Seinäjoen keskussairaala Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5)

Transkriptio

1 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5) Muistio Aksilan ohjausryhmän kokous Aika: klo Paikka: Mediwest 1. krs auditorio Läsnä: Raimo Rintala puheenjohtaja Mauri Viitala Marja-Liisa Somppi Tero Järvinen Antti Perkkalainen Maria Keto Carita Liljamo Ari Pätsi Tuula Ristimäki Tiina Perä Marketta Mäenpää Maria Nuotio Leena Uusitalo Katariina Salo Terhi Haapala Elina Majapuro Rauni Lanamäki Markku Kipinä Kirsti Kähärä Anna-Kaisa Pusa Reino Raninen Teija Ollikainen Matti Rekiaro Riikka Västi sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Raimo Rintala avasi kokouksen klo ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3. Julkisorganisaatiot ja viestintä. Erityispiirteet julkisuuskuvan ja brändin rakentamisessa. Sanna Joensuu, yliopettaja, FT, SeAMK Esitys liitteenä (Liite 1.). Lait ja asetukset ohjaavat julkisorganisaatioiden viestintää. Valtionhallinto suosittaa kuitenkin avoimeen viestintään ja vuorovaikutukseen kuntalaisten osallistumista helpottamaan. Julkisella puolella ei ole pakottavaa tarvetta lähteä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, koska ei ole kilpailua asiakkaista, joka pakottaisi siihen. Asiakas kuitenkin osallistuu sosiaalisen median kautta julkisyhteisönkin brändin ja maineen rakentamiseen. Jos asiakkaat saadaan osallistumaan positiiviseen viestintään, ollaan hyvässä suunnassa. Mediassa käydään runsaasti keskustelua julkisorganisaatioihin liittyen ja media voi toimia vuorovaikutuksen kanavana myös positiivisessa mielessä.

2 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5) Julkisyhteisöjen maine muodostuu asiantuntijuudesta, luotettavuudesta, palvelusta, arvostuksesta ja tehokkuudesta. Sisäinen viestintä omalle henkilöstölle tulee hoitaa ensin. Ulospäin suuntautuvassa viestinnässä tulisi miettiä kärkiviestit rakennettuna positiivisten asioiden varaan. Asiakkaiden lisäksi sidosryhmät julkisorganisaation viestinnässä tulee miettiä. Mitä viestinnällä halutaan saavuttaa ja miten. Maineen ja imagon syntymiseen vaikuttaa osaltaan myös kaikki mitä yhteisö ja kaikki sen työntekijät tekevät ja miten. Asiakaskontakteissa palvelukokemus lähtee hyvin pienestä, tervehtimisestä ja miten asiakasta ja työtoveria kohdellaan. Myös se, miten työntekijä puhuu työpaikastaan, vaikuttaa organisaation maineeseen. Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan keskeisiä periaatteita viestinnässä ovat luotettavuus, oikea-aikaisuus ja tasapainoisuus. Asiakkaan kokemus palvelusta syntyy myös viestinnän kautta. Viestintä luo odotuksia sekä luottamusta siihen, mitä palvelulta voi odottaa. Hyvin hoidettu viestintä ja sen kehittäminen edellyttävät kuitenkin riittävää resursointia. Organisaation tulisi pyrkiä positiiviseen, ennakoivaan viestintään, joka ei ole vain velvollisuus, vaan myös mahdollisuus. Terveydenhuollon julkisuuskuva on hyvin pirstaleinen ja siitä välittyy mm. resurssipula. Terveydenhuollossamme on kuitenkin paljon häikäisevän hyvää, esimerkiksi neuvolapalvelut, jota voitaisiin nostaa esiin. Viestintä on usein julkisorganisaatioissa kylmää, enemmän tunteita ja onnistumisia voitaisiin nostaa esiin ja olla ylpeitä todella tasokkaasta terveydenhuollostamme ja huippuosaajistamme. Sanna Joensuu näki mahdollisuuksia hankkeelle julkisen terveydenhuollon mainepääoman ja julkisuuskuvan selvittämisestä ja kehittämisestä. Keskusteltiin, että tulevaisuudessa asiakkaan valinnanvapauden lisääntyessä rahat siirtyvät asiakkaan mukana, jolloin kilpailukykyä ja hyvää mainetta on oltava. 4. Kaatumispoliklinikka (TUKE-hanke). Maria Nuotio, geriatrian ylilääkäri, EPSHP Maria Nuotio kertoi tasapainopoliklinikkamallista, joka on ollut vireillä jo useamman vuoden. Tuke-rahaa on jo hieman saatu, mutta hanke ei ole varsinaisesti käynnistynyt. Taustalla on Maria Nuotion mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan yhteistyönä kehitetty malli, jossa monitekijäisillä interventioilla on saatu vähennettyä kaatumistapaturmia ja niistä johtuvia vammoja iäkkäillä. Malli on tarkoitettu erikoissairaanhoidon päivystykseen hakautuneille erittäin korkean kaatumisriskin potilaille. Kyseessä on pieni riskiryhmä, joten malli ei koske koko vanhusväestöä. Tavoitteena on estää vakavat vammat kuten lonkkamurtuma. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on jo luotu hoitopolku lonkkamurtumapotilaille geriatrian poliklinikalle. Nuotion mukaan viime aikoina geriatrian merkitystä akuutti- ja subakuuttihoidossa on korostettu ja päivystyspoliklinikat voisivat olla sopivia geriatrisen intervention paikkoja. Tavoitteena on nyt luoda toimintamalli ja hoitopolku erittäin korkeassa kaatumisriskissä oleville potilaille, jotka tulevat keskussairaalan päivystyspoliklinikalle. Heidät lähetettäisiin geriatrian tasapainopoliklinikalle arvioon. Hoito toteutuisi perusterveydenhuollossa omien fysioterapeuttien toimesta.

