Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 42/2014

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Kaakkurien elintavoista... 7 Sääksien elintavoista... 7 Tulokset... 8 Kaakkuri... 8 Sääksi... 8 Päätelmät... 8 Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Liitekarttojen tulkintaohjeet Liite 2. Kaakkuri- ja sääksihavainnot Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseuranta Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia molempiin lajeihin. Yhtiö suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Sikamäen alueelle, joka sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei todennäköisesti sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankealueen koillispuolella tutkimusalueen välittömässä läheisyydessä on sääksien tunnettu pesäpaikka (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Läheisiltä lammilta on myös vanhoja tietoja mahdollisesta kaakkurien pesinnästä. Näin ollen molempien lajien ruokailulentojen ja muun liikehtimisen seuraamiseksi toteutettiin pesimäaikainen seuranta, jonka tavoitteena oli tutkia mahdollisia lentoratoja ja -korkeuksia hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Raportista Tässä raportissa esitetään toukokuun puolivälin ja heinäkuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun kaakkuri- ja sääksiseurannan tulokset, jotka perustuvat 12 maastotyöpäivän aikana kerättyyn aineistoon. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä tarkat lentotiedot kustakin havaitusta yksilöstä. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 15 kilometriä Viitasaaren keskustan itäpuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolen Kalliojärvi, lounaispuolen Mäntylä, luoteispuolen Pohjoiskylä ja pohjoispuolen Mäkrämäki (kuva 1). Hankealue on noin hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös vesistöjä, kuten Ylimmäinen Töyrijärvi, Keskimmäinen Töyrijärvi ja Vuorijärvi. Hankealueen ulkopuolella on runsaasti luode-kaakkosuuntaisia järviä. Metsät ovat pitkälti kivikkoisia ja havupuuvaltaisia kankaita, mutta rajauksella on myös ojitettuja soita. Hakkuualoja on varsin paljon ja hankealueella on myös vähäisesti peltoja. 3

4 Kuva 1. Hankealueen sijainti (punainen rajaus). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseurannasta vastasi kokenut lintuharrastaja ja muutonseuraaja Timo Mäkinen. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. tutkimusmenetelmät Seurannan tarkoituksena oli selvittää hankealueella ja sen läheisyydessä liikkuvien kaakkurien ja sääksien lentoratoja ja -korkeuksia, sillä tuulivoimapuiston koillispuolella tiedossa sääksen pesäpaikka (kuva 3). 4

5 Molempien lajien lentoreittejä havainnoitiin välisenä aikana 12 päivänä yhteensä 78 tuntia (taulukko 1). Yksi havaintojakso kesti 6,5 tuntia, joka ajoitettiin satunnaisesti vuorokauden valoisalle ajalle mahdollisimman kattavan otannan saamiseksi. Havainnointiaikaan sisältyi noin puolen tunnin mittainen siirtyminen havaintopaikalta toiselle. Havainnointia tehtiin kolme tuntia Marjolammen koillispuolella, josta näki aluksi hyvin lähes kaikkiin ilmansuuntiin. Lehtien kasvettua puihin näkyvyys heikkeni hieman, mutta se oli silti seurantaa ajatellen hyvä. Toiset kolme tuntia havainnoitiin kaksi ensimmäistä kertaa Vuorijärven länsirannalla ja loput kymmenen kertaa järven luoteispuolella, josta näki hyvin kaikkialle muualle paitsi länteen. Lisäksi paikalta oli mahdollista seurata sääksien pesää kaukoputken avulla (kuva 3). Aloituspaikkaa vaihdeltiin jokaisella havainnointikerralla. Kahdesta pisteestä oli mahdollista saada luotettavaa aineistoa hankealueella ja sen lähellä tapahtuvasta liikehdinnästä. Havainnointia tehtiin vaihtelevissa olosuhteissa (taulukko 2). Havaintoaikana kirjattiin kaikki kohdelajin lennot niin tarkasti kuin mahdollista. Kerättäviä tietoja olivat lentoreitin lisäksi yksilömäärä, ikä, kellonaika, lentokorkeus suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2) sekä mahdolliset lisätiedot. Lentokorkeudet olivat seuraavia: 1 = 0 75 m (alle roottorien lapojen korkeuden), 2 = m (roottorien lapakorkeus), 3 = m (roottorien lapakorkeus) ja 4 = yli 205 m (yli roottorien lapakorkeuden). Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 205 m 140 m 130 m 75 m Päivämäärä Havainnointiaika Aloituspaikka Marjolampi Vuorijärvi Marjolampi Vuorijärvi Marjolampi Vuorijärvi Marjolampi Vuorijärvi Marjolampi Vuorijärvi Marjolampi Vuorijärvi Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä aloituspaikat. 5

