ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/596/ /2010 Käsittelijä Ritva Annala Puhelinnumero Projektikoodi S10840 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi TYÖKE -Työelämälähtöinen koulutusmalli Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Länsirannikon koulutus Oy WinNova Projektin vastuuhenkilön nimi Taina Kivioja Sähköpostiosoite taina.kivioja@winnova.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Jaana Antila Sähköpostiosoite jaana.antila@winnova.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli pyrkiä vastaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Ala tarvitsee työvoimaa henkilöstön eläköitymisen ja työvoiman tarpeen lisääntymisen vuoksi. Samoin sosiaali- ja terveysalan koulutuksen vetovoimaisuuteen ja opintojen keskeyttämiseen oli löydettävä ratkaisuja. Alan suuren eläköitymisen vuoksi hiljaisen tiedon siirtäminen tuleville työntekijöille oli tärkeässä asemassa tässä projektissa. Projektin tavoitteena oli kehittää koulutusmalli, jossa koulutuksen ja työelämän tarpeet kohtaavat. Koulutusmallissa keskeisenä tavoitteena on hyödyntää työpaikka oppimisympäristönä. Pyrkimyksenä on yhdistää teoreettinen tietämys, käytännön tietotaito ja itsesäätelytieto joustavaksi toiminnaksi. Oppiminen ja sen soveltaminen ovat koulutusmallissa toisiinsa kytkeytyviä prosesseja. Oppimista ohjasivat opettaja ja/tai työpaikkaohjaaja keskustelujen ja kirjallisten töiden (esim. portfolio) avulla. Koulutusmallit pilotoitiin yhteistyössä työelämän kanssa kahdella eri lähestymistavalla Porin ja Harjavallan mallilla. EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 Projektin tavoitteena oli, että: - opiskelijoiden ammatti-identiteetti kehittyy ja syvenee nopeammin - opiskelu on mielekästä, kun teoria ja käytäntö integroituvat toisiinsa - opiskelijoiden motivaatio kestää koulutuksen loppuun asti, keskeyttämiset vähenevät - yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työelämän kesken lisääntyy ja syvenee - työpaikkaohjaajien ohjaustaidot syvenevät - hiljainen tieto siirtyy tuleville ammattilaisille - opettajien ja opiskelijoiden konkreettinen apu hoito- ja huolenpitotyössä - opettajien työelämätuntemus lisääntyy - opettajien opetusmenetelmällinen osaaminen lisääntyy ja monipuolistuu Kohderyhmänä olivat lähihoitajaopiskelijat, sosiaali- ja terveysalan opettajat sekä alan työyksiköiden henkilöstö. Lisäksi kohteena oli myös lähihoitajakoulutus. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti toteutettin Länsirannikon koulutus Oy:n (WinNova) ja Satakunnan ammattiopiston (Sataedu) Harjavallan toimipisteen kesken. Lisäksi tärkeinä yhteistyökumppanina olivat alan työyksiköt, opettajat ja opiskelijat (pilottiryhmät). Projektiin saatiin suunniteltua enemmän työyksiköitä yhteistyökumppaneiksi. Lähikaupunkien tai -kuntien sosiaali- ja terveystoimen lisäksi oli mukana paljon yksityisiä alan toimijoita (esim. Ruskatalojen palveluyhdistys ry, Tyllintupa Oy, Jokikoto Oy, Hopeanuolen palvelukoti, Esperi hoivakoti, Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy/Helmiina, Porin vanhustenkotiyhdistys, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Suomen pelastusarmeijan säätiö). Yhteistyö kaikkien organisaatioiden kanssa toimi hyvin tai erinomaisesti. Yhteistyötä oli informaatio- ja palautetilaisuuksien muodossa, samoin järjestettiin koulutusta työpaikkaohjaajajille ja opettajille. Projektissa kehitetyt koulutusmallit edellyttävät opettajan läsnäoloa työpaikoilla (opetus/ohjaus). Tämä omalta osaltaan lisäsi ja syvensi yhteistyötä opettajien ja työpaikkaohjaajien välillä. Projektin kuluessa erityisesti Porin mallin osalta oli tarvetta vaihtaa joitakin työpaikkoja, koska opiskelijoiden ohjaus työelämäoppimisjaksoilla (TEO) joissakin tilanteissa (esim. opiskelijan ongelmat) aiheutti ohjausväsymystä. Harjavallan koulutusmalli on hyvin vaativa opettajalle. Tarvetta olisi ollut useimmille projektipäiville, mutta niiden intensiivisyys vaatii opettajalta omat voimavaransa. Kaiken kaikkiaan projektissa toteutui 9775 koulutus- ja henkilötyöpäivää. