SUOMEN HYÖTYTUULI OY. Porin Kirrinsannan ja Sachtlebenin tuulivoimapuistojen merikotkaseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN HYÖTYTUULI OY. Porin Kirrinsannan ja Sachtlebenin tuulivoimapuistojen merikotkaseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY"

Martti Sariola
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Porin Kirrinsannan ja Sachtlebenin tuulivoimapuistojen merikotkaseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... Tutkimusmenetelmät... Merikotkien elintavoista... Tulokset... 6 Päätelmät... 6 Kirjallisuus... 7 Liitteet... 8 Liite 1. Merikotkahavainnot Liite 2. Merikotkahavainnot Liite 3. Merikotkahavainnot Liite. Merikotkahavainnot Liite 5. Merikotkahavainnot Liite 6. Merikotkahavainnot Liite 7. Merikotkahavainnot Liite 8. Merikotkahavainnot Liite 9. Merikotkahavainnot Liite 10. Merikotkahavainnot Tähän raporttiin suositetaan viitattavan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. (Ahlman Group Oy) 2013: Porin Kirrinsannan ja Sachtlebenin tuulivoimapuistojen merikotkaseuranta Suomen Hyötytuuli Oy. 2

Merikotkahavainnot 21.2.2013... 13 Liite 7. Merikotkahavainnot 28.2.2013... 1 Liite 8. Merikotkahavainnot 8.3.2013... 15 Liite 9. Merikotkahavainnot 2.3.2013... 16 Liite 10. Merikotkahavainnot 1..2013... 18 Tähän raporttiin suositetaan viitattavan seuraavasti: Ahlman, S.

3 JOHDANTO Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee kahta tuulivoimapuistoa Meri-Poriin; Kirrinsantaan ja Sachtlebenin alueelle (kuva 1). Hanketta varten on laadittu tuulivoimaselvitys (Finnish Consulting Group 2012), joka perustuu tausta-aineistojen keruuseen, eikä varsinaisia maastoinventointeja ole tehty. Voimalayksiköt tulevat olemaan teholtaan noin kolme megawattia ja napakorkeudet 122,5 metriä (kuva 2). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksessä (VARE- LY/11/07.0/2012) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta todetaan, että suunnitellut hankkeet ovat pienimuotoisia, eikä niihin sovelleta YVA-lain (86/199, muutettu 58/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksessä edellytetään kuitenkin, että ennen tuulivoimaloiden toteuttamista tulee kiinnittää huomiota riittävien selvitysten laatimiseen erityisesti merikotkien lentoreittien osalta. Tämä raportti esittelee Suomen Hyötytuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman merikotkaseurannan tulokset. Kuva 1. Kirrinsantaan ja Sachtlebenin alueelle suunnitellut tuulivoimalat. 3

Voimalayksiköt tulevat olemaan teholtaan noin kolme megawattia ja napakorkeudet 122,5 metriä (kuva 2). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksessä (VARE- LY/11/07.

4 Työstä vastaavat henkilöt Porin Kirrinsannan ja Sachtlebenin alueen merikotkaseurannasta vastasi yhdeksänä päivänä lintuihin syventynyt luontokartoittaja Sami Luoma ja yhden päivän osalta Tapani Lilja. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventynyt luontokartoittaja Santtu Ahlman ja Sami Luoma. TUTKIMUSMENETELMÄT 113 m Merikotkien lentoreittejä havainnoitiin välisenä aikana kymmenenä päivänä yhteensä 30 tuntia (taulukko 1). Yksi havaintojakso oli tasan kolme tuntia ja se ajoitettiin satunnaisesti vuorokauden valoisaan aikaan, jotta otanta olisi mahdollisimman sattumanvarainen. Havainnointia tehtiin Hilskansaaren lintutornista (kuva 3), josta pystyi hallitsemaan molempien hankealueiden ilmatilan esteettä. Näkösektoria oli lisäksi hyvin laajasti muuallekin Meri-Porin alueelle. Havaintoaikana kirjattiin kaikki merikotkien lennot niin tarkasti kuin mahdollista. Kerättäviä tietoja olivat lentoreitin lisäksi yksilömäärä, ikä, kellonaika ja lentokorkeus suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2). Lentokorkeudet olivat seuraavia: 1 = 0 66 m (alle riskikorkeuden), 2 = m (riskikorkeus), 3 = m (riskikorkeus) ja = yli 179 m (yli riskikorkeuden). 179 m 122,5 m 66 m MERIKOTKIEN ELINTAVOISTA Merikotka on Suomen suurin päiväpetolintu, joka asuttaa lähinnä rannikkoseutuamme. Se pesii kuitenkin myös sisämaassa Lapissa, ja sen on todettu levittäytyvän hiljalleen sisämaahan myös eteläisessä Suomessa. Rannikolla pesimätiheydet ovat suurimmillaan ja vanhan linnut pysyttelevät pesimäseuduillaan läpi vuoden. Nuoret ja esiaikuiset linnut talvehtivat myös Satakunnan Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. korkeudella, mutta iso osa yksilöistä muuttaa hieman etelämmäksi talvehtimaan. Kevätmuutto ajoittuu tyypillisesti maaliskuun alkupuoliskolta huhtikuun puoliväliin, mutta se on kiivaimmillaan maaliskuun jälkipuolella, jolloin parhailla havaintopaikoilla voidaan havaita jopa kymmeniä yksilöitä. Syysmuutto ajoittuu puolestaan syyskuun lopusta joulukuulle saakka.

