Kuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEMPÄÄLÄN KUNTA Kuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19620

2 Raportti 1 (17) Mäkelä Tiina

3 Raportti 2 (17) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Aineisto- ja menetelmät Lähtöaineisto Lepakoiden suojelu Menetelmät Epävarmuudet Selvitysalueen lepakkopotentiaali Potentiaaliset lepakkoalueet Lisääntymis- ja levähdyspaikat Jatkoselvitystarpeet Lähteet Liitteet: Liite 1. Potentiaaliset lepakkoalueet 1 Liite 2. Potentiaaliset lepakkoalueet 2 Liite 3. Yleisten lepakkolajien ominaisuuksia Pohjakartat: Lempäälän Kunta (DGN, ETRS-GK24 / N2000), Maanmittauslaitos 2012 Valokuvat FCG Suunnittelu ja Tekniikka OY

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 1 (1) Kuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys 1 Johdanto 2 Selvitysalue Tämä on Lempäälän kunnan Kuokkalan - Hakkarin Herralan alueiden osayleiskaavoitusta palveleva alustava lepakkoselvitysraportti. Selvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen potentiaalisimmat lepakoiden ruokailualueet sekä lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueiksi soveltuvat kohteet. Selvitystä voidaan käyttää hyväksi maankäytön jatkosuunnittelussa sekä muuttuvan maankäytön alueille tarpeen mukaan kohdennettavassa tarkemmassa lepakkoselvityksessä. Selvitysalue käsittää Lempäälän keskusta-alueen pohjoispuolella Herralan, Hollon, Hakkarin ja Kuokkalan alueita. Suunnittelualue rajautuu etelässä Ryynikän alueeseen ja Pirkkalantiehen, lännessä Harakkalan ja Nurmen alueisiin, idässä Ahtialan, Tuulialan ja Moisionaukean alueisiin ja pohjoisessa Kiviahon asuntoalueeseen (kuva 1). Alueen pinta-ala on 536 hehtaaria, josta vesialuetta on 26 hehtaaria (Lempäälän kunta 2012). Kuva 1. Selvitysalueen sijainti (Pohjakartta MML 2012).

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 2 (2) 3 Aineisto- ja menetelmät 3.1 Lähtöaineisto Selvitysalueella esiintyvästä lepakkolajistosta ei ollut saatavilla lähtötietoja (mm. Hatikka 2012 ja Lepakkohavainnot 2012). Lempäälän kunnan muilla alueella aiemmin tehtyjen lepakkokartoitusten perusteella lähiympäristössä esiintyy ainakin a, viiksi- ja isoviiksisiippaa, vesisiippaa ja mahdollisesti myös harvakuluista pikkulepakkoa (Rintamäki 2010). Levinneisyytensä puolesta alueella voi esiintyä myös korvayökköä (IUCN 2012). Selvityksen tärkeimpiä lähteitä ovat olleet: - Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys, Rintamäki Hatikka tietokanta ( - Lepakkohavainnot tietokanta ( - Osayleiskaavan kaavaluonnosmateriaali (Lempäälän kunta 2012) 3.2 Lepakoiden suojelu 3.3 Menetelmät Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla rauhoitettuja. Ne kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Ripsisiippa on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja pikkulepakko vaarantuneeksi (Rassi ym. 2010). Lisääntymis- ja levähdyspaikka on paikka, jossa lepakot lisääntyvät tai ovat päiväpiilossa. Levähdyspaikaksi voidaan käsittää myös lepakoiden talvehtimispaikka. Lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat useimmiten puuston suojassa olevissa vanhoissa puutaloissa, kellareissa, puun koloissa, kivisilloissa, luolissa tai muissa vastaavissa rakenteissa. Suomi liittyi Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimus velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreitit. Tärkeiksi ruokailualueiksi voidaan luokitella alueet, joilla ruokailee useita