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektia esiteltiin SataEdun ja WinNovan omissa organisaatioissa, yhteistyökumppaneille yhteisissä tapaamisissa (esim. Superin jäsenillat, Superin ammatilliset opintopäivät) ja infoissa (työpaikkaohjaajat, esimiehet). Projekti esiteltiin vuonna 2011 työministerille sekä vuonna 2012 alueen työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoille. Lisäksi kaikissa projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa esiteltiin projektia ja kehiteltyjä koulutusmalleja. Ohjausryhmänjäsenet ovat tiedottaneet projektista omissa organisaatioissaan. Projekti on esillä oppilaitosten www-sivuilla. Oppilaisten www -sivuilta löytyy myös EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 projektin loppujulkaisu. Projektista tehtiin artikkeleita alan lehtiin (Sosiaali- ja kuntatalous, Tehy, Sairaanhoitaja, Super, Porin Sanomat, Sydän Satakunta) ja oppilaitosten henkilöstöjulkaisuihin. Projektin esittelyä varten painettiin esittelylehtiset ja posterit. Samoin tehtiin projektin logoilla Power Point pohjat esittelyjä varten. Porin pilottiryhmän opiskelijoita varten tehtiin infolehtinen sähköiseen muotoon. Projektin koulutusmalleihin kävi syksyllä 2010 tutustumassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun opettajat ja heidän yhteistyökumppaninsa (yhteensä 50 henkilöä). Projektin Porin koulutusmalli otettiin käyttöön WinNovan Rauman yksikössä sosiaali- ja terveysalalla syksyllä Projektia levitettiin toukokuussa 2012 myös loppuseminaarin muodossa. Loppuseminaariin osallistui 73 henkilöä. Kaiken kaikkiaan erilaisiin tiedotustilaisuuksiin osallistui 626 henkilöä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Tiettyjä käytännön suunnitteluun ja totutukseen liittyviä asioita pohditiin projektin kuluessa. Niitä olivat: 1. Isot ryhmäkoot. Isot ryhmät on jaettava, siten että työpaikoilla (TEO-jaksoilla/projektipäivissä) on kaksi opettajaa yhtäaikaa tai puolet opiskelijoista opiskelee oppilaitoksessa toisen opettajan johdolla. 2.Uusien mukaan tulevien sosiaali- ja terveysalan yksiköiden henkilöstön informointi ja koulutus. Projektin edetesssä todettiin, että informaatiotilaisuudet työpaikkojen henkilöstölle ovat aivan välttämättömiä erityisesti silloin, kun mukaan tulee uusia työpaikkaohjaajia tai työpaikkoja. Koulutusmallit vaativat sitoumista oppilaitoksen opettajilta ja esimiehiltä sekä yhteistyörganisaatioiden työpaikkaohjaajilta ja esimiehiltä. 3. Työpaikkojen riittävyys TEO-jaksoille,TYÖKE -päiviin ja työssäoppimiseen. On arvioitava kuinka paljon voidaan kasvattaa työllä oppimisen osuuttaa koulutuksessa alan runsaista opiskelijamääristä johtuen. Vaikka työelämälähtöisyys tai käytäntöpainotteisuus koetaan hyväksi asiaksi, niin työpaikkoja ei voi kuitenkaan tukehduttaa opiskelijatulvaan. On tarkkaan harkittava, kuinka paljon työelämälähtöisten koulutusmallien toteutusta lisätään. Lisäksi pitää huomioida työpaikkaohjaajien väsyminen (erityisesti Porin malli) jatkuvaan ohjaamiseen tai opiskelijoiden/opettajien lisääntyvä läsnäolo (Harjavallan malli) työpaikoilla. 