Seinäjoen keskussairaala Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5)

Transkriptio

1 (5) MUISTIO Aksilan ohjausryhmä Aika: klo Paikka: Seinäjoen keskussairaala, ruokasali Pihlajan kabinetti Läsnä: Raimo Rintala puheenjohtaja Teija Ollikainen Eeva Nevanen Kirsi Korkiamäki Keijo Koivisto Antero Lassila Christina Rouvala Marja -Liisa Somppi Tarja Toivonen Elina Majapuro Matti Rekiaro Jaakko Pihlajamäki Tiina Perä Anna-Kaisa Pusa klo 14 alk. Merja Alanen klo 14 alkaen Raimo Jokisalo klo Jari Nyrhilä klo Riikka Västi sihteeri 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Puheenjohtaja Raimo Rintala avasi kokouksen klo ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta. 2. Seksuaaliterveyden hoitoketju Kätilö, seksuaaliterapeutti Eeva Nevanen ja ylihoitaja Kirsi Korkiamäki, EPSHP Naistentautien ja synnytysten toiminta-alueen ylihoitaja Kirsi Korkiamäki kertoi, että tarve on lähteä kehittämään seksuaaliterveyden hoitopolkua ja sen tiimoilta perustamaan maakunnallista, yhteistä työryhmää. Sairaanhoitopiiriin on vuonna 2006 perustettu seksuaaliterveyspoliklinikka. Eeva Nevanen toimii tällä hetkellä 50% toimessa kätilönä ja tekee toimessaan paljon seksuaalineuvontaa. Kun sosiaali- ja terveysministeriön seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma tehtiin vuosille , siinä kehittämiskohteena oli seksuaaliterveyden huomioimisen kehittäminen sekä ennaltaehkäisevästi että sairauksien myötä. Ohjelman mukaan perusterveydenhuollossa tulisi olla osaaminen neuvontatasoon ja erikoissairaanhoidossa neuvonta- ja terapiataso. Erikoissairaanhoidossa tulee olla erikoistumiskoulutuksen saaneita työntekijöitä, jotka antavat erikoissairaanhoitoon liittyvää seksuaalineuvontaa ja terapiaa, konsultointiapua sekä koordinoivat alueellista koulutusta. Toiminnan kehittämisen vastuu on sairaanhoitopiireillä. Tavoitteena on hyvän seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen. Seksuaalisuuden huomioiminen ennaltaehkäisevästi tuo säästöä ja vähentää suurempia ongelmia. Uutta toimintaohjelmaa vuosiksi ollaan tekemässä.

2 (5) Haasteina voidaan pitää yhteistyön vahvistamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä aihealueen huomioimista erilaisissa yhteyksissä. Myös palveluiden tasapuolinen tarjoaminen alueen väestölle on keskeistä ja vaatii resursseja, työn koordinointia ja organisointia. Kohderyhmää on koko alueen väestö, mutta erityisiä tarpeita saattaa olla mm. raskaudenkeskeytyspotilailla ennen ja jälkeen toimenpiteen, tapaturmassa vammautuneilla, nuorilla, synnytyksessä vaurioita saaneilla naisilla. Asia miellettiin tärkeäksi osaksi hyvinvoinnin edistämistä ja alueellinen työryhmä hoitopolkua mallintamaan päätettiin perustaa. Suurin osa kohderyhmästä ei ole terveydenhuollon piirissä, joka toivottiin huomioitavan työryhmän kokoonpanossa. Nähtiin, että neuvontatason osaamisen jalkauttaminen koko maakuntaan on tärkeää, samoin kuin puheeksi ottamisen koulutus. Varsinainen terapiaosuus nähtiin jäävän erikoissairaanhoidon ja psykiatrian tehtäväksi. Työryhmässä tulisi olla edustajia moniammatillisesti joka yhteistoimintaalueelta. Kouluterveydenhoitajia, lastenneuvolan terveydenhoitajia, kuraattoreita, psykologeja sekä lääkäreitä voisi olla työryhmässä edustettuna ja sosiaalipuolelta lastensuojelusta ammattihenkilöitä myös. Aksilan suunnittelusihteeri lähestyy yhteistoiminta-alueiden johtoa ja pyytää heitä nimeämään edustajat ryhmään. Eeva Nevanen toimii vastuuhenkilönä ja koordinaattorina Aksilan tuella. 3. Kirjaamistyöryhmän loppuraportin esittely Sovellusneuvoja Minna Kitinoja Tehtäväksi anto kirjaamisen työryhmälle on tullut toukokuussa. Kansallisella tasolla on paljon vaatimuksia, jotka vaativat varsinkin perusterveydenhuollossa paljon kirjaamista ja tilastointia. Tietojen tulisi olla keskenään vertailukelpoisia niin että ne tukisivat päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä. Työskentelyä on toteutettu niin, että varsinaisen ison työryhmän lisäksi "työrukkanen" on toiminut valmistelevana työryhmänä. Työrukkanen ja varsinainen työryhmä ovat kokoontuneet viisi kertaa. Työn taustalla on ollut neljä tärkeää asiaa Kansallinen potilastietojen arkistointi (e-arkisto). Kertomuskirjausohjeistuk sessa kansallinen näkökulma näkymien, otsikoiden ja käytettävien koodien suhteen Avohilmo ja hoidon saatavuus Alueellinen näkökulma - yhteisesti sovitut mittarit Toimintayksikön ja tietojärjestelmänäkökulma. Omat seurattavat kohteet, tietojärjestelmän toiminnallisuus ja fraasit, yhdistelmähaun mahdollisuuksien kehittäminen ja ohjelmiston kehittäminen. Ohjausryhmän mukaan on hienoa, että asiaa on viety eteenpäin. Työryhmän ovat nimenneet organisaatiot itse, joten koulutuksen ja jalkautuksen ajattelisi onnistuvan, kun työryhmässä on mukana operatiivisia esimiehiä.

