OPPILAITOSYHTEISTYÖN RAKENTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma PKS-KOKO Opinnoista Osaajaksi -hanke ( ) OPPILAITOSYHTEISTYÖN RAKENTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - Tiivistelmä selvityksestä: kaupunkikohtaiset yhteenvedot kehittämisehdotuksineen Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen syksy 2010

2 OPPILAITOSYHTEISTYÖN MONET ULOTTUVUUDET Osana PKS-KOKO:n Opinnoista Osaajaksi -hanketta on tehty selvitys, jossa on kuvattu pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) oppilaitosyhteistyön rakenteita. Kuvatut toimintatavat ja rakenteet ovat kaupunkitasoisia tai keskushallinnon ylläpitämiä, erityisesti selvityksessä on keskitytty hallinnollisten keinojen kuvaamiseen: johtamisen rakenteet, organisaatiorakenne, säännöt ja ohjeet. Eri toimialojen sisäisiin käytäntöihin selvityksessä ei syvennytä. Tiivistelmä kokoaa yhteen kaupunkikohtaiset yhteenvedot kehittämisehdotuksineen. Kunnissa tapahtuva oppilaitosyhteistyö on laaja käsite, joka pitää sisällään muun muassa ruohonjuuritason yhteistyön kaupungin eri toimialojen ja oppilaitosten välillä (esim. harjoittelupaikat ja opinnäytteet), henkilöstösuunnitteluun liittyviä ennakoivan rekrytoinnin toimenpiteitä, kaupungin kehittämistä opiskelijamyönteiseksi kaupungiksi elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn näkökulmasta, tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Oppilaitosyhteistyöllä voidaan viitata myös yhteistyöhön täydennyskoulutusten järjestämisessä, jolloin aihetta lähestytään osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Oppilaitosyhteistyön sektoreista Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa yleisesti ja tehdyssä selvityksessä keskitytään erityisesti toimiin, jotka nivoutuvat ennakoivan rekrytoinnin osa-alueeseen ja käytäntöihin, jolloin kaupunki on mukana toiminnassa työnantajan roolissa. Muiden osa-alueiden kuvaus jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Oppilaitostermillä viitataan sekä ammatillisiin oppilaitoksiin että korkeakouluihin. Ennakoiva tai etupainotteinen rekrytointi on henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin osa-alue, jossa pyritään saamaan esimerkiksi opiskelijat kiinnostumaan organisaatiosta potentiaalisena työnantajana. Rekrytoinnin strategisen suunnittelun avulla pyritään ennakoimaan ja turvaamaan osaavan henkilöstön saatavuutta sekä kirkastamaan työnan- Kuva: Oppilaitosyhteistyön muotoja. tajakuvaa. Viime vuosina etupainotteiseen rekrytointiin on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota, ja sen osa-alueena oleva oppilaitosyhteistyö on lisääntynyt sekä muuttunut entistä systemaattisemmaksi eri organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Kyseinen selvitys on tarkoitettu kaupunkien sisäiseen käyttöön, ja se edesauttaa olemassa olevien mallien ja tiedon jakamista pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä. Erityisesti selvitys tukee keskushallinnon tasolla rakenteiden benchmarkkausta ja uusien käytäntöjen kehittämistä. Selvitys on tehty v ja sen tekoon ovat osallistuneet Opinnoista Osaajaksi -hanketyöryhmän jäsenet. Selvitystä ovat kommentoineet kaupunkien henkilöstökeskusten asiantuntijat. Elinkeinopalvelujen edustajat ovat toimittaneet kuvaukset oppilaitosyhteistyöstä kilpailukykynäkökulmasta. Selvityksen pohjalta hanketyöryhmä on laatinut kullekin kaupungille kehittämisehdotuksia. Lisätietoja ja selvitys kokonaisuudessaan saatavilla Opinnoista Osaajaksi -hankkeen edustajilta: Projektipäällikkö Tuija Hulkkonen, p Hankekoordinaattori Anna Suvilaakso, p Helsinki: erityissuunnittelija Hanna Keskinen, Henkilöstökeskus, p Espoo: rekrytointiasiantuntija Noora Lindberg, Henkilöstöpalvelut, p Kauniainen: henkilöstösihteeri Sirpa Paakkola, p

