Palveluyritysten väki ikääntyy
|
|
- Jere Kinnunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Palveluyritysten väki ikääntyy Yksityisten palveluyritysten palveluksessa olevan henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosikymmenen aikana useilla vuosilla. Suurin ikäryhmä on edelleenkin vuotiaat, mutta vuotiaiden ryhmä on nyt lähes yhtä iso. Väestön ikääntyminen näkyy näin myös palvelualoilla siitäkin huolimatta, että ne ovat palkanneet runsaasti uutta nuorta työvoimaa. Tässä raportissa tarkastellaan yksityisten palvelutoimialojen henkilöstön ikärakenteita vuonna Ne poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yksityisten palvelualojen kokoaikaisen henkilöstön keski-ikä oli viime vuonna 40 vuotta ja osa-aikaisen 33 vuotta. Kokoaikaisista ammattiryhmistä keski-iältään vanhimpia ovat yritysten omat kuukausipalkkaiset siivoojat ja nuorimpia tietotekniikan toimihenkilöt. Yksittäisissä nimikkeissä keski-iältään vanhimpia ovat konttorien esimiehet ja nuorimpia pikkolot ja lähetit. Aritmeettinen keskiarvo kuvaa tässäkin tapauksessa vallitsevaa tilannetta melko huonosti. Eri ammattien ikähajonnat ovat hyvin erilaisia. Kiinteistöpalveluyritysten tuntipalkkaisista siivoojista löytyy eniten nuoria: kymmenesosa on enintään 18-vuotiaita. Rahoitusalalla sitä vastoin alle 33-vuotiaita on vain kymmenesosa. Rahoitus-, vakuutus- ja apteekkialalla kymmenesosa palkansaajista on yli 55-vuotiaita. Yksityisten palvelualojen suurimman yksittäisen ammattiryhmän, vähittäiskaupan myyjien ikäjakauma on muodoltaan selvästi kaksihuippuinen: lukumäärältään suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat sekä vuotiaat, joihin sijoittuu yhteensä noin 30 prosenttia koko ammattiryhmän työntekijöistä. Muilla aloilla ikäprofiili on yleensä yksihuippuinen ja huipun sijainti vaihtelee kiinteistöpalvelualan vuotiaista rahoitusalan ja kuljetusalan vuotiaisiin. Iän ja ansiotason välillä on selvä yhteys. Keskiansiotaso on jokaisessa ikävuosiluokassa edellistä korkeampi 39-vuotiaisiin saakka. Sen jälkeen ansiotaso ei juurikaan vaihtele iän mukaan ennen kuin lähestyttäessä eläkeikiä. Yli 57-vuotiaiden keskiansiot ovat aina edellistä ikävuotta matalammat. Työuran loppupuolella palkkatulot voivat jäädä matalammiksi esimerkiksi alentuneen työpanoksen myötä. Vanhimmissa ikäryhmissä selittäjänä on myös matalampi koulutustaso. Ylitöistä maksettujen palkkojen osuus on suhteellisesti suurin ikäryhmässä vuotiaat. Tätä vanhemmissa ryhmissä ylityöt vähenevät kunnes taas vuotiaiden ryhmässä kohoavat. Näyttää siis siltä, että perheissä, joissa on lapsia, tehdään vähiten ylitöitä tai ylityöt vaihdetaan vapaa-aikaan. Sisällysluettelo Palveluyritysten väki ikääntyy... 1 Palvelualojen henkilöstön keski-ikä 40 vuotta... 2 Keskiansio nousee 39 ikävuoteen asti... 4 Palvelualoilla nuoria keskimääräistä enemmän... 6 Ikäjakaumat erilaisia eri ammateissa... 8 Ikärakenteen muutos
3 Palvelualojen henkilöstön keski-ikä 40 vuotta Palvelutyönantajien jäsenyritysten palveluksessa olevan kokoaikaisen henkilöstön keskiikä oli vuoden 2000 lokakuussa 40 vuotta. Naisten keski-ikä oli 41 ja miesten 39 vuotta. Osa-aikaisten keski-ikä oli 33 vuotta, naisten 34 ja miesten 29 vuotta. Kokoaikaisesta henkilöstöstä kymmenesosa oli alle 26-vuotiaita ja kymmenesosa yli 54-vuotiaita. Osaaikaisista joka kymmenes oli enintään 19-vuotias. Keski-iältään vanhimmat ammattiryhmät olivat vuonna 2000 konttorien kuukausipalkkaiset siivoojat (48 vuotta), farmanomit ja vakuutusjohtajat (47), pankinjohtajat, seminologit ja apteekkien siivoojat (46). Keskimääräistä vanhempia olivat myös muut johtajat, pankkitoimihenkilöt