UusiKunta. Uusi kunta Päijät-Hämeeseen. Tietopaketti joka kotiin HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA HOLLOLA LAHTI KÄRKÖLÄ
|
|
- Sofia Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusi kunta Päijät-Hämeeseen HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA KÄRKÖLÄ HOLLOLA LAHTI P ä i j ä t - H ä m e e n k u n t a j a k o s e l v i t y s Tietopaketti joka kotiin
2 Miksi uusi kunta? Uusi kunta on varautumista tulevaisuuteen Kuntien talous on pitkälle tulevaisuuteen tiukka tarvitaan uusia, tehokkaampia ratkaisuja, jotta veroprosentti voidaan pitää kohtuullisena. Päijät-Häme ikääntyy nopeasti ja tarvitsee muuttovoittoa ja kasvua kipeämmin kuin moni muu maakunta. Kuntien keskinäinen kilpailu hidastaa elinvoimaisen alueen kehittämistä. Siksi on syytä koota voimavaroja. Kun kuntarajat poistuvat, voidaan palveluita suunnitella ja käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Palvelut turvataan kunnan kaikissa osissa Kasvavat yhteiset voimavarat auttavat uutta kuntaa tarjoamaan hyvät julkiset palvelut kunnan kaikissa osissa. Kunnan kaikki palvelut ovat kuntalaisten käytettävissä asuinosoitteesta riippumatta. Suurempi kunta on houkutteleva työnantaja Osaavasta henkilöstöstä tulee lähiaikoina pula. Isompi organisaatio pystyy kilpailemaan paremmin erityisosaamisesta ja tarjoamaan houkuttelevampia vaihtoehtoja työntekijöilleen. Monimutkainen kuntayhteistyö purkautuu Kuntajakoselvitys on valmistunut Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan välinen kuntajakoselvitys on valmistunut. Lopputuloksena selvittäjä Osmo Soininvaara esittää, että Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden ja Heinolan kaupungit lakkautetaan vuoden 2013 alusta ja perustetaan uusi kunta, jonka nimeksi tulee Lahden kaupunki. Valtuustot päättävät syyskuussa, yhdistyvätkö kunnat Päätösvalta kuntien yhdistymisestä on selvityksessä mukana olleiden kuntien valtuustoilla. Kaikki yhdeksän kunnanvaltuustoa päättävät , lähtevätkö ne mukaan uuteen kuntaan. Joissakin kunnissa järjestetään loppukesästä 2010 neuvoa-antava kansanäänestys tai mielipidetiedustelu. Jos kaikki kunnat eivät hyväksy yhdistymistä, selvittäjä päivittää sopimukset halukkaiden kesken Selvitys Uuden kunnan aikataulu Päivitys Kunnanvaltuustot päättävät, hyväksyvätkö ne suppeamman liitoksen Suunnittelu ja toteutus Selvitystyö ja sopimus valmistuivat PÄÄTÖS (PÄÄTÖS) Yhdeksän kunnan valtuustot päättävät, lähtevätkö ne mukaan uuteen kuntaan Uuden kunnan toimintaa suunnitteleva yhdistymishallitus aloittaa toimintansa yhdistyvät kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta, nimeltään Lahden kaupunki Uusi kunta Kuntavaalien jälkeen uuden kunnan valtuusto ja hallitus aloittavat toimintansa Kilpailukyky nousee, kun asumisolosuhteita parannetaan Suunnittelemalla maankäyttö ja asuminen yhteisesti ja pitkäjänteisesti vahvistetaan alueen kilpailukykyä sekä houkutellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Uusi kunta pyrkii kasvattamaan väkimääräänsä jopa asukkaalla 10 vuodessa. Joukkoliikenteessä kunnan roolia vahvistetaan, samalla väestönkasvu antaa edellytyksiä sen palvelutason nostoon. Kuntatalous vahvistuu Kaikilla kunnilla, myös uudella kunnalla, on kasvava paine nostaa veroprosenttia. Suuremmalla kunnalla on kuitenkin paremmat mahdollisuuden kestää talouden heilahteluja. Hoivapalveluihin menee jo nykyisin yli puolet kuntien menoista ja väestön ikääntyminen lisää niiden kysyntää entisestään. Uuden kunnan kyky vastata näistä palveluista on yksittäisiä kuntia parempi. Uusi kunta