3 (5) 4. Käynnissä oleva astmatutkimus Ylilääkäri, professori Hannu Kankaanranta, osastonhoitaja Anne Suvanto Käynnissä oleva astmatutkimus ei ole perinteinen taudin seurantatutkimus, vaan halutaan saada selville myös mm. mitä palveluita potilaat ovat käyttäneet, kuinka tautia on kontrolloitu, mitä on tehty, paljonko avopuolen resursseja on kulunut sekä tietoa lääkekäytöstä. Palvelujärjestelmän toimintaan yritetään pureutua ykkösfokuksena, mutta samalla saadaan myös itse tautiin liittyvää tietoa. Päätutkijana on Leena Tuomisto, mukana myös Hannu Kankaanranta sekä terveystaloustietämystä. Tutkimus on jo käynnistynyt, seurantakäynnillä ollut n. 70 potilasta. Potilaat käyvät tutkimuskäynnillä, josta ei tule kuntalaskua, vaan käynnit rahoitetaan esim. evo-rahoista. Tutkimuspotilaita ei oteta potilaaksi keuhkoklinikkaan. Tutkimuskäynnit ovat potilaille ilmaisia ja tarvittaessa annetaan tuloksia potilaan käyttöön. Jos potilaan hoitotasapaino on pielessä, saattaa potilas saada hoitosuosituksen mukaan. Nämä suositukset tulevat tällöin aina keuhkosairauksien erikoislääkäreiltä, joko Hannu Kankaanrannalta tai Leena Tuomistolta. Määräyksiä ei kuitenkaan anneta ja vain graaveihin tapauksiin puututaan edellä kuvatulla tavalla. Tutkimuksessa halutaan keskussairaalakäyntien lisäksi dataa myös avopuolen käynneistä. Siihen liittyen on tietojenkeruulupa ja potilaan allekirjoittama lupa. Lisäksi tarvitaan alueellisesti ylilääkärin lupa - Hannu Kankaanranta laittaa vastaaville ylilääkäreille lupapyynnön. CPAP-uniapneapotilaiden seuranta perusterveydenhuollossa Ylilääkäri, professori Hannu Kankaanranta, osastonhoitaja Anne Suvanto Esitetään, että CPAP-hoidon seuranta uniapneataudin stabiilissa vaiheessa tapahtuisi terveyskeskuksissa. Seinäjoen kanssa tämä toimintamalli on aloitettu jo reilu vuosi sitten. 4 % aikuisista miehistä ja 2 % naisista ikävuoden välillä kärsii taudista. Seinäjoella CPAP-laitteita on lainassa hieman yli 400, koko maakunnassa yhteensä noin Taudissa ylähengitysteiden ilmavirtaus estyy unen aikana. Vähitellen vuosien myötä ilmaantuu merkittävää päiväväsymystä. Tauti lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä merkittävästi. Oireita ovat kuorsaus, hengityskatkot, tukehtumisen tunne yöllä sekä levoton yöuni. Tavoitteena on lievittää oireita ja näin ylläpitää työkykyä. Hoitona on asentohoito, painonhallinta, CPAP, nenän ja nielun operatiiviset toimenpiteet tai kiskohoito. Tällä hetkellä pysytään hoitotakuun asettamissa rajoissa toimimaan ja tekemään diagnoosit, mutta kontrollit tuottavat ongelmia. Nykyisin CPAP-hoidon aloituksen jälkeen asiantuntijahoitaja kontrolloi potilaan 3kk ja 1v kuluttua sekä jatkossa n. 2v välein. Nämä 2 vuoden välein tapahtuvat kontrollit ehdotetaan nyt siirrettäviksi terveyskeskuksille (ei koske ammattikuljettajia). Kyseessä on hoitajakontrolli, jossa katsotaan missä mennään ja huolehditaan maski- ja letkuasiat kuntoon. Laitteet ovat pääosin huoltovapaita. Jos laite ei toimi, se vaihdetaan. Laitteet ovat apuvälinekeskuksen laitteita ja sieltä toimitetaan uusi tarvittaessa. Henkilökunta koulutetaan unihoitajien toimesta. Koulutukseen on kuulunut lääkäriluentoja, maskien ja koneiden opettelua sekä vastaanoton pitäminen aluksi yhdessä. Tukena on myös puhelinkonsultaatio tarvittaessa. Käytännön etenemisestä sovittiin, että aluksi otetaan kaksi seuraavaa paikkaa työn alle, jolloin järjestelyt ja koulutukset voidaan hoitaa asteittain. Asiasta