ja linja-autonkuljettajat. Keski-iältään nuorimmat ammattiryhmät olivat tietotekniikan toimihenkilöt ja varastoterminaalityöntekijät, (34 vuotta), huoltamotyöntekijät (35), hotelli- ja ravintolaalan työntekijät ja esimiehet sekä kuvavalmistamoiden ja kaupan varastojen työntekijät (37). Keskimääräistä nuorempia olivat myös mainostoimistojen ja matkatoimistojen toimihenkilöt. Suurimpien ammattiryhmien kokoaikaisen henkilöstön keski-ikä vaihteli neljänkymmenen molemmin puolin. Kaupan myyjien keskiikä oli 39 vuotta ja konttoritoimihenkilöiden Palvelualojen kokoaikaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin lokakuussa 2000 Ammattiryhmä Keski-ikä Konttorin siivoojat 48 Farmanomit 47 Vakuutusjohtajat 47 Apteekin siivoojat 46 Pankinjohtajat 46 Seminologit 46 Pankkitoimihenkilöt 45 Atk-johtajat 45 Varastoesimiehet 44 Kaupan ym. johtajat 44 Linja-autonkuljettajat 44 Opettajat 43 Vakuutusmyyjät 43 Metsäalan toimihenkilöt 43 Terveyspalveluala 42 Vakuutustoimihenkilöt 42 Farmaseutit 41 Myymälänhoitajat 41 Huoltamonhoitajat 41 Konttoritoimihenkilöt 41 Kaupan automiehet 40 Liikenneopettajat 40 Sosiaalialan työntekijät 40 Myyjät 39 Atk-asiantuntijat 39 Proviisorit 38 Matkatoimistohenkilöt 38 Mainostoimistohenkilöt 38 Kuorma-autonkuljettajat 38 Varastotyöntekijät 37 Kuvavalmistamotyöntekijät 37 Hotelli- ja ravintolatyöntekijät 37 Hotelli- ja ravintolaesimiehet 37 Huoltamotyöntekijät 35 Varastoterminaalityöntekijät 34 Atk-toimihenkilöt 34 Kaikki kokoaikaiset 40 Osa-aikaiset 33 2
4 41 vuotta. Kaupan osa-aikaisten myyjien keski-ikä oli 31 vuotta. Yksittäisistä ammattinimikkeistä keski-iältään vanhimmat palkansaajat ovat esimiestehtävissä. Yli 60-vuotiaita ovat mm. laskennan, ostotoimintojen ja metsäalan esimiehet. Nuorimmat työntekijät löytyvät harjoittelijanimikkeiden lisäksi nimikkeistä piccolo (21 vuotta), lähetti (22) ja kahvilan kassanhoitaja (22) Kymmenesosa yli 54-vuotiaita Palveluyritysten kokoaikaisesta henkilöstöstä kymmenesosa on yli 54-vuotiaita. Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän ollessa maassamme 58 vuotta on työelämästä eläkkeelle siirtymässä todella suuri joukko palkansaajia. Eri ammattiryhmien ikähajonnat ovat hyvin erilaisia. Farmaseutit on ammattiryhmä, jossa on eniten vanhoja työntekijöitä: ylin desiili on 57 vuotta, toisin sanoen kymmenesosa on 57- vuotiaita tai sitä vanhempia. Autonkuljettajista kymmenesosa on yli 56-vuotiaita ja rahoitusja vakuutustoimihenkilöistä kymmenesosa yli 55-vuotiaita. Kiinteistöpalveluyritysten tuntipalkkaisista siivoojista löytyy eniten nuoria: alin desiili on 18 vuotta eli kymmenesosa on enintään 18- vuotiaita. Kaupan varastotyöntekijöistä joka kymmenes on alle 22-vuotias, myyjistä ja ravintolatyöntekijöistä alle 23-vuotias ja tietotekniikan toimihenkilöistä alle 24-vuotias. Rahoitusalalla sitä vastoin alle 33-vuotiaita on vain kymmenesosa. Opettajilla alimman desiilin raja on 31 vuotta ja ylemmillä toimihenkilöillä 32 vuotta. Ikähajonnat ammattiryhmittäin vuonna ) <= 10. % <= 50. % <= 90. % Farmaseutit Myyjät Varastotyöntekijät Ravintolatyöntekijät Ravintolaesimiehet Konttoriesimiehet Konttoritoimihenkilöt Pankkitoimihenkilöt Vakuutustoimihenkilöt Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ATK-alan suorittava taso ATK-alan asiantuntijat Opettajat Autonkuljettajat Siivoojat Ylemmät toimihenkilöt PT yhteensä ) Taulukko kertoo, minkä ikäisiä tai nuorempia on 10, 50 ja 90 prosenttia työntekijöistä. Esimerkiksi farmaseuteista 90 prosenttia on enintään 57-vuotiaita 3