Yksi havaintojakso oli tasan kolme tuntia ja se ajoitettiin satunnaisesti vuorokauden valoisaan aikaan, jotta otanta olisi mahdollisimman sattumanvarainen.

5 Kuva 3. Hilskansaaren havainnointipaikka. Taulukko 1. Seurantapäivien havainnointiajat ja sääolosuhteet. Päivämäärä Havaintoaika Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C -6 C 1/8 2/8 2 m/s N 3 m/s N C - C 8/8 8/8 (lumisade) 3 m/s W 3 m/s W C -1 C 6/8 8/8 5 m/s NE 5 m/s NE C -1 C 8/8 8/8 (lumisade) 5 m/s S 6 m/s S C 1 C 8/8 8/8 (utua) 5 m/s SE 6 m/s SE C - C 8/8 7/8 m/s SW 5 m/s SW C C 7/8 5/8 13 m/s W 10 m/s W C - C 2/8 3/8 2 m/s N m/s N C 2 C 3/8 1/8 2 m/s N 3 m/s N C 2 C 1/8 1/8 1 m/s S 2 m/s NW 5

05-3 C - C 8/8 8/8 (lumisade) 3 m/s W 3 m/s W.2. 10.10 13.10-2 C -1 C 6/8 8/8 5 m/s NE 5 m/s NE 9.2. 8.5 11.5-1 C -1 C 8/8 8/8 (lumisade) 5 m/s S 6 m/s S 1.2. 10.5 13.

6 Tulokset Merikotkaseurannan aikana havaittiin yhteensä 133 lentoa, mikä on suuri määrä suhteutettuna 30 havainnointituntiin. Havainnointijakson loppupuolella lentomäärät kasvoivat selvästi, kun muuttavia yksilöitä saapui seudulle havaitusta 25 lennosta valtaosa koski nimenomaan muuttavia yksilöitä, mutta 1.. havaitusta 27 lennosta lähes kaikki koskivat paikallisia lintuja. 133 havaitusta lennosta 31:n reitti kulki tuulivoimapuistojen yli, mutta niistä vain 17 oli riskikorkeudella (16 korkeudella 2 ja yksi korkeudella 3). Riskilentojen osuus kokonaislentomäärästä on näin ollen 12,8 prosenttia. Jokaisen lennon yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteissä 1 10, joissa punaiset nuolet kuvaavat hankealueiden läpi lentäneitä yksilöitä. Kokonaislentojen määrä tulee suhteuttaa havainnointiaikaan, jotta otoksesta saadaan parempi kuva. Merikotkalentoja havaittiin 30 tunnin aikana keskimäärin,3 tuntia kohden. Tammikuussa Porissa on valoisaa aikaa vuorokaudessa keskimäärin seitsemän tuntia, helmikuussa yhdeksän tuntia ja maaliskuussa 11,5 tuntia. Tammi-maaliskuun aikana on näin ollen karkeasti 825 tuntia, jolloin merikotkat lentävät alueella. Kokonaislentomääränä se vastaa peräti noin lentoa. Riskiprosentin ollessa 12,8 %, on riskilentojen määrä vastaavasti 67 lentoa. Lentokorkeudet vaihtelevat hyvin herkästi tuulten mukaan; kovalla tuulella ja pilvisenä päivänä lennot tapahtuvat pääosin matalalla, kun taas heikkotuulisina ja selkeinä päivinä linnut lentävät myös hyvin korkealla. Meri-Porin alue on merikotkille tärkeä ravinnonlähde, minkä vuoksi lentoja kertyy paljon lintujen liikkuessa paikasta toiseen. Merkittäviä ruokailupaikkoja ovat muun muassa Ahlaisten saaristo, Reposaaren edusta, Preiviikinlahti sekä jossain määrin myös Kolpanselkä ja Kokemäenjoen suisto. Seurannan aikana alueella havaittiin soidinteleva merikotkapari 1.2. ja 8.3., mutta soidinta tapahtui kolmessa eri paikassa, eikä mahdollista pesäpaikkaa tai reviiriä pystytä sen vuoksi osoittamaan. Kuvassa esitetään kuitenkin alue, jossa havaittiin soidinkäyttäytymistä. päätelmät Kirrinsannan ja Sachtlebenin merikotkaseurannan tuloksena voidaan todeta, että alueella kertyy huomattavan paljon merikotkalentoja tammi-maaliskuussa. Valtaosa näistä tapahtuu kuitenkin etäällä hankealueisiin nähden, ja vain osa linnuista lentää riskikorkeudella. Kun seurannan lentomäärät suhteutetaan valoisaan aikaan, on riskilentojen määrä erittäin korkea. Seurannan perusteella ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä kesän ja syksyn osalta, mutta todennäköisesti lentoradat ovat muulloinkin varsin matalalla. Poikasaikaan lentojen määrä luultavasti kasvaa merkittävästi, mikä lisää myös riskilentojen osuutta. Lisäksi valoisaa aikaa on keskimäärin huomattavasti enemmän kesäkaudella. Vuositasolla hankealueiden yli riskikorkeudella lentänee tuhansia merikotkia. 6