houkuttelee alueelle uusia työikäisiä asukkaita ja tasapainottaa näin ikäjakaumaa. Hallinto kevenee Hallintoa keventämällä ja päällekkäisiä toimintoja karsimalla siirretään voimavaroja hallinnosta palvelujen tuottamiseen. Kuntalaiset saavat verorahojensa vastineena hyviä kunnallisia palveluja. Tähänastisen kuntayhteistyön haittana on ohjauksen vaikeus: monimutkaiset hallintorakenteet saataisiin yksinkertaistettua. Palveluja järjestetään paikallisesti kuten ennenkin mutta erillisten kuntien sijasta niistä vastaa yksi uusi kunta. Tällainen olisi uusi kunta 2013 Lahden kaupunki Perustettu: nykyisessä muodossaan vuonna 2013, jolloin yhdeksän päijäthämäläistä kuntaa lakkautettiin ja perustettiin uusi, suurempi kunta. Yhdistyneet kunnat olivat nimeltään Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki. Asukasluku: *, Suomen 5. tai 6. suurin kaupunki Pinta-ala: 4507 km² Veroprosentti: 19,5* * Kaupunginvaltuusto: 85 jäsentä, vuodesta 2017 alkaen 67 jäsentä Kaupunginhallitus: 15 jäsentä Kaupunginjohtaja: Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Henkilöstömäärä: runsas (ilman kuntayhtymiä) * Tilastokeskuksen ennuste ** AudiaPron arvio kesällä 2010
3 Henkilöstön asema turvataan Kuntien vakinaisella henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Henkilöstöä voidaan kuitenkin siirtää toisiin tehtäviin tai uuteen toimipaikkaan. Uusiin tehtäviin henkilöstö tulee palkata ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Yhdistymissopimus Kuntien yhdistymissopimuksessa määritellään, millä ehdoilla Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Heinolan ja Lahden kaupungit yhdistyisivät alkaen. Kunnanvaltuustot päättävät , hyväksyvätkö ne yhdistymissopimuksen. Lahden kaupunki ja uusi vaakuna Uuden kunnan nimi on Lahti. Uusi kunta käyttää nimitystä kaupunki. Yhdistymishallitus valitsee uudelle kunnalle vaakunan. -johtoryhmä on esittänyt, että uudelle kunnalle suunniteltaisiin kokonaan uusi vaakuna. Uudelle kunnalle iso valtuusto Vuosina kaupunginvaltuuston koko on 85 valtuutettua eli yhtä suuri kuin Helsingissä. Tällä pyritään turvaamaan, että valtuutettuja saataisiin kaikkien yhdistyvien kuntien alueelta. Vuodesta 2017 alkaen valtuustossa on 67 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on 15 jäsentä. Yhdistymishallitus päättää, mitä lautakuntia uuteen kuntaan tulee. Paikallisesta päätöksenteosta vastaavat aluelautakunnat (lue lisää takasivulta). Yhdistymishallitus valmistelee uutta kuntaa Valtuustojen päätettyä kuntaliitoksesta yhdistymisen valmistelua jatkaa yhdistymishallitus, johon kunnat nimeävät luottamushenkilöedustajansa. Yhdistymishallitukseen valitaan 25 jäsentä, jotka jakautuvat seuraavasti: Asikkala 2 Kärkölä 1 Hartola 1 Lahti 10 Heinola 3 Nastola 3 Hollola 3 Padasjoki 1 Hämeenkoski 1 YHTEENSÄ 25 Yhdistymishallitus päättää kuntien ylimääräisistä investoinneista ja pysyvän henkilöstön palkkaamisesta ennen kuntien yhdistymistä. Se myös valmistelee vuodelle 2013 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Lähipalvelut säilyvät Lähipalvelut turvataan vähintään jokaisessa kuntakeskuksessa. Lähipalveluihin kuuluvat: Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) Peruskoulu Terveysasema, jossa lääkärin vastaanotto Hammaslääkäri Neuvolapalvelut Nuorisotyö Vanhusten palvelut Lähiliikuntapaikat Kirjasto Kulttuurityö Sosiaalityöntekijän vastaanotto Neuvontaa tarjoava kunnan palvelupiste Erikoissairaanhoito saman katon alle perusterveydenhuollon kanssa Uusi kunta vastaa, ensimmäisenä kuntana Suomessa, myös erikoissairaanhoidon tuottamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään siten, että perus- ja erikoispalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen keskussairaala ja terveyskeskukset kuuluvat samaan organisaatioon. Asiakas voi valita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut mistä tahansa uuden kunnan eri alueilla sijaitsevista palvelupisteistä. Kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan huolella Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2012 siten, että ne tavoittelevat viimeisenä toimintavuotena ylijäämää. Kun uusi kunta aloittaa toimintansa , siirtyvät kaikkien liittyvien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet uuden kunnan nimiin. Poliittinen sopimus tarkentaa tavoitteita Yhdistymissopimuksen yhteydessä kunnanvaltuustot hyväksyvät myös poliittisen sopimuksen. Poliittisessa sopimuksessa luodaan tarkempaa tulevaisuudenkuvaa uudelle kunnalle ja tarkennetaan monia asioita, kuten paikallisdemokratiaa ja joukkoliikenteen kehittämistä. Yllä on esitelty pääkohdat kuntien yhdistymissopimuksesta. Sopimus ja selvitysraportti ovat nähtävillä kuntien kirjaamoissa. Materiaaliin voi tutustua myös osoitteessa Selvittäjät Valtiovarainministeriö nimitti marraskuussa 2009 Päijät-Hämeen kuntajakoselvitykselle kaksi selvittäjää. Osmo Soininvaara, valtiotieteen lisensiaatti, yrittäjä, kirjailija Soininvaara on kuntajakoselvityksen päävastuinen selvittäjä, joka vastaa selvityksen kokonaisuudesta ja yhdistymissopimuksen laatimisesta kuntien kesken. Soininvaara tunnetaan myös vihreiden entisenä puheenjohtajana ja peruspalveluministerinä. Markku Lehto, valtiotieteiden tohtori, sosiaali- ja terveysministeriön ent. kansliapäällikkö Lehto on laatinut selvitykseen ja yhdistymissopimukseen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat osiot. Hänet tunnetaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran lisäksi puheenjohtajuudestaan sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa Sata-komiteassa.
4 Kysymyksiä uudesta kunnasta Palvelut Säilyvätkö terveysasemat nykyisten kuntien alueella? KYLLÄ. Lähipalvelut, joihin myös terveysasemat kuuluvat, säilyvät vähintään nykyisten kuntien kuntakeskuksissa. Miten uusi kunta parantaa joukkoliikennettä? Työssäkäyntiä helpotetaan parantamalla joukkoliikennettä kuntakeskusten ja uuden kunnan keskustan välillä. Keskustaan on tavoitteena saada niin tiheät vuorovälit, ettei liikkumista tarvitse suunnitella aikataulujen mukaan. Selvitetään, kannattaako uuden kunnan siirtyä pääkaupunkiseudun käytäntöön, jossa kunta suunnittelee itse aikataulut ja määrää lippujen hinnat. Julkista tukea joukkoliikenteelle lisätään. Rautatieaseman yhteyteen toteutetaan matkakeskus, jonka kautta valtaosa linja-autoista kulkee. Voiko peruskoulun valita vapaasti? KYLLÄ. Oppilailla on oikeus hakeutua mihin tahansa peruskouluun uuden kunnan alueella. Kunnan tarvitsee järjestää kuljetus kuitenkin vain lähimpään kouluun. Talous Mikä olisi uuden kunnan veroprosentti? Arvio veroprosenteista itsenäisinä kuntina ja uudessa kunnassa: vuosi Lahti Heinola Hollola Nastola Asikkala Padasjoki Kärkölä Hämeenkoski Hartola uusi kunta , ,5 19, ,5 21, ,5 19, ,5 22,75 21, ,75 21,75 22, ,5 19,5 %. Asiantuntijoiden laatiman arvion mukaan uuden kunnan veroprosentti olisi 19,5 toiminnan alkaessa vuonna Tämä tarkoittaisi sitä, että yhdistymisvuonna 2013 heinolalaisen, euroa vuodessa ansaitsevan asukkaan kunnallisvero kevenisi noin 450 euroa, jos hän olisi uuden kunnan asukas. Yhtä paljon ansaitsevalla Kärkölän alueen asukkaalla verot kevenisivät arviolta 