5 Keskiansio nousee 39 ikävuoteen asti Iän ja ansiotason välillä on selvä yhteys. Yksityisellä palvelusektorilla keskiansiotaso on jokaisessa ikävuosiluokassa edellistä korkeampi 39-vuotiaisiin saakka. Sen jälkeen ansiotaso ei juurikaan eroa iän mukaan ennen kuin lähestyttäessä eläkeikiä. Yli 57-vuotiaiden keskiansiot ovat aina edellistä ikävuotta matalammat. Työuran loppupuolella palkkatulot voivat jäädä matalammiksi esimerkiksi alentuneen työpanoksen myötä. Vanhimmissa ikäryhmissä selittäjänä on myös matalampi koulutustaso. Iän ja keskiansioiden välillä olevaa yhteyttä havainnollistaa poikkileikkaus kokoaikaisista palkansaajista. Se osoittaa, että keskiansio nousee lineaarisesti nuorimmista 39-vuotiaisiin saakka. Keski-ikäisillä ansiot eivät juurikaan vaihtele iän mukaan, vaan vuotiailla keskiansiotaso on likimain sama iästä riippumatta. Eri ammattiryhmien palkkaprofiileissa ei yleisesti ottaen ole kovin suuria eroja, mutta esimerkiksi ylemmillä toimihenkilöillä keskiansio saavuttaa huippunsa vanhemmassa ikäryhmässä kuin suoritustason toimihenkilöillä. Keskiansioiden profiilin muoto johtuu yhtäältä iän vaikutuksesta henkilön palkanmuodostukseen ja toisaalta ammattiryhmien erilaisista ikärakenteista. Ikä on yksi palkan määräytymistä selittävä muuttuja. Ikävuosien karttuessa palkkatasolla on taipumus nousta suhteellisen nopeasti työuran alkupuolella. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin kokemusvuosien määrä eli käytännössä ikä on usein sellaisenaan yksi palkanmaksuperuste. Toiseksi ikä vaikuttaa palkanmuodostukseen myös välillisesti: pal- 4
6 kansaajan urakehitys eli siirtyminen korkeammin palkattuihin tehtäviin on yleensä nopeampaa nuoremmalla iällä. Työuran loppupuolella palkkatulot voivat sen sijaan laskea esim. alentuneen työpanoksen myötä. Yksityisen palvelusektorin palkkaprofiiliin vaikuttavat myös erot ikärakenteissa ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi myyjillä ja ravintolatyöntekijöillä, joilla ansiot ovat keskimääräistä matalammat, nuorten työntekijöiden suhteellinen osuus on suurempi kuin palvelualoilla keskimäärin. Sen sijaan korkeampien keskiansioiden ammattiryhmissä - kuten tietotekniikan asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt - on suhteellisesti eniten vuotiaita palkansaajia. Palvelutyönantajien jäsenyritysten työntekijöiden keskiansio oli vuoden 2000 lokakuussa markkaa kuukaudessa. Keskiansio oli matalin 18-vuotiailla (7132 mk/kk) ja korkein 41-vuotiailla (13553 mk/kk). Iäkkäimmillä eli 65-vuotiailla palkansaajilla keskiansio oli hieman yli markkaa kuukaudessa. Ylitöitä eniten vuotiailla Ylitöistä maksettujen palkkojen osuus on suhteellisesti suurin ikäryhmässä vuotiaat. Tätä vanhemmissa ryhmissä ylityön osuus pienenee kunnes taas vuotiaiden ryhmässä saavutetaan uusi huippu. Suhteellisesti pienin ylityöpalkkojen osuus on ikäryhmissä yli 55- vuotiaat ja vuotiaat. Ylityöpalkkojen osuus oli yksityisellä palvelusektorilla syksyllä vuonna 2000 keskimäärin vajaat 1,3 prosenttia säännöllisen työajan ansioista. Suurin ylityöpalkkojen osuus, 2,2 prosenttia on ikäryhmässä vuotiaat. Toinen huippu ikäryhmässä vuotiaat on runsaat 1,4 prosenttia vuotiailla ylitöiden osuus ansiosta on keskimääräistä pienempi. 5