eri lepakkolajeja läpi kesän. Siirtymäreittinä voi toimia esimerkiksi puurivistö, joka sijoittuu lepakoiden päiväpiilon ja ruokailualueen välille. Laajemmassa mittakaavassa siirtymäreittinä käsitetään muuttavien lepakoiden muuttoreitit, joita ei käsitellä tässä selvityksessä. Alustavassa lepakkopotentiaalin kartoituksessa selvitysalueelta inventoitiin tarkemmin kaikki ne kohteet, joille on alustavasti suunniteltu muuttuvaa maankäyttöä. Muut alueet tarkasteltiin yleispiirteisemmin maastossa sekä ilmakuvien perusteella. Maastokartoitukset tehtiin 19. ja 23. lokakuuta Kartoitukset tehtiin pääosin päiväsaikaan, jolloin alustavien kaavaluonnosten perusteella muuttuvan maankäytön alueilta kartoitettiin kaikki lepakoiden lisääntymis-

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 3 (3) 3.4 Epävarmuudet ja levähdysalueiksi soveltuvat rakennukset (lähinnä vanhat puurakennukset, saunat ja maakellarit) ja kolopuut. Lisäksi tarkasteltiin kohteiden maiseman rakennetta ja niiden soveltuvuutta lepakoiden ruokailualueiksi. Alueella suoritettiin myös yöllinen detektorikartoitus 19. lokakuuta, jossa suunnittelualueen eri osissa kuunneltiin lentäviä lepakoita ultraääni-ilmaisimen (Pettersson 240x) avulla. Lepakolle soveliaat lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä potentiaaliset ruokailualueet merkittiin kartoille. Potentiaaliset lepakkoalueet jaoteltiin niiden lepakkopotentiaalin perusteella kolmeen eri luokkaan: lievän, hyvän ja erinomaisen lepakkopootentiaalin omaaviin alueisiin. Rajausten ulkopuolelle jätettiin ns. huonot lepakkoalueet, joilla lepakoita arvioidaan esiintyvän lähinnä satunnaisesti. Lepakoille soveliaiden alueiden rajaukset ovat tulkintaa, eivätkä rajat ole tarkkoja. huono lepakkoalue: avoimet peltoalueet, hakkuualueet, nuoret ja tiheät metsäkuviot, tiheään rakennetut urbaanit asuma-alueet lievä lepakkopotentiaali: 1-2 lepakkolajille soveliasta ruokailualuetta, esim. hakkuun reunat, pienet metsiköt ja vesialueet. hyvä lepakkopotentiaali: vähintään kahdelle eri lepakkolajille soveliasta ruokailualuetta ja/tai ominaisuuksiltaan hyvin monipuolinen tai laaja ruokailualue (esim. mosaiikkimainen kulttuuriympäristö) sekä lepakoille sovelias lisääntymis- ja levähdyspaikka kuten vanha rakennus tai kolopuu erinomainen lepakkopotentiaali: useille lepakkolajeille soveliaita ruokailualueita (rantoja, puutarhoja, metsien- ja peltojen reunoja ja varttunutta puustoa) sekä runsaasti lisääntymis- ja levähdyspakoiksi soveltuvia rakennuksia tai muita rakenteita. Potentiaalisten lepakkoalueiden rajaukset ovat tulkintaa, eikä alueilla elävästä lepakkolajistosta ja lepakoiden määrästä myöhäisen ajankohdan vuoksi kartoituksissa saatu tietoa. Kaikilla rajatuilla alueilla ei välttämättä esiinny lainkaan lepakoita. Yöaikaan tehdyn detektorikartoituksen havainnot koskevat yksittäisiä pohjanlepakoita, jotka ovat lajina muita lepakkolajeja karaistuneempia. Herkemmät lajit mm. siipat olivat todennäköisesti kartoitusajankohtana jo siirtyneet talvehtimispaikoilleen. Alueella mahdollisesti esiintyvät muuttavat lepakkolajit (mm. pikkulepakko) olivat todennäköisesti jo lähteneet kevätmuutolle. On todennäköistä, että lepakoita esiintyy satunnaisesti myös rajausten ulkopuolille jäävillä alueilla. Esimerkiksi saattaa saalistaa toisinaan myös avoimilla pelto- ja hakkuualueilla. Rajausten ulkopuolisten alueiden merkitys lepakoille arvioidaan kuitenkin vähäiseksi 4 Selvitysalueen