675 euroa vuodessa. Kuntien tuloveroprosenttien kehitys riippuu yleisestä talouden kehityksestä ja mm. valtion toimenpiteistä. Asiantuntijoiden arvion vahvin viesti onkin kuntien välisten erojen arvioiminen. Arviolla pyritään kuvaamaan, miten uuden kunnan tilanne poikkeaisi tilanteesta, jossa kunnat jatkavat erillään. Joutuuko jokin kunta maksamaan toisten velkoja? EI. Kuntien yhdistyessä myös niiden omaisuus ja velat siirtyvät uudelle kunnalle. Selvitystä varten laadittu kuntien taseanalyysi kertoo, että kaikilla selvityskunnilla on jonkin verran velkaa, mutta myös omaisuutta. Kaikilla kunnilla omaisuutta on velkoja enemmän. Nettovelkaa asukasta kohden on eniten joissakin pienemmissä kunnissa, mutta niiden kokonaismäärä uuden kunnan taloudessa on hyvin pieni. Tukeeko valtio yhdistymistä rahallisesti? KYLLÄ. Valtio maksaa uudelle kunnalle yhdistymisavustusta 8,9 miljoonaa euroa. Rahoja käytetään muun muassa alueellisten palvelupisteiden toiminnan käynnistämiseen sekä tietojärjestelmien yhtenäistämiseen. Tu t u s t u u u d e n k u n n a n t a l o u s e n n u s t e e s e e n j a t a s e a n a ly y s i i n : w w w.uusikunta.f i
5 Aluelautakunnat tuovat paikallisen näkökulman päätöksentekoon Alueellisesta päätöksenteosta uudessa kunnassa vastaavat kahdeksan aluelautakuntaa, jotka noudattavat ainakin alkuvaiheessa vanhoja kuntarajoja. Kaikilla muilla yhdistyvillä kunnilla, paitsi Lahdella, on oma aluelautakuntansa. Yhdistymishallitus voi perustaa uusia aluelautakuntia tai siirtää niiden rajoja asukkaita kuultuaan. Aluelautakunnat ovat linkki kuntalaisten ja uuden kunnan päätöksenteon välillä. Niiden kautta saadaan esiin alueiden tarpeet ja kehittämistoiveet. Aluelautakunnilla on käytössään vuosittainen budjetti, jonka suuruus on 30 euroa alueen asukasta kohden. Rahoilla ne tukevat kulttuuri- ja järjestötoimintaa, harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia alueellaan. Vuotuisen budjetin lisäksi aluelautakunnille osoitetaan määräraha yksityistieavustuksiin, joiden jakamisesta ne päättävät. Keskustaajaman ulkopuoliset aluelautakunnat käsittelevät myös alueensa asemakaavoja ja tekevät niistä esityksensä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kuhunkin aluelautakuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä, jotka valitaan alueen asukkaista puolueiden saamien äänten perusteella. Missään muussa Suomen kunnassa ei ole toteutettu yhtä kattavaa paikallista vaikuttamisen järjestelmää. Yhteys kuntaan alueellisen palvelupisteen kautta Jokaisen yhdistyvän kunnan alueelle perustetaan vähintään yksi alueellinen palvelupiste. Niissä tarjotaan kunnan ja muita julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Palvelupisteissä voi esimerkiksi luovuttaa ja vastaanottaa asiakirjoja, laittaa asioita vireille ja saada tukea sähköisten palvelujen käytössä. Palvelupisteissä toimivat työntekijät ovat osa uuden kunnan keskushallintoa. Palvelupisteitä on mahdollista sijoittaa esimerkiksi kirjastoihin tai entisiin kunnanvirastoihin. Mikä muuttuisi kuntalaisen kannalta? Muodostuisi yksi kunta, jolla on yksi valtuusto ja hallitus sekä yksi kuntajohtaja yhdeksän erillisen sijasta Paikallisesta päätöksenteosta vastaisivat aluelautakunnat entisten kunnanvaltuustojen sijaan Kuntakeskuksissa entiset kunnanvirastot muuttuisivat uuden kunnan monipalvelupisteiksi Jotkin taksat, kuten vesimaksu, saattavat nousta tai laskea Satoja teitä ja katuja nimettäisiin uudelleen, koska saman kunnan alueella ne eivät voi olla samannimisiä Joukkoliikenne tehostuisi Kuntarajat eivät enää rajoittaisi asiointia, vaan palveluita voisi hakea itselle sopivimmasta paikasta, esimerkiksi työpaikan läheltä -hankkeessa mukana olevat kunnat. w w w.uusikunta.f i