6 Kuva 3. Seurannan havaintopisteet Marjolammella (sininen pallo), Vuorijärven länsirannalla (vihreä pallo) ja Vuorijärven luoteispuolella (oranssi pallo) sekä sääksen asumattomat pesät (mustat pallot) ja asuttu pesä (punainen pallo). Taulukko 2. Sääolosuhteet Sikamäen alueella havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 14 C 3/8 3/8 3 m/s SW 2 m/s SW C 26 C 0/8 0/8 3 m/s SW 5 m/s SW C 11 C 0/8 7/8 3 m/s NE 6 m/s NE C 26 C 8/8 0/8 0 m/s E 2 m/s SE C 14 C 8/8 5/8 6 m/s N 7 m/s N C 10 C 0/8 4/8 2 m/s W 2 m/s SW C 14 C 3/8 1/8 2 m/s N 3 m/s N C 16 C 6/8 8/8 4 m/s NE 6 m/s NE C 26 C 3/8 0/8 0 m/s S 1 m/s S C 22 C 3/8 5/8 2 m/s S 2 m/s S C 24 C 5/8 1/8 1 m/s E 1 m/s E C 20 C 5/8 5/8 2 m/s SE 4 m/s SE 6

7 kaakkurien ELINTAVOISTA Kaakkuri on harvalukuinen pesimälaji, jonka kannan painopiste on Pohjois-Suomessa. Tavanomaisia pesimäpaikkoja ovat muun muassa pienet ja rauhalliset suo- ja tunturilammet. Erämaisuus leimaa tyypillisesti kaikkia pesimäpaikkoja. Pesä sijaitsee rantavyöhykkeellä tai soveliaassa saarekkeessa. Kaakkurit pesivät myös tekopesiin. Pesivät emot käyvät yleensä kaukana, jopa kymmenien kilometrien päässä, saalistamassa sopivaa ravintoa. Ruokailulentojen aikana yksilöt pitävät usein kuuluvaa kaakatusta, mikä helpottaa lintujen havaitsemista merkittävästi. Uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi (NT, near threatened) luokitellun kaakkurin kannanarvio koko Suomessa on paria (Saurola ym. 2013). Laji on varsin häiriöherkkä, minkä vuoksi poikaskuolleisuus on melko suuri. Pesintä ajoittuu touko-kesäkuulle, ja emon hautomisaika on lähes 30 vuorokautta. Poikaset lentävät vasta 1,5 kuukauden ikäisenä, joten lentoonlähtö tapahtuu tyypillisesti loppukesällä. Kaakkurit palaavat pesimäpaikoilleen Keski-Suomessa toukokuun alkupuolella ja lähtevät syysmuutolle syyskuulta alkaen. Sääksien ELINTAVOISTA Sääksi on harvalukuinen pesimälaji, joka on levittäytynyt koko Suomeen. Pesäpaikka voi olla monenlaisella alueella, mutta tyypillisesti se on syrjäseudulla kalaisan vesistön rannalla tai suon laiteilla. Pesimämahdollisuuksia rajaa merkittävästi lajin vaatima kookas risupesä, jonka se voi rakentaa vain järeään puuhun. Sääkset pesivät myös tekopesiin. Pesivät emot käyvät tarvittaessa hyvin kaukana saalistamassa ravintoa. Uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi (NT, near threatened) luokitellun sääksen kannanarvio koko Suomessa on paria (Saurola ym. 2013). Pesintä ajoittuu toukokuulle, ja emon hautomisaika on noin 35 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä noin 2,5 kuukautta, mutta kunnollisen lentokyvyn ne saavuttavat vasta noin 3 3,5 kuukauden kuluttua kuoriutumisesta, joten lentoonlähtö tapahtuu tyypillisesti loppukesällä. Sääkset palaavat pesimäpaikoilleen Keski-Suomessa huhti-toukokuun vaihteessa ja lähtevät syysmuutolle elokuun jälkipuoliskolta alkaen. 7