3 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5) Yhteinen mielipide oli, että asia on hyvin tärkeä, myös kustannusten kannalta. Todettiin kuitenkin, että potilaat tulisi arvioida perusterveydenhuollossa koska asiakaskunnassa on hyvin paljon ikääntyneitä. Ohjausryhmän mukaan päivystyspoliklinikasta ei saisi muodostua geriatristen interventioiden paikkaa. Mm. Kuusiokunnissa on oma geriatri ja Kaksineuvoisessa alkamassa samankaltainen toimintamalli omana työnä. Tietoa ja koulutusta kaatumisten ehkäisystä tarvitaan kyllä lisää mm. palvelukotien henkilöstölle. Teija Ollikainen esitti, että RAI-mittariston tuottamaa tietoa käytettäisiin mieluusti kehitystyöhön ja sitä toivottaisiin lähetettävän Aksilaan. 5. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa. Ari Pätsi, tietohallintojohtaja, EPSHP Ari Pätsi kertoi, että Suomessa on meneillään noin 130 erilaista projektia liittyen sähköisen asioinnin kehittämiseen. Seitsemällä sairaanhoitopiirillä on kehitettynä yhteinen alueellinen portaali, Hyvis-palvelu, johon myös Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on halukas liittymään. Hyvis on osa valtakunnallista sähköisten palvelujen kehittämiseen tähtäävää Sade-hanketta. Hyvis on portaali, jonka kautta tarjotaan sähköisiä terveydenhuollon palveluita. Tuotannossa Hyvis on jo neljässä sairaanhoitopiirissä. Portaali on kokonaisuudessaan terveydenhuollon ammattilaisten suunnittelema sisällöltään ja toimintamalliltaan. Hyviksessä on kaksi näkökulmaa: ilman tunnistautumista toimiva osio, joka tarjoaa yleistä informaatiota terveydestä ja oman alueen terveyspalveluista. Oma Hyvis-osiossa asiakas pystyy tunnistauduttuaan asioimaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja tallettamaan itselleen informaatiota koskien omaa terveyttään. Ajanvaraus esimerkiksi hoitajien vastaanotoille onnistuu Hyviksen kautta. Hyviksestä löytyvät myös sähköiset lomakkeet kuten esim. esitietolomakkeet. Ammattilaisen Hyviksessä ammattilaiset voivat jakaa tietoa keskenään ja asiakkaan kanssa. Viestinvälitys on turvallista ja sitä voidaan käyttää kuten sähköpostia. Potilastietojärjestelmiin Hyviksessä on avoimet rajapinnat ja mitä tahansa muutoksia järjestelmiin tuleekaan, ne tulevat myös Hyvikseen. Hyviksen operatiivisesta toiminnasta vastaa Medi-IT Oy, mutta sisältöön saavat kaikki mukana olevat sairaanhoitopiirit vaikuttaa. Ari Pätsi kertoi, että pienimmillään terveyskeskusten liittymiskustannuksiksi tulee noin 5000e. Kustannukset jaetaan kaikkien mukana olevien sairaanhoitopiirien kesken ja kaikki uudet liittyjät alentavat kustannuksia entisestään. Tällä hetkellä EPSHP:n prosentiksi tulee 17,7%. Itse tehtynä vastaava ohjelma olisi merkittävästi kalliimpi. Hanke on nyt menossa, ja jos osallistumme, voimme olla mukana kakkosvaiheen suunnittelussa. Sade -hankkeen kustannukset ovat arvioiden noin e/vuosi/koko alue. Sairaanhoitopiirin tulee ilmoittaa liittymishalustaan Sade -hankkeen jatkohakemukseen mennessä. Suunnittelussa mukana olevien henkilöiden matka- ja työaikakulut tulevat lisäksi. Alueella tulee sopia millaisia palveluja halutaan ja millä tavalla. Tätä varten voidaan perustaa sähköisen asioinnin työryhmä. Sairaanhoitopiirin puolesta hankkeen läpiviemiseen resursoidaan koordinaattori ja projektipäällikkö. Yhteisesti todettiin, että Hyvis-hanke kuulostaa hyvältä ja juuri tällaista on kauan toivottu. Hyvikselle näytettiin vihreää valoa.

4 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5) 6. Perusterveydenhuollon edustajan ja varajäsenen valitseminen sairaanhoitopiirin Laatuneuvostoon Laatuneuvosto on informatiivinen foorumi, jossa keskustellaan palveluiden laadusta ja näihin liittyen asioista, joihin haluttaisiin alueellista yhteistyönäkemystä. Valittiin varsinaiseksi jäseneksi hoitotyön johtaja Mauri Viitala Kuusiokunnista ja varajäseneksi valittiin avosairaanhoidon osastonhoitaja Piia Kujala Kaksineuvoisesta. 7. Aksilan ohjausryhmän seuraava puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Raimo Rintalan eläköityessä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittää sairaanhoitopiirin hallitus. Ohjausryhmä näki, että puheenjohtajan tulisi olla lääkäri. Perusturvan yhteistyöverkostossa on ehdotettu puheenjohtajaksi Kirsti Kähärää. Varapuheenjohtajaksi on ehdotettu Anna-Kaisa Pusaa. Päätettiin jättää tämä esitys sairaanhoitopiirin hallitukselle. 8. Seuraavien kokousajankohtien varmistaminen (22.10 sovittu kokous joudutaan siirtämään) Sovittiin, että sovittu kokous pidennetään nelituntiseksi klo Muut asiat Kardiologian kontrollit herättivät runsaasti keskustelua. Kaivattiin linjoja, joiden mukaan alueella yhteisesti sovituin pelisäännöin edettäisiin. Nähtiin, että kardiologia on erikoissairaanhoidon ydinosaamista eikä sitä voi ulkoistaa. Nykyinen menettely, että kaikki yhteistoiminta-alueet kilpailuttavat palveluita esimerkiksi Lääkärikeskus Kompassilta erikseen, nähtiin mahdollisimman huonona. Nähtiin, että erikoissairaanhoidon pitäisi pystyä järjestämään toiminta itse. Matti Rekiaro vie viestiä sairaanhoitopiirin johdolle. Aksila järjestää neuvottelun, johon kutsutaan kaikkien yhteistoiminta-alueiden johtavat ylilääkärit, kardiologian ylilääkäri, sairaanhoitopiirin johto ja Aksilan edustus. Videoneuvotteluselvitykseen liittyen keskustelu jatkui. Todettiin, että Aksilan budjetista ei lähdetä kokeilemaan yhteislaskutusta (12 500e/koko alue/ensi kesään asti) vaan jatketaan käyttöperusteista laskutusta toistaiseksi (80e/h). Alueelle kaivataan täydennyskoulutuskalenteria, josta sopivat koulutukset voisi helposti poimia. Kipsausosaamisen lisäämiseen alueella on tarvetta. Koulutusta on tulossa, marraskuun aikana 4x4h kerran viikossa. Hinta on 180e/hlö, ryhmään mahtuu maksimissaan 20 henkilöä. Elina Majapuro ehdotti täydennyskoulutusaiheiksi myös appendiciitin muuttunutta hoitoa ja toivoi, että kirurgian koulutus olkapäästä ja polvesta uusittaisiin. Puheenjohtaja Raimo Rintala päätti kokouksen klo Raimo Rintala Riikka Västi

5 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila (5) puheenjohtaja sihteeri Liitteet Jakelu Sanna Joensuun esitys Aksilan ohjausryhmän jäsenet Alustajat