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys. Hankkeen yleisesittely Kuntajakoselvityksen asiakirjat
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Hankkeen yleisesittely Kuntajakoselvityksen asiakirjat Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan
LisätiedotUusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä
LisätiedotPäijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus
Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotYhdistymissopimus. Yhdistymissopimus. Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti - Nastola - Padasjoki
Kuntajakoselvittäjä Osmo Soininvaara 1.6.2010 Yhdistymissopimus Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti - Nastola - Padasjoki 1. Toteuttamistapa ja ajankohta Tämä sopimus on kuntajakolain
LisätiedotValtion erityinen kuntajakoselvitys
Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki
Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN YHDEKSÄN (9) KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS / HEINOLAN KANNANOTTO KUNTAJAON MUUTTAMISEEN
PÄIJÄT-HÄMEEN YHDEKSÄN (9) KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS / HEINOLAN KANNANOTTO KUNTAJAON MUUTTAMISEEN 3825/01/600/2009 KHAL 25.05.2009 337 Valmistelija: suunnittelupäällikkö Anneli Hotti, puh. 03-849
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotAlueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua
Alueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua Paikallisdemokratian ja osallistumisen lautakunta 23.3.2010 José Valanta lautakunnan sihteeri Muistettava, mihin tähdätään 1. Päijät-Hämeestä kilpailukykyinen
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotAika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone, 3.krs. Harjukatu 31, Lahti
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Sivistyspalveluiden toimikunta Muistio2/2010 UusiKunta Sivistyspalveluiden toimikunnan kokous 2/2010 Aika: Perjantai 19.3.2010 klo 9.15-11.50 Paikka: Lahden kaupungintalo,
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KURIKAN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava
YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10
Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
Lisätiedot"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:
Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotLIV NTI 1 (5) Yhdistymishallitus Kuntayhteistyön tulevat järjestelyt uuden Lahden. Teknisellä ja ympäristötoimialalla
Q n o!3n cl.l % c u LIV NTI 1 (5) Kuntayhteistyön tulevat järjestelyt uuden Lahden Teknisellä ja ympäristötoimialalla D/2536100.04.01.02.00/2015 Perusteluosa Uuden Lahden Teknisen ja ympäristötoimialan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu
LisätiedotKuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju
Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotKesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus
Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain
LisätiedotLAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS
LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotMaaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus
Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.
LisätiedotKÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen
LisätiedotPä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)
Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?
LisätiedotKuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän
Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotKuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä
Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
LisätiedotSIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus
SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä
LisätiedotToiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6
Yhteistyösopimus työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä Päijät-Hämeessä 1 Sopimuksen tarkoitus ja sisältö Tällä sopimuksella sovitaan niistä edellytyksistä, ehdoista ja toimintatavoista,
LisätiedotKuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)
Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen
LisätiedotIisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän
414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina
LisätiedotLähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)
Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotSalpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus?
Liite 1. Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Keskustelupohjaa Jyrki Myllyvirta 7.4.2014 Sote-uudistus On hienoa, että nyt on poliittisen kentän kattava yksimielisyys uudistuksen suunnasta.
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 4 Johtoryhmän 14.2.2012 käsittelyyn Käsittelyvaiheet Johtoryhmä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotVarajäsenet Markku Ruokonen varajäsen Hamina. Poissa Hannah Jurvansuu jäsen Hamina
HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Pöytäkirja 2/2011 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 15.6.2011 klo 10.00 11.20 Paikka Hamina, raatihuone, valtuustosali Läsnä Arja Filppu jäsen Hamina Riitta Hytönen jäsen Hamina
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotKohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto
Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot
Lisätiedot17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotTämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.
Johtoryhmä 26.9.2011 Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta
LisätiedotHelsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen
Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen 9.11.2010 PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Vantaan kaupunginvaltuusto 6.4.2009 (25 ): Kaupunginvaltuusto päätti a) todeta, että pääkaupunkiseudun
LisätiedotMaakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi
Maakuntauudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi 12.9.2016 12.9.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 03.02.2014 Sivu 1 / 1 559/00.04.01/2014 25 Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén
Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus Muutosjohtaja Seppo Huldén Suomen julkinen hallinto Julkinen hallinto Suomessa koostuu kolmesta eri tasosta, joita ovat valtio, maakunta ja kunta Tehtäviä 1.1.2020
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotAloitteiden käsittelyprosessit
Aloitteiden käsittelyprosessit Huomioitavaa eri aloitemuodoista 1. Valtuustoaloitteiden käsittelyprosessit Valtuutetun aloitteeseen vastaa kaupunginhallitus Mikäli aloitteen on allekirjoittanut 15 valtuutettua
LisätiedotKERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI
KERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISEKSI SOPIMUKSEN TARKOITUS, SITOVUUS JA VOIMAANTULO
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotKERIMÄEN, PUNKAHARJUN, PUUMALAN JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN, PUNKAHARJUN, PUUMALAN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI
KERIMÄEN, PUNKAHARJUN, PUUMALAN JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 16.12.2011 KERIMÄEN, PUNKAHARJUN, PUUMALAN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISEKSI SOP IMUKSEN TARKOITUS,
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari
Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla
LisätiedotKuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet
Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen seminaari, Lahti 7.4.2010 Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot
LisätiedotSisällysluettelo. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
PAKETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä 12/2009 PÖYTÄKRIJA Aika: Keskiviikko klo 12.55 14.15 Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Sisällysluettelo 1.
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on
LisätiedotTalousarviokysely. Lokakuu 2016
Talousarviokysely Lokakuu 2016 1. Miten kunnan tulisi tasapainottaa talouttaan? (N=48) 0 5 10 15 20 25 veroja korottamalla palveluita karsimalla maksuja ja hintoja korottamalla 2. Mitkä ovat tärkeimmät
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden
LisätiedotSisällysluettelo. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
PAKETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä 1/2011 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 12.00 13.30 Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Sisällysluettelo 1.
LisätiedotHiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson
Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen
LisätiedotElinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki
Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti Kuntamarkkinat 12.9.2018 Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Tausta Edellinen uudistus 2013 alusta -> seudullinen kehitysyhtiö
LisätiedotUusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä
UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa
Lisätiedot6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista
Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi
LisätiedotHaminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys
Jarkko Majava Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Seutufoorumi 8.10.213 Jarkko Majava 8.10.2013 Page 1 Jarkko Majava Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 8.10.2013
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp.) ja valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Sote- ja maakuntauudistus etenevät mutta toiminnallinen uudistuminen vaatii vielä työtä hallituksen
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa
Lisätiedot