8 Tulokset Tulokset esitetään seuraavassa lajikohtaisesti. Kustakin lajista on laskettu yhteislentomäärä sekä hankealueen yllä tapahtuneiden riskilentojen summa. Havainnointiaika (78 h) on suhteutettu päivän valoisan ajan pituuteen siten, että toukokuun päivien pituudeksi on laskettu 18 tuntia, kesäkuun 19 tuntia ja heinäkuun 18 h ( Linnut saattavat lentää myös muina vuorokaudenaikoina erityisesti alkukesällä, jolloin ei ole pimeää, mutta tässä on esitetty karkeasti lentomääriä nimenomaan valoisan ajan suhteen. Toukokuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana on valoisia tunteja yhteensä (toukuu 558 h, kesäkuu 570 h ja heinäkuu 558 h). Kaakkuri (Gavia stellata) Seurannan aikana kirjattiin vain yksi kaakkurilento, jonka lisäksi kuultiin lentävän linnun ääntä, jota ei kuitenkaan nähty. Seurannan perusteella lennot ovat täysin satunnaisia, eikä läheisillä Marjolammella ja Turpeisella ollut pesintää (Ahlman 2014b). Suhteutettuna havainnointiaika päivän valoisan ajan pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-heinäkuussa laskennallisesti 22 lentoa. Lapakorkeusprosentti on 100 %, mutta lukema perustuu vain yhteen havaittuun lentoon, joten se on harhaanjohtava. Sääksi (Pandion haliaetus) Sääksistä kirjattiin yhteenä 33 lentoa, joista yhdeksän lensi jossain pisteessä hankealueen yli. Niistä kuitenkin vain yksi koskee riskikorkeudella lentänyttä yksilöä. Suhteutettuna havainnointiaika päivän valoisan ajan pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-heinäkuussa laskennallisesti 22 lentoa. Lapakorkeusprosentti on 13 %. päätelmät Sikamäen pesimäaikaisen kaakkuri- ja sääksiseurannan perusteella tutkimusalueella ei liiku säännöllisesti kaakkureita, eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutusta lajille. Sääksiä sen sijaan liikkuu jokseenkin säännöllisesti, mutta valtaosa lennoista suuntautuu koillispuolen Rimpi-nimisen järven suuntaan sekä luoteispuolen Iso-Toulat -järveä kohti. Ilmeisesti kyseiset järvet tai sitten muut samojen ilmansuuntien vesistöt ovat hyvin tärkeitä ravinnonhakukohteita pesiville sääksille. Lentoradat leikkasivat tutkimusaluetta lähinnä vain koillis- ja itäreunalla, ja vain reilu kymmenen prosenttia lennoista kirjattiin ns. riskikorkeudella. Tämän seurannan lisäksi syksyllä 2013 Vuorijärven kaakkoispuolella ja alueen lounaispuolella Mäntylässä havainnoitiin välisenä aikana kahdeksana päivänä yhteensä 96 tuntia (Ahlman & Luoma 2013). Keväällä 2014 alueen länsipuolella kahdessa pisteessä havainnoitiin välisenä aikana 11 päivänä yhteensä 132 tuntia (Ahlman 2014a). Hankealueella tehtiin lisäksi inventointeja pesimälinnuston ja liito-oravien vuoksi välisenä 8

9 aikana 20 päivänä yhteensä yli 140 tuntia (Ahlman 2014b). Näiden laajamittaisten lähes 400 tuntia kestäneiden selvitysten aikana tutkimusalueella ei nähty yhtään sääkseä, vain muutama muuttanut yksilö. Osa havainnoinnista on kuitenkin tehty liian varhain keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin reviirilinnut eivät ole vielä paikalla tai ne ovat jo lähteneet syysmuutolle. Siitä huolimatta muiden selvitysten aikana tehtyä havainnointia voidaan pitää merkittävänä. Poikasten opittua lentämään, ne pysyttelevät tyypillisesti pesäpaikan lähellä, mutta siitä huolimatta hankealueella ei ole havaittu liikehdintää. On erittäin todennäköistä, että emot johdattavat poikaset tärkeille ravintojärville. Tästä on myös viitteenä hankealueen koillispuolella Iso Mäkrälammin eteläpuolella tehty havainto elokuun alkupäivinä, jolloin poikanen ja emo lensivät yli kilometrin etäisyydellä pesäpaikasta. Sääkset lähtevät yleensä jo melko varhain elokuun lopulla tai syyskuun alussa muutolle. Tämän ja aiempien seurantojen perusteella hankkeen toteuttamisella ei voida katsoa olevan merkittävää haittaa Vuorijärvellä pesivälle sääksiparille, eikä sillä ole populaatiotason vaikutuksia. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Vuorijärven rantavyöhykkeille (kuva 4) ei kuitenkaan suositeta rakennettava turbiineja, sillä hankealueelle keskittyneet lennot havaittiin lähes yksinomaan kyseisellä alueella. Kuva 4. Alueet, joille ei suositeta rakennettavan turbiineja (punainen rajaus). 9