7 Palvelualoilla nuoria keskimääräistä enemmän Yksityisillä palvelualoilla on nuorten osuus palkansaajista suurempi kuin muilla työmarkkinasektoreilla keskimäärin. Suurimmillaan ero on ikäluokissa vuotiaat ja vuotiaat. Palvelualoilla on toisaalta myös 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus keskimääräistä suurempi. Palvelualojen suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat ja vuotiaat. Muiden sektoreiden suurin ikäryhmä on ja vuotiaat. Nuorten suureen määrään vaikuttavat muun muassa palvelualojen mahdollisuudet tarjota osa-aikatyötä opiskelijoille, pienten lasten vanhemmille tai muille, joiden ei ole mahdollista ottaa vastaan kokoaikatyötä elämäntilanteen vuoksi. Osa-aikaisista yli puolet alle 30-vuotiaita Palvelualojen suurin osa-aikaisten palkansaajien ikäryhmä on vuotiaat. Heitä on lähes kolmasosa. Alle 20-vuotiaita on 13 prosenttia ja vuotiaita 12 prosenttia osa-aikaisista. Osa-aikaisten pienin ryhmä on vuotiaat. Eläkeiän kynnyksellä olevia osa-aikatyöntekijöitä taas on enemmän kuin keskiikäisiä. Palveluyritysten viime ja toissa vuonna palkkaamista uusista henkilöistä suurin ikäryhmä on vuotiaat. Seuraavaksi suurimmat, lähes yhtä suuret ryhmät ovat vuotiaat ja vuotiaat. Yli kaksi vuotta palveluyrityksissä työskennelleiden suurin ikäryhmä on vuotiaat. 6
8 7
9 Ikäjakaumat erilaisia eri ammateissa Palkansaajien ikäjakauma vaihtelee ammattiryhmittäin. Joillakin aloilla valtaosa työntekijöistä on nuoria ja vaihtuvuus nopeaa, kun taas joissakin ammateissa ikääntyvää henkilöstöä ei juurikaan korvata uusilla työntekijöillä. Näiden lisäksi on myös ammattiryhmiä, joissa ikäjakauman muoto on suhteellisen normaali ja noudattelee siten koko yksityisen palvelusektorin ikäjakaumaa. Joissakin ammattiryhmissä ikärakenne on myös muuttunut merkittävästi viime vuosina ja vuosikymmeninä. Yksityisten palvelualojen suurimman yksittäisen ammattiryhmän muodostavat vähittäiskaupan myyjät. Myyjien ikäjakauma on muodoltaan kaksihuippuinen: lukumäärältään suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat sekä vuotiaat, joihin sijoittuu yhteensä noin 30 prosenttia koko ammattiryhmän työntekijöistä. Nuorten osuus on kuitenkin kokonaisuudessaan suurempi kuin iäkkäiden. Toisen suuren ammattiryhmän, ravintolatyöntekijöiden, ikäjakauma on puolestaan lievästi vasemmalle vino suurimman ikäryhmän ollessa vuotiaat. Ravintolatyöntekijä kuten myyjäkin on monesti opintojen ohessa työuran alkuun sijoittuva väliaikainen ammatti, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on keskimääräistä nopeampaa. Ikäjakauman muoto voi muuttua paljonkin ajan kuluessa. Tästä on hyvänä esimerkkinä pankkitoimihenkilöiden ammattiryhmä. Pankkialan rakennemuutoksen seurauksena suorittavan tason toimihenkilöiden ikäja- Ammattiryhmä Farmaseutit 0,0 5,6 15,4 17,4 14,6 9,3 9,3 10,2 13,3 4,8 Myyjät 1,811,4 14,5 14,3 11,9 10,4 11,5 14,4 7,6 2,1 Varastotyöntekijät 2,6 14,1 14,7 14,4 12,5 10,811,2 11,9 5,81,9 Ravintolatyöntekijät 2,3 13,4 14,7 16,1 14,7 11,811,5 10,2 4,3 1,1 Ravintolaesimiehet 0,1 5,817,1 19,9 19,0 13,8 12,1 8,6 3,0 0,6 Konttoriesimiehet 0,0 0,6 6,9 14,818,5 16,9 15,6 16,0 8,6 2,1 Konttoritoimihenkilöt 0,3 4,0 10,2 15,1 16,0 14,5 14,6 15,2 8,2 2,0 Pankkitoimihenkilöt 0,1 1,7 3,4 8,1 15,5 16,5 21,0 23,0 10,2 0,6 Vakuutustoimihenkilöt 0,3 3,0 7,2 14,1 17,816,0 16,2 14,4 9,3 1,9 Terveyspalvelut 0,1 2,88,2 11,7 17,1 18,8 15,7 16,6 7,4 1,6 Sosiaalipalvelut 0,3 5,4 12,813,7 14,815,9 15,7 14,0 5,7 1,6 IT-alan suorittava taso 0,5 11,3 29,3 17,814,1 10,0 7,9 7,0 2,1 0,0 IT-alan asiantuntijat 0,0 2,6 14,817,6 20,6 16,3 12,7 11,6 3,4 0,4 Opettajat 0,0 0,6 6,4 12,6 16,9 16,9 17,1 18,0 9,0 2,5 Autonkuljettajat 0,7 7,0 9,0 11,3 13,7 14,6 13,5 16,0 10,0 4,2 Siivoojat 19,6 24,6 11,2 8,6 8,1 8,2 8,0 7,6 3,2 1,0 Ylemmät toimihenkilöt 0,0 0,5 5,4 11,6 18,3 18,5 17,5 17,6 9,1 1,5 PT yhteensä 0,9 6,210,8 13,7 15,5 14,4 14,5 14,9 7,5 1,6 8