3 KAUPUNKIKOHTAISET YHTEENVEDOT KEHITTÄMISEHDOTUKSINEEN HELSINGIN KAUPUNKI Kokoavasti voidaan todeta, että Helsingin kaupungin oppilaitosyhteistyö sisältyy strategiaohjelmaan vuosille Konkreettisia toimenpiteitä ovat kaupungin ja yliopiston yhteistyön tehostaminen yliopistoneuvottelukunnan kautta, korkeakoulukampusten välisten joukkoliikenneyhteyksien parantaminen, palvelujen tutkimus- ja kehityshankkeiden kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, metropolialueen kilpailukykystrategian toteutukseen osallistuminen sekä opiskelija-asuntojen lisääminen ja opiskelija-alennusten säilyttäminen. Lisäksi kaupunki jatkaa työvoimatarpeen ennakointia elinkeinoelämän edustajien kanssa. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tehostetaan työllisyyden nostamiseksi. Lisäksi kehitetään 7-9.-luokkalaisten työelämään tutustumisjaksoja ja tehostetaan oppisopimus-järjestelmän käyttöä väylänä työelämään. Kaupunkia tehdään myös tutuksi nuorille työnantajana mm. kesätyö- ja harjoittelupaikkoja tarjoamalla. Helsingin kaupungin oppilaitosyhteistyötä toteutetaan sekä virastoista että liikelaitoksista ja keskushallinnosta käsin. Oppilaitosyhteistyö on yksi osa-alue kaupunkitasoisessa rekrytointisuunnitelmassa, jossa määritellään toimenpiteet rekrytoinnille ja henkilöstön saatavuuden edistämiselle. Rekrytointiviestintää on kohdistettu mm. oppilaitosten julkaisuihin. Vuosittain kaupunki osallistuu noin 50 rekrytointi- ja opiskelijatapahtumaan. Kaupunki tarjoaa kesätöitä noin työntekijälle. Lisäksi noin 100 korkeakouluharjoittelijalle tarjotaan harjoittelun tuki henkilöstökeskuksesta. Lisäksi virastot ja liikelaitokset palkkaavat harjoittelijoita omin budjettivaroin. Helsingissä kokoontuu muutaman kerran vuodessa rekrytointisuunnitelmaryhmä, joka koostuu isoimpien virastojen ja liikelaitosten edustajista. Oppilaitosyhteistyö on yksi yhteistyön osa-alue. Lisäksi Helsingissä toimii korkeakouluyhteistyörengas, jossa on mukana edustajia eri yksiköistä, jotka tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on lisätä tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä sekä kehittää uudenlaista toimintaa. Opinnoista Osaajaksi -hanketyöryhmän kehittämisehdotuksia Helsingin kaupungille: - Oppilaitosyhteistyön yhdistäminen osaksi henkilöstösuunnittelua. - Oppilaitosyhteistyöhön liittyvän ohjeistuksen kehittäminen yhteistyössä virastojen ja liikelaitosten kanssa. - Oppilaitosyhteistyöstä saatujen tietojen ja kontaktien välittäminen tiedoksi kaupungin henkilökunnalle esimerkiksi sähköisen työpöydän Helmen kautta. - Kaupunkitasoisia oppilaitoksiin tehtyjä puitesopimuksia sekä virasto- ja liikelaitoskohtaisia sopimuksia kannattaa ainakin harkita. - Korkeakoulurenkaan toiminnan kehittämistä ja tehtävää kannattaa pohtia. - Eri virastoissa ja liikelaitoksissa oppilaitosyhteistyötä tekevien vastuuhenkilöiden tehtäväkuvien selkeyttäminen. - Lisäksi ehdotetaan, että jokaiselle virastolle ja liikelaitokselle nimetään oppilaitosyhteistyövastaava.