10 KIRJALLISUUS Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014b: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakkoja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013: Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava. Täydentävät linnusto- ja liito-oravaselvitykset. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 10

11 Liite 1. Liitekarttojen tulkintaohjeet. Liitteen 2 karttoihin on koottu kaikki seurannan aikana kertyneet lentotiedot seurannan havaintopisteistä. Lennot esitetään päiväkohtaisesti siten, että sivun ylälaidassa on taulukkona kunkin yksilön tarkat tiedot. Taulukon numerot vastaavat karttojen numeroita. Taulukon muut tiedot koskevat lukumäärää, ikää, lentosuuntaa, lentokorkeutta, kellonaikaa sekä mahdollisia lisätietoja. Liitekarttoja tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että lintujen lentäessä toisinaan hyvin matalalla, ei niiden havaitseminen ollut aina mahdollista. Karttojen nuolten värit kuvaavat lentoja seuraavasti: punainen koskee sääksilentoa, joka ylittää hankealueen jossain pisteessä ja musta koskee alueen ulkopuolisia lentohavaintoja. Vihreä nuoli puolestaan kuvaa ainoaa kaakkurilentoa. Nuolet on pyritty piirtämään mahdollisimman tarkasti maastossa karttapohjille. Jokainen nuoli kuvaa linnun lentorataa siltä matkalta, kuin se on pystytty havaitsemaan. Mikäli taulukon lisätiedoissa mainitaan, että lintu on esimerkiksi lähtenyt pesän läheltä, kuvaa nuolen alkupiste (pallo) lähtöpaikkaa. Jos lintu on vastaavasti laskeutunut, niin nuolen kärki tarkoittaa laskeutumispaikkaa. Seurannassa oli yksi selvä alue pesän lähellä, jossa linnut kaartelivat melko usein. Tämä alue on merkitty karttoihin mustalla ympyrällä. Tällaisista havainnoista ei esitetä lentonuolia vaan numerot on merkitty rajauksen oikeaan reunaan. 11

12 Liite 2. Kaakkuri- ja sääksihavainnot. Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 1 Sääksi 1 Ad SE Sääksi 1 Ad SW Palasi pesälle rakennusmateriaalin kanssa 3 Sääksi 1 Ad NE Ad = aikuinen ja 1kv = samana vuonna syntynyt yksilö. Liitekarttojen punaiset nuolet kuvaavat sääksilentoja, jotka ylittivät hankealueen jossain pisteessä. Mustat nuolet kuvaavat alueen ulkopuolisia lentoja ja musta ympyrä aluetta, jossa sääkset liikkuivat kierrellen. Vihreät nuolet kuvaavat kaakkurilentoja

13 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 4 Sääksi 1 Ad NW

14 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 5 Sääksi 1 Ad NW Sääksi 1 Ad NE

15 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 7 Sääksi 1 Ad NE Sääksi 1 Ad SE Sääksi 2 Ad Kiertelivät alueella 10 minuuttia (soidinta) 10 Sääksi 2 Ad SE

16 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 11 Sääksi 1 Ad SW Palasi pesälle 12 Sääksi 1 Ad Kierteli alueella 13 Sääksi 1 Ad N Palasi pesälle kala kynsissä 14 Sääksi 1 Ad NW Sääksi 1 Ad N

17 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 16 Sääksi 1 Ad SE Ilmeisesti laskeutui pesälle 17 Sääksi 1 Ad Kierteli alueella 10 minuuttia ja laskeutui

18 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 18 Kaakkuri 1 Ad NW Sääksi 1 Ad N Lähti pesän läheisyydestä

19 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 20 Sääksi 1 Ad Kierteli alueella 15 minuuttia ja laskeutui 21 Sääksi 1 Ad S Palasi pesälle kala kynsissään 22 Sääksi 1 Ad NW Sääksi 1 Ad SE Laskeutui puun latvaan pesän lähelle

20 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 24 Sääksi 1 Ad NW Laskeutui pesän lähelle 25 Sääksi 1 Ad SE/N Vieras sääksi, jonka toinen emo hääti pois 26 Sääksi 1 Ad N Toinen emo lähti vieraan yksilön perään

21 Havainnot Lento Laji Lukumäärä Ikä Suunta Korkeus Klo Muuta 27 Sääksi 1 Ad Saapui saaliin kanssa, kierteli ja laskeutui 28 Sääksi 4 Ad - 1/ Kaksi emoa ja poikaset kiertelivät hetken 29 Sääksi 1 Ad Lensi pari kierrosta alueella ja laskeutui 30 Sääksi 1 Ad WW Lensi pari kierrosta ja lähti NW 30 27, 28, 29 21

22 22