4. Tasapaino käytännön työn ja teoreettisen opiskelun kesken. On tarkkaan harkittava, mitä asioita voi opiskella käytännön työssä sekä oppimista tukevien kirjallisten tehtävien määrä ja laatu. Porin mallissa kehitettiin koko projektin ajan portfoliota siten, etteivät ne enää aiheuta kohtuutonta kirjallisen työn määrää opiskelijalle, vaan suuntaavat oppimista opetussuunnitelman mukaisiin asioihin. Harjavallan mallissa on mietitty projektipäivien määrä suhteessa tutkinnon osan kokonaisuuksiin ja niiden tavoitteisiin. On kuiten pidettävä mielessä, että sosiaali- ja terveysalan työ vaatii riittävää tiedollista osaamista. Ammattitaitoon liittyy oleellisesti sisäistetty teoreettinen tieto, joka näkyy käytännössä kykynä hallita koko työprosessi ajattelun tasolla ja valmiutena toimia oikein vaihtuvissa tilanteissa. 5. Opiskelijoiden ohjaus (opettajat/työpaikkaohjaajat) työelämäoppimisjaksoilla (TEO) on todella tärkeää ja vie paljon aikaa. Erityisesti alkuvaiheen tutustuminen ja ohjaus on tärkeää oppilaiden turvallisuuden tunteen EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 syntymisessä. Opettajien työ on organisoitava siten, että on ajallisesti mahdollista käydä työpaikoilla (Porin koulutusmalli) tai mennä opiskelijoiden kanssa työpaikoille opiskelemaan (Harjavallan koulutusmalli). 6. Oppimisen kokemuksellisuus. On tiedettävä, mitä eri työpaikoilla voi oppia ja miten varmistetaan opiskelijoiden oppiminen kokemuksellisuuden kautta. Porin mallissa TEO-jaksot antavat opiskelijoille mahdollisuuden hitaammin omaksua asioita kuin perinteisissä työssäoppimisjaksoissa. Samoin työpaikkaohjaajille mahdollistuu rauhallisempi tahti asioiden opettamisessa ja ohjaamisessa. Harjavallan mallissa projektipäivät opettajan ohjauksessa tarjoavat toiminnallisemman tavan asioiden opiskeluun. Molemmissa koulutusmalleissa tulee työpaikoilla vastaan asioita, joita ei ole aiemmin opetettu. Se vaatii työpaikkaohjaajilta ja opiskelijoilta ymmärrystä koulutusmallin pedagogisesta toteutuksesta. Työelämäoppimisjaksot ja projektipäivät mahdollistavat myös pehmeämmän tutustumisen työelämään ja varsinaisiin työssäoppimisjaksoihin. 7. Opiskelijoiden vertaistukeen on panostettava. Erityisesti Porin mallissa on mahdollisuus työpäivän aikana tehdä tehtäviä ja keskustella työhön liittyvistä asioista muiden opiskelijoiden kanssa. Työpaikkoihin yritetään sijoittaa useampi opiskelija vertaistuen mahdollistamiseksi. Vastaavasti Harjavallan mallissa projektipäivien aikana opiskelijoiden vertaistuki on merkittävässä roolissa työpaikoilla opiskeltaessa. 8. Miten saadaan opiskelijoiden oppiminen näkyväksi? Opiskelijat oppivat työpaikoilla myös sellaisia asioita, joita ei perinteisin tavoin voida mitata. Samoin he oppivat asioita huomaamattaan. Koulutusmalleissa oppiminen tehdään näkyväksi esim. tehtävien, kirjallisten tuotosten, keskusteluiden ja palautteiden kautta. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektissa kehitettiin ja pilotoitiin uudenlaiset koulutusmallit (Porin ja Harjavallan mallit) lähihoitajakoulutukseen yhteistyössä työelämän kanssa. Projekti järjesti opettajille ja työpaikkaohjaajille koulutusta. Aiheina olivat mm. konstruktivistinen oppimiskäsitysten käytännön merkitys opiskelijan ohjaamisessa, ongelmalähtöisen/tutkivan oppimisen koulutuspäivät, draama luovana opetusmenetelmänä, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja kriteerit käytännössä. Opettajien koulutuksen avulla kehitettiin opetusmenetelmiä ja pedagogisia taitoja niin, että työpaikalla tapahtuva opetus voitiin suunnitella ja toteuttaa. Työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena oli lisätä työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaitoja sekä kehittää työpaikkoja oppimisympäristöinä. Lisäksi luotiin tutkintokohtainen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma, jossa pääpaino on työelämässä tapahtuvassa oppimisessa ja opiskelijan oppimisprosessissa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin keskeisin ydin oli se, miten työssä oppiminen (eli työelämässä tapahtuva oppiminen), joka on luenteeltaan