10 kauma on vinoutunut selkeästi oikealle siten, että suurin yksittäinen ikäryhmä on vuotiaat. Jakauman huippu on siirtynyt oikealle, koska nuoria työntekijöitä on rekrytoitu viime vuosina hyvin vähän. Hyvänä esimerkkinä nopean kasvun alasta on tietotekniikan palveluala. Siellä alan kasvun sekä työtehtävien muuttumisen seurauksena nuorten työntekijöiden osuus kasvaa, mikä näkyy ikäjakauman vinoutumisena vasemmalle. Tietotekniikan palvelujen suorittavan tason toimihenkilöistä 30 prosenttia on vuotiaita. Asiantuntijatasolla henkilöstö ei ole aivan yhtä nuorta, mutta sielläkin jakauma on enemmän vasemmalle painottunut kuin palvelualoilla keskimäärin. Autonkuljettajien ikäjakauma muistuttaa muodoltaan jotakuinkin yksityisten palvelujen yhteistä jakaumaa ollen kuitenkin hieman oikealle vino, eli vanhojen työntekijöiden osuus on keskimääräistä suurempi. Kuorma-auton kuljettajissa on nuoria työntekijöitä suhteellisesti enemmän kuin linja-auton kuljettajissa. Kiinteistöpalvelualan siivoojien ikäjakaumassa huippu on selkeästi luokkaakselin vasemmassa laidassa; 44 prosenttia siivoojista on alle 25-vuotiaita. Palvelusektorin tuntipalkkaisten suurimmissa ammattiryhmissä, autonkuljettajilla ja siivoojilla, ikäjakaumat ovat täysin erilaiset. 9
11 10
12 Ikärakenteen muutos Työvoiman ikärakenne on muuttunut Suomessa viime vuosikymmeninä. Näin on tapahtunut myös yksityisellä palvelusektorilla. Henkilöstön keski-ikä on noussut, kun ns. suuret ikäluokat ovat lähestymässä eläkeikiä mutta ovat edelleen työmarkkinoiden käytettävissä. Näiden ikäluokkien jäädessä eläkkeelle tapahtuu palkansaajien keski-iässä muutos alaspäin. Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä työskentelevien kokoaikaisten palkansaajien keski-ikä oli 40 vuotta vuonna Viiden viime vuoden aikana muutosta ei ole tapahtunut, mutta 10 vuotta sitten keski-ikä oli 38 ja 15 vuotta sitten 37 vuotta. Suurin muutos on siten tapahtunut viime vuosikymmenen alussa, jolloin uusien työntekijöiden palkkaaminen oli alimmillaan. Ikärakenteessa tapahtunut muutos on selvimmin havaittavissa ikäjakauman muodossa. Oheisessa kuviossa on verrattu yksityisen palvelusektorin ikäjakaumia vuosina 1986 ja Vuonna 1986 jakauman huippu oli ikäryhmässä vuotiaat, joiden osuus oli noin 17 prosenttia henkilöstöstä. Vuonna 2000 jakaumassa ei ollut selkeää yksittäistä huippua, vaan vuotiaita oli näissä ikäryhmissä suunnilleen yhtä paljon. Vuoden 1986 ikäjakauman huippu oli vuoteen 2000 tultaessa siirtynyt ikäryhmään vuotiaat madaltuen samalla. Koska osa tämän ikäryhmän palkansaajista oli jo poistunut työmarkkinoilta, oli suurin yksittäinen ikäryhmä vuonna 2000 edelleen vuotiaat tosin paljon niukemmalla erolla kuin 14 vuotta aiemmin. Kun vuonna 1986 palvelusektorin henkilöstön määrä laski loivasti siirryttäessä vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin, on vuoden 2000 jakaumassa nähtävissä jyrkkä pudotus vuotiaiden ikäryhmän jälkeen vuotiaiden ikäryhmän osuus on nyt vain puolet edellisen ikäryhmän palkansaajien määrästä. Tämä kertoo selvästi, että alle kuusikymppisten työntekijöiden eläkkeelle jääminen on yleistynyt. % 30 Ikäjakauma vuosina 1986ja ikä Vuonna 1986 Vuonna
13 Selvitys ikärakenteesta Tämä selvitys perustuu palkkatilastotietoihin, jotka Palvelutyönantajat ry. kerää jäsenyritystensä palveluksessa olevien kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten henkilöiden palkoista. Kuukausipalkkaisten henkilöiden tilastointiajankohta on lähes kaikilla toimialoilla lokakuu. Autoliikenteen ja kiinteistöpalvelualan tuntipalkkatilastot kerätään vuoden II ja IV neljännekseltä. Molemmista ryhmistä kerätään lisäksi vuosiansiotietoja. Palkkatiedusteluissa kerätään yksilökohtaiset tiedot kaikista yritykseen työsuhteessa olevista henkilöistä. Tiedustelun ulkopuolelle jätetään kuitenkin yrityksen ylin johto sekä omistus- ja sukulaisuussuhteen nojalla yrityksessä työskentelevät henkilöt. Tilastotiedusteluilla selvitetään säännöllisen työajan ansioita. Kuukausipalkan lisäksi säännöllisen ansion käsite sisältää säännölliset vuoro-, ilta- ja sunnuntailisät, luontoisedut verotusarvoina sekä provisiot ja kannustelisät kuukausikeskimäärinä. Tilastoitaviin ansioihin eivät sisälly lomaltapaluuraha eivätkä yli- tai lisätyöstä maksetut palkkaerät. Ansioiden lisäksi henkilöistä kerätään taustatietoina mm. ikä-, sukupuoli- ja koulutustiedot. Lisätietoja: Heikki Almgren, puh Mikko Mankki, puh