4 (5) 5. Ensihoito tiedotetaan ja sähköpostia voi jo nyt laittaa Hannu Kankaanrannalle tai Anne Suvannolle. Ensihoito oli asialistalla perusturvan yhteistyöryhmän kokouksessa Keskustelu kävi vilkkaana ensihoitotilanteesta ja esitettiin, että tilanteen selvittämiseksi tarvitaan keskustelutilaisuuksia, joissa on paikalla johtoa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Perusterveydenhuollossa joillakin yhteistoiminta-alueilla on tyytymättömyyttä siitä, miten ensihoidon työntekijät hoitavat yhdessä sovittuja tehtäviä. Perusterveydenhuollon poliklinikoilla haluttaisiin saada enemmän ensihoidon erityisosaamista käyttöön. Samoin yön aikaisessa toiminnassa ei ole voitu käyttää ensihoidon osaamista ja työpanosta etukäteen odotetuin tavoin. Osasyynä tähän koettiin mm. minuutin lähtövalmius, jolla ensihoito on perustellut kykenemättömyyttään tarttua tarjottuihin tehtäviin. Ensihoidon johto ja työntekijät ovat tietoisia kritiikistä. Osittain koetaan, että oheistehtävät ovat saaneet liian suuren huomion keskustelussa - ensihoidon ydin on edelleen ensihoitotehtävissä ja perustehtävä on ensihoitovalmiuden turvaaminen. Lisäksi on tapahtunut yllättäviä seikkoja, esimerkiksi Evijärven yksikkö on jouduttu ottamaan pois valmiudesta, koska tehtävämäärät ovat pudonneet alle yhteen päivässä. Kenttäjohtajat ovat kaiken aikaa tietoisia ambulanssien liikkeistä ja toiminnasta. Vapaana seisova auto voi olla myös paikalle valmiussiirretty yksikkö, kun varsinainen yksikkö on tehtävissä. Ensihoidossa on myös uutta henkilökuntaa, joka ei ole aiemmin toiminut terveyskeskusten yhteydessä, joten perehdyttämistäkin tarvitaan. Yhteisesti todettiin, että luottamuspula on vakava ja se tulisi saada hallintaan. Nähtiin tärkeänä, että asioista voidaan keskustella yhteistoiminta-alueittain kasvokkain neuvotellen. Paikalla tulisi olla johto molemmin puolin sekä kenttäjohtajia ja poliklinikoiden osastonhoitajia. Asia halutaan selvittää omin voimin, ilman ulkopuolista puuttumista. Myöskään Aksila ei ole osallisena näissä keskusteluissa. Tilaisuuksissa varaudutaan keskustelemaan faktoin kunkin alueen tilanteesta. Todettiin, että kritiikistä huolimatta edellytykset hyvälle yhteistyölle ovat edel leen olemassa eikä palvelutasopäätöstä ole tarpeen näillä tiedoin kyseenalais taa. Tietoa ja tilastoa päätöksenteon tueksi ja tilanteen tuntemiseksi kuiten kin tarvitaan. Ensihoidon arviointitutkimusta suunnitellaan paraikaa. 6. Muut asiat Ylilääkäri Jari Nyrhilä toi esiin, että mm. päivystysosastolla on iso joukko potilaita, jotka vain odottavat paikkaa terveyskeskusten vuodeosastoille. Kyseessä on todellinen ongelma, kun päivystysosaston ajatus on nimenomaan nopea kierto. Potilaspaikkojen takaamisessa tarvitaan pidemmän aikavälin suunnittelua. Mm. Järvi-Pohjanmaalla on ollut tämä ongelma, mutta myös muualla esim. noroepidemioiden yhteydessä. Arja Lassila vie tietoa eteenpäin. Seuraavassa kokouksessa käsitellään uuden ohjausryhmän kokoonpanoa. Perusturvan yhteystyöryhmässä on keskusteltu, että perusterveydenhuollosta olisi kolme edustajaa joka alueelta. Erikoissairaanhoidosta olisi samat edusta-

5 (5) jat kuin tähänkin asti. Toimialajohtajien varahenkilöt olisivat nimettyinä henkilökohtaisiksi varajäseniksi. 7. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen Seuraava kokous pidetään klo Mediwestin 1. kerroksen auditoriossa. Muistion vakuudeksi Seinäjoella Raimo Rintala puheenjohtaja Riikka Västi sihteeri