lepakkopotentiaali 4.1 Potentiaaliset lepakkoalueet Selvitysalueella sijaitsee muutamia eri lepakkolajeille hyvin tai erittäin hyvin soveltuvia kulttuurivaikutteisia kohteita, joissa on myös lajien lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia vanhoja rakennuksia, kellareita ja kolopuustoa. Lisäksi alueella sijaitsee muutamia hyvin laajoja varttuneita metsäalueita, jotka ovat todennäköisesti viiksi- ja isoviiksisiippojen ruokailualueita. Metsäalueille sijoittuvat polut voivat olla pohjanlepakoille tärkeitä ruokailualueita. Lepakot voivat lisääntyä metsäalueilla mm. vanhoissa tikankoloissa. Selvitysalueelle sijoittuvat ranta-alueet ovat vesisiipalle

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 4 (4) potentiaalista ruokailualuetta ja rannoille sijoittuvat rakennukset, kolopuusto sekä Kuokkalankosken ylittävän, vanhan rautasillan kiviperustukset ovat sille soveliaita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakoiden kannalta huonoja elinalueita ovat selvitysalueen avoimet peltoalueet, hakkuuaukeat sekä taajaan rakennetut ja modernit asuma-alueet. Potentiaalisimmat lepakkoalueet sekä lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvat rakenteet on esitetty taulukossa 1 ja kohteiden sijainti liitekartoissa 1 ja 2. Taulukossa 1 on esitetty rajattujen kohteiden arvioitu lepakkopotentiaali (lievä erinomainen) sekä kohteiden lisäselvitystarpeet, mikäli niille kohdistetaan muuttuvaa maankäyttöä. Rajausten ulkopuolelle jäävillä alueilla lepakkopotentiaali arvioidaan vähäiseksi. Taulukko 1. Selvitysalueelta kartoitettujen, potentiaalisten lepakkoalueiden ominaisuuksia. Alueen numero 1 2 Alueen kuvaus Todennäköisimmät puustoinen alue, jolla useita vanhoja rakennuksia, puurivejä jotka voivat toimia lepakoiden lentoreitteinä, puutarhaa ja varttuneita puita puustoinen pihapiiri, vanhempi puutalo lepakkolajit, (pikkulepakko), (pikkulepakko) Lepakkopotentiaali Vaikutus maankäytön suunnitteluun/ jatkoselvitystarve Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena. Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena ja huomioida lepakoiden kulkuyhteydet alueelle. 3 harvapuustoista puutarha-aluetta, puurakennuksia, (pikkulepakko) Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 5 (5) 4 harvapuustoista puutarhaa, vanha suuri puutalo ja piharakennus, varttunutta kuusimetsää, (pikkulepakko, viiksi- /isoviiksisiippa) Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena. 5 harvapuustoinen pihapiiri, varttunutta kuusimetsää, vanhoja puurakennuksia, viiksi/isoviiksisiippa, (pikkulepakko) Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena. 6 puutarhoja, varttunutta puustoa, vanhoja puurakennuksia, maakellari, varttunutta kuusimetsää, viiksi/isoviiksisiippa, (pikkulepakko) Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena. 7 varttunutta kuusimetsää, polku, viiksi/isoviiksisiippa, (pikkulepakko) ruokailualueena. 8 harva rantapuusto päiväpiilot. 9 harva rantapuusto, kiviperustuksinen silta päiväpiilot. Kiviperustuksinen silta on potentiaalinen lisääntymis- ja levähdyspaikka mm. vesisiipalle.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 6 (6) 10 harva rantapuusto päiväpiilot. 11 harva rantapuusto päiväpiilot. 12 laaja varttuneen metsän alue, mahdollisesti kolopuita viiksi/isoviiksisiippa Mikäli alueelle rakennetaan ja puustoa poistetaan, on ruokailualueena ja mahdollisesti kolopuissa sijaitsevat päiväpiilot. Alueen laajuuden vuoksi maankäytön muutosten vaikutukset eivät todennäköisesti muodostu lepakoille merkittäviksi, mikäli ne kohdistuvat vain osalle metsäaluetta. 