informaalia, kontekstisidonnaista ja situationaalista, saadaan kytkettya formaalin ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin ja toteutukseen. Projektissa hyödynnettiin suunnitellusti ja tavoitteelisesti työpaikkoja oppimisympäristönä. Työelämässä tapahtuvassa oppimisessa painottuvat yksilön näkökulma (yksilölliset oppimisprosessit, työ- ja elämänhistoria sekä ammatillinen kehittyminen sekä identiteetin EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 rakentuminen) ja sosiaalinen näkökulma (yhteistyö- ja ryhmäprosessit). Nämä prosessit piti saada palvelemaan tutkinnon tavoiteita, siten että ne muodostuivat opiskelijan oppimisprosessiksi. Työssä oppiminen on hyvin kokemuksellista, mutta kokemus tai käytäntö ei vielä takaa oppimista. Projektin aikana kehitettiin myös välineet ja käytännöt, joilla mahdollistettiin ja varmistettiin kokemuksista oppiminen. Ammatillisen koulutuksen yksi keskeisiä tavoitteita on työelämän tarpeisiin vastaaminen. Se on sikäli haasteellista, että työelämälähtöisyys käsitteenä on varsin laaja ja epämääräinen. Erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen lähtökohtana on tutkintojen laaja-alaisuus, ei tiettyyn työpaikkaan tai yksittäiseen työtehtävään kouluttaminen. Projektissa kehitetyissä koulutusmalleissa yhdistyvät työelämän käytännöt tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Porin ja Harjavallan koulutusmallit ovat sovellettavissa mihin tahansa perustutkintokoulutukseen nuorilla ja aikuisilla. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Opiskelijat oppivat eri tavoin. Yksi eroavaisuus tulee siinä, miten miten opiskelijat vastaanottavat ja käsittelvät tietoa. Opiskelijoilla on erilaisia oppimistyylejä. Luomalla ja toteuttamalla monia opettamisen ja oppimisen malleja, mahdollistetaan onnistumisen ja kehittymisen mahdollisuudet tasapuolisesti nuorille ja aikuisille opiskelijoille. Projektin avulla luotiin yksi uusi toteutusmalli, joka mahdollistaa oppimisen käytännön toiminnan kautta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projekti lisäsi oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyötä. Samoin opettajien ja ammattioppilaitosten keskinäinen yhteistyö lisääntyi. Projekti pyrki vastaaman myös koulutuksen ikuiseen ongelmaan teorian ja käytännön erillisyydestä. Kokemusten perusteella kehitetyt koulutusmallit mahdollistavat opiskelijoiden pehmeämmän laskun varsinaiselle työssäoppimisjaksolle, huomiovat opiskelijat paremmin yksilöina, vähentävät opiskelijoiden työelämää kohtaan tuntemia pelkoja sekä antaa ammatti-identiteetin syntymiselle vankemman lähtökohdan. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Saatujen kokemusten ja tulosten perusteella TYÖKE-projektin koulutusmallien mukaista koulutusta tullaan järjestämään jatkossa SataEdussa ja WinNovassa. EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,19 84 % Kuntien rahoitus ,00 15 % ,82 16 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TYÖKE-projekti toteutettiin Länsirannikon Koulutus Oy:n (WinNova) ja Satakunnan ammattiopiston (Sataedu) Harjavallan toimipisteen kanssa. Lisäksi tärkeinä yhteistyökumppaneina olivat sosiaali- ja terveysalan työyksiköt ja niiden henkilöstö sekä oppilaitosten opettajat ja opiskelijat. Projektin tavoitteet: - opiskelijoiden ammatti-identiteetti saa vankemman lähtökohdan - opiskelu on mielekästä teorian ja käytännön integroituessa toisiinsa - opiskelijoiden motivaatio kestää koulutuksen loppuun asti, keskeyttämiset vähenevät - yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työelämän kesken lisääntyy ja syvenee - työpaikkaohjaajien ohjaustaidot syvenevät - hiljainen tieto siirtyy tuleville ammattilaisille - opettajien ja opiskelijoiden konkreettinen apu työpaikoilla - opettajien