksen julkisivu voi olla myös osittain rapattu. Rakennuksen päädyt eivät saa olla ikkunattomia. Julkisivun värisävyn tulee olla maanläheinen, kuten harmaa, punaruskea, okra, tervanruskea tai tummanvihreä. Nurkkalaudat ja ikkunanpuitteet eivät saa olla valkoisia tai vaaleita. Talousrakennusten julkisivumateriaali on puu. Väritys määräytyy asuinrakennuksen mukaan. Jäteastiat on näkösuojattava. Kompostoinnille ja biojäteastialle on varattava tilaa. Kattojen muoto ja väri Yksikerroksiseen asuinrakennuksen kattokulma on 1 : 2.5 Kaksikerroksisen rakennuksen kattokulma on 1 : 2 Rinteeseen porrastetun asuinrakennuksen katon tulee olla kaksilappeinen pulpettikatto. Katon on oltava konesaumattua peltiä ja sävyltään grafitinharmaa ja mattapintainen.

4 Katto toteutetaan avoräystäisenä. Harjan pääsuunta on esitetty korttelisuunnitelmassa. Autotallien, katosten ja talousrakennusten katon väri on sama kuin asuinrakennuksen. Katemateriaali voi olla sama kuin asuinrakennuksessa tai huopakate (ei palahuopa). Kattokulma valitaan asuinrakennukseen sopivaksi. Kapean autokatoksen voi toteuttaa yksilappeisena. Rakennusten sijoittaminen tontille Rakennusten sijoittelun osalta korttelisuunnitelma on sitova Säveltiehen ja Sointukujaan rajoittuvilla tonteilla. Kaikille tonteille on osoitettu pistekatkoviivalla rakennusala, jolle rakentaminen sijoittuu. Korttelisuunnitelma on laadittu niin, että pihat avautuvat mahdollisimman hyviin ilmansuuntiin. Suunnitelmassa esitetty asuinrakennuksen muoto on ohjeellinen. Sen muotoa suositellaan elävöitettäväksi ulokkeilla kuten kuisteilla tai sisääntulokatoksilla. Rakennus voi myös olla L-muotoinen. Rakennusten korkeusasema tulee suunnitella siten, että maansiirtotoimet (täytöt ja leikkaukset) jäävät mahdollisimman pieniksi. Tontin luonnollisia korkeuseroja tulee käyttää hyväksi lattiatasoa porrastamalla. Sokkelin näkyvän osan korkeuden on oltava vähintään 40 cm ja korkeintaan 80 cm. Rinnerakentamisen tontit Korttelin tonteilla 1 ja 9 sekä korttelin tonteilla 1 ja 2 maaston korkeusasema vaihtelee paljon. Asuinrakennuksen saa sijoittaa rakennusalalle vapaasti maaston mukaan. Tontit edellyttävät paikalle suunnittelua. Talousrakennus, autotalli, autokatos Talousrakennus muodostuu varastosta sekä autotallista tai autokatoksesta. Talousrakennuksen yhteenlaskettu koko on 40 m2. Vähintään 10 m2 talousrakennuksen rakennusoikeudesta pitää toteuttaa varastotilana. Autokatos tai autotalli on suunniteltava yhteensopivaksi asuinrakennuksen kanssa vaikka se olisi siitä erillinen. Pihan rakentaminen Osa pihasta tulee jättää luonnontilaiseksi. Esimerkiksi avokallioita ei saa nurmettaa tai turhaan louhia. Tontille tulee alkuvaiheessa pintavesien poisjohtamisen suunnitelma. Katto- ja sadevesiä tulee viivyttää esimerkiksi kivipesän ja painanteiden avulla. Pihan rakentamisessa on käytettävä mahdollisimman paljon imeyttäviä pintoja. Pihalle tulee istuttaa puita ja pensaita. Säveltiehen ja Sointukujaan rajoittuvilla tonteilla tulee katualueen rajalle istuttaa ruotsinpihlaja tai muu kukkiva puu korttelisuunnitelmassa osoitetuille paikoille. Pihamateriaalina auton säilytys- ja kääntöalueella tulee käyttää rauhallista kiveystä tai laatoitusta. Nurmikiveyksen käyttö lisää imeyttävää pinta-alaa. Pihan asvaltointia ei sallita. Pihamateriaali suositellaan ulotettavaksi liittymien kohdalla ajoradan pinnoitteen reunaan asti.

5 Aitaaminen Tonttien väliset aidat toteutetaan pensasaitoina tai muuna istutettavana kasvillisuutena. Myös puistoon rajautuvan tontin rajalle, kuitenkin tontin puolelle istutetaan leikattava tai vapaasti kasvava pensasaita. Mikäli pensasaidan lisäksi halutaan aidata tontti, voidaan käyttää matalaa (korkeintaan 80 cm), tummanharmaata tai -vihreää ja huomaamatonta teräsverkkoaitaa. Aita sijoittuu pensasaidan viereen tontin puolelle. Kadun puoleiselle rajalle kuitenkin tontin puolelle on istutettava pensaita.

6 Pysäköinti Tontilla on oltava kaksi autopaikkaa. Toisen autopaikan on sijaittava autotallissa tai -katoksessa. Autopaikan sijoituksessa on huomioitava, että auto pitää pystyä kääntämään tontilla, mikä vaatii vähintään 6.5 metriä tilaa. Kortteleittain lisäksi huomioitava: Kortteli Kaikki tontit sijaitsevat lähellä Tuusulan puoleista Jusslan pakastamoaluetta. Tontin pohjoisrajalle tulee muodostaa 5 metrin suojavyöhyke olevista ja uusista istutettavista puista sekä pensaista. Asuinrakennus rakennetaan 5 metrin päähän tontin takarajasta. Ikkunoiden näkymiin on kiinnitettävä huomiota. Kortteli Korttelin kaikki kolme tonttia toteutetaan yksikerroksisina. Autotalli tai -katos rakennetaan asuinrakennuksen yhteyteen sisäänvedettynä. Talousrakennuksen paikka on merkitty katkoviivalla. Kortteli Talousrakennuksen paikka on merkitty katkoviivalla. Kortteli Tontit 1 ja 9 voidaan toteuttaa paritaloratkaisuna. Kortteli Tonteilla 1 ja 2 autokatos tai -talli rakennetaan asuinrakennuksen yhteyteen. Tontti 3 voidaan toteuttaa myös paritaloratkaisuna. Tonteilla 4-6 autotalli tai -katos voi olla erillinen ta rakennuksen yhteyteen rakennettu. Laatinut kaupunkisuunnittelu Noora Koskivaara Työhön osallistuneet Anitta Pentinmikko, Arja-Liisa Järvineva, Seppo Heikkilä ja Erkki Lång

7