Myyjät. Varastotyöntekijät. Konttoritoimihenkilöt. Ravintolatyöntekijät. Sopimuskorotus Liukuma. Farmaseutit. Opettajat. Pankkitoimihenkilöt
Palvelualojen ansiot kohosivat yli viisi prosenttia Yksityisten palvelualojen ansiot kohosivat keskimäärin runsaat viisi prosenttia tilastokaudella, joka ajoittui lokakuusta 2000 lokakuuhun 2001. Nousuvauhti
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat noin kaksi prosenttia lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013 7 Keskimääräinen
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Keskiansio nousi teollisuudessa kolme ja kaupassa kaksi prosenttia lokakuusta
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotPALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm
Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 39 320 38 090-3,1 32 260 3 089 3 127 1,3 1,8 3 206 3 247 1,3 1,8 3 289 3 330 1,2
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä
LisätiedotPALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm
Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 41 157 39 320-4,5 33 277 3 027 3 089 2,0 3,1 3 139 3 206 2,1 3,1 3 216 3 289 2,3
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin
LisätiedotPALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm
Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 42 949 41 157-4,2 33 969 2 934 3 027 3,2 3,8 3 046 3 139 3,1 3,9 3 134 3 216 2,6
LisätiedotHenkilöstörakenteet Palkkatilasto
Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön
LisätiedotAnsioiden hajonta syyskuussa 2016
Sivu 1(7) Teollisuus Toimihenkilöt 37 686 3 320 2 518 3 215 4 209 Ylemmät toimihenkilöt 54 136 4 882 3 396 4 557 6 752 Kaikki toimihenkilöt 91 822 4 241 2 795 3 914 6 087 Elintarviketeollisuus Tekniset
LisätiedotSäännöllisen työajan ansio. Lukumäärä. / t
Sivu 1 (7) Teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät 110 331 15,41 2,5 2,3 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 43 861 2 910 2,6 2,5 Ylemmät toimihenkilöt 59 828 4 373 1,6 1,9 Elintarviketeollisuus Tuntipalkkaiset
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen
LisätiedotAnsiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2015
Sivu 1 (5) Teollisuus Toimihenkilöt 38 949 3 290 1,3 1,9 Ylemmät toimihenkilöt 56 376 4 858 0,6 2,1 Elintarviketeollisuus Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 510 3 320 2,9 2,1 Ylemmät toimihenkilöt 3 186
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018 HELMIKUU 2019 Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018 P alkat ja palkitseminen ovat yritysten keskeisiä välineitä johtamisessa ja henkilöstön kannustamisessa.
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017 Helmikuu 2018 Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017 P alkat ja palkitseminen ovat yritysten keskeisiä välineitä johtamisessa ja henkilöstön kannustamisessa.
LisätiedotAnsiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2018 Ansioiden muutos syyskuusta 2017 syyskuuhun Lukumäärä