13 laaja varttuneen metsän alue, mahdollisesti kolopuita viiksi/isoviiksisiippa Mikäli alueelle rakennetaan ja puustoa poistetaan, tulisi selvittää alueen merkitys lepakoiden ruokailualueena ja mahdollisesti kolopuissa sijaitsevat päiväpiilot. Alueen laajuuden vuoksi maankäytön muutosten vaikutukset eivät todennäköisesti muodostu lepakoille merkittäviksi, mikäli ne kohdistuvat vain osalle metsäaluetta.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 7 (7) 14 varttuneen kuusimetsän alue, vanha puurakennus, mahdollisesti kolopuita viiksi/isoviiksisiippa, Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena. 15 pieni puistomainen metsikkö, jossa varttunutta puustoa, viiksi/isoviiksisiippa, pikkulepakko ruokailualueena sekä kolopuissa mahdollisesti sijaitsevat lisääntymiskoloniat / päiväpiilot. 16 harva rantapuusto, rantaniittyä, harvaa katajikkoa päiväpiilot. 17 laaja varttuneen metsän alue, kivikellari, vanha puurakennus, mahdollisesti kolopuita viiksi/isoviiksisiippa, Mikäli alueelle rakennetaan ja puustoa poistetaan, on ruokailualueena. Mahdollisesti kolopuissa/ purettavissa rakennelmissa sijaitsevat päiväpiilot tulee selvittää. Alueen laajuuden vuoksi maankäytön muutosten vaikutukset lepakoiden ruokailualueille eivät todennäköisesti muodostu merkittäviksi, mikäli ne kohdistuvat vain osalle metsäaluetta.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 8 (8) 18 laaja varttuneen metsän alue, mahdollisesti kolopuita viiksi/isoviiksisiippa Mikäli alueelle rakennetaan ja puustoa poistetaan, on ruokailualueena. Mahdollisesti kolopuissa/ purettavissa rakennelmissa sijaitsevat päiväpiilot tulee selvittää. Alueen laajuuden vuoksi maankäytön muutosten vaikutukset lepakoiden ruokailualueille eivät todennäköisesti muodostu merkittäviksi, mikäli ne kohdistuvat vain osalle metsäaluetta. 19 laaja varttuneen metsän alue, mahdollisesti kolopuita viiksi/isoviiksisiippa Mikäli alueelle rakennetaan ja puustoa poistetaan, on ruokailualueena. Mahdollisesti kolopuissa/ purettavissa rakennelmissa sijaitsevat päiväpiilot tulee selvittää. Alueen laajuuden vuoksi maankäytön muutosten vaikutukset lepakoiden ruokailualueille eivät todennäköisesti muodostu merkittäviksi, mikäli ne kohdistuvat vain osalle metsäaluetta. 20 harva rantapuusto, suojaisia rantoja päiväpiilot. 21 harva rantapuusto, suojaisia rantoja päiväpiilot.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 9 (9) 22 harva rantapuusto, suojaisia rantoja päiväpiilot. 23 harva rantapuusto, suojaisia rantoja päiväpiilot. 24 puustoinen pihapiiri, vanhempi puutalo, metsikkö (varttunutta kuusta), (pikkulepakko) Mikäli rakennuksia puretaan kesäaikaan, tulisi tarkistaa onko niissä lisääntymiskolonioita / päiväpiilossa olevia lepakoita. ruokailualueena. 25 puustoinen pihapiiri, vanhempi puutalo, varttuneita puita, lähellä laaja varttuneen metsän alue, viiksi/isoviiksisiippa, (pikkulepakko) Mikäli alueelle rakennetaan ja puustoa poistetaan, on ruokailualueena. Mahdollisesti kolopuissa/ purettavissa rakennelmissa sijaitsevat päiväpiilot tulee selvittää. 