4 ESPOON KAUPUNKI Oppilaitosyhteistyö linkittyy Espoon strategiassa (v ) kahteen osa-alueeseen: "Henkilöstö" ja "Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki". Espoon kaupunki pyrkii turvaamaan henkilöstön riittävyyden aktiivisen oppilaitosyhteistyön avulla. Kaupungin ja oppilaitosten välisen sopimuskäytännön tavoite on toisaalta lisätä ja edistää tarjottavien harjoittelupaikkojen määrää ja laatua, toisaalta pitää oppilaitosyhteistyö hyvässä hallinnassa. Tämän lisäksi pyritään tavoittamaan opiskelijat valmistumisen kynnyksellä ja tarjoamaan heille avoimia työpaikkoja. Espoossa on tehty kaupunkitasoinen ohjeistus opiskelijoiden harjoittelulle. Oppilaitosyhteistyö, opiskelijoiden työpaikoilla tapahtuva opiskelu ja työssäoppiminen on suunnitelmallinen osa Espoon ennakoivaa rekrytointia, osaamisen kehittämistä ja palveluiden kehittämistyötä. Yhteistyötä ohjaa mm. puitesopimusjärjestelmä ja säännölliset tapaamiset oppilaitosten kanssa. Lisäksi Espoo osallistuu alueen kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin, joissa on mukana pääkaupunkiseudun oppilaitoksia (esim. Liittyvä Voima, KatuMetro, InnoOmnia). Espoossa on vuodesta 2008 lähtien pyritty oppilaitosyhteistyön parempaan koordinointiin sopimuskäytäntöjen yhtenäistämisen avulla. Kaupungilla on tehty puitesopimukset yhteistyöoppilaitosten kanssa ja toimialat ovat täydentäneet puitesopimuksia koulutusalakohtaisilla sopimuksilla. Espoossa on oppilaitosyhteistyötä koordinoitu osittain kaupunkitasoisesti, toimialat ja niiden henkilöstö ovat kuitenkin avainasemassa oppilaitosyhteistyötä toteutettaessa. Espoossa kokoontuu säännöllisesti oppilaitos- ja harjoittelijatyöryhmä (Harke), johon kuuluu sekä keskushallinnon että eri toimialojen edustajia. Ryhmän tavoitteena on lisätä tiedonvaihtoa eri aloilla tapahtuvasta oppilaitosyhteistyöstä, linjata yhteisiä toimenpiteitä sekä oppilaitosten koulutusalakohtaisiin sopimuksiin liittyvä työ. Opinnoista Osaajaksi -hanketyöryhmän kehittämisehdotuksia Espoon kaupungille: - Lisätä hr-ammattilaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa elinkeinopalvelujen edustajien kanssa. - Lisätä strategisen toiminnan suunnittelua. - Toimialoille/tulosyksiköille päätoimiset oppilaitosyhteistyöhenkilöt, oppilaitosyhteistyö osaksi tehtäväkuvaa. - Harjoitteluohjeen markkinointi esimiehille. - Toimialat vastaavat henkilöstösuunnittelusta; oppilaitosyhteistyön kytkeminen osaksi henkilöstösuunnittelua. - Keskitetyt harjoittelijoiden määrärahat toimialoille (ks. Helsingin malli). - Sopimusten seuranta työkalut kuntoon. - Olisi luotava sopimusten jalkauttamisen strategia. - Selkeytettävä sopimusten tarkoitusta ja kohderyhmiä sekä sopimusten sisältöä. - Harjoitteluprosessin kuvauksen tekeminen. - Toimialoille lisää tulosyksiköiden oppilaitosten kanssa tehtävän kehittämistyön läpinäkyvyyttä. - Lisätä kentän ymmärrystä harjoittelijatoiminnan tarpeellisuudesta.