. havaitusta 27 lennosta lähes kaikki koskivat paikallisia lintuja.

7 Kuva. Alue (punainen vyöhyke), jossa havaittiin merikotkien soidinta. KIRJALLISUUS Finnish Consulting Group 2012: Tuulivoimaselvitys Kirrinsanta ja Sachtleben. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 200: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 72. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 7

) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M.

8 Liite 1. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1 subad SW subad S ? S ? SW ? SW ? S ad SE kv N ? E Ad = aikuinen, subad = esiaikuinen, 3kv = kaksi vuotta aiemmin syntynyt yksilö, 2kv = edellisenä vuonna syntynyt yksilö, imm = puvun perusteella ei-sukukypsä lintu. Liitekarttojen punaiset nuolet kuvaavat lentoja, jotka kulkevat hankealueiden yli. Karttoja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että voimalat eivät ole mittakaavassa, vaan ne on esitetty suurempina näkyvyyden vuoksi

32 Ad = aikuinen, subad = esiaikuinen, 3kv = kaksi vuotta aiemmin syntynyt yksilö, 2kv = edellisenä vuonna syntynyt yksilö, imm = puvun perusteella

9 Liite 2. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1? NE subad N ad SW ad S ? S ? SW

1? NE 2 9.19 2 1 subad N 1 9.35 3 1 ad SW 1 10.

10 Liite 3. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1? E ad SE ? NW kv E subad SW subad N ? S ad SW kv SW imm S ? W

20 3 1? NW 2 10.29 1 3kv E 1 10.1 5 1 subad SW 1 11.03 6 1 subad N 2 11.

11 Liite. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo kv E ? SW subad NW imm E imm SE ad N kv S ? SE ? SE ? SE kv S ad W

38 3 1 subad NW 1 9.55 1 imm E 1 10.02 5 1 imm SE 1 10.19 6 1 ad N 2 10.

12 Liite 5. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1 subad S ad SW subad N ? SE ? S ? SW ad S ? S kv S subad S kv N

20 2 1 ad SW 1 11.52 3 1 subad N 1 12.11 1? SE 1 12.16 5 1? S 1 12.20 6 1?

13 Liite 6. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1 ad E kv N ad NW subad SE ? SW imm NE

ad E 1 12.08 2 1 3kv N 1 12.59 3 1 ad NW 2 13.

14 Liite 7. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1 3kv N ad NW ad W ad S subad S subad E ad SW ad NE ? S imm SW

07 2 1 ad NW 1 13.0 3 1 ad W 1 13.3 1 ad S 1 1.01 5 1 subad S 1 1.

15 Liite 8. Merikotkahavainnot Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1 ad N ? NW ad E ad NE ad N ? SE kv E / S subad NE imm SE kv N ? NE subad NE imm N

36 3 2 ad E 2 1.15 1 ad NE 2 1.19 5 1 ad N 1 1.21 6 1? SE 2 1.3 7 1 3kv E / S 2 1.

16 Liite 9. Merikotkahavainnot

17 Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1* 1 ad N * 1 ad N ? NW ? NW * 1 ad NE * 1? NE * 1? N * 1? NE * 1? N * 1? N kv SW * 1? NE * 2? N ad S ad SW subad SW ad NE imm NE * 1 ad N ad NE ? NE * Esitysteknisistä syistä lento kuvataan lähempänä Meri-Poria. Todellisuudessa lintu on lentänyt lähellä Soodeeta. 17

26 1 1 ad S 1 15.26 15 1 ad SW 2 15.2 16 1 subad SW 2 15.2 17 1 ad NE 1 15.3 18 3 imm NE 2 15.3 19* 1 ad N 1 15.52 20 1 ad NE 1 15.

18 Liite 10. Merikotkahavainnot

19 Lento Lukumäärä Ikä Suunta Lentokorkeus Klo 1 1 imm S ad S subad S ad NE subad S kv SE kv S imm NE ? SE ? SW ad NW subad N kv NW imm NE kv NW ? NW imm SE ad N subad SE ad E subad E ? N imm SW subad S

25 11 1 ad NW 13.27 12 1 subad N 13.29 13 1 3kv NW 3 13.33 1 1 imm NE 1 13.6 15 1 3kv NW 2 13.9 16 1? NW 1 13.

20 20

Samankaltaiset tiedostot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...