työelämätuntemus lisääntyy - opettajien opetusmenetelmällinen osaaminen lisääntyy ja monipuolistuu Projektin tavoitteet konretisoituvat kehitetyssä koulutusmallissa, jossa hyödynnetään työpaikka oppimisympäristönä. Koulutusmalli pilotoitiin yhteistyössä työelämän kanssa kahdella eri lähestymistavalla Porin ja Harjavallan mallilla. Harjavallan koulutusmallissa opettaja on opiskelijoiden kanssa työpaikoilla opettamassa opetussuunnitelman mukaisia asioita. Koulutusmallissa työpaikka toimii luokkahuoneena. Porin koulutusmallissa osa oppilaitoksessa tapahtuvasta lähiopetuksesta on siirretty työelämäoppimisjaksoille (TEO). TEO -jaksojen määrä vaihtelee tutkinnon osittain 4-9 viikkoon. Oppimista suunnataan ja tuetaan ohjauksen sekä strukturoitujen portfolioiden avulla. Pilotoiduissa koulutusmalleissa tavoitteena on yhdistää teoreettinen tietämys, käytännön tietotaito ja itsesäätelytieto joustavaksi toiminnaksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ohjasivat työpaikkaohjaaja ja opettaja. Oppimista tuettiin myös kirjallisten tehtävien (esim. portfoliot, oppimistehtävät), keskusteluiden ja palautepäivien avulla. Koulutusmalleissa korostuu kokemuksen kautta ja ongelmalähtöinen oppiminen, joihin pyritään saamaan merkitys ohjauksen, teoreettisen opiskelun ja omien pohdintojen kautta. Projektin kohderyhmänä olivat lähihoitajakoulutuksen opiskelijat, sosiaali- ja terveysalan opettajat ja alan EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 työyksiköiden henkilöstö. Projektin tuloksena saatiin kehitettyä ja pilotoitua työelämälähtöinen koulutusmalli (Harjavallan ja Porin koulutusmallit) lähihoitajakoulutukseen yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan työyksiköiden kanssa. Järjestetiin opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta. Opettajien koulutuksen avulla pyrittiin kehitetämään opetusmenetelmiä ja pedagogisia taitoja niin, että työpaikalla tapahtuva opetus voidaan toteuttaa. Työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena oli lisätä työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaitoja ja kehittää työpaikkoja oppimisympäristöinä. Suunniteltiin tutkintokohtainen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma, jossa pääpaino on työelämässä tapahtuvassa oppimisessa ja opiskelijan oppimisprosessissa. Projektin toiminnasta tehtiin ulkoinen arviointi. Arvioinnin tulosten perusteella TYÖKE-hanke on onnistunut vähintäänkin kohtuullisesti sille asetetuissa tavoitteissa. TYÖKE-hanke nähdään sen sidosryhmien keskuudessa hyödyllisenä, muun muassa koska se kykenee vastaamaan moniin lähihoitajakoulutuksessa kriittisimpiin haasteisiin. Tällaisina nousi arvioinnin aikana työelämän ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittäminen sekä teoreettisen ja käytännöllisen oppimisen yhdistäminen. Lisäksi esille nousi muun muassa työelämän ja koulutuksen yhteen sovittaminen, vuorovaikutustaitojen ja käytännön työtehtävien oppiminen aidoissa asiakastilanteissa, opiskelijan tutustuminen monipuolisesti erilaisiin työyhteisöihin ja työkulttuureihin sekä ajan hermolla pysyminen. Opiskelijoihin kohdistuvia hyötyjä olivat muun muassa työelämävalmiuksien paraneminen, työelämään liittyvien pelkojen väheneminen ja runsaan käytännön harjoittelun myötä motivaation lisääminen (useimmilla opiskelijoilla). 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin toteuttajan haltuun. Kirjanpitoaineistoa säilytetään rahoittajan ohjeistuksen ja rahoituspäätöksen mukaisesti 2020 saakka. Asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään paloturvallisessa arkistossa päätoteuttaja Länsirannikon Koulutus Oy:n arkistointiohjeen mukaisesti. Päiväys ja allekirjoitus Taina Kivioja kehityspäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 7/7