5 VANTAAN KAUPUNKI Vantaalla oppilaitosyhteistyö linkittyy tarkasteluhetkellä strategiassa (v ) erityisesti elinkeino- ja työllisyyspolitiikan osa-alueeseen. Vantaan kilpailukykyohjelmassa osaamisen kehittämisen painopisteet ovat yritysten kansainvälistymisen tukemisessa ja erilaisten kehittämisalustojen luomisessa yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä yritysten kanssa. Vuonna 2009 perustettu Vantaan Innovaatioinstituutti Oy tukee kaupungin, yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Lisäksi strategiassa on nostettu esille työvoiman saatavuus ja korostettu ennakoivan rekrytoinnin merkitystä. Oppilaitosyhteistyötä osana ennakoivaa rekrytointia tehdään pääasiassa toimialojen toimesta. Toimialat ohjaavat, linjaavat ja toteuttavat itsenäisesti oppilaitosyhteistyötä. Keskushallinto (henkilöstökeskus) tukee toimialoja osallistumalla saatavuuden kannalta kriittisten ammattiryhmien rekrytointi- ja oppilaitosyhteistyöprojekteihin. Opiskelijoiden palkkaamisen tärkeyttä osana ennakoivaa rekrytointia korostetaan kesätyöpaikkoihin ja TET-jaksoihin liittyvässä ohjeistuksessa. Keskushallinto ohjeistaa ja jakaa vuotuisen määrärahan kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamiseen. Kaupunkitasolla on laadittu rekrytointistrategia, jossa yhtenä tavoitteena on nuorten houkuttelu kunta-alalle, nuorten työmahdollisuuksien edistäminen ja oppilaitosyhteistyö. Oppilaitosyhteistyö kytkeytyy vuosittain laadittaviin toimialojen rekrytointiohjelmiin, joita laaditaan henkilöstösuunnitelman ja vision pohjalta henkilöstön saatavuuden kannalta haasteellisille ammattiryhmille. Opinnoista Osaajaksi -hankkeen puitteessa on perustettu yhteistyöryhmä, jossa on edustajia Maankäyttö- ja ympäristön Kuntatekniikan keskuksesta, Sosiaali- ja terveystoimesta sekä Sivistystoimesta. Ryhmä edistää oppilaitosyhteistyön liittyvää tiedonvaihtoa eri alojen välillä, kartoittaa olemassa olevia käytäntöjä, kehittää uusia ja levittää hyviä käytäntöjä hankkeen puitteessa. Opinnoista Osaajaksi -hanketyöryhmän kehittämisehdotuksia Vantaan kaupungille: - Nostaa oppilaitosyhteistyö strategiaan ennakoivan rekrytoinnin näkökulmasta (vrt. Espoo ja Helsinki) - Lisätä säännöllistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa yli toimialarajojen esim. yhteisen foorumin perustaminen tai kytkeminen rekrytoinnin yhteydessä tapahtuvaan yhteistyöhön. - Lisätä ja jakaa tietoa oppilaitosyhteistyöstä ja sen tarpeellisuudesta. - Oppilaitosyhteistyö osaksi tehtäväkuvia; vastuuhenkilöt toimialoille ja keskushallintoon. - Lisätä Henkilöstökeskuksen tiedonvaihtoa Yrityspalvelujen kanssa. - Oppilaitosyhteistyöhön ja harjoitteluun liittyvän ohjeistuksen kehittäminen ja levittäminen toimialoille, myös viestinnän kehittäminen sekä esimiehille että opiskelijalle. - Selvittää olemassa olevien toimialakohtaisten puitesopimusten sisältöä ja vaikutusta sekä miettiä kaupunkitasoisten ja toimialakohtaisten uusien sopimusten tarpeellisuutta.

6 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Koko Kauniaisten kaupunkia koskevissa strategisissa tavoitteissa on nostettu esille henkilöstön saatavuuden edistäminen sekä työnantajakuvan markkinointi. Oppilaitosyhteistyö tuodaan esille sosiaali- ja terveystoimen strategisissa linjauksissa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään pääasiassa toimialojen toimesta. Toimialat ohjaavat, linjaavat ja toteuttavat itsenäisesti oppilaitosyhteistyötä. Henkilöstökeskus ohjeistaa tarvittaessa. Opinnoista Osaajaksi -hanketyöryhmän kehittämisehdotuksia Kauniaisten kaupungille: - Oppilaitosyhteistyö osaksi strategiaa ja henkilöstösuunnittelua. - Ohjeistuksen tuottaminen (esim. harjoitteluohje) ja tiedon levittäminen toimialoille. - Oppilaitosyhteistyövastuuhenkilön nimeäminen keskushallintoon/toimialoille, osaksi tehtäväkuvia. - Kontaktien luominen ruotsinkielisiin oppilaitoksiin, pula esim. ruotsinkielisistä sosionomeista ja lastentarhanopettajista.