4.2 Lisääntymis- ja levähdyspaikat Selvitysalueelta kartoitettiin runsaasti lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia rakennuksia sekä muita rakennelmia. Tällaisia ovat erityisesti vanhat puutalot sekä saunarakennukset, jotka sijoittuvat osittain metsän tai puuston suojiin. Mahdollisesti myöhäisestä ajankohdasta johtuen tarkistettujen rakennusten ympäristöstä ei löydetty merkkejä lepakoiden oleskelusta (mm. papanat seinänvierustoilla). Muita potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat mm. maa- ja kivikellarit. Kuvia kohteista on esitetty alla.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 10 (10) Kuva 2. Lepakoiden lisääntymispakoiksi soveltuvia rakennuksia Haukipolun varrella (kohde 1). Kuva 3. Lepakoiden lisääntymispakaksi hyvin soveltuva rakennus Kotikonnuntien pohjoispuolella (kohde 4).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 11 (11) Kuva 4. Viiksisiipoille soveliasta ruokailumetsää Tampereentien itäpuolella Urheilukadun kohdalla (kohde 6). Kuva 5. Lepakoille soveliasta ruokailumetsää Leinikkitien eteläpuolella (kohde 12).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 12 (12) Kuva 6. Vesisiippojen lisääntymis- tai levähdyspaikka voi sijaita sillan kiviperustusten raoissa (kohteet 8 & 9). Kuva 7. Lepakoiden kannalta vähäarvoista, avointa peltomaisemaa Harakkalan alueella.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 13 (13) Kuva 8. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (mahd. myös talvehtimispaikka) soveltuva kivikellari Sarvikkaantien itäpuolella (kohde 17)(Uusi-Erkkilä). Kuva 9. Vesisiipoille soveltuvaa ruokailualuetta sillan alla ja rantapuuston suojissa (kohde 10).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 14 (14) 5 Jatkoselvitystarpeet Suunnittelualueen lepakkopotentiaalin kartoitusta voidaan käyttää apuna selvitysalueen maankäytön jatkosuunnittelussa. Mikäli maankäyttöä osoitetaan alueen jatkosuunnittelussa lepakoille soveliaille ruokailualueille, tulee näille kohteille suorittaa kesäaikaan tehtävä detektorikartoitus. Detektorikartoitus tulee toistaa potentiaalisilla kohteilla vähintään kaksi kertaa kesän eri vaiheessa, sillä lepakot vaihtavat ruokailualueitaan kesän aikana. Toistetulla kartoituksella lepakoille tärkeät ruokailualueet voidaan tunnistaa luotettavammin. Alueelle sijoittuu muutamia laajempia metsäalueita, joilla voi esiintyä varttuneille metsäalueille tyypillisiä viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa. Mikäli maankäyttöä kohdistetaan vain pieneen osaan viiksisiippojen ruokailualueiksi soveltuvia metsäalueita, ovat maankäytön vaikutukset verrannollisia alueilla harjoitettavan metsätalouden vaikutuksiin ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Mikäli muuttuvan maankäytön alueelle sijoittuu kolopuustoa, tulevat kolot tarkistaa lepakoiden varalta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mikäli lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia, vanhoja rakennuksia joudutaan purkamaan, niissä mahdollisesti olevat lisääntymisyhdyskunnat ja päiväpiiloissa olevat lepakot tulee kartoittaa sekä yö- että päiväsaikaan tehtävällä kartoituksella. Lähteet Hatikka (2012): Havaintotietokanta. Verkkojulkaisu < (viitattu ) IUCN (2012): Korvayökkö. Verkkojulkaisu. < (viitattu ) Lempäälän kunta (2012): Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 19 s. Lepakkohavainnot (2012): Lepakkohavaintotietokanta. Verkkojulkaisu < (viitattu ). MML 2012: Maanmittauslaitoksen latauspalvelu. < (viitattu ) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rintamäki, P. (2010): Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys. Lempäälän kunta, tekninen toimi. Raportti, 8s.