Teollisuus Toimihenkilöt 37 777 3 405 1,8 3,4 Ylemmät toimihenkilöt 56 150 4 988 1,9 3,5 Elintarviketeollisuus Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 403 3 419 1,5 3,4 Ylemmät toimihenkilöt 3 411 5 050 1,4
LisätiedotAnsiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2016 Ansioiden muutos syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016
Teollisuus Toimihenkilöt 37 686 3 320 0,9 1,8 Ylemmät toimihenkilöt 54 136 4 882 0,5 2,4 Elintarviketeollisuus Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 334 3 316-0,1 1,1 Ylemmät toimihenkilöt 3 232 4 995-0,7
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotPALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm
Sivu 1(6) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman 2009 2010 Muutos 2009 2010 Muutos 2009 2010 Muutos 2009 2010 Muutos Tekniset ja konttoritoimihenkilöt
LisätiedotPALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm
Sivu 1(6) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 45 262 46 433 2,6 36 093 2 581 2 733 5,9 6,8 2 681 2 835 5,7
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotKaupan tilastot 2004
Kaupan tilastot 2004 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastokirja ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Julkaisu löytyy kuitenkin myös Kaupan Työnantajaliiton kotisivuilta, www.ktlkauppa.fi. Tämä
LisätiedotSegregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)
Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen
LisätiedotPALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1
PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin
LisätiedotYksityisten palvelualojen palkat 2002
Yksityisten palvelualojen palkat 2002 Yksityisten palvelualojen palkat 2002 1 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Ansiokehitys 2002 Palkat nousivat runsaat kolme prosenttia vuonna 2002... 4 Sopimuskorotukset
LisätiedotMyynnin kasvu hidastuu
Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen
LisätiedotNuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO
Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotPalkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat keskimäärin vajaan prosentin 7 Keskimääräinen kuukausiansio
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotPoissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa
Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja
LisätiedotYksityisten palvelualojen suhdanteet
Yksityisten palvelualojen suhdanteet Tammikuu 2004 Suhdannetiedustelu Sisältö Heikki Almgren Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2004 Tilaukset
LisätiedotYliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot
Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot
LisätiedotYksityisten palvelualojen palkat 2003
Yksityisten palvelualojen palkat 2003 Yksityisten palvelualojen palkat 2003 1 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Ansiokehitys 2003 Kuukausipalkat nousivat neljä prosenttia vuonna 2003... 4 Ansiot nousivat sopimuskorotuksia
LisätiedotTILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT
TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9
LisätiedotPalkkatilastokatsaus 2004
Palkkatilastokatsaus 2004 Palkkatilastokatsaus 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 1 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus
LisätiedotKehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja
Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla Kaupan työmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla Työllisyyskehitys on kääntynyt laskuun vähittäiskaupassa Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen
LisätiedotKeskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...
Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.
LisätiedotKAUPAN TILASTOT 2006
KAUPAN TILASTOT 2006 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastokirja ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen Kaupan Liiton kotisivuilta, www.suomenkauppa.fi. Tilastokirja antaa
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2011 PAMin Taskutilasto 2011 1 Sisällysluettelo PAMin jäsenistön toimialajakauma 4 Palkansaajien sukupuolijakaumat toimialoittain 5 Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 6
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotPalvelualojen odotukset heikkenemässä
Palvelualojen odotukset heikkenemässä * Yksityisten palvelualojen suhdanneodotuksissa heikkenemisen merkkejä * Palveluyritysten myynnin kasvu jatkuu hidastuen * Kannattavuusodotukset ennallaan * Työvoiman
LisätiedotTILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011
TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011 Sisällys 1. TAUSTAA... 2 2. ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2010 LOKAKUU 2011... 3 3. IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS...
LisätiedotTyönantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta
Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa
LisätiedotTilastoaineistoa 2007
Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen
LisätiedotVAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011
VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotKaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008
Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen
LisätiedotTyöaika, palkat ja työvoimakustannukset
Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotPalkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014
Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
LisätiedotTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen
LisätiedotPalkkatilastokatsaus 2004
Palkkatilastokatsaus 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 1 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus 2004 sisältää tietoja
LisätiedotSAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys
SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotValtion kuukausipalkat
Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien
LisätiedotPalkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010
Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat
LisätiedotJulkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus
Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2013 2014
Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2013 2014 Sisällys 1. Tilastotyöryhmän toimeksianto ja kokoonpano sekä raportin kulku... 1 2. Ansiokehitys lokakuusta 2013 syyskuuhun
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotTILASTOTYÖRYHMÄN RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTÄ TILASTOKAUDELLA
TILASTOTYÖRYHMÄN RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTÄ TILASTOKAUDELLA 2009-2010 Sisällys 1. TAUSTAA... 2 2. ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2009 LOKAKUU 2010... 2 3. IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS...
LisätiedotTilastojulkaisu 2015 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2015 Yliopistot Sisällys Yliopistot työllistäjinä... 3 Yliopistot... 5 Avainlukuja yliopistojen henkilöstöstä... 6 Henkilöstömäärä 6 Ikärakenne 7 Vakinaisuus ja määräaikaisuus 8 Kokoaikaisuus
Lisätiedot07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva
07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva
LisätiedotHAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto
HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen
LisätiedotTilastojulkaisu 2016 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2016 Yliopistot SISÄLLYS YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 3 YLIOPISTOT... 5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 6 Henkilöstömäärä... 6 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 8 Kokoaikaisuus
LisätiedotTilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013
Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Sisällys 1. Tilastotyöryhmän toimeksianto ja kokoonpano sekä raportin kulku... 1 2. Ansiokehitys lokakuusta 2012 lokakuuhun
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotPalkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011
Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaat kolme prosenttia
LisätiedotUlos pätkävankilasta
Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotTyömarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotTiivistelmä keskeisistä tuloksista
Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla 4 600 henkilöllä. Kasvua
LisätiedotEläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin
Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas
LisätiedotYksityisen sektorin kuukausipalkat
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen
LisätiedotYksityisen sektorin kuukausipalkat
Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen
LisätiedotTilastojulkaisu 2017 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2017 Yliopistot SISÄLLYS YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 3 YLIOPISTOT... 5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 6 Henkilöstömäärä... 6 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 8 Kokoaikaisuus
LisätiedotTasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML
Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten
LisätiedotArvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista
Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista Aineistokuvaukset Työssäkäyntitilasto: Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Tilasto
LisätiedotKuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton
LisätiedotLakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista
Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää
LisätiedotMonipuoliset osaajat palvelualojen voima
Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotPoissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta
Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta
50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotLiitekuvia kaupan palkansaajista
Liitekuvia kaupan palkansaajista Lähteet: Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kaupan liiton aukioloselvitys, 11.10.2016. Kaupan näkymät 2017-2018. Kaupan liiton myynti- ja työllisyysennusteet,. Selvitysten,
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotTilastojulkaisu 2018 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2018 Yliopistot YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 2 YLIOPISTOT... 3 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 4 Henkilöstömäärä... 4